1999 lokakuu
12.fi 1999/13
1999/10/28    
12.fi
arkisto 1999/13

Konserttitalon alle



Koulun alle


Jyväskylän kaupunkikuva köyhtymässä

> Ennennäkemätön uuden rakentaminen ei säästä vanhaa!

torstaina
syyskuun 16. päivänä 1999


 

Mäki-Matin perhepuisto ja demokratia:
"Eikö Jyväskylä osaa säilyttää mitään vanhaa?"

Keskisuomalainen: Puheenvuorot maanantaina 25.10.1999


Jyväskylän Mäki-Matin perhepuisto juhli kesällä 20-vuotispäiviään. Kaupunki on ollut ylpeä puistostaan, joka on laatuaan Pohjoismaiden ensimmäinen. Nyt sen toiminta on vaakalaudalla.

Sanotaan, että puiston toiminta tullaan turvaamaan, mutta sen toimintamahdollisuudet suunniteltujen muutosten jälkeen ovat aivan eri mittaluokkaa kuin nykyisin. Mäki-Matin perhepuisto on ainutlaatuinen kokonaisuus ja kulttuurihistoriallisesti arvokas pienine punaisine mökkeineen, jotka onneksi ovat suojelukohteita.

Meillä on kyllä pieniä puistoja kaupungissamme, mutta Mäki-Matin perhepuisto on oma keidas keskellä kaupunkia. Se on todella suuressa käytössä. Monet matkaavat sinne sekä kaupungin laidoilta että myös maalaiskunnan puolelta.

Miksi ei esitellä rakentamisvaihtoehtoja muualta kuin perhepuiston alueelta, vaikka olen ymmärtänyt ettei sen enempää normaalikoulu kuin yliopistokaan pidä ratkaisua parhaimpana?

Vai onko asia sovittu etukäteen jo niin pitkälle, että suunnitelman C-vaihtoehto toteutuu, koska se on ainoa, jossa juuri 100 metriä siirretty Kukkatalo ei jää koulun pihan sisäpuolelle. Entä kuinka Pitkäkatu voidaan sulkea ja näin asettaa juuri rakennettu kukkakauppa entistä huonompaan asemaan?

Jos Norssin laajennus toteutuu perhepuiston tontilla, merkitsee se todella suuren koulukompleksin asettumista puistoon. Miten järjestetään yksivuotiaiden ja kouluikäisten ulkoilu samassa pihassa, kun raja-aitoja ei kuulemma tarvita "kahlitsemaan" lapsia?

Jo nykyisinkin yhden koululuokan saapuminen puistoon aiheuttaa pienimpien jalkoihin jäämisen. Kuka haluaa laittaa oman lapsensa näin isoon kouluun? Koko kouluiän kattava ikähaarukka samassa koulussa on varmasti hyvä asia, jos koulussa on 50 tai vaikkapa 100 oppilasta, mutta 1200 oppilaan koulussa asia on toisin. Tuskin näin ison kouluyhteisön vuorovaikutteinen yhteiselo on mutkatonta. Toivottavasti omien lapsieni ei tarvitse käydä koulua tällaisessa koulukompleksissa.

Miksi siirtää oppilaat pois kampukselta, jossa he ovat olleet alusta asti? Siinäkin häviää yksi perinne: Eikö Norssin vanhaa rakennusta voi korjata ja laajentaa nykyvaatimusten mukaiseksi? Jos uusi koulu pitää kuitenkin rakentaa, tulee sen myös päästä toteuttamaan uutta arkkitehtuuria ja rohkaista oppilaiden mielikuvitusta, eikä olla vain useaan kerrokseen ahdettu laatikko.

Onko Pitkäkadun uimahallin läheinen alue arvokkaampi kokonaisuus kuin jo valmis ja toimivaksi havaittu perhepuisto, niin ettei sinne voi rakentaa uudisrakennusta?

Liikennevaloja on puuhattu hyvin pitkään Pitkäkadun ja Voionmaankadun kulmaan. Niiden tarve vähenee, jos Pitkäkatu katkaistaan ja Voionmaankadun yli rakennetaan ylikulkusilta. Pienet oppilaat tuskin kuitenkaan malttavat kulkea ylikulkusiltaa pitkin. Jos suunnitelmat täytyy runnoa läpi, tulee niitä muuttaa ainakin sen verran, että Voionmaankadun alitse tehdään alikulkutunneli.

Kun Pitkäkadun liikenne ohjataan Cygnaeuksen koulun portille, heikkenee tämän koulun oppilaiden koulumatkan turvallisuus entisestään. Niin on taas yksi argumentti lisää puoltamassa ko. koulun lopettamista. Liikenneongelman paikka vain siirtyy yhden korttelin päähän nykyisestään, ja silloin on myös K-kauppa Vinkin liikenne mukana.

Entä ovatko ihmiset ihastuneita Harjun kylkeen suunnitellun auditorion ja seikkailupuiston rakentamisesta? Käytännössä asian eteenpäin vieminen voi olla hyvinkin erilainen, vaikka se paperilla saadaan näyttämään hienolta.

Normaalikoulun ala-asteen nykypäivän tarpeita vastaavilla tiloilla tuntuu olevan kiire, mutta suunnitelmat ja päätökset tulisi tehdä kuitenkin rauhassa ja miettiä seurauksia pitkällä aikavälillä. Normaalikoulussa pidetyssä tiedotustilaisuudessa kaivattiin uusia vaihtoehtoja neljän perhepuiston tontille suunnitellun mallin rinnalle. Niinpä lopuksi kysynkin, miksi Jyväskylän kaupunki ei arvosta, eikä osaa säilyttää mitään vanhaa?

Tuija Piili-Jokinen, Jyväskylä

Keskisuomalainen: Puheenvuorot maanantaina 25.10.1999


Kenen keskisuomalainen?

Yliopiston rehtori Sallinen Harjua nirhoamassa



Jyväskylä:


Vuorineuvos
Muhonen sotkemassa Keski-Suomen Valon myyntiä tarjouskilpailun jälkeen!

Paviljongin johtaja
sai potkut

Kaupunginjohtaja
Kettunen - uupumaton ideanikkari

Yliopiston
rehtori Sallinen Harjua nirhomassa

Mäki-Matin
perhepuisto ja demokratia

Kenen Keskisuomalainen?

Jutut ja artikkelit kirjroitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen kesällä ja syksyllä 1999 Jyväskylässä ja Helsingissä.

1999/10/28
etusivulle
1999/10/28
kokosivulle
10.02.02
1999/10/28 - 12.fi - mäki-matin perhepuisto ja demokratia - puheenvuoro - tuija piili-jokinen - keskisuomalainen - jyväskylä - mäki-matti - norssi - harju - avoin - joka torstai - kuva - pertti manninen - arkisto