2004/09/02 nettisanomat.fi - Selkeä Eu-linja - Olli Kivinen - Helsingin Sanomat. Kolumni. Tiistaina 24.08.2004. 02.09.2004 - avoin - ainakin joka torstai - kuva - kuvat - pertti manninen

nettisanomat.fi

nettisanomat.fi torstaina 02.09.2004.

Helsingin Sanomat. Kolumni. Tiistaina 24.08.2004.
Selkeä Eu-linja

Pääministeri Matti Vanhanen jatkoi toissa sunnuntaina selkeiden Eu-linjausten sarjaa, joka pitää kaikki hyvin selvillä maamme päämääristä ja politiikasta. Asettuminen vastustamaan neuvoa antavaa kansanäänestystä EU:n perussopimuksesta osoittaa samalla päättäväisyyttä, jota Eu-asioiden hoidossa välttämättä tarvitaan.

Koko perussopimuksen tiimoilla vallitsee suuri epäselvyys lähivuosien aikana. Kahdeksan maata on ilmoittanut pitävänsä kansanäänestyksen, ja esimerkiksi Britanniassa hyväksynnän saaminen on kiven takana. Sopimusta laadittaessa jätettiin täsmentämättä. mitä tehdään siinä tapauksessa, että jokin jäsenmaa hylkää sopimuksen. Pahin vaihtoehto on taantuminen nykyiseen, sekavaan Nizzan sopimukseen ja muiden vastaavien monimutkaisten sopimusten aikaan.

Pääministerin kannanotto sai varsin hyvän vastaanoton, vaikka monilla tahoilla esitettiinkin arvostelua siitä, että kansanäänestyksestä pidättyminen tehtiin hallitusryhmien johtajien keskuudessa kolmen miehen kesken. He eivät tietenkään toimi tyhjiössä vaan joutuvat ottamaan huomioon taustajoukkojensa tunteet. Päätöksen mutkaton tekeminen vahvistaa käsitystä, että heidän mielestään vaatimus kansanäänestyksestä ei ole ottanut tulta äänestäjien enemmistön keskuudessa.

Vanhasen päätös perustella kantaansa laajalla valtioneuvoston kanslian tiedotteella on uusi ja tärkeä muutos. Kansanäänestyksen vaatijoiden keskeinen peruste on ollut kansalaisten EU-tiedon lisääminen äänestyksen avulla. Pääministeri lupasi tietoa muilla keinoilla, ja hänen tiedotteensa on hyvä keskustelun avaus.

Pääministerin itsensä kirjoittama tiedote kannattaa lukea (www.vnk.fi/vn). Selkokielisyys on poikkeuksellisen tärkeää vaikeiden EU-asioiden kohdalla. Samalla tiedote torjuu myös niitä lukemattomia harhatietoja, jota perussopimuksesta liikkuu tietämättömyyden, kohtuuttoman kärjistämisen tai tarkoitushakuisen kampanjoinnin johdosta.

Pääministerin tärkein peruste on yksinkertainen: perussopimus ei ole muuttamassa EU:ta olennaisesti.

Selvittäessään ajatuksiaan julkisuudessa pääministeri viittasi yleisesti kansanäänestysdemokratiaan, joka on levinnyt monissa EU-maissa. Kehitys on sitä huolestuttavampi, mitä enemmän maita EU:hun liittyy. Tärkeiden päätösten tekeminen käy mahdottomaksi, jos jäsenmaissa järjestetään koko ajan kansanäänestyksiä uudistuksista.

Parempi vaihtoehto kansanäänestyksille on maamme perustuslain säätämä ja toimiva edustuksellinen demokratia. Edustuksellista demokratiaa täytyy vahvistaa, ei heikentää niin kuin kansanäänestykset tekevät.

EU:ssa on taas suuri pula vahvoista johtajista. Monet keskeiset pääministerit ja muut johtajat kamppailevat arjen todellisuudessa: luutuneita ja liian raskaita rakenteita täytyy muuttaa, mutta kansalaisten muutosvastarinta on vankkaa heti, kun johonkin etuisuuteen halutaan koskea.

Eu-johtajien sisäpoliittiset ongelmat liittyvät myös kansanäänestyksen ongelmiin.. Niistä suurin on se, että kansalaisilla on kansanäänestyksissä kiusaus purkaa kiukkuaan istuvan hallituksen politiikkaan. Koko valtakunnan tulevaisuuden kannalta tärkeää sopimusta saattaa heilutella vaikkapa nykyisten ja tulevaisuuden eläkeläisten suuttumus etujensa heikentämiseen, jolla ei ole mitään tekemistä EU:n kanssa.

Kansanäänestys on hyvin tunnepitoinen asia, jossa kannasta päätetään hyvin erilaisten näkökohtien nojalla. Yhden pienen esimerkin tarjoavat aikaisemmat kansanäänestystä vastustavat kolumnini ja niiden herättämä poikkeuksellisen suuri palaute. Ylivoimainen enemmistö eri mieltä olevista puhui eliitin halusta halveksia ja aliarvioida kansaa, ja ani harva puutui kriittisiin perusteluihin.

Monien on selvästi vaikea hyväksyä, että yhteiskunnassa on asioita, joista päättäminen täytyy jättää niille, joille demokraattisessa järjestelmässämme varataan aikaa perehtyä asioihin liki täyspäiväisesti useiden kuukausien tai vuosien ajan. Yksi tällainen asia on kysymys siitä. ajaako maamme kokonaisetua paremmin eläminen aikaisempien, erittäin vaikeaselkoisten EU-sopimusten nojassa, vai onko Vanhasen luettelemien vähäisten muutosten nieleminen kohtuullinen hinta perussopimuksen selkeydestä ja edistysaskeleista - useat tärkeät uudistukset noudattavat maamme toiveita.

Selkeä ongelma on lopullisen päätöksen tekevien kansanedustajien ja muiden poliitikkojen haluttomuus paneutua EU- ja kansainvälisiin asioihin. Se on onneksi parantunut suuren valiokunnan muututtua EU-valiokunnaksi, mutta sisä- ja talouspolitiikka hallitsevat edelleen kansanedustajien työtä - vanhat tutut asiat ovat uutta ja vaikeaa mukavampia.

EU-asiat luetaan vieläkin liian usein kansainvälisiin asioihin, vaikka ne ovat yhä selvemmin kaikkien jäsenmaiden yhteisiä, sisäpolitiikaksi luonnehdittavia asioita.

Kansanedustajilla on edessään tiukka työ, kun he toteuttavat edustuksellista demokratiaa ja paneutuvat oikeasti vaikeisiin EU-asioihin. Mikäli kansanäänestystä ei järjestetä, edustajilla ei ole tukenaan kansan automaattista selkänojaa. He joutuvat todella paneutumaan perussopimukseen ja selittämään sitä kannattajilleen ja muille äänestäjille, niin kuin Vanhanen tiedotteensa lopuksi patisti.

Sekä kansanäänestystä kannattavien että sitä vastustavien vaatimus kaikkien kansalaisten EU-tiedon lisäämisestä on erittäin tärkeä asia. Yhä laajenevassa yhteisössä on vaikea menestyä ilman yhdentymisen laajaa ymmärtämistä, eikä EU:n pitäminen kaukaisena kummajaisena palvele kenenkään etua.

Olli Kivinen
olli.kivinen@kolumbus.fi
Helsingin Sanomat. Kolumni. Tiistaina 24.08.2004.
Selkeä Eu-linja
(3/6 palstaa pääkirjoituksen vieressä ylhäällä, kuva 1 palsta.)

Lue myös!

Aikaisemmin mm.
Iltalehti keskiviikkona 18.08.2004.
Leif Salmén-kolumni. Kenen valta?
Lukijan palsta.
Poliitikot pelkäävät kansanäänestystä? Nimimerkki Kapinako avuksi?
Pääministeri tekee virheen. Antti Pesonen.
Ilta-Sanomat keskiviikkona 18.08.2004. Lukijat.
EU-kansanäänestys vai ei? Antti Pesonen.
Kansanäänestystä ei tarvita. Tapani Luoma.
Ilta-Sanomat perjantaina 20.08.2004. Lukijat.
Pääministeri vastaa . Matti Vanhanen.
Perustuslaki jatkuu extra! Antti Pesonen Pääministerin vastaus ei tyydytä.
Terhi Kiiskinen: EU:n perustuslaki luovuttaisi vallan vastoin Suomen lakia.
Pääministeri Matti Vanhanen: "... perussopimus tai perustuslaki, miksi sitä halutaankin kutsua..." Pääkirjoitus 19.08

Lue myös:

Kuva: Pertti Manninen.

Reilu peli. Kuvakertomus.

"Sinulle, joka luulet näkeväsi vain tämän yhden vangitun hetken.
Näinhän ei ole. Sinäkin peilaat kuvaa omaa kokemusmaailmaasi vastaan.
Näet tämän hetken, kuitenkin koet paljon enemmän. Jos vain haluat antautua katsomaan avoimesti ja uteliaasti."

Reilu peli

2004	nettisanomat.com	linkit etusivuille!
tammikuu	01.01	08.01	15.01	22.01	29.01
helmikuu	05.02	12.02	19.02	26.02
maaliskuu	04.03	11.03	18.03	25.03
huhtikuu	01.04	08.04	15.04	22.04	29.04
toukokuu	06.05	13.05	20.05	27.05
kesäkuu	03.06	10.06	17.06	24.06
heinäkuu	01.07	08.07	15.07	22.07	26.07	27.07	29.07
elokuu	03.08	05.08	09.08	10.08	12.08	17.08	19.08
	24.08	26.08	27.08	31.08
syyskuu	02.09
lokakuu
marraskuu
joulukuu

Vuosikirja 2003. Koko vuosi kahdella sivulla! tammikuu-kesäkuu 2003 kuvin. - heinäkuu-joulukuu 2003 kuvin. - tammikuu-kesäkuu 2003 ilman kuvia. - heinäkuu-joulukuu 2003 ilman kuvia.

Vanhin 29.07.1999

ILMOITA ILMAISEKSI: LINKKI UUSIMPIIN!

Uusin

Vuosikirja 2003. Koko vuosi kahdella sivulla! tammikuu-kesäkuu 2003 kuvin. - heinäkuu-joulukuu 2003 kuvin. - tammikuu-kesäkuu 2003 ilman kuvia. - heinäkuu-joulukuu 2003 ilman kuvia.

TOIMITUS. Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteydenotto: nettisanomat@hotmail.com. Copyright nettisanomat.com 2004/276 Sivut valmisti Pertti Manninen 02.09.2004, ensimmäinen versio: 02.09.2004 17:56 (linkkejä 04.09.2004 12:24 ). Vanhempi toimittaja ja kesätoimittaja. Kuvannut Pertti Manninen.
2004/09/02 nettisanomat.fi - Selkeä Eu-linja - Olli Kivinen - Helsingin Sanomat. Kolumni. Tiistaina 24.08.2004. 02.09.2004 - avoin - ainakin joka torstai - kuva - kuvat - pertti manninen - nettisanomat.

Muista maksuttomat arkistot! Tässä muutamia: kaleva.fi - yle.fi - mtv3.fi - aftonbladet.se - guardian.co.uk.

Sivun alkuun!

Oikeusjuttu:Tästä kaikki alkoi: Ulosottomiehen ja kihlakunnanvoudin operaatio mitätöi vanhuksen etuoikeutetun saatavan 90 000 markkaa Merita Pankin hyväksi.
Ja näin se jatkui, muun muassa: xxxxxxxxxxn kysymyksen innoittama pankin edustajan väärä vala tai muistamattomuus oikeudessa todistajalausunnossa.
Ja tähän se loppui! Hovioikeus teki oikeudenkäyntivirheen. Korkein oikeus ei ottanut valitusta käsitelläkseen. Euroopan ihmisoikeustuomio istuin viimeinen mahdollisuus? Tarkka selostus!

Saunan sytykkeistä:

Helsingin Sanomat. Mielipide. Pe 04.04.2003.
"Tarvitsemme lisää työssäkäyviä - emme lisää köyhiä."

Sailaksen ehdotukset pulmallisia köyhille.

Valtiosihteeri Raimo Sailaksen johtaman työllisyystyöryhmän loppuraportti on jatkoa 1990-luvulla harjoitetulle sosiaalipolitiikalle. Tuolloin keskustelussa nousi vallalle käsitys, jonka mukaan sosiaaliturva ei enää torju köyhyyttä ja syrjäytymistä, vaan synnyttää hyvinvointitappioita aiheuttavia köyhyysloukkuja.

Työttömyyden taustalla nähtiin liian antelias sosiaaliturva: työttömät eivät hakeneet töitä, koska oli kannattavampaa jäädä sosiaaliturvan varaan.

Ajattelutapa edustaa ennen muuta Yhdysvalloista tuttua liberaalista traditiota, jossa hyvä sosiaaliturva tulkitaan jopa epäonnistumisen kannusteeksi.

Pohjoismaissa työttömyyden syitä on aikaisemmin etsitty työvoiman kysynnästä. Sen mukaan kaikki ovat periaatteessa halukkaita töihin, mutta taloudelliset suhdanteet eivät aina takaa, että kaikkien työpanosta tarvittaisiin. Kaikki kynnelle kykenevät käyvät työssä ja sosiaaliturva on vain niitä epäonnisia varten, joilla ei ole mahdollisuuksia osallistua työmarkkinoille. Valtiosihteeri Sailaksen työllisyystyöryhmän raportti toistaa vastikkeellisuuden ja kannustamisen teesejä.

Työhön yritetään kannustaa heikentämällä työttömien sosiaaliturvaa ja keventämällä työssäkäyvien - myös hyvätuloisten - verotusta. Kyseessä on toisin sanoen tulonsiirto työttömiltä työllisille.

Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että perusturvan varassa elävien köyhyys on kasvanut koko 1990-luvun ajan. Jos työryhmän ehdotukset eivät johdakaan toivottuihin tuloksiin, köyhyysongelmat vain syvenevät.

Aikaisempaa selvemmin köyhiä ovat juuri vähimmäisturvan varassa elävät pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömät, joiden kohtaloa työllisyystyöryhmän raportti ennen muuta käsittelee.

Raportin oletuksena on, että jatkamalla 1990-luvulla toteutettuja sosiaaliturvan heikennyksiä ja lisäämällä sosiaaliturvan vastikkeellisuutta kannustetaan työttömiä hakeutumaan työhön. Niin ikään ehdotus opiskelijoiden sosiaaliturvan poistamisen ja lainarahoitukseen pohjautuvan opintojen rahoittamisen odotetaan lyhentävän opiskeluaikoja ja nopeuttavan heidän siirtymistään työelämään.

Tutkimusnäyttö työn tarjontaan lisäävien toimenpiteiden, kuten ns. aktiivisen työvoimapolitiikan ja työn kannustavuutta lisäävien leikkausten merkityksestä työllistymiseen on ristiriitaista.

Useat tutkimukset osoittavat, ettei sosiaaliturva ole välttämättä työllistymisen esteenä. Varmaa on se, että sosiaaliturvan leikkaukset lisäävät köyhyyttä.

Työllistyminen vaatii aina myös työpaikkoja, ei pelkästään kannustavaa sosiaaliturvaa. Voidaan myös ajatella, että opiskelijoiden sosiaaliturvan korvaaminen lainaperusteisella rahoituksella ei välttämättä lyhennä vaan voi myös pidentää opiskeluaikoja. Sosiaaliturvan poistaminen lisäisi opiskeluaikaista työssäkäyntiä.

Jos työryhmä uskoo sosiaaliturvan kannustimien olevan yhteydessä työllistymiseen, miksi sitten kannustimiin liittyvät ehdotukset ovat pääosin negatiivisia ja sosiaaliturvan tasoa heikentäviä.

Sosiaaliturvasta on mahdollista saada aikaisempaa kannustavampi myös tavalla, joka ei heikennä sen varassa elävien tulotasoa.

Kelan ja Stakesin yhteisessä tilasto. ja tutkimushankkeessa on selvitetty toimeentulotuen, asumistuen ja työmarkkinatuen päällekkäisyyttä.

Hankkeen taustalla on havainto, siitä, että työmarkkinatuen ja toimeentulotuen saajien määrä on vähentynyt hitaasti. Tukien päällekkäisyys synnyttää tilanteita, joissa pienituloisten kotitalouksien on vaikea parantaa taloudellista asemaansa. Pahimmillaan kolmen yhtäaikaisen etuuden tarveharkinta aiheuttaa sen, että köyhien asema on äärimmäisen vartioitu. Edes työhön siirtyminen ei välttämättä paranna kotitalouden taloudellista asemaa.

Marrasluussa 2000 toimeentulotukea sai 113 304 kotitaloutta. Niistä 44 prosenttia sai lisäksi työttömyysturvaa ja 49 prosenttia asumistukea.

Kaikkia kolmea etuutta eli toimeentulotukea, työttömyysturvaa ja asumistukea sai samanaikaisesti 35 toimeentulotukitalouksista.

Samanaikaisesti köyhyys- ja kannustinloukussa olevien henkilöiden määrä on arviolta 55 000.

Työhön siirryttäessä tukijärjestelmän kankeus johtaa siihen, että tukia maksetaan työttömyysaikaisella tasolla päällekkäin palkan kanssa. Tämä voi johtaa tukien palautusvaatimuksiin, joiden seurauksena äärimmäisen niukoilla käteisvaroilla elävien ihmisten talous menee sekaisin.

Stakesin haastattelemat sosiaalityöntekijät ja toimeentuloasiakkaat pitävät päällekkäisen tarveharkinnan byrokraattisia vaatimuksia huomattavina työssäkäynnin esteinä.

Joissakin tapauksissa erilaisten selvitysten vaatiminen on johtanut jopa työssäkäynnin lopettamiseen.

Kysymys ei ole ainoastaan etuuksien tasosta, vaan myös siitä, millaiset hallinnolliset säädökset ja käytännöt ohjaavat tarveharkintaa.

Olennaisia tekijöitä ovat tukien hakemusmenettelyt, hakemusten käsittelyajat, tukien maksupäivät, palautus- ja perintäkäytännöt sekä se, millaiset tulonlisäykset pakottavat uusien päätösten hakemiseen.

Nämä tekijät vaikuttavat siihen, tuntuuko esimerkiksi työhön meno etuuksien tai maksujen tasossa välittömästi vai vasta kuukauden tai vuoden kuluttua.

Työttömien asemaa ja työteon kannustimia voitaisiin kehittää yhtä aikaa parantamalla sosiaaliturvan ja ansiotulojen yhteensovitusta vielä perusteellisemmin kuin työllisyystyöryhmä ehdottaa. Tällöin ehdotusten kokeilemisella ei epäonnistumisen myötä vaaranneta kaikkein köyhimpien asemaa.

Tarvitsemme lisää työssäkäyviä - emme lisää köyhiä.

Heikki Hiilamo erikoistutkija, Jouko Karjalainen tutkija, Antti Parpo tutkija Stakes.

Saunan sytykkeistä! pm 20040804.

Torstaina 02.09.2004. Titanic. Kate Winslet ja Leonardo DiCaprio. Romantiikkaa, seikkailua ja trilleriä luokkaristiriitojen sävyttämässä elokuvassa vuodelta 1997. Ohjasi James Cameron. Nelosella sunnuntaina 05.09.2004 klo 21.00. Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.	Sateet tulivat. Kuva: Pertti Manninen. Lyö lyötyjä - Lyö lyötyä - Kim Il Lauri - "Selkeä EU-linja" - "Totaalisen joutavaa pelleilyä" - Pihlajanmarjoja - Pekkarinen ahdingossa - Advokaten: Våra mästare är rena - Lisää mainoksia - Ilmoita ilmaiseksi!	Reilu peli. Kuvakertomus. "Sinäkin peilaat kuvaa omaa kokemusmaailmaasi vastaan. Näet tämän hetken, kuitenkin koet paljon enemmän. Jos vain haluat antautua katsomaan avoimesti ja uteliaasti." Reilu peli vs doping.	Viime kerralla: Anne Brunila Show III. Pääministerin vastaus ei tyydytä. EU:n perustuslaki luovuttaisi vallan vastoin Suomen lakia. ILMOITA ILMAISEKSI: LINKKI UUSIMPIIN!
	Kesän hyvä teko: opeta lapsi uimaan! Kesäkalenteri 2004 Näyttelyt Suomen kartalla!	12.8.-12.9.2004	Pärinää ja pauketta. Moottoripyöriä 50-luvulta 17.6.2004 -10.4.2005 Vapriikki

Tiistaina 31.08.2004. Titanic. Kate Winslet ja Leonardo DiCaprio. Romantiikkaa, seikkailua ja trilleriä luokkaristiriitojen sävyttämässä elokuvassa vuodelta 1997. Ohjasi James Cameron. Nelosella sunnuntaina 05.09.2004 klo 21.00. Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.	Työtä kaikille! Kuva: Pertti Manninen. Anne Brunila Show III. Jyväskylän työvoimatoimisto oikaisee suur-jyväskylän lehden päätoimittajan Tapani Markkasen levittämää Helsingin Sanomissa julkaistua ylijohtaja Anne Brunilan väärää tietoa työvoimakoulutuksen ja työttömyysturvan suhteista. Anne Brunila Show III. Perustuslaki jatkuu extra! Antti Pesonen Pääministerin vastaus ei tyydytä. Terhi Kiiskinen: EU:n perustuslaki luovuttaisi vallan vastoin Suomen lakia. Pääministeri Matti Vanhanen: "... perussopimus tai perustuslaki, miksi sitä halutaankin kutsua..." Pääkirjoitus 19.08	Eräs doping-sotku ja sen pimitys. Lasse Virénin valmentaja Rolf Haikkola paljasti kirjassaan kuinka silloinen SUL:n puheenjohtaja Tapani Ilkka söi sanansa ja nahkansa pelastajaksi joutui valmennuspäällikkö Antti Lanamäki kuuluisassa Martti Vainio- sotkussa. Eräs doping-sotku ja sen pimitys. ILMOITA ILMAISEKSI: LINKKI UUSIMPIIN!
	Kesän hyvä teko: opeta lapsi uimaan! Kesäkalenteri 2004 Näyttelyt Suomen kartalla!	Pärinää ja pauketta. Moottoripyöriä 50-luvulta 17.6.2004 -10.4.2005 Vapriikki