| Mäki-Matin
perhepuisto ja demokratia:
"Eikö Jyväskylä osaa säilyttää mitään
vanhaa?"
Keskisuomalainen: Puheenvuorot maanantaina 25.10.1999
Jyväskylän Mäki-Matin perhepuisto juhli kesällä 20-vuotispäiviään.
Kaupunki on ollut ylpeä puistostaan, joka on laatuaan Pohjoismaiden
ensimmäinen. Nyt sen toiminta on vaakalaudalla.
Sanotaan, että puiston toiminta tullaan turvaamaan,
mutta sen toimintamahdollisuudet suunniteltujen muutosten jälkeen
ovat aivan eri mittaluokkaa kuin nykyisin. Mäki-Matin perhepuisto
on ainutlaatuinen kokonaisuus ja kulttuurihistoriallisesti arvokas
pienine punaisine mökkeineen, jotka onneksi ovat suojelukohteita.
Meillä on kyllä pieniä puistoja kaupungissamme,
mutta Mäki-Matin perhepuisto on oma keidas keskellä kaupunkia.
Se on todella suuressa käytössä. Monet matkaavat sinne sekä kaupungin
laidoilta että myös maalaiskunnan puolelta.
Miksi ei esitellä rakentamisvaihtoehtoja muualta kuin perhepuiston
alueelta, vaikka olen ymmärtänyt ettei sen enempää normaalikoulu
kuin yliopistokaan pidä ratkaisua parhaimpana?
Vai onko asia sovittu etukäteen jo niin pitkälle,
että suunnitelman C-vaihtoehto toteutuu, koska se on ainoa, jossa
juuri 100 metriä siirretty Kukkatalo ei jää koulun pihan
sisäpuolelle. Entä kuinka Pitkäkatu voidaan sulkea ja näin
asettaa juuri rakennettu kukkakauppa entistä huonompaan asemaan?
Jos Norssin laajennus toteutuu perhepuiston
tontilla, merkitsee se todella suuren koulukompleksin asettumista
puistoon. Miten järjestetään yksivuotiaiden ja kouluikäisten ulkoilu
samassa pihassa, kun raja-aitoja ei kuulemma tarvita "kahlitsemaan"
lapsia?
Jo nykyisinkin yhden koululuokan saapuminen puistoon
aiheuttaa pienimpien jalkoihin jäämisen. Kuka haluaa laittaa oman
lapsensa näin isoon kouluun? Koko kouluiän kattava ikähaarukka
samassa koulussa on varmasti hyvä asia, jos koulussa on 50 tai
vaikkapa 100 oppilasta, mutta 1200 oppilaan koulussa asia on toisin.
Tuskin näin ison kouluyhteisön vuorovaikutteinen yhteiselo on
mutkatonta. Toivottavasti omien lapsieni ei tarvitse käydä koulua
tällaisessa koulukompleksissa.
Miksi siirtää oppilaat pois kampukselta,
jossa he ovat olleet alusta asti? Siinäkin häviää yksi perinne:
Eikö Norssin vanhaa rakennusta voi korjata ja laajentaa nykyvaatimusten
mukaiseksi? Jos uusi koulu pitää kuitenkin rakentaa, tulee sen
myös päästä toteuttamaan uutta arkkitehtuuria ja rohkaista oppilaiden
mielikuvitusta, eikä olla vain useaan kerrokseen ahdettu laatikko.
Onko Pitkäkadun uimahallin läheinen alue arvokkaampi
kokonaisuus kuin jo valmis ja toimivaksi havaittu perhepuisto,
niin ettei sinne voi rakentaa uudisrakennusta?
Liikennevaloja on puuhattu hyvin pitkään Pitkäkadun
ja Voionmaankadun kulmaan. Niiden tarve vähenee, jos Pitkäkatu
katkaistaan ja Voionmaankadun yli rakennetaan ylikulkusilta. Pienet
oppilaat tuskin kuitenkaan malttavat kulkea ylikulkusiltaa pitkin.
Jos suunnitelmat täytyy runnoa läpi, tulee niitä muuttaa ainakin
sen verran, että Voionmaankadun alitse tehdään alikulkutunneli.
Kun Pitkäkadun liikenne ohjataan Cygnaeuksen
koulun portille, heikkenee tämän koulun oppilaiden koulumatkan
turvallisuus entisestään. Niin on taas yksi argumentti lisää puoltamassa
ko. koulun lopettamista. Liikenneongelman paikka vain siirtyy
yhden korttelin päähän nykyisestään, ja silloin on myös K-kauppa
Vinkin liikenne mukana.
Entä ovatko ihmiset ihastuneita Harjun
kylkeen suunnitellun auditorion ja seikkailupuiston rakentamisesta?
Käytännössä asian eteenpäin vieminen voi olla hyvinkin erilainen,
vaikka se paperilla saadaan näyttämään hienolta.
Normaalikoulun ala-asteen nykypäivän tarpeita
vastaavilla tiloilla tuntuu olevan kiire, mutta suunnitelmat ja
päätökset tulisi tehdä kuitenkin rauhassa ja miettiä seurauksia
pitkällä aikavälillä. Normaalikoulussa pidetyssä tiedotustilaisuudessa
kaivattiin uusia vaihtoehtoja neljän perhepuiston tontille suunnitellun
mallin rinnalle. Niinpä lopuksi kysynkin, miksi Jyväskylän kaupunki
ei arvosta, eikä osaa säilyttää mitään vanhaa?
Tuija Piili-Jokinen, Jyväskylä
Keskisuomalainen: Puheenvuorot maanantaina 25.10.1999
Kenen keskisuomalainen?
Yliopiston
rehtori Sallinen Harjua
nirhoamassa
|
