JYVÄSKYLÄN KÄRÄJÄOIKEUS
Rikosasia
TUOMIO 06/815
Annettu kansliassa
2.5.2006
Asiano:
R 05/2307

Syyttäjän rangaistusvaatimus
1. KUNNIANLOUKKAUS (6160/R/001799/05) Rikoslaki 24 luku 9 §
1.7.2004-8.10.2005 LAUKAA

Manninen on esittänyt asianomistaja Pekka Monosesta ja tämän asianajotoimistosta valheellisen ja perättömän tiedon väittämällä internetissä pitämällään nettisanomat sivustolla (www.nettisanomat.com), että Mononen on asianajajana toimistonsa puitteissa laatinut häntä koskevia (2Poistettu 06.12.2015). Hän on sivustoillaan julkaissut oikeudenkäyntiaineistoa, joka sinällään on ollut sisällöltään oikeaa, mutta Manninen on antanut lukijoiden ymmärtää, että oikeudenkäynnissä olisi ollut kysymys jostakin laittomasta. Teko on siten huomioonottaen Monosen ammatti asianajajana ollut omiaan aiheuttamaan asianomistajalle vahinkoa sekä häneen kohdistuvaa halveksuntaa.

http://www.12.fi/2007/05/26/20060502kunnianloukkauskaraja1tuomio.htm

VAASAN HOVIOIKEUS
TUOMIO
Nro 565
Antamispäivä 23.4.2007
Diaarinro R 06/794
Verkkoviestin jakelun keskeyttäminen

Sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain 18 §:n mukaan tuomioistuin voi virallisen syyttäjän, tutkinnanjohtajan tai asianomistajan hakemuksesta määrätä julkaisijan tai ohjelmatoiminnan harjoittajan taikka lähettimen. palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjän keskeyttämään julkaistun verkkoviestin jakelun, jos viestin sisällön perusteella on ilmeistä, että sen pitäminen yleisön saatavilla on säädetty rangaistavaksi. Lähtökohtana mainittua lainkohtaa sovellettaessa on saman lain 1 §:n 2 momentti, jonka mukaan viestintään ei saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä ottaen huomioon sananvapauden merkitys kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa.
Mannisen ylläpitämällä nettisanomat.com -internetsivustolla on materiaalia, joka kohdistuu Monosen elinkeinotoimintaan ja on sisällöltään Monosen kunniaa loukkaavaa. Monosta koskevien verkkoviestien pitäminen yleisön saatavilla on edellä mainitun lainkohdan tarkoittamalla tavalla rangaistavaksi säädetty teko ja rikos jatkuu edelleen niin kauan, kuin internetsivustolla oleva Monosta koskeva materiaali on verkkoviestinä yleisön saatavilla.
Edellä mainitut seikat huomioon ottaen Mannisen on poistettava nettisanomat.com-sivustolta kaikki sellaiset verkkoviestit, joissa mainitaan Monosen tai hänen yrityksensä nimi ja joissa on viittauksia Monoseen. Näin ollen tämän asiaa koskevan tuomion julkaiseminen mainitussa verkkojulkaisussa ei ole tarpeellista.
http://www.12.fi/2007/05/26/20070423kunnianloukkaushovituomio1tuomio.htm

Tältä sivulta on poistettu kaikki Vaasan hovioikeuden 23.4.2007 tuomiossa Nro 565 poistettaviksi määrätyt verkkoviestit. Alkuperäinen sivu, jossa poistokohdat ovat näkyvissä, on arkistoitu osoitteeseen  http://www.12.fi/2004/08/12/karpeladromberg.htm



12 12.08.2004

  Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999. Kesän hyvä teko: opeta lapsi uimaan! 
 
edellinen numero 

12.fi  -   toivo- torstaina  12.08.2004.   etusivulle! - nro 269

seuraava numero

12.fi

 
1999 alkaen
 
Torstaina 12.08.2004. 
Opintotuen korotukset! Kootut selitykset. Tanja Karpela ja Suvi Lindén. Uutena Kaarina Dromberg! Myös Tytti Isohookana-Asunmaatakin vielä muistetaan!




Iltalehti. Lukijan palsta. Torstai 05.08.2004.
Mihin Karpela unohti asumislisän korottamisen?

Iltalehti. Lukijan palsta. Tiistai 10.08.2004. 
Karpela vastaa Lindénille opintotuesta.

Entinen kulttuuriministeri Suvi Lindén kyseli mielipidekirjoituksessaan, "mihin Karpela unohti asumislisän korotuksen". En ole unohtanut asiaa: esitin korotusta keväällä kehysriihessä ja aion seuraavassa kehy-neuvottelussa ottaa asian esille pääministerin ja valtiovarainministerin kanssa.

Hallituksen tämän kevään kehysriihessä esitin kolme parannusta opintotukeen:

Ensimmäinen oli opintolainan ehtojen parantaminen, jotta opiskelijat ottaisivat lainaa ja suorittaisivat opintonsa loppuun.
Toinen tavoite oli toisen asteen opiskelijoiden aseman parantaminen nostamalla opintotuen ehtona olevia vanhempien tulorajoja.
Kolmas tavoite oli asumislisän korotus asumiskustannusten nousun vuoksi.

Näistä kolmesta olen saanut ensimmäisen tavoitteen läpi.

Syksyllä valmistuu lakiesitys, jossa opintolainan kuukausimäärää esitetään nostettavaksi 220 eurosta 300 euroon. Korkeakouluopintoihin myönnettävän opintotuen taso nousisi tällöin 80 euroa kuukaudessa.

Opintolainan käytön lisäämiseksi ja tutkinnon suorittamiseen kannustavana keinona otetaan uutena tukimuotona käyttöön verotuksen opintolainavähennys, johon on oikeutettu 1.8.2005 jälkeen opintonsa aloittanut ylemmän korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut henkilö.

Uusi, kannustava opintolainavähennys on sosiaalisesti oikeudenmukainen, koska se tehdään suoraan verosta. Opintolainavähennys on 30 prosenttia opintolainan 2 500 euroa ylittävästä osasta ja siihen on oikeus tutkinnon suorittamisvuoden ja sitä seuraavien 10 vuoden aikana.

Vähennyksen ehtona oleva opiskeluaika sekä vähennyksen tekemiseen varattu määräaika ottaa joustavasti huomioon yksilölliset erot esim. sairaus-, äitiys- ja vanhempainvapaat sekä asepalvelun tai muun vaikean elämäntilanteen.

Uudistus liittyy hallituksen toimenpiteisiin, joilla pyritään pidentämään työuraa. Väestön ikääntyessä ja suurten ikäpolvien siirtyessä eläkkeelle se on välttämätöntä.

Kaikkien väestöryhmien, myös opiskelijoiden, on omalta osaltaan otettava vastuu tästä kehityksestä. Hallitus toimii nyt, jotta tuleville sukupolville ei tule kohtuutonta laskua maksettavaksi.

Mikäli minulla olisi määräämättömästi rahaa käytettävissä, toteuttaisin välittömästi ajamani parannukset opintotukeen. Koska olen kehyspäätöksellä saanut rajoitetun määrän budjettirahoja, tein varojeni mukaisen budjettiesityksen.

Kun ei oo, niin ei oo, sanoi entinenkin presidentti.

Toivoisin rehellisyyttä myös kokoomukselta, joka hallituksessa ollessaan leikkasi opintotukea vuonna 1995. Kaikkia tavoitteita ei aina saa läpi, mutta tärkeintä on, että suunta on selvästi kääntynyt parempaan keskustan tultua hallitusvastuuseen.

Tanja Karpela
kulttuuriministeri

Kuvateksti: Tanja Karpela korottaisi mielellään, mutta kun rahaa "ei oo, niin ei oo".
Iltalehti. Lukijan palsta. Tiistai 10.08.2004.
(Sivulla 5 alhaalla 5/6 palstaa, kuva 2 pastaa).



Iltalehti. Lukijan palsta. Keskiviikko 11.08.2004.
Dromberg vastaa Karpelalle.

Kulttuuriministeri Tanja Karpela väittää kirjoituksessaan 10.8., että kokoomus hallituksessa ollessaan leikkasi opintotukea vuonna 1995. Tämän hän tekee peitelläkseen sitä tosiasiaa, että Vanhasen hallituksen linja opiskelijoita kohtaan alittaa kaikki hallituspuolueiden ennen ja jälkeen vaalien antamat lupaukset.

Opintorahaan tehtiin kokoomuksen ollessa hallituksessa lukuisia täsmäparannuksia. Suurin muutos tehtiin jo 1990-luvun alussa, kun opintotukijärjestelmä muutettiin opintorahapainotteiseksi. Nykyinen hallitus on nyt valinnut päinvastaisen suunnan.

On totta, että Lipposen I hallitus osana lamatalkoita leikkasi opintotuen tasoa. Tuolloin oli kaikilta väestöryhmiltä leikattava. Kuitenkin jo seuraavana vuonna ammattikorkeakouluopiskelijat nostettiin yliopisto-opiskelijoiden tavoin korkeimman opintotuen piiriin.

Lipposen II hallitus ei luvannut uudistaa opintotukijärjestelmää tietäen talouden tiukat raamit, mutta joka vuosi opiskelijat saivat opintotukeen budjetissa uutta rahoitusta. asumistuki uudistettiin ja ateriatukea korotettiin.

Kuten nykyinenkin, myös edellinen hallitus selvitytti opintotuen riittävyyttä ja kannustavuutta. Kannustava opintotuki -mietinnön ensimmäinen ehdotus, pidempien tutkintojen tukiajan nostaminen, toteutettiin hallituskauden päätteeksi vuonna 2003.

Tärkeimmäksi tavoitteeksi työryhmä asetti opintotuen asumislisän vuokrakaton korotuksen 252 euroon, jota kokoomus esittikin viime syksyn valtion budjetin yhteydessä. Hallituspuolueiden kansanedustajat kuitenkin äänestivät asumistuen korotusta vastaan. Myös tänä vuonna kokoomus tulee esittämään vuokrakaton korotusta. Katsotaan, miten tällä kertaa käy.

Kaarina Dromberg
Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja (kok)

Kuvateksti Kaarina Dromberg oikoo Tanja Karpelan puheita.

Iltalehti. Lukijan palsta. Keskiviikko 11.08.2004.
(Sivulla 5 alhaalla 4/6 palstaa, 2 kuvaa 2 palstalla).

Iltalehti. Lukijan palsta. Torstai 12.08.2004.
Karpela vastaa jälleen Drombergille.

Entinen kulttuuriministeri Kaarina Dromberg (kok) otti 11.08. julkaistussa kirjoituksessa kokoomukselle kunnian Ahon hallituksen tekemästä opintotukiuudistuksesta, mikä on kyllä räikeää historian vääristelyä. Tytti Isohookana-Asunmaa (kesk) ajoi uudistuksen läpi keskustan ministeriryhmän yksimielisellä tuella. Kokoomus Viinasen johdolla vastusti opintorahapainotteisuutta ja taipui vasta sen jälkeen kun RKP:kin tuli kulttuuriministerin tueksi.

Opintotukiuudistus oli syvimmän laman aikana ainoa päätös, jolla jonkun väestöryhmän asemaa selvästi parannettiin. Keskustan jäätyä oppositioon Lipposen I hallitus heti ensimmäisessä budjetissaan leikkasi opintotukea merkittävästi.

Entinen kulttuuriministeri Dromberg pitää saavutuksena sitä, että Lipposen II hallituksen aikana joka vuosi opiskelijat saivat opintotukeen uutta rahoitusta. Näin tapahtuu automaattisesti nytkin, kun entistä suurempi joukko opiskelijoita on oikeutettu opintotukeen. Budjetissa summa nousee, vaikkei etuisuuksia parannettaisikaan. Minä en pitäisi sitä minään saavutuksena.

Sen sijaan todellinen parannus on se, että opiskelijat saavat ensi vuonna subventoidun ja korotetun opintolainan sekä se, että tämän vuoden alusta saatiin voimaan Veikkauksen jakosuhdelaki, jota Lipposen II hallitus oli lykännyt. Nuorison elämässä se näkyy lisääntyvinä panostuksina nuorisotyöhön, syrjäytymisen ehkäisyyn, päihdehuoltoon ja työpajatoimintaan.

Toivon, että tämä entisten kulttuuriministerien kilpalaulanta päättyy ja taloudellisen realismin puitteissa toimisimme kaikki yhdessä opiskelijoiden parhaaksi.

Tanja Karpela
kulttuuriministeri (kesk)

Kuvateksti: Kulttuuriministerien kilpalaulannalle ei näy loppua. Nyt kiistellään siitä, kuka on tehnyt eniten opiskelijoiden hyväksi: Isohookana-Asunmaa, Dromberg vai Karpela?.

Iltalehti. Lukijan palsta. Torstai 12.08.2004.
(Sivulla 5 alhaalla 5/6 palstaa, 3 kuvaa 3 palstalla).


Lähde opiskelijajärjestöt ja STTK.
Helsingin Sanomat. Kotimaa. Pe 04.04.2003.
Kuvan käsittelyt: Pertti Manninen.

Lue myös mm!

Suomen perustuslaki pilkattavana Opiskelijat pakotetaan ottamaan lainaa perustoimeentuloonsa ainoana ihmisryhmänä Suomessa. 30.05.2002
Opintolaina ainoa vaihtoehto?
Köyhä opiskelija ei yllätä.

Torstaina 18.03.2004. Pakko painaa rahan perässä käsi ojossa. Koulukäräjät: Ikaalisten liiketalouden opiskelijat maksavat opintotuella vuokria Tampereelle. Puolet opiskelijoista käy töissä, sillä opintotuki menee vuokraan. Aamulehti keskiviikkona 17.03.2004. Tulossa!

Hyväksyn opintolainan jos työpaikka taataan.  Helsingin Sanomat. Mielipide. Mirja Mäenpää. 31.01.2003. Tulossa!

Kaikki eivät saa opintotukea. Ilta-Sanomat. Lukijat. 18v pojan äiti. Tulossa!

Opintolainakin riittää vain niukkaan elämiseen. Kuukauden opintoraha hupenee alle kahdessa viikossa.
Turun Sanomat maanantaina 18.08.2003. Tulossa!

"Välivuodet ovat hukkaan heitettyä aikaa". Pääministeri Matti Vanhanen. Keskisuomalainen keskiviikkona 21.02.2004. Tulossa!

Vanhasen opintoputki: 12 vuotta. Ylioppilaslehti. Äijänumero. Nro 18. 2003. Tulossa!

Opiskelijoiden välinen tasa-arvo tärkeää. Helsingin Sanomat tiistaina 16.03.2004. Mielipide Oskari Nokso-Koivisto. Tulossa!

Torstaina 15.07.2004. Ilta-Sanomat maanantaina 05.05.2004. Lukijalta. "Suomen nykyinen opintotukimalli on peräisin vuodelta 1992, jonka jälkeen opintorahaan eikä asumislisään ole tehty korotuksia. Vuonna 1995 opintorahaa jopa leikattiin." Suvi Hautanen. Hallitus petti opiskelijat. 

Tänään myös! 
Torstaina
12.08.2004. Matti Vanhanen ennen kohua. "Matti Vanhanen on ollut pääministerinä runsaan vuoden. ... Vaalilupaukset niin opiskelijoille kuin eläkeläisille on jätetty historiaan. Vanhanen on sanonut ei oman puolueensa lupauksille opintotuen korotuksesta ja opiskelijoiden asumislisän vuokrakaton nostamisesta. Samoin on käynyt eläkeläisten kansaneläkkeen pohjaosan palauttamisen kanssa, ja eläkkeiden indeksiä jopa kovennetaan alle 65-vuotiaille.Katkelma Seuran kirjoituksesta: Hannu Toivonen: Politiikan kuolema.



Helsingin Sanomat. Kotimaa. Pe 04.04.2003.

Opiskelijoilta vaatimus tukien korotuksista.
Opiskelijat haluaisivat lainan sijaan tukia täysipäiväiseen opiskeluun.
Opintoraha ja asumislisä vastaamaan elinkustannuksia.

"
...
Ylioppilaskuntien liitto otti jo aikaisemmin jyrkän kielteisen kannan Raimo Sailaksen työllisyystyöryhmän esitykseen yliopisto-opintojen ajallisesta rajaamisesta ja opintotuen muuttamisesta verohelpotuksin tuetuksi lainaksi.

Liiton mielestä lainamuotoinen opintotuki vähentäisi eri alojen ja sitä kautta eri sukupuolten tasa-arvoa ja korostaisi myös liikaa opiskelijan taloudellisen perhetaustan merkitystä.

  ... lisäksi yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat järjestivät iltapäivällä mielenosoituksen vaatimustensa tueksi Eduskuntatalon edustalla."

Lea Karhu, HS.

Kaavio: Opintotuen kehitys 1994-2002. Reaaliansiot nousseet 20 prosenttia, opintoraha ja asumislisä yhdessä laskeneet 12 prosenttia.
Lähde opiskelijajärjestöt ja STTK.

Helsingin Sanomat. Kotimaa. Pe 04.04.2003.




Helsingin Sanomat. Kotimaa. Pe 04.04.2003.

Opiskelijoilta vaatimus tukien korotuksista.
Opiskelijat haluaisivat lainan sijaan tukia täysipäiväiseen opiskeluun.
Opintoraha ja asumislisä vastaamaan elinkustannuksia.

"
...
Ylioppilaskuntien liitto otti jo aikaisemmin jyrkän kielteisen kannan Raimo Sailaksen työllisyystyöryhmän esitykseen yliopisto-opintojen ajallisesta rajaamisesta ja opintotuen muuttamisesta verohelpotuksin tuetuksi lainaksi.

Liiton mielestä lainamuotoinen opintotuki vähentäisi eri alojen ja sitä kautta eri sukupuolten tasa-arvoa ja korostaisi myös liikaa opiskelijan taloudellisen perhetaustan merkitystä.

  ... lisäksi yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat järjestivät iltapäivällä mielenosoituksen vaatimustensa tueksi Eduskuntatalon edustalla."

Lea Karhu, HS.

Kaavio: Opintotuen kehitys 1994-2002. Reaaliansiot nousseet 20 prosenttia, opintoraha ja asumislisä yhdessä laskeneet 12 prosenttia.
Lähde opiskelijajärjestöt ja STTK.

Helsingin Sanomat. Kotimaa. Pe 04.04.2003.



Helsingin Sanomat. Kotimaa. Pe 04.04.2003.

Opiskelijoilta vaatimus tukien korotuksista.
Opiskelijat haluaisivat lainan sijaan tukia täysipäiväiseen opiskeluun.
Opintoraha ja asumislisä vastaamaan elinkustannuksia.

"
...
Ylioppilaskuntien liitto otti jo aikaisemmin jyrkän kielteisen kannan Raimo Sailaksen työllisyystyöryhmän esitykseen yliopisto-opintojen ajallisesta rajaamisesta ja opintotuen muuttamisesta verohelpotuksin tuetuksi lainaksi.

Liiton mielestä lainamuotoinen opintotuki vähentäisi eri alojen ja sitä kautta eri sukupuolten tasa-arvoa ja korostaisi myös liikaa opiskelijan taloudellisen perhetaustan merkitystä.

  ... lisäksi yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat järjestivät iltapäivällä mielenosoituksen vaatimustensa tueksi Eduskuntatalon edustalla."

Lea Karhu, HS.

Kaavio: Opintotuen kehitys 1994-2002. Reaaliansiot nousseet 20 prosenttia, opintoraha ja asumislisä yhdessä laskeneet 12 prosenttia.
Lähde opiskelijajärjestöt ja STTK.

Helsingin Sanomat. Kotimaa. Pe 04.04.2003.



Helsingin Sanomat. Kotimaa. Pe 04.04.2003.

Opiskelijoilta vaatimus tukien korotuksista.
Opiskelijat haluaisivat lainan sijaan tukia täysipäiväiseen opiskeluun.
Opintoraha ja asumislisä vastaamaan elinkustannuksia.

"
...
Ylioppilaskuntien liitto otti jo aikaisemmin jyrkän kielteisen kannan Raimo Sailaksen työllisyystyöryhmän esitykseen yliopisto-opintojen ajallisesta rajaamisesta ja opintotuen muuttamisesta verohelpotuksin tuetuksi lainaksi.

Liiton mielestä lainamuotoinen opintotuki vähentäisi eri alojen ja sitä kautta eri sukupuolten tasa-arvoa ja korostaisi myös liikaa opiskelijan taloudellisen perhetaustan merkitystä.

  ... lisäksi yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat järjestivät iltapäivällä mielenosoituksen vaatimustensa tueksi Eduskuntatalon edustalla."

Lea Karhu, HS.

Kaavio: Opintotuen kehitys 1994-2002. Reaaliansiot nousseet 20 prosenttia, opintoraha ja asumislisä yhdessä laskeneet 12 prosenttia.
Lähde opiskelijajärjestöt ja STTK.

Helsingin Sanomat. Kotimaa. Pe 04.04.2003.

 


"Työllistyminen vaatii aina myös työpaikkoja, ei pelkästään kannustavaa sosiaaliturvaa. Voidaan myös ajatella, että opiskelijoiden sosiaaliturvan korvaaminen lainaperusteisella rahoituksella ei välttämättä lyhennä vaan voi myös pidentää opiskeluaikoja. Sosiaaliturvan poistaminen lisäisi opiskeluaikaista työssäkäyntiä.
Heikki Hiilamo erikoistutkija, Jouko Karjalainen tutkija, Antti Parpo tutkija Stakes.  

Saunan sytykkeistä:

Helsingin Sanomat. Mielipide. Pe 04.04.2003.
"Tarvitsemme lisää työssäkäyviä - emme lisää köyhiä."

Sailaksen ehdotukset pulmallisia köyhille.

Valtiosihteeri Raimo Sailaksen johtaman työllisyystyöryhmän loppuraportti on jatkoa 1990-luvulla harjoitetulle sosiaalipolitiikalle. Tuolloin keskustelussa nousi vallalle käsitys, jonka mukaan sosiaaliturva ei enää torju köyhyyttä ja syrjäytymistä, vaan synnyttää hyvinvointitappioita aiheuttavia köyhyysloukkuja.

Työttömyyden taustalla nähtiin liian antelias sosiaaliturva: työttömät eivät hakeneet töitä, koska oli kannattavampaa jäädä sosiaaliturvan varaan.

Ajattelutapa edustaa ennen muuta Yhdysvalloista tuttua liberaalista traditiota, jossa hyvä sosiaaliturva tulkitaan jopa epäonnistumisen kannusteeksi.

Pohjoismaissa työttömyyden syitä on aikaisemmin etsitty työvoiman kysynnästä. Sen mukaan kaikki ovat periaatteessa halukkaita töihin, mutta taloudelliset suhdanteet eivät aina takaa, että kaikkien työpanosta tarvittaisiin. Kaikki kynnelle kykenevät käyvät työssä ja sosiaaliturva on vain niitä epäonnisia varten, joilla ei ole mahdollisuuksia osallistua työmarkkinoille. Valtiosihteeri Sailaksen työllisyystyöryhmän raportti toistaa vastikkeellisuuden ja kannustamisen teesejä.

Työhön yritetään kannustaa heikentämällä työttömien sosiaaliturvaa ja keventämällä työssäkäyvien - myös hyvätuloisten  - verotusta. Kyseessä on toisin sanoen tulonsiirto työttömiltä työllisille.

Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että perusturvan varassa elävien köyhyys on kasvanut koko 1990-luvun ajan. Jos työryhmän ehdotukset eivät johdakaan toivottuihin tuloksiin, köyhyysongelmat vain syvenevät.

Aikaisempaa selvemmin köyhiä ovat juuri vähimmäisturvan varassa elävät pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömät, joiden kohtaloa työllisyystyöryhmän raportti ennen muuta käsittelee.

Raportin oletuksena on, että jatkamalla 1990-luvulla toteutettuja sosiaaliturvan heikennyksiä ja lisäämällä sosiaaliturvan vastikkeellisuutta kannustetaan työttömiä hakeutumaan työhön. Niin ikään ehdotus opiskelijoiden sosiaaliturvan poistamisen ja lainarahoitukseen pohjautuvan opintojen rahoittamisen odotetaan lyhentävän opiskeluaikoja ja nopeuttavan heidän siirtymistään työelämään.

Tutkimusnäyttö työn tarjontaan lisäävien toimenpiteiden, kuten ns. aktiivisen työvoimapolitiikan ja työn kannustavuutta lisäävien leikkausten merkityksestä työllistymiseen on ristiriitaista.

Useat tutkimukset osoittavat, ettei sosiaaliturva ole välttämättä työllistymisen esteenä. Varmaa on se, että sosiaaliturvan leikkaukset lisäävät köyhyyttä.

Työllistyminen vaatii aina myös työpaikkoja, ei pelkästään kannustavaa sosiaaliturvaa. Voidaan myös ajatella, että opiskelijoiden sosiaaliturvan korvaaminen lainaperusteisella rahoituksella ei välttämättä lyhennä vaan voi myös pidentää opiskeluaikoja. Sosiaaliturvan poistaminen lisäisi opiskeluaikaista työssäkäyntiä.  

Jos työryhmä uskoo sosiaaliturvan kannustimien olevan yhteydessä työllistymiseen, miksi sitten kannustimiin liittyvät ehdotukset ovat pääosin negatiivisia ja sosiaaliturvan tasoa heikentäviä.

Sosiaaliturvasta on mahdollista saada aikaisempaa kannustavampi myös tavalla, joka ei heikennä sen varassa elävien tulotasoa.

Kelan ja Stakesin yhteisessä tilasto. ja tutkimushankkeessa on selvitetty toimeentulotuen, asumistuen ja työmarkkinatuen päällekkäisyyttä.  

Hankkeen taustalla on havainto, siitä, että työmarkkinatuen ja toimeentulotuen saajien määrä on vähentynyt hitaasti. Tukien päällekkäisyys synnyttää tilanteita, joissa pienituloisten kotitalouksien on vaikea parantaa taloudellista asemaansa. Pahimmillaan kolmen yhtäaikaisen etuuden tarveharkinta aiheuttaa sen, että köyhien asema on äärimmäisen vartioitu. Edes työhön siirtyminen ei välttämättä paranna kotitalouden taloudellista asemaa.

Marrasluussa 2000 toimeentulotukea sai 113 304 kotitaloutta. Niistä 44 prosenttia sai lisäksi työttömyysturvaa ja 49 prosenttia asumistukea.

Kaikkia kolmea etuutta eli toimeentulotukea, työttömyysturvaa ja asumistukea sai samanaikaisesti 35 toimeentulotukitalouksista.

Samanaikaisesti köyhyys- ja kannustinloukussa olevien henkilöiden määrä on arviolta 55 000.  

Työhön siirryttäessä tukijärjestelmän kankeus johtaa siihen, että tukia maksetaan työttömyysaikaisella tasolla päällekkäin palkan kanssa. Tämä voi johtaa tukien palautusvaatimuksiin, joiden seurauksena äärimmäisen niukoilla käteisvaroilla elävien ihmisten talous menee sekaisin.

Stakesin haastattelemat sosiaalityöntekijät ja toimeentuloasiakkaat pitävät päällekkäisen tarveharkinnan byrokraattisia vaatimuksia huomattavina työssäkäynnin esteinä.

Joissakin tapauksissa erilaisten selvitysten vaatiminen on johtanut jopa työssäkäynnin lopettamiseen.

Kysymys ei ole ainoastaan etuuksien tasosta, vaan myös siitä, millaiset hallinnolliset säädökset ja käytännöt ohjaavat tarveharkintaa.

Olennaisia tekijöitä ovat tukien hakemusmenettelyt, hakemusten käsittelyajat, tukien maksupäivät, palautus- ja perintäkäytännöt sekä se, millaiset tulonlisäykset pakottavat uusien päätösten hakemiseen.

Nämä tekijät vaikuttavat siihen, tuntuuko esimerkiksi työhön meno etuuksien tai maksujen tasossa välittömästi vai vasta kuukauden tai vuoden kuluttua.

Työttömien asemaa ja työteon kannustimia voitaisiin kehittää yhtä aikaa parantamalla sosiaaliturvan ja ansiotulojen yhteensovitusta vielä perusteellisemmin kuin työllisyystyöryhmä ehdottaa. Tällöin ehdotusten kokeilemisella ei epäonnistumisen myötä vaaranneta kaikkein köyhimpien asemaa.

Tarvitsemme lisää työssäkäyviä - emme lisää köyhiä.

Heikki Hiilamo erikoistutkija, Jouko Karjalainen tutkija, Antti Parpo tutkija Stakes.

Saunan sytykkeistä! pm 20040804.


ILMOITA ILMAISEKSI: LINKKI UUSIMPIIN!


Torstaina 12.08.2004. 


Koichi Tokuno, 11-luokkalainen poika (5. luokalla v. 1945). Veri. Ensimmäinen runo kirjasta Hiroshiman lapset.

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.
Experience the Reality.  Kuva : Pertti Manninen.


Tanja Karpela Show. Pohjaksi: Opintotuen korotukset! Kootut selitykset. Tanja Karpela ja Suvi Lindén. 05.08.2004.  Suvi Linden: Mihin Karpela unohti asumislisän korottamisen?  Jatkoa tänään 12.08.2004. 
Tanja Karpela:  Karpela vastaa Lindénille opintotuesta.
Kaarina Dromberg: Dromberg vastaa Karpelalle.
Tanja Karpela: Karpela vastaa jälleen Drombergille.
ILMOITA ILMAISEKSI: 
LINKKI UUSIMPIIN!



Löperön Sanomat.
Salapoliisikertomus siitä kuinka ylijohtaja Anne Brunilan jutun Työttömyyden hoitoon mallia Tanskasta väitteiltä putosi pohja pois ja kuinka löperösti asia korjattiin.
Oikaisujen Suomen ennätys!
Extra-tiistaina:
Matti Nykänen Show. 

Anne Brunila Show.
Sailaksen ehdotukset pulmallisia köyhille.
Kesän hyvä teko: opeta lapsi uimaan! 

Kesäkalenteri 2004  Näyttelyt Suomen kartalla!

VAAHTERAMÄEN EEMELI   14.8 asti  ILMASTA RAHAA 22.8 asti Tampereen Komediateatteri Forssan kansainväliset mykkäelokuva-
festivaalit 27.-29.8. 2004.
 
Photoplay
 
Uusin lehti Arkistohaku Depis Elokuva Gallup Imagine Kaupunkikuva Kuvagalleria Lehdet Liikunta
Opetus Perhe Politiikka Sota ja rauha Tv ja radio Talous Työtä Valokuva Velka Viikon kuva
 
  Etusivu Tiistaina 12. elokuuta 2004. Numero 269. Torstai on toivoa täynnä, ainakin.  
 

Tänään
12.08.2004
 
 

12.fi joka torstai. Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.
12
@hotmail.com

 

 

 
Viikon linkki
 
   
 
 
Sodan kuva
 
   
 
 
Kuvagalleria
 
   
   
   
   
   
   

 

 
Info
 
   
   
   
   

 





Koe todellisuus. Kuva: Pertti Manninen. 
Torstaina 12.08.2004. Pääkirjoitus. Löperön Sanomat.  Valtiovarainministeriön ylijohtaja Anne Brunilan työttömyyttä käsittelevän kirjoituksen otsikoiden pääväite ja saman tien koko kirjoitus osoittautui lörinäksi. Työministeriön kansliapäällikkö Markku Wallin joutui antamaan siitä tiedotteen jo julkaisupäivänä ja oikomaan syntyneitä väärinkäsityksiä. Kirjoituksen julkaissut Helsingin Sanomat korjasi asian seuraavana päivänä saavuttaen ilmeisesti korjausten Suomen ennätyksen korjauksen huomattavuudessa ottaen huomioon asian tärkeyden ja kuinka se koskettaa kipeästi satoja tuhansia suomalaisia suoraan ja miljoonia, joille oikea tieto olisi tarpeellista muodostaessaan käsitystä suomalaisesta todellisuudesta. Pertti Manninen, 12 torstaina 12.08.2004. Pääkirjoitus.
Lue myös! Löperön Sanomat.
Aikaisemmin 10.08.2004:
Anne Brunila Show.
Sailaksen ehdotukset pulmallisia köyhille.
 
 

Matkalla Suomessa. Kuva: Pertti Manninen.
Torstaina 12.08.2004.Tanja Karpela Show. 
Pohjaksi: Opintotuen korotukset! Kootut selitykset. Tanja Karpela ja Suvi Lindén. 05.08.2004.  Suvi Linden: Mihin Karpela unohti asumislisän korottamisen?  Jatkoa tänään:
Tanja Karpela:  Karpela vastaa Lindénille opintotuesta.
Kaarina Dromberg: Dromberg vastaa Karpelalle.
Tanja Karpela: Karpela vastaa jälleen Drombergille. 
Lähde: Iltalehden lukijan palstan kirjoitukset!
 

Viinaa kansalle!
 Kuva: Pertti Manninen.
Torstaina 12.08.2004. Matti Vanhanen ennen kohua. "Matti Vanhanen on ollut pääministerinä runsaan vuoden. ... Vaalilupaukset niin opiskelijoille kuin eläkeläisille on jätetty historiaan. Vanhanen on sanonut ei oman puolueensa lupauksille opintotuen korotuksesta ja opiskelijoiden asumislisän vuokrakaton nostamisesta. Samoin on käynyt eläkeläisten kansaneläkkeen pohjaosan palauttamisen kanssa, ja eläkkeiden indeksiä jopa kovennetaan alle 65-vuotiaille. " Katkelma Seuran kirjoituksesta: Hannu Toivonen: Politiikan kuolema.
Lue myös!
"PS. Löperön Sanomat voisi viitata myös erääseen kuukausiliitteessä julkaistuun juttuun, jossa vastustuskyvytön vanhus on asetettu ansaan oppiensa julkituomisessa. En nyt niistä enempää viitsi kertoa, sillä poliisi tutkii jälleen asiaa ja lehden päätoimittaja ja julkaisija voivat parhaassa tapauksessa jopa joutua lukemaan tiilenpäitä! Se, johon juttu eniten kohdistuu ansaitsee kyllä tulla tarkastelluksi omien saavutustensa perusteella." Pertti Manninen.
Löperön Sanomat.
 

 
"Experience the Reality". 
Kuva: Pertti Manninen.
Torstaina 12.08.2004. Irak. Satoja kuollut Najafissa: Viime päivinä on satoja taistelijoita ja siviilejä kuollut taisteluissa. Kaupunkilaiset lähtevät pakoon verilöylyä.  Muuten: Irakin hallinnon pystytys jatkuu.  Ensimmäisessä vyöryssä: Kaadot Irakin armeijasta kymmeniä tuhansia. Surmat siviiliväestöstä,  irakbodycount.net tarkentuneet yli kymmeneksi tuhanneksi. Kaadot liittoutumasta satoja. Tuhannen rajakin on mahdollisesti jo ylitetty, ainakin kun palkkasoturit lasketaan mukaan. Väliaikaishallinnonpystyttämisen jälkeen:  Satoja taistelijoita ja siviilejä on kuollut.Tappaminen jatkuu.
 
  Thursday August 12 2004 Guardian Unlimited
US launches Najaf assault
US and Iraqi forces in bid to crush uprising by militiamen loyal to Shia cleric Moqtada al-Sadr.
Sadr's men wait for martyrdom
Britons joining rebels face life in jail
Analysis: War? What war?
Special report: Iraq
 
Kuvia muistista. Torstaina 12.08.2004. Kuvia muistista. Minun sinfoniani.  
 
Tulossa! Torstaina 12.08.2004. Presidentti Tarja Halonen veti maton Helsingin Sanomien alta Maakuntalehtien julkaistessa laajan haastattelun Sunnuntaisuomalainen-sivuillaan. Irak-vuodolle pantiin piste ja Helsingin Sanomien näykkiminen loppunee! Muuten lehti ei ole julkaissut asiasta yhtään mitään! Tulossa!
 
 

Lahjoita ruokaa! "The Hunger Site"-sivulla käydessäsi ja siellä nappia painaessasi lahjoitat ruokaa maailman nälkäisille ihmisille. Sivulla mainitut sponsorit maksavat lahjoituksen puolestasi! Voit tehdä yhden lahjoituksen joka päivä. 16.09.99.

Torstaina 12.08.2004. "Tuuli käy heidän ylitseen".
Poisnukkuneitten muistolle.
Kuvasarja.  
Kuva: Pertti Manninen.

  pm  
ILMOITA ILMAISEKSI: LINKKI UUSIMPIIN!
 
Muista maksuttomat arkistot! Tässä muutamia: kaleva.fi - yle.fi - mtv3.fi - aftonbladet.se - guardian.co.uk.











Näinä aikoina.

        12.08.2004 Viinaa kansalle!
10.08.2004
09.08.2004
05.08.2004
03.08.2004 extra
 
29.07.2004
27.07.2004 extra
26.07.2004 extra
22.07.2004
JUILLET 14 
15.07.2004
08.07.2004
01.07.2004 24.06.2004 17.06.2004 10.06.2004 03.06.2004
27.05.2004 20.05.2004 13.05.2004 06.05.2004  
29.04.2004
22.04.2004
15.04.2004
08.04.2004
01.04.2004
25.03.2004. Salainen asiakirja.
18.03.2004. 11.03.2004. 04.03.2004. 26.02.2004. 19.02.2004.
12.02.2004.
05.02.2004.
29.01.2004.
22.01.2004.
15.01.2004.

08.01.2004.

01.01.2004.


   
 

Vuosikirja 2003. Koko vuosi kahdella sivulla! tammikuu-kesäkuu 2003 kuvin. - heinäkuu-joulukuu 2003 kuvin. - tammikuu-kesäkuu 2003 ilman kuvia. - heinäkuu-joulukuu 2003 ilman kuvia.

 
Vanhin 29.07.1999
 
ILMOITA ILMAISEKSI: LINKKI UUSIMPIIN!
 

Uusin
 

Vuosikirja 2003. Koko vuosi kahdella sivulla! tammikuu-kesäkuu 2003 kuvin. - heinäkuu-joulukuu 2003 kuvin. - tammikuu-kesäkuu 2003 ilman kuvia. - heinäkuu-joulukuu 2003 ilman kuvia.

 
 

TOIMITUS. Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteydenotto: 12@hotmail.com. Copyright 12.fi 2004/269 Sivut valmisti Pertti Manninen 12.08.2004, ensimmäinen versio: 12.08.2004 18;46 (linkkejä 31.08.2004 16:18 ). Vanhempi toimittaja ja kesätoimittaja. Kuvannut Pertti Manninen. 
2004/08/12  12.fi  -  Opintotuen korotukset! Kootut selitykset. Tanja Karpela ja Suvi Lindén. Uutena Kaarina Dromberg! Myös Tytti Isohookana-Asunmaatakin vielä muistetaan! - Karpela vastaa Lindénille opintotuesta. Dromberg vastaa Karpelalle.  - Karpela vastaa jälleen Drombergille. - ltalehti. Lukijan palsta. Tiistai 10.08.2004.  jne - Opiskelijoilta vaatimus tukien korotuksista. - Kaavio: Opintotuen kehitys 1994-2002. Reaaliansiot nousseet 20 prosenttia, opintoraha ja asumislisä yhdessä laskeneet 12 prosenttia. Lähde opiskelijajärjestöt ja STTK. Helsingin Sanomat. Kotimaa. Pe 04.04.2003. - 12.08.2004 - avoin - ainakin joka torstai - kuva - kuvat - pertti manninen - 12.

 
Muista maksuttomat arkistot! Tässä muutamia: kaleva.fi - yle.fi - mtv3.fi - aftonbladet.se - guardian.co.uk.
 
Sivun alkuun!
 
 


edellinen numero 

12.fi  -   extra-tiistai  10.08.2004.   etusivu - nro 268

seuraava numero
10.08.2004. 

Koichi Tokuno, 11-luokkalainen poika (5. luokalla v. 1945). Veri. Ensimmäinen runo kirjasta Hiroshiman lapset.

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.

Koe Todellisuus. Kuva vieressä: Pertti Manninen.


Matti Nykänen Show. Taas Mattia viedään.  Helsingin Sanomat sunnuntaina 8. elokuuta 2004. Show v1!
Anne Brunila Show. Työttömyyden hoitoon mallia Tanskasta. VM:n ylijohtaja vaatii "isoa palkkamalttia" syksyn tuloneuvotteluihin. Brunila perää palkkamalttia ja työttömille parempaa työvoimakoulutusta. Työttömien koulutukseen kannattaisi hakea mallia Tanskasta. Holmin ja Vihriälän mallia VM:n ylijohtaja pitää ongelmallisena. Helsingin Sanomat maanantaina 9. elokuuta 2004. Show tästä jutusta!

Kuvia muistista. Minun sinfoniani.

ILMOITA ILMAISEKSI: 
LINKKI UUSIMPIIN!



Sailaksen ehdotukset pulmallisia köyhille. Heikki Hiilamo, Jouko Karjalainen ja Antti Parpo. Helsingin Sanomat. Mielipide perjantaina 04.04.2003. Saunan sytykkeistä

Oikeusjuttu:
Tästä kaikki alkoi: 
Ulosottomiehen ja  kihlakunnanvoudin operaatio mitätöi vanhuksen etuoikeutetun saatavan 90 000 markkaa Merita Pankin hyväksi.   

Tarkka selostus! 

Kesän hyvä teko: opeta lapsi uimaan! 

Kesäkalenteri 2004  Näyttelyt Suomen kartalla!

VAAHTERAMÄEN EEMELI   14.8 asti  ILMASTA RAHAA 22.8 asti Tampereen Komediateatteri Forssan kansainväliset mykkäelokuva-
festivaalit 27.-29.8. 2004.
 


Tämä on Nettisanomat-sivuston kopio 12-sivustoon logot ja sivuston nimi muuttaen. Alkuperäiset järjestysnumerot on säilytetty. Nettiin perjantaina 2010-11-12 klo 10:22.

Kaikki sivut 2003 (1-6) ja 2004 (1-12) tarkistettu (linkit ja puuttuvat kuvat). SanomaWSOY:n vaatimuksesta johtuen sen kuva-aineisto on sumennettu 2004 (päivämäärä pienellä tekstillä joka kuvassa). Tämä teksti tiistaina 2011-09-20 jakeskiviikkona 2011-09.21. Pertti Manninen. Tämä 12-sivusto on tehty Nettisanomat-sivuston tarkistetusta versiosta 2011-09-21. ..
2004-2011: Vaasan hovioikeuden (19.11.2015) kumottua Keski-Suomen käräjäoikeuden (24.01.2012) tuomion sivusto on palautettu osittain alkuperäiseen muotoon hovioikeuden tuomio huomioon ottaen lauantaina 05.03.2016, äitini 100-vuotis syntymäpäivänä.