JYVÄSKYLÄN KÄRÄJÄOIKEUS
Rikosasia
TUOMIO 06/815
Annettu kansliassa
2.5.2006
Asiano:
R 05/2307

Syyttäjän rangaistusvaatimus
1. KUNNIANLOUKKAUS (6160/R/001799/05) Rikoslaki 24 luku 9 §
1.7.2004-8.10.2005 LAUKAA

Manninen on esittänyt asianomistaja Pekka Monosesta ja tämän asianajotoimistosta valheellisen ja perättömän tiedon väittämällä internetissä pitämällään nettisanomat sivustolla (www.nettisanomat.com), että Mononen on asianajajana toimistonsa puitteissa laatinut häntä koskevia (2Poistettu 06.12.2015). Hän on sivustoillaan julkaissut oikeudenkäyntiaineistoa, joka sinällään on ollut sisällöltään oikeaa, mutta Manninen on antanut lukijoiden ymmärtää, että oikeudenkäynnissä olisi ollut kysymys jostakin laittomasta. Teko on siten huomioonottaen Monosen ammatti asianajajana ollut omiaan aiheuttamaan asianomistajalle vahinkoa sekä häneen kohdistuvaa halveksuntaa.

http://www.12.fi/2007/05/26/20060502kunnianloukkauskaraja1tuomio.htm

VAASAN HOVIOIKEUS
TUOMIO
Nro 565
Antamispäivä 23.4.2007
Diaarinro R 06/794
Verkkoviestin jakelun keskeyttäminen

Sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain 18 §:n mukaan tuomioistuin voi virallisen syyttäjän, tutkinnanjohtajan tai asianomistajan hakemuksesta määrätä julkaisijan tai ohjelmatoiminnan harjoittajan taikka lähettimen. palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjän keskeyttämään julkaistun verkkoviestin jakelun, jos viestin sisällön perusteella on ilmeistä, että sen pitäminen yleisön saatavilla on säädetty rangaistavaksi. Lähtökohtana mainittua lainkohtaa sovellettaessa on saman lain 1 §:n 2 momentti, jonka mukaan viestintään ei saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä ottaen huomioon sananvapauden merkitys kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa.
Mannisen ylläpitämällä nettisanomat.com -internetsivustolla on materiaalia, joka kohdistuu Monosen elinkeinotoimintaan ja on sisällöltään Monosen kunniaa loukkaavaa. Monosta koskevien verkkoviestien pitäminen yleisön saatavilla on edellä mainitun lainkohdan tarkoittamalla tavalla rangaistavaksi säädetty teko ja rikos jatkuu edelleen niin kauan, kuin internetsivustolla oleva Monosta koskeva materiaali on verkkoviestinä yleisön saatavilla.
Edellä mainitut seikat huomioon ottaen Mannisen on poistettava nettisanomat.com-sivustolta kaikki sellaiset verkkoviestit, joissa mainitaan Monosen tai hänen yrityksensä nimi ja joissa on viittauksia Monoseen. Näin ollen tämän asiaa koskevan tuomion julkaiseminen mainitussa verkkojulkaisussa ei ole tarpeellista.
http://www.12.fi/2007/05/26/20070423kunnianloukkaushovituomio1tuomio.htm


Tältä sivulta on poistettu kaikki Vaasan hovioikeuden 23.4.2007 tuomiossa Nro 565 poistettaviksi määrätyt verkkoviestit. Alkuperäinen sivu, jossa poistokohdat ovat näkyvissä, on arkistoitu osoitteeseen  http://www.12.fi/2004/08/31/annebrunila3.htm



12 31.08.2004



  Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999. Kesän hyvä teko: opeta lapsi uimaan! 
 
edellinen numero 

12.fi  -    nro 275 - extra
tiistaina  31.08.2004. - 
tämän numeron etusivulle! 

seuraava numero

12.fi

 
1999 alkaen
 

12 tiistaina 31.08.2004. 

suur-jyväskylän lehti keskiviikko 25.08.2004. Kommentti.
Pääkirjoituksessa viitattiin virheellisiin tietoihin.

Hyvä päätoimittaja Tapani Markkanen, viittasitte pääkirjoituksessanne 18.8.2004 Anne Brunilan Helsingin Sanomissa (9.8) esittämiin ajatuksiin työvoimakoulutuksen ja työttömyysturvan välisestä yhteydestä. Työministeriö julkaisi jo samana päivänä tiedotusvälineille tiedotteen asiasta.
Oheinen tiedote alapuolella kokonaisuudessaan. Helsingin Sanomissa tiedotteeseen perustuva oikaisu julkaistiin 10.8.
Ystävällisin terveisin
Tiina Kairistola. Tiedottaja. Jyväskylän työvoimatoimisto.

9.8.2004
Tiedotusvälineille
Kansliapäällikkö Markku Wallin: Virheitä Brunilan haastattelussa.
Helsingin Sanomissa ilmestyi tänään maanantaina 9.8 ylijohtaja Anne Brunilan haastattelu, jota on laajasti referoitu. Haastattelun ja sen referointien pääpaino sisältää virheitä ja väärinymmärryksiä, jotka työministeriön kansliapäällikkö Markku Wallin haluaa korjata sen välttämiseksi, että ne jäisivät elämään syksyntulopoliittisten neuvottelujen aiheita julkisuudessa käsiteltäessä.

Haastattelu antaa ymmärtää, että Suomessa työttömyysturvaoikeuden voisi uudistaa työvoimakoulutuksella. Näinhän ei ole - työttömän työvoimapoliittinen koulutus ei kerrytä oikeutta työttömyysturvaan. Sen sijaan on kyllä niin, että työvoimakoulutuksessa oloaika ei kuluta työttömyysturvapäiviä ja saattaa näin joissakin tapauksissa pidentää työttömyyden kokonaisaikaa, jos koulutus ei johda työllistymiseen. Tehdyssä tutkimuksessa vastaajat katsoivat, että koulutukseen hakeutumiselle ei ollut merkitystä sillä, että työttömyyspäivät eivät koulutuksen aikana kulu. Sen sijaan erittäin tärkeäksi nähtiin halu uuden oppimiseen.

Jos koulutukseen hakeuduttaisiin sen vuoksi, että työttömyysaikaa halutaan pitkittää, muodostuisi hakemuksissa piikki niiden kohdalla, joilla 500 päivän (noin 104 viikon) raja on tulossa täyteen. Kuitenkin 93 % hakemuksista tulee ennen 75 viikkoa ja vain kolme prosenttia 75 ja 104 viikon välillä (sekä noin neljä prosenttia tämän jälkeen).

Tanskan malliin on viime aikoina viitattu usein korkeaan työllisyyteen johtavana työllisyyspolitiikkana. Näyttää siltä, kuten Brunilankin haastattelussa, että kokonaisuudesta poimitaan helposti jokin yksittäinen osa, kun pitäisi katsoa kokonaisuutta. Tanskalle on ollut tärkeää matala irtisanomissuoja, jonka järkevyyden palkkojenkin näkökulmasta on ymmärtänyt myös ay-liike. Sen vastapainona on erittäin korkea työttömyysturva (80 % työttömyyttä edeltäneestä ansiotasosta (Suomessa nyt noin 55% ) ja kesto periaatteessa loputon). Korkean turvan haitalliset vaikutukset taas ehkäistään hyvin aktiivisella työvoimapolitiikalla, jossa työvoimahallinto, ay-liike ja työnantajat tekevät tiivistä alueellista yhteistyötä.

Tanskassa osana työllisyyspolitiikkaa ovat korkeat julkiset menot, jolla tuetaan myös voimakkaasti yritysten toimintaedellytyksiä ja yritystoiminnan monipuolistumista mm. panostamalla elinkeinoelämälle tärkeän infrastruktuurin eri osiin. Merkillisintähän Tanskan tilanteessa on se, että verotus on Euroopan korkeinta ilman, että se näyttäisi haittaavan työllistymistä - Tanskassa on myös Euroopan korkein työllisyysaste kokoaikaiseksikin työllisyydeksi standardoituna.

Myös Suomessa on ratkaisuja korkeaan työttömyyteen ja työllisyysasteen nostoon etsittäessä haettava järkevää kokonaisuutta, jossa edistetään sekä työvoiman tarjontaa että kysyntää. Ansiosidonnaisella työttömyysturvalla on meillä vain 100 000 henkilöä, joka voidaan rinnastaa yli 400 000 henkilöön potentiaaliseen työvoimaan, joka työmarkkinoille voitaisiin ja pitäisi saada. Tämä Suomelle välttämätön kokonaisuus pitäisi löytää hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteisvoimin.

suur-jyväskylän lehti keskiviikko 25.08.2004. Kommentti.
Pääkirjoituksessa viitattiin virheellisiin tietoihin.



Lue myös:






















Kuva: Pertti Manninen. Isonna!
 
  Etusivu

Tiistaina 31. elokuuta 2004. Numero 275.

   
 

Tänään
31.08.2004
 
 

12.fi joka torstai. Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.
12
@hotmail.com

 

 

 
Viikon linkki
 
   
 
 
Sodan kuva
 
   
 
 
Kuvagalleria
 
   
   
   
   
   
   
 
 
Info
 
   
   
   
   

 









Tiistaina 31.08.2004. Anne Brunila Show III. Jyväskylän työvoimatoimisto oikaisee suur-jyväskylän lehden päätoimittajan Tapani Markkasen levittämää Helsingin Sanomissa julkaistua ylijohtaja Anne Brunilan väärää tietoa työvoimakoulutuksen ja työttömyysturvan suhteista. Anne Brunila Show III. 
Lue myös! 
Tiistaina 10.08.2004. Anne Brunila Show. Työttömyyden hoitoon mallia Tanskasta. VM:n ylijohtaja vaatii "isoa palkkamalttia" syksyn tuloneuvotteluihin. Brunila perää palkkamalttia ja työttömille parempaa työvoimakoulutusta. Työttömien koulutukseen kannattaisi hakea mallia Tanskasta. Holmin ja Vihriälän mallia VM:n ylijohtaja pitää ongelmallisena. Helsingin Sanomat maanantaina 9. elokuuta 2004. Show tästä jutusta!
Torstaina 12.08.2004. Pääkirjoitus. Löperön Sanomat.  Valtiovarainministeriön ylijohtaja Anne Brunilan työttömyyttä käsittelevän kirjoituksen otsikoiden pääväite ja saman tien koko kirjoitus osoittautui lörinäksi. Työministeriön kansliapäällikkö Markku Wallin joutui antamaan siitä tiedotteen jo julkaisupäivänä ja oikomaan syntyneitä väärinkäsityksiä. Kirjoituksen julkaissut Helsingin Sanomat korjasi asian seuraavana päivänä saavuttaen ilmeisesti korjausten Suomen ennätyksen korjauksen huomattavuudessa ottaen huomioon asian tärkeyden ja kuinka se koskettaa kipeästi satoja tuhansia suomalaisia suoraan ja miljoonia, joille oikea tieto olisi tarpeellista muodostaessaan käsitystä suomalaisesta todellisuudesta. Pertti Manninen, 12 torstaina 12.08.2004. Pääkirjoitus.
Lue myös! Löperön Sanomat.
Torstaina 26.08.2004
. Anne Brunila Show II. Väärä ja oikaisematon tieto leviää kuin rutto. Esimerkkinä suur-jyväskylän lehden päätoimittaja Tapani Markkanen jatkaa pääkirjoituksessaan keskiviikkona 18.08.2004 Anne Brunilan valheiden levittämistä. Millä eväillä työtä työttömille?
Ja nyt siis tänään tiistaina 31.08.2004. Anne Brunila Show III. Jyväskylän työvoimatoimisto oikaisee suur-jyväskylän lehden päätoimittajan Tapani Markkasen levittämää Helsingin Sanomissa julkaistua ylijohtaja Anne Brunilan väärää tietoa työvoimakoulutuksen ja työttömyysturvan suhteista. Anne Brunila Show III. 
 
 

Lahjoita ruokaa! "The Hunger Site"-sivulla käydessäsi ja siellä nappia painaessasi lahjoitat ruokaa maailman nälkäisille ihmisille. Sivulla mainitut sponsorit maksavat lahjoituksen puolestasi! Voit tehdä yhden lahjoituksen joka päivä. 16.09.99.

Tiistaina 31.08.2004.  "Tuuli käy heidän ylitseen".
Poisnukkuneitten muistolle.
Kuvasarja.  
Kuva: Pertti Manninen.

  pm  
ILMOITA ILMAISEKSI: LINKKI UUSIMPIIN!
 
Muista maksuttomat arkistot! Tässä muutamia: kaleva.fi - yle.fi - mtv3.fi - aftonbladet.se - guardian.co.uk.









 
ILMOITA ILMAISEKSI: LINKKI UUSIMPIIN!
 
Tiistaina 31.08.2004. 
Titanic. 

Kate Winslet ja Leonardo DiCaprio. 
Romantiikkaa, seikkailua ja trilleriä luokkaristiriitojen sävyttämässä elokuvassa vuodelta 1997. Ohjasi James Cameron. Nelosella sunnuntaina 05.09.2004 klo 21.00.


Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.
Työtä kaikille! Kuva: Pertti Manninen.

Anne Brunila Show III. Jyväskylän työvoimatoimisto oikaisee suur-jyväskylän lehden päätoimittajan Tapani Markkasen levittämää Helsingin Sanomissa julkaistua ylijohtaja Anne Brunilan väärää tietoa työvoimakoulutuksen ja työttömyysturvan suhteista. Anne Brunila Show III. 
Perustuslaki jatkuu  extra! Antti Pesonen Pääministerin vastaus ei tyydytä. Terhi Kiiskinen: EU:n perustuslaki luovuttaisi vallan vastoin Suomen lakia. Pääministeri Matti Vanhanen:  "... perussopimus tai perustuslaki, miksi sitä halutaankin kutsua..." Pääkirjoitus 19.08 
Eräs doping-sotku ja sen pimitys.

Lasse Virénin valmentaja Rolf Haikkola paljasti kirjassaan kuinka silloinen SUL:n puheenjohtaja Tapani Ilkka söi sanansa ja nahkansa pelastajaksi joutui valmennuspäällikkö Antti Lanamäki kuuluisassa Martti Vainio- sotkussa. Eräs doping-sotku ja sen pimitys.


ILMOITA ILMAISEKSI:

LINKKI UUSIMPIIN!  
Kesän hyvä teko: opeta lapsi uimaan! 

Kesäkalenteri 2004  Näyttelyt Suomen kartalla!

Pärinää ja pauketta. Moottoripyöriä 50-luvulta
17.6.2004 -10.4.2005
Vapriikki
 
P.Manninen
 
Uusin lehti Arkistohaku Depis Elokuva Gallup Imagine Kaupunkikuva Kuvagalleria Lehdet Liikunta
Opetus Perhe Politiikka Sota ja rauha Tv ja radio Talous Työtä Valokuva Velka Viikon kuva
 

Saunan sytykkeistä:

Helsingin Sanomat. Mielipide. Pe 04.04.2003.
"Tarvitsemme lisää työssäkäyviä - emme lisää köyhiä."

Sailaksen ehdotukset pulmallisia köyhille.

Valtiosihteeri Raimo Sailaksen johtaman työllisyystyöryhmän loppuraportti on jatkoa 1990-luvulla harjoitetulle sosiaalipolitiikalle. Tuolloin keskustelussa nousi vallalle käsitys, jonka mukaan sosiaaliturva ei enää torju köyhyyttä ja syrjäytymistä, vaan synnyttää hyvinvointitappioita aiheuttavia köyhyysloukkuja.

Työttömyyden taustalla nähtiin liian antelias sosiaaliturva: työttömät eivät hakeneet töitä, koska oli kannattavampaa jäädä sosiaaliturvan varaan.

Ajattelutapa edustaa ennen muuta Yhdysvalloista tuttua liberaalista traditiota, jossa hyvä sosiaaliturva tulkitaan jopa epäonnistumisen kannusteeksi.

Pohjoismaissa työttömyyden syitä on aikaisemmin etsitty työvoiman kysynnästä. Sen mukaan kaikki ovat periaatteessa halukkaita töihin, mutta taloudelliset suhdanteet eivät aina takaa, että kaikkien työpanosta tarvittaisiin. Kaikki kynnelle kykenevät käyvät työssä ja sosiaaliturva on vain niitä epäonnisia varten, joilla ei ole mahdollisuuksia osallistua työmarkkinoille. Valtiosihteeri Sailaksen työllisyystyöryhmän raportti toistaa vastikkeellisuuden ja kannustamisen teesejä.

Työhön yritetään kannustaa heikentämällä työttömien sosiaaliturvaa ja keventämällä työssäkäyvien - myös hyvätuloisten  - verotusta. Kyseessä on toisin sanoen tulonsiirto työttömiltä työllisille.

Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että perusturvan varassa elävien köyhyys on kasvanut koko 1990-luvun ajan. Jos työryhmän ehdotukset eivät johdakaan toivottuihin tuloksiin, köyhyysongelmat vain syvenevät.

Aikaisempaa selvemmin köyhiä ovat juuri vähimmäisturvan varassa elävät pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömät, joiden kohtaloa työllisyystyöryhmän raportti ennen muuta käsittelee.

Raportin oletuksena on, että jatkamalla 1990-luvulla toteutettuja sosiaaliturvan heikennyksiä ja lisäämällä sosiaaliturvan vastikkeellisuutta kannustetaan työttömiä hakeutumaan työhön. Niin ikään ehdotus opiskelijoiden sosiaaliturvan poistamisen ja lainarahoitukseen pohjautuvan opintojen rahoittamisen odotetaan lyhentävän opiskeluaikoja ja nopeuttavan heidän siirtymistään työelämään.

Tutkimusnäyttö työn tarjontaan lisäävien toimenpiteiden, kuten ns. aktiivisen työvoimapolitiikan ja työn kannustavuutta lisäävien leikkausten merkityksestä työllistymiseen on ristiriitaista.

Useat tutkimukset osoittavat, ettei sosiaaliturva ole välttämättä työllistymisen esteenä. Varmaa on se, että sosiaaliturvan leikkaukset lisäävät köyhyyttä.

Työllistyminen vaatii aina myös työpaikkoja, ei pelkästään kannustavaa sosiaaliturvaa. Voidaan myös ajatella, että opiskelijoiden sosiaaliturvan korvaaminen lainaperusteisella rahoituksella ei välttämättä lyhennä vaan voi myös pidentää opiskeluaikoja. Sosiaaliturvan poistaminen lisäisi opiskeluaikaista työssäkäyntiä.  

Jos työryhmä uskoo sosiaaliturvan kannustimien olevan yhteydessä työllistymiseen, miksi sitten kannustimiin liittyvät ehdotukset ovat pääosin negatiivisia ja sosiaaliturvan tasoa heikentäviä.

Sosiaaliturvasta on mahdollista saada aikaisempaa kannustavampi myös tavalla, joka ei heikennä sen varassa elävien tulotasoa.

Kelan ja Stakesin yhteisessä tilasto. ja tutkimushankkeessa on selvitetty toimeentulotuen, asumistuen ja työmarkkinatuen päällekkäisyyttä.  

Hankkeen taustalla on havainto, siitä, että työmarkkinatuen ja toimeentulotuen saajien määrä on vähentynyt hitaasti. Tukien päällekkäisyys synnyttää tilanteita, joissa pienituloisten kotitalouksien on vaikea parantaa taloudellista asemaansa. Pahimmillaan kolmen yhtäaikaisen etuuden tarveharkinta aiheuttaa sen, että köyhien asema on äärimmäisen vartioitu. Edes työhön siirtyminen ei välttämättä paranna kotitalouden taloudellista asemaa.

Marrasluussa 2000 toimeentulotukea sai 113 304 kotitaloutta. Niistä 44 prosenttia sai lisäksi työttömyysturvaa ja 49 prosenttia asumistukea.

Kaikkia kolmea etuutta eli toimeentulotukea, työttömyysturvaa ja asumistukea sai samanaikaisesti 35 toimeentulotukitalouksista.

Samanaikaisesti köyhyys- ja kannustinloukussa olevien henkilöiden määrä on arviolta 55 000.  

Työhön siirryttäessä tukijärjestelmän kankeus johtaa siihen, että tukia maksetaan työttömyysaikaisella tasolla päällekkäin palkan kanssa. Tämä voi johtaa tukien palautusvaatimuksiin, joiden seurauksena äärimmäisen niukoilla käteisvaroilla elävien ihmisten talous menee sekaisin.

Stakesin haastattelemat sosiaalityöntekijät ja toimeentuloasiakkaat pitävät päällekkäisen tarveharkinnan byrokraattisia vaatimuksia huomattavina työssäkäynnin esteinä.

Joissakin tapauksissa erilaisten selvitysten vaatiminen on johtanut jopa työssäkäynnin lopettamiseen.

Kysymys ei ole ainoastaan etuuksien tasosta, vaan myös siitä, millaiset hallinnolliset säädökset ja käytännöt ohjaavat tarveharkintaa.

Olennaisia tekijöitä ovat tukien hakemusmenettelyt, hakemusten käsittelyajat, tukien maksupäivät, palautus- ja perintäkäytännöt sekä se, millaiset tulonlisäykset pakottavat uusien päätösten hakemiseen.

Nämä tekijät vaikuttavat siihen, tuntuuko esimerkiksi työhön meno etuuksien tai maksujen tasossa välittömästi vai vasta kuukauden tai vuoden kuluttua.

Työttömien asemaa ja työteon kannustimia voitaisiin kehittää yhtä aikaa parantamalla sosiaaliturvan ja ansiotulojen yhteensovitusta vielä perusteellisemmin kuin työllisyystyöryhmä ehdottaa. Tällöin ehdotusten kokeilemisella ei epäonnistumisen myötä vaaranneta kaikkein köyhimpien asemaa.

Tarvitsemme lisää työssäkäyviä - emme lisää köyhiä.

Heikki Hiilamo erikoistutkija, Jouko Karjalainen tutkija, Antti Parpo tutkija Stakes.

Saunan sytykkeistä! pm 20040804.

 
2004 12.fi linkit etusivuille!          
tammikuu

01.01

08.01

15.01

22.01

29.01

 
 
helmikuu

05.02

12.02

19.02

26.02

     
maaliskuu

04.03

11.03

18.03

25.03

     
huhtikuu

01.04

08.04

15.04

22.04 29.04    
toukokuu 06.05 13.05 20.05 27.05      
kesäkuu 03.06 10.06 17.06 24.06      
heinäkuu 01.07 08.07 15.07 22.07 26.07 27.07 29.07
elokuu

03.08

05.08

09.08 10.08 12.08 17.08 19.08
  24.08 26.08
27.08 31.08      
syyskuu              
lokakuu              
marraskuu              
joulukuu              
 

Vuosikirja 2003. Koko vuosi kahdella sivulla! tammikuu-kesäkuu 2003 kuvin. - heinäkuu-joulukuu 2003 kuvin. - tammikuu-kesäkuu 2003 ilman kuvia. - heinäkuu-joulukuu 2003 ilman kuvia.

 
Vanhin 29.07.1999
 
ILMOITA ILMAISEKSI: LINKKI UUSIMPIIN!
 

Uusin
 

Vuosikirja 2003. Koko vuosi kahdella sivulla! tammikuu-kesäkuu 2003 kuvin. - heinäkuu-joulukuu 2003 kuvin. - tammikuu-kesäkuu 2003 ilman kuvia. - heinäkuu-joulukuu 2003 ilman kuvia.

 
 

TOIMITUS. Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteydenotto: 12@hotmail.com. Copyright 12.fi 2004/275 Sivut valmisti Pertti Manninen 27.08.2004, ensimmäinen versio: 28.08.2004 11:18 (linkkejä 31.08.2004 15:48 ). Vanhempi toimittaja ja kesätoimittaja. Kuvannut Pertti Manninen. 
2004/08/31 12.fi  - Pääkirjoituksessa viitattiin virheellisiin tietoihin. - Hyvä päätoimittaja Tapani Markkanen - suur-jyväskylän lehti keskiviikko 25.08.2004. Kommentti. - Anne Brunila - Markku Wallin - Tanskan malli  - 27.08.2004 - avoin - ainakin joka torstai - kuva - kuvat - pertti manninen - 12.

 
Muista maksuttomat arkistot! Tässä muutamia: kaleva.fi - yle.fi - mtv3.fi - aftonbladet.se - guardian.co.uk.
 
Sivun alkuun!
 

Oikeusjuttu:Tästä kaikki alkoi:  Ulosottomiehen ja  kihlakunnanvoudin operaatio mitätöi vanhuksen etuoikeutetun saatavan 90 000 markkaa Merita Pankin hyväksi.   
Tarkka selostus! 




Tämä on Nettisanomat-sivuston kopio 12-sivustoon logot ja sivuston nimi muuttaen. Alkuperäiset järjestysnumerot on säilytetty. Nettiin perjantaina 2010-11-12 klo 10:22.

Kaikki sivut 2003 (1-6) ja 2004 (1-12) tarkistettu (linkit ja puuttuvat kuvat). SanomaWSOY:n vaatimuksesta johtuen sen kuva-aineisto on sumennettu 2004 (päivämäärä pienellä tekstillä joka kuvassa). Tämä teksti tiistaina 2011-09-20 jakeskiviikkona 2011-09.21. Pertti Manninen. Tämä 12-sivusto on tehty Nettisanomat-sivuston tarkistetusta versiosta 2011-09-21. ..
2004-2011: Vaasan hovioikeuden (19.11.2015) kumottua Keski-Suomen käräjäoikeuden (24.01.2012) tuomion sivusto on palautettu osittain alkuperäiseen muotoon hovioikeuden tuomio huomioon ottaen lauantaina 05.03.2016, äitini 100-vuotis syntymäpäivänä.