<edellinen seuraava>



Tämän etusivun loppuosa!

2006

Sanomisen ja julkaisemisen
vapautta vuodesta 1999.

John Lennon   Double
Fantasy   Yoko Ono.

 

Keskiviikkona 4. tammikuuta 2006. Etusivu. Nro 451.
12 toivottaa lukijoilleen onnellista vuotta 2006!

 
 

Uusin

 

Arkisto

 

Depis

 

Elokuva

 

Gallup

 

Imagine

 

Maisema

 

Kuvagalleria

 

Lehdet

 

Liikunta

 

Opetus

 

Perhe

 

Politiikka

 

Sota ja rauha

 

Tv ja radio

 

Talous

 

Työtä

 

Valokuva

 

Velka

 

Viikon kuva

 
 
Kuvasarja: Jouluksi kotiin. Torstaina 22.12.2005 klo 17.34 -18.09  ja perjantaina 23.12.2005 klo 11.55- 11.41.  Helsinki. Pasila. Linja 23. Metsämäentie. Kivihaka, Etelä-Haaga. 

Kuvat: Pertti Manninen.
3-sarja.
Kaupungin valoista harmaaseen päivään."
Isonna!

1-sarja.
"Häikäisevästä
2-sarja. "Sinisestä hetkestä
100 kuvaa lisää tulossa!

 
 

Uusin

 

Arkisto

 

Depis

 

Elokuva

 

Gallup

 

Imagine

 

Maisema

 

Kuvagalleria

 

Lehdet

 

Liikunta

 

Opetus

 

Perhe

 

Politiikka

 

Sota ja rauha

 

Tv ja radio

 

Talous

 

Työtä

 

Valokuva

 

Velka

 

Viikon kuva

 

 

Etsi nettisanomista!

 
 
1999 alkaen
 

 

Linkit

 
 

Linkit joka numeroon ja haku, myös skandit! 

 

 

Yhteys

 
 

12.fi joka torstai. Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.
12
@hotmail.com

 

 

3 vrk:n sääennuste

 

12 keskiviikkona 04.01.2006

Kunnianosoitus Seppo Konttiselle.

Yle lopetti vuoden 2006 alusta ohjelman "Talousarvio". Vaikken sitä aina osunut kuuntelemaankaan, niin aina kyllä kuuntelin, kun se kohdalle osui. Seppo Konttisen terävä ja selkeä esitystapa ja ääni tulivat tutuiksi. Hän oli aina pienen ihmisen puolella. Miestä en tuntenut, tokkopa kuvaakaan olen nähnyt, mutta äänenä hän kyllä jää elämään mieleeni.

Sattumalta radioni oli auki "viimeisen talousarvion" aikaan ja nauhaakin oli käsillä. Jutun päätin  sitten sopivan tilaisuuden tullen purkaa. Tässä se nyt on noin viikkoa myöhemmin ensimmäisestä lähetyksestä.

Tämä ei ole muistokirjoitus vaan toivotus hyville eläkepäiville, jos Konttinen nyt eläkkeelle sitten lähti. Radio Peilin kuuluttaja ei kyllä kertonut syytä miksi ohjelma loppuu, ainakaan lopetuskuulutuksessa: "Viimeisen Talousarvion toimitti Seppo Konttinen." Siinä kaikki. Elämme välillä kovin niukassa tietoyhteiskunnassa.

Keskiviikkona 04.01.2006.
Pertti Manninen.

 

 

Vaikea kuva

 
 

 





 John Lennon   Double
Fantasy   Yoko Ono
 



$ $ $

 

12 keskiviikkona 04.01.2006

Talousarvio.
Seppo Konttinen.

Yle. Radio Peili uudenvuodenaattona lauantaina 31.12.2005. Ohjelmasarjan viimeinen lähetys.

Kuuluttaja
… kysymyksiä joissa aiheet ovat vaihdelleet leipäjonoista talouselämän päättäjien kabinetteihin talouspolitiikan suurista aiheista päällimmäisiksi jäävät ilman muuta Suomen liittyminen EU:hun lama ja pankkikriisi sekä hyvinvointivaltion kuolinkamppailu näiden asioiden jäljet ovat yhä keskuudessamme ohjelman toimittaa Seppo Konttinen

Konttinen
Tervetuloa taas kaikki vapaan Suomen vapaat miehet ja naiset mukaan viimeistä kertaa nyt minua ja meitä viedään tämä ohjelma päättyy tähän ohjelmaan mutta yritetään vielä kerran ja vielä kerran suoraan sydämeen

Tässä viimeisessä talousarviossa on tarkoitus katsoa taaksepäin 15 vuotisen ohjelman historiaan minkälaisia sydämenlyöntejä se on minussa ja meissä aiheuttanut mutta ensiksi suuri kiitos palautteista teille kaikille kuuntelijoille

Tässä mietin itsekseni että mitkä ovat olleet isänmaan suuret talouspoliittiset linjat näiden monien vuosien aikana historiallisin ja ehkä varmasti myös suurin ja merkittävin tapahtuma on ollut Suomen liittyminen EU:hun ja siitä seurannut markan menettäminen

pankkikriisi ja suuri lama on jättänyt jälkensä tähän maahan itsemurhia konkursseja ylivelkaantuneita ihmisiä moni heistä on yhä keskuudessamme vaikka monet päättäjät politiikoista yritysjohtajiin haluavat nämä ikävät asiat unohtaa

mutta pyykkiä ei ole vielä pesty eikä sitä ole pantu naruille myös hyvinvointivaltion alasajo aloitettiin laman suojissa silloin kun EU:hun liityttiin meille syntyi silloin tarpeettomien ihmisten luokka köyhien ihmisten syrjäytettyjen ihmisten luokka

Mutta meille on mös syntynyt ökyrikkaiden luokka tätäkö me olemme kaikki tahtoneet hyvä kysymys vastaukset ehkä eivät ole niin hyviä oletko sinä halunnut tälläistä kehitystä olenko minä halunnut tälläistä kehitystä

mutta lähdetään kurkistamaan ja kuulostelemaan historiaa tästä päivästä käsin tässä tällä viikolla oli oireellisesti erittäin pieni uutinen Helsingin Sanomissa joka otsikoitiin seuraavalla tavalla EU:n epäsuosio kasvaa Suomessa ja juttu jatkuu näin

Euroopan unionin epäsuosio näyttää kasvaneen Suomessa Taloustutkimuksen tekemän kyselyn mukaan ei-äänet voittaisivat kyllä-äänet jos unioniin liittymisestä äänestettäisiin nyt

siis ei äänet voittaisivat kyselyn mukaan jos unioniin menosta äänestettäisiin nyt ja sama lehti Helsingin Sanomat myös tällä viikolla kertoi että

Suomen sosiaalimenot ovat alle EU-maiden keskitason vuonna 2003 ne olivat 26,9 prosenttia bruttokansantuotteesta

no mitä nyt tämä sitten merkitsee tämähän merkitsee juuri sitä että hyvinvointivaltiota sitä on ajettu alas ja

samat tilastotiedot kertovat meille että myös terveysmenot rakkaassa isänmaassamme on alle EU:n keskitason ja mitä tämä nyt kertoo no se kertoo tietenkin saman asian että hyvinvointivaltiota ollaan ajamassa alas puhukoot presidenttiehdokkaat mitä haluavat

Mutta mennään siis ajassa taaksepäin ja presidentti Mauno Koiviston uuden vuoden puheeseen vuonna 92

Koivisto

On totta että lopulliset päätökset tässä asiassa tehdään vasta mahdollisen ee jäsenyysneuvottelujen päätyttyä mutta nyt alkuvuodesta on päätettävä pyrkimyksen suunnasta

tämä päätös ennakoi myös tulevia ratkaisuja jos pyrkimykset käyvät toteen eli päätettäessä ilmoittaa mahdollisesta halukkuudestamme jäsenyysneuvotteluihin on ilmaistava myös vakaa pyrkimys jäsenyyteen sikäli kuin neuvotteluissa päästään meitä kohdu kohtuullisesti tyydyttäviin tuloksiin

päätöksellä hakea tai olla hakematta EY:n jäsenyyttä on vaikutuksia jotka ulottuvat vuosikymmenten päähän ne koskevat syvällisesti koko kansakuntaamme ja asemaamme euroopassa

eri kansalaispiirien ja eturyhmien kannalta ratkaisun edut ja haitat saattavat näyttää kovin erilaisilta mutta teemmepä jäsenyyskysymyksessä kumman päätöksen tahansa sen tulee perustua pyrkimykseen tavoitella kansan kokonaisetua ja sen tulisi rakentua mahdollisimman selkeälle kansalaismielipiteelle

Konttinen
Palataan vielä tarkemmin presidentti Koivistoon ja hänen talouspoliittiseen linjaansa sehän tässä tietenkin on ihmeellistä että miksi presidentti puuttuu aktiivisesti talouspolitiikkaan ja näinhän hän nimenomaan teki 90-luvun alussa

hän oli vahvan markan takuumies joka sitten loppujen lopuksi tämä markka upposi täysin ja totaalisesti mutta annetaan akateemikko Paavo Haavikon kertoa että minkälainen mies tämä vahvan markan politiikan kannattaja oikein on

Haavikko
No hän oli Suomen pankki de facto jatkuvasti tietysti matka oli liian lyhyt sekä fyysisesti että henkisesti että hän olisi ottanut siitä koskaan ei eihän ikään kuin lähtenyt pois sieltä sieltä pankista koskaan kyllä hän ohjasi ja oli oli tämän vahvan markan takuumies

aivan samalla tavalla kun kun hän ei osannut nähdä tätä Venäjän muutosta jossa tapahtui suunnilleen sama muutos kuin mitä Koivisto sai meillä aikaan että että pankit ajettiin semmoseen kuntoon ja vapautettiin että riskit tuli yhteiskunnalle ja omaisuus jaettiin omaisuus yksityistettiin

ja sikäli hän on onnistunut aika hyvin kaukopartiomiehenä peittämään nämä nämä jälkensä että kukaan ei huomaa
on siinä kadulla kyllä ihan siinä selvästi nähtävissä

ja se että hän ei ulkopolitiikan eli eli kauppapolitiikan korkeimpana hoitajana siinä mielessä presidentille kuuluu tietysti ei ei kotimainen talous mutta tämä ulkomaankauppa niin että hän ei tajunnut sitä vaan antoi Suomen paikan pankin kertoa että nyt siirrytään Venäjän eli Neuvostoliiton kaupasta tulee oikeeta kauppaa eikä enää vaihtokauppaa

ja silloin unohtui heiltä se pieni tosiasia joka nyt ehkä olis ollu se joka olis ollu havaittava

ei ole mitään Venäjän kauppaa on vain Venäjän vaihtokauppa tai jos halutaan sanoa niin se käydään valuutalla jonka nimi on öljy ja sehän on yleispätevä valuutta sillä on joka päivä hinta ja noteeraus mutta kun se pudotettiin pois niin kauppa loppu

kas kummaa ei aivan ensimmäistä kertaa tällä vuosisadalla

oisko kannattanut miettiä mitä tapahtuu kun Venäjä tekee kaksi erehdystä nimittäin vallankumouksen ja ja lopettaa viinan valtion viinamonopolin se oli se joka kaato tsaarin hallinnon ei suinkaan mikään niin sanottu tämmönen romanttinen vallankumous vaan se että rahat loppu kun venäjää ei voi pitää rautateitä liikkeessä ilman viinaa

Konttinen
Oletteko te sitä mieltä että itse asiassa tämä vahvan markan politiikka oli yksi syy mikä ajoi Suomen talouden 90-luvulla 90-luvun alussa syöksykierteeseen

Haavikko
Sanotaan niin että se oli se oli jo sitten jatkotoimenpide jolla yritettiin sitä tilannetta selvittää ja minusta meillä on tällä vuosisadalla ollut kolme siis vahvan markan yritystähän on ollut koko ajan

mutta hyvin ratkaisevaa ja hyvin kohtalokasta on ollu ensinnäkin tämä mikä Ryti teki kun Suomen markka sidottiin niin sanottuun puntaryhmään kävi kävi puntaan ja kultaan josta ei tietenkään luovuta koskaan paitsi huomenna

ja toinen erehdys oli tämä tämä tämä että että yritettiin pitää heikon talouden maassa niin niin valuutta pitää niin korkealla että se ei voinut kestää vaan vaan valuutta loppui niin käy aina jos joku asia hinnotellaan väärin

ja sen se oli tietysti Koiviston johtamaa hyvinkin oppinutta ja aivan vääräsuuntaista politiikkaa sen saatto tietää

en minä muista jouduin silloin vastaamaan aika usein kysymykseen että kun olin kirjoittanut että devalvaatio on ehdoton tulossa niin niin minulta kysyttiin hiukan ivallisesti että no koska se tulee

minä sanoin että en minä sitä tiedä yhtä vähän kuin sodan johto tietää milloin vihollisen hyökkäys tulee minä voin sanoa että se on joka päivä yhtä päivää lähempänä ja sitä suurempi mitä kauemmin sen tulo kestää siinä on kaava laskekaa itse

Konttinen
Näin siis Paavo Haavikko vuonna 98 marraskuussa mutta veihän se Mauno Koivisto meitä EU:hunkin ja voidaan sanoa nyt jälkeenpäin että Suomi meni sinne laput silmillä kuin giljotiinille

katsotaan vähän tuon ajan lehtiä että mitä ihmiset oikein silloin ja nimenomaan mitä päättäjät ajattelivat kun Suomea ajettiin oikein kunnolla EU:hun

muun muassa kansanedustaja Arja Alho sanoi Ilta-Sanomissa 4.10 vuonna 94 näin että
hän luottaa siihen että EU antaa sen mahdollisuuden meille hallita markkinavoimien liikehdintää
siis hallita markkinavoimien liikehdintää kuinka väärässä hän olikaan

kauppatieteen ylioppilas ja kansanedustaja kokoomuksesta Kirsi Piha vastasi puolestaan kysymykseen julkisuudessa näin että
mitä haittoja tavalliselle ihmiselle voisi olla EU:n jäsenyydestä on erittäin vaikeaa kuvitella mitään sellaista
hän vastasi

jaa mitä Ollila Nokian toimitusjohtaja Jorma Ollila oikein sanoi tammikuussa vuonna 94
mikä on hyvää Suomelle on hyvää myös Nokialle EU-jäsenyys antaa mahdollisuuden saada Suomeen investointeja
siis antaa mahdollisuuden saada Suomeen investointeja

tämä viesti tuli nimenomaan yritysjohtajien taholta moneen kertaan julkisuudessa meille kaikille tavallisille kansalaisille tiedoksi

no nyt jälkeenpäin jokainen tietää että eihän tänne Suomeen pohjanperukoille juuri mitään investoitu investoinnit ovat menneet muualle Eurooppaan ja sitten viime aikoina aina Kiinaan asti että se niistä investoinneista

ja sitten mentiin emuun ja luovuttiin markasta ja meni siis vahva markka ja meni heikko markka ihan samaan syssyyn mutta mitä päättäjät silloin kirjoittivat

muun muassa heinäkuussa vuonna 94 kansanedustaja nykyinen ulkoministeri Erkki Tuomioja kirjoitti näin
itse en ole näillä näkymin vakuuttunut siitä että rahaliitto toimisi Suomen eduksi
itse en ole näillä näkymin vakuuttunut siitä että rahaliitto toimisi Suomen eduksi

ja itseasiassa Ahtisaari oli aivan samoilla linjoilla nimittäin hän totesi rahaliitosta että
se ei toteudu aikataulussa
kuinka väärässä nämä molemmat miehet olivatkaan

ja sitten Maastrichtin sopimukseen Maastrichtin sopimuksesta EU-liittymisen yhteydessä ei puhuttu juuri mitään

muun muassa kun ulkomaankauppaministeri Pertti Salolaiselta kokoomuslaiselta kysyttiin että miksi Maastrichtin sopimuksen tekstiä ei ole kansanpainoksena Salolainen totesi että
se ei edistä tätä asiaa
ai että mitä asiaa se ei edistä no ei tietenkään EU:hun liittymistä ja kuitenkin tämä Maastrichtin sopimus on koko EU:n jäsenyyden ydin

mutta silloin kun EU:hun liittymisestä puhuttiin Maastrichtin sopimusta ei näet saanut juuri mistään sitä ei löytynyt kirjastoista eikä kirjakaupoista

Maastrichtin sopimuksen tarkoitus on sitoa allekirjoittajamaat pysyvästi ja peruuttamattomasti 90-luvun talousfilosofiaan eli uusliberalistiseen talousajatteluun

ensinnäkin Maastrichtin sopimus ylitse muiden se pyrkii suojelemaan pääomaa yli kaiken suojelemaan pääomaa yli ihmisten päiden pääomalle annetaan vapaa ja esteetön liikunta ja se nostetaan yhteiskuntapolitiikan päätavoitteeksi
ja toinen perustavoite on rahanarvon vakauttaminen päääomahan aina haluaa vakaata rahanarvoa ja sehän maksaa sitten meille

työllisyysluvut kertovat että miten tämän Maastrichtin sopimuksen pykälä on tullut meille ikuiseksi riesaksi hinta on huippukorkea työttömyys työttömyysluvut ovat olleet korkeana jo runsaat kymmenisen vuotta

mutta katsotaan vielä mitä päättäjät sanoivat ennen EU:hun liittymistä muun muassa SAK:n Ihalainen tokaisi sillä tavalla että
jos jäämme EU:n ulkopuolelle niin työllisyys ja hyvinvointipalvelut ovat uhattuja
vai niin vai niin sillä tavalla Ihalainen

ja pääministeri Esko Aho painosti kovasti julkisuutta ja omaa puoluettaan hän uhkasi että hän
eroaa jos ei liitytä EU:hun

ja näihin painostajiin äänivaltaisiin painostajiin liittyi myös valtalehti Helsingin Sanomat ja näin Janne Virkkunen kirjoitti lokakuussa vuonna 94 sen jälkeen kun Helsingin Sanomat oli saumattomasti liittynyt EU:n kannattajien joukkoihin hän kirjoitti siis näin

jäsenyys unionissa ei ole Suomen etujen vastaista se on muun muassa myös yritys jollakin tavalla kahlita vapaaksi päästettyjä markkinavoimia
siis jollakin tavalla kahlita vapaaksi päästettyjä markkinavoimia
huolehtia työllisyydestä ja kilpailukyvystä ja saada kontrolliin kansallisvaltion jo menettämää taloudellista itsenäisyyttä

tämä on sellaista asiantuntemusta että tämä on siis vielä kyllä kerran toistettava näin siis päätoimittaja Janne Virkkunen Helsingin Sanomissa

se on muun muassa yritys jollakin tavalla kahlita vapaaksi päästettyjä markkinavoimia huolehtia työllisyydestä ja kilpailukyvystä ja saada kontrolliin kansallisvaltion jo menettämää taloudellista itsenäisyyttä

tässä nyt ei tiedä itkeäkö vaiko nauraa tällaista asiantuntemusta edusti siis vuonna 94 ennen kansanäänestystä Janne Virkkunen

ja Helsingin Sanomissa kirjoitettiin muun muassa näin budjetista siis vuoden 95 vuoden budjetista
valtion ensi vuoden talousarvion mukaan Suomi saisi EU:n budjetista noin 649 miljoonaa markkaa enemmän kuin se sinne maksaisi

tällaista siis meille höpötettiin ja jokainenhan sen tietää että Suomi on lähes joka vuosi ollut EU:n nettomaksaja

ja viimeinen uutinen on se että suomen vuotuinen nettomaksu EU:lle kasvaa 150 miljoonasta eurosta noin 400 miljoonaan euroon ja tämän kun nyt sitten muuttaa markoiksi eli kertoo sen tuolla kuudella niin siitähän tulee lähes 2,5 miljardia markkaa että sillä tavalla

ja nyt tähän voisi todeta ohjaaja Aki Kaurismäen sanoin että
liityimme EU:hun ja itse maksoimme kauppahinnan
voikos sen paremmin sanoa

6.12.2002 tavallinen kansalainen Helge Kaalikoski kertoi Talousarviossa että mitä itsenäisyys hänelle merkitsee

Kaalikoski
Niin hyvää itsenäisyyspäivää vaan suomalaiset kyllä kyllähän itsenäisyyspäivä merkitsee kaikille sitä kaikkein kaikkein tärkeintä elikkä itsenäisyyteen sisältyy jo niin paljon

siinä on muun muassa lainsäädäntövalta tuomiovalta päätäntävalta budjettivalta ja tietysti se oma raha Suomen markka jota ei ole itse asiassa vieläkään poistettu tästä uudestaka kepulikonstein tehdystä uudesta perustuslaista

Konttinen
Sä et ole vielä tähän päivään mennessä uskaltanut tarttua euroihin miksi

Kaalikoski
No se ei kyllä johdu uskalluksesta kyllä mä olisin voinut niitä varmasti vaikka repiä mutta suo

Suomen perustuslaissa on niin niin kiistatta sanottu se että euro ei vois olla mitään muuta kuin vaihdettava valuutta valuutta kuten dollari ja punta ja niin edelleen sillä siitä ei ole olemassa lakia tästä eurosta Suomessa

Konttinen
Ja 90 luvulla tapahtui muutakin surullista oli pankkikriisi ja lama pankkikriisi jätti rumat jäljet suomen talouspoliittiseen historiaan

veronmaksajien rahoilla pidettiin pankit pystyssä siihen meni ainakin 50 miljardia markkaa terveisiä vaan kaikille kuponginleikkaajille ja optiomiljonääreille tappiot sosialisoitiin miten on nyt

ja Koivisto oli jälleen mukana ahkerasti ja myös vaikuttamassa pankkikriisiin ja sen taustalla liikkuviin päätöksiin

hän muun muassa ilmoitti julkisuudessa että säästöpankkiryhmä voisi kadota Koiviston tapa puuttua sisäpoliittiseen asiaan se oli äärimmäisen poikkeuksellista ja kiusallista

moni onkin kysynyt paljonko Koiviston puhe laski Suomen Säästöpankin myyntihintaa talletuskato Suomen Säästöpankista oli joka tapauksessa tosiasia talletuksia karkasi noin 250 miljoonan markan kuukausivauhtia kenenköhän etu tämäkin oli

mutta tapahtui muissakin pankeissa kummallisuuksia mennään tapaus SYP:hen näistä asioista kerrottiin talousarviossa muutama vuosi sitten

Pankki oli matkalla kohti loppuaan osakkeenomistajien rahat ja omaisuudet oli vaarassa

jo vuotta ennen Esko Ahon pankkitukipäätöstä Säätytalolla oli Aleksanterinkadun vanhaan pankkisaliin kokoontunut Suomen Yhdyspankin arvovaltainen hallintoneuvosto paikalla oli ilaskiveä ehnroottia bjönbergiä pankin napamiehiä ja omistajia

johtokunnan jäsenet Ahti Hirvonen ja Björn Wahlroos lukivat madonlukuja ja johtivat puhetta

lopuksi esitettiin Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio

oli turvattava paikalla olijoiden ja muidenkin pankkien suuromistajien osakkeet ja omistukset vanhan ja kunnianarvoisen pankin yhtiöjärjestys muutettiin huomaamatta veronmaksajien silmien edessä

velkoja ja sitoumuksia siirrettiin vanhasta Syp:stä Pohjoismaiden Yhdyspankki Oylle joka kas kummaa muutti nimensä heinäkuussa vuonna 91 Suomen Yhdyspankiksi

vanha ja kunnianarvoisa entinen SYP muutettiin Unitas Oy:ksi uudelle yhtiölle roskapankki SYP:lle jäivät sekkitilit myös yleiseen liikenteeseen lasketut velkakirjat sekä ulkomaiset että kotimaiset ne siirrettiin tälle susipankille

kysymys kuuluu antoivatko ulkomaiset velkakirjojen omistajat ja velkojat luvan siirroista roskapankki SYP:lle ilmoitettiinko siirroista suomalaisille tallettajille takaajille ja velallisille

tuskin muutenhan kymmeniä tuhansia velallisia ei olisi keskuudessamme miksi tälläinen salainen operaatio tehtiin heinäkuussa tehty nimenmuutos ja menettelytapa todistaa että

kaikki haluttiin tehdä salassa niin veronmaksajilta pankin asiakkailta kuin valtiovallalta

EU:n liittymisen ja laman varjolla päästiin sitten leikkaamaan hyvinvointivaltion palveluja ja sillä tiellä ollaan yhä

jo 90 luvun loppupuolella Heikki Hiilamo kirjoitti että lapsiperheet ovat lama-Suomen köyhiä ja köyhät ovat yhä keskuudessamme useat heistä ikuisesti kilometritehtaalla

päivän raamatunlauseessa lukee siis kiveen kirjoitettuna kilpailutetaan lisätään tuottavuutta ulkoistetaan ja lopuksi yksityistetään

nyt on keksitty sellainenkin vehje kuin ikiliikkuja nimittäin hyvinvointivaltio se pidetään pystyssä verotuloja vähentämällä hyvästi hyvinvointivaltio

nyt on aika jättää jäähyväiset tällekin ohjelmalle sanon kuitenkin teille vielä rakkaat kuuntelijat nukkukaa kaikesta huolimatta hyvin
(viimeinen lause hitaasti ja ääni väristen).

Kuuluttaja
Viimeisen talousarvion toimitti Seppo Konttinen

Välikuulutus
Radio peili

Kuuluttaja
vaalit 2006 ehdokastentissä on vuorossa Timo Soini Juho-Pekka Rantala testaa presidentiksi pyrkivien näkemyksiä Suomen suunnaksi …

Talousarvio. Seppo Konttinen. Yle. Radio Peili uudenvuodenaattona lauantaina 31.12.2005. Ohjelmasarjan viimeinen lähetys.

Lue myös!

12 torstaina 20.05.2004:

"Seppo Konttinen Ylen Talousarvio-lähetyksessä perjantaina 14.05.2004. Ohjelman nimi oli Pankkivangit."

Sisältää Seppo Konttisen SYP-operaation selostuksen kokonaisuudessaan ja mm. Ahti Hirvosen haastattelun, jonka Ahti Hirvonen lopettaa näin: "jos jos sä etsit tämmöstä tässä jotakin hämärää niin lopetetaan tää keskustelu tähän."

Ohjelman asiat, henkilöt, ajat ja paikat :
Pankki oli matkalla kohti loppuaan -  Esko Aho - pankkitukipäätös - Suomen Yhdyspankki -  Ahti Hirvonen ja Björn Wahlroos -  pankkien suuromistajien osakkeet ja omistukset. - SYP -  Pohjoismaiden Yhdyspankki Oy -  Suomen Yhdyspankki -  Unitas Oy -  roskapankki -  susipankki --  suomen - näinä aikoina - sampo - valtio - nalle wahlroos - kymmenen vuotta sitten - nyt  - silloin -  helsingin säätytalolle maaliskuun 18 päivänä vuonna 1992 - esko aho -  iiro viinanen - sirkka hämäläinen - golgata - jo 90-luvun alussa -  syksyllä sitten vuonna 91  - suomen yhdyspankkiin perustettuun uuteen roskapankki -  jorma aranko - syksyllä 89 - erkki liikanen - pankkitukipäätös -  björn wahlroos - pohjoismaiden yhdyspankki oy:lle - heinäkuussa vuonna 91  - unitas oy -  liikepankki unitas oy - holding-yhtiö - harri holmén - holmen - emopankki  -  pankkitukisitoumus -  matti rudanko.

Sivulla lisäksi kymmenittäin linkkejä erilaisiin pankinomistajien tuki- artikkeleihin!
12 torstaina 20.05.2004.

Lue myös!

12 torstaina 17.10.2002.
 
Katkelma syntymäpäivähaastattelusta: Lasse Kangas - sanomalehtimies ja tutkija 5o-vuotias  Keskisuomalainen torstaina 11.07.2002.


"Kankaan haastattelun otsikko puki sanoiksi Koiviston fundeeraaman pankkikriisin tulevan ratkaisun: Säästöpankkiryhmä voisi kadota.
Haastattelu oli ajassa ja ehkä se vauhditti pankkikriisikeskustelua, Kangas arvioi. Kolme kuukautta presidentin haastattelun jälkeen säästöpankkiryhmä pilkottiin muiden suomalaispankkien kesken."
12 torstaina 17.10.2002. 

Lue myös!

12 22.09.2005.

 
Veropolitiikka ja verotuotot. Jaana Kurjenoja. Veronmaksajat.
12 22.09.2005.

toisin sanoen:

 "Nyt on keksitty sellainenkin vehje kuin ikiliikkuja, nimittäin hyvinvointivaltio se pidetään pystyssä verotuloja vähentämällä."

Seppo Konttinen viimeisessä talousarviolähetyksessä lauantaina 31.12.2005:


 




 


 

Etsi nettisanomista!

 
 
1999 alkaen
 

 

Linkit

 
 

Linkit joka numeroon ja haku, myös skandit! 

 

 

Yhteys

 
 

12.fi joka torstai. Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.
12
@hotmail.com

 

 

3 vrk:n sääennuste

 

12 tiistaina 03.01.2006

Elokuvalipulla kohtuuton hinta. Torstaina 10.03.2005.

Pääministeri Matti Vanhanen varallisuusveron poistosta: "Olen hyvilläni siitä että päätös saatiin lopulta tehtyä". Lue lisää!

Pääministeri Matti Vanhanen Baltic Star-kirjoituksestaan Suomenmaassa tiistaina 30.07.1985:
"Olen muuttanut kantani tuo on nuorena kirjoitettu". Lue lisää!

Tutkija Jouko Karjalainen Stakesista
kommentoi köyhyyttä Ylen Päivän peilissä maanantaina 02.01.2006: " ... näiden vähimmäisturvaetuuksien tason korottaminen ne on jääneet kiistattomasti jälkeen muusta kustannuskehityksestä".

Lue lisää!


"Ote vanhustenhuollon arkipäivästä kirvonnut."
Vanhusten palvelujen tilaa kuvaava palaute ja tilastot eivät ole mairittelevia. Sosiaali- ja terveyspalveluja saavat kotihoidon asiakkaat ovat vähentyneet kaiken aikaa. Vielä vuonna 1990 kodinhoitoapua sai 32 prosenttia yli 75-vuotiaista, nyt 19 prosenttia Säännöllisesti kotihoitoa saa enää 12 prosenttia ikäluokasta. Lue lisää!

Vanhustenhoitoa Helsingissä vuonna 2005. Kertomus.
Nyt ei enää “siivottaisi” (kotihoidon käyttämän nimityksen mukaan “siistittäisi”) niin sanotusti nurkasta nurkkaan vaan pidettäisiin avoinna pelkkiä kulkuväyliä. Häntä on jo useasti vaadittu kirjoittamaan nimensä paperiin tämän hyväksymiseksi, mutta hän on kieltäytynyt." Lue lisää!

Tasavallan presidentin uudenvuoden puhe 1.1.2006
"Maamme lisääntynyt hyvinvointi ei ole jakautunut tasaisesti. Tuloerot ovat alkaneet kasvaa ja on syntynyt uudenlaista köyhyyttä ja syrjäytymistä."
"Meidän tulee huolehtia entistä paremmin yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta."
"Väestörakenteen muutokset ja väestön ikääntyminen ovat myös tulevien vuosikymmenten suuri haaste. Siihen on ryhdytty jo varautumaan. Olemme vähentäneet julkista velkaa ja hidastaneet eläkekustannusten nousua muun muassa työeläkejärjestelmää uudistamalla."
"Ihmiset ovat huolestuneita omasta ja läheistensä vanhuuden turvasta – hoidosta ja huolenpidosta. Ikääntyessään ihmiset tarvitsevat enemmän palveluita ja heillä on myös oikeus niiden saamiseen."
"On hyvä asia, että ihmiset elävät pidempään. Ikäihmiset ovat tärkeitä sekä heidän läheisilleen että koko yhteiskunnan kannalta. Näillä ihmisillä on kokemusta ja tietämystä, joka on arvokas perintö nuoremmille sukupolville." Lue kokonaan!

Sairaalassa Helsingissä 1. Torstaina 14.03.2002.
Sairaalassa Helsingissä 2. Torstaina 30.05.2002.

Politiikka.
Lasillinen piimää otettiin pois vanhukselta neljän prosentin säästötavoitteen saavuttamiseksi
.

Ökyrikkaiden vero poistettiin kokonaan ja lopullisesti!

Varallisuusverorangaistus sai tunteet pinnalle. Maanantaina 19.12.2005.

Irakilaisdiplomaattien karkotuksesta rikosilmoitus. Perjantaina 30.12.2005.

Suomi ja Irakin sota vuonna 2003. Kuka oli haukka?Sunnuntaina 11.12.2005.


HS-Humbug.
Epä-älyllinen Gallup-humpuuki jatkuu: Helsingin Sanomat unohtaa "tutkimusta" selostaessaan virhemarginaalit, jälleen kerran. "Eikö tämä huoraaminen ole lukijoiden öykkärimäistä aliarviointia?" Tiistaina 20.12.2005.


Kuvat: Pertti Manninen torstaina 22.12.2005.
Kuvasarja: Jouluksi kotiin.
1-sarja. "Häikäisevästä kirkkaudesta siniseen hetkeen." 
2-sarja. "Sinisestä hetkestä kaupungin valoihin."

 

 

Vaikea kuva

 
 

 





 John Lennon   Double
Fantasy   Yoko Ono
 


 

$ $ $

 

12 tiistaina 03.01.2006

Tutkija Jouko Karjalainen Stakesista
kommentoi köyhyyttä
Ylen Päivän peilissä maanantaina 02.01.2006. Haastattelijana toimittaja Elina Majakari. Haastattelu kokonaisuudessaan:

http://www.12.fi/2006/01/04/etusivu.htm#tutkija

Lue myös mm!

Pääkirjoitus: köyhyyden määritelmän kritiikki. 12 torstaina 29.03.2001.

 




 

 

$ $ $

 

12 tiistaina 03.01.2006

Vaalit 2006. Yle TV1. Maanantaina 02.01.2006. Kaksi katkelmaa.
Ehdokastentissä Matti Vanhanen. Tenttaajana Juho-Pekka Rantala.

Varallisuusveron poisto.

Rähmällään?

http://www.12.fi/2006/01/03/etusivu.htm#varallisuusveron

 




 

 

2005. Linkkejä etusivulle: To 01.12.  - Pe 02.12.  - La 03.12.  - Su 04.12.  - Ma 05.12.  - Ti 06.12.  - Ke 07.12.  - To 08.12.  - Pe 09.12.  - La 10.12.  - Su 11.12.  - Ma 12.12.  - Ti 13.12.  - ke 14.12.  - To 15.12.  - Pe 16.12.  - La 17.12.  - Su 18.12.  - Ma 19.12.  - Ti 20.12.  - Ke 21.12..  - To 22.12.  - Pe 23.12.  - La 24.12.  - Su 25.12.  - Ma 26.12.  - Ti 27.12.  - Ke 28.12.  - To 29.12.  - Pe 30.12.  - la 31.12.
2006. Linkkejä etusivulle:  Su 01.01.  - Ma 02.01.  - Ti 03.01.  -  Ke 04.01.  -

12 vuoden vaihteissa ...


Torstaina 30.12.1999.
Vaalit.
Torstaina 28.12.2000. Millenium.
Torstaina 04.01.2001.  Puhe.

Torstaina 31.01.2002.  Lindgren.

Torstaina 02.01.2003.  Lipponen & Bush Torstaina 01.01.2004.  Saddam &

Perjantaina 31.12.2004 ja torstaina 06.01.2005.  Tsunami.


Tuuli käy heidän ylitseen. Poisnukkuneitten muistolle.


 Kuva Pertti Manninen   Sarja. 

Tämän etusivun loppuosa!

sivun alkuun!

 

Tämä on Nettisanomat-sivuston kopio 12-sivustoon logot ja sivuston nimi muuttaen. Alkuperäiset järjestysnumerot on säilytetty. Nettiin perjantaina 2010-11-12 klo 14.22.

Banneri " Haku - 12 10v - Arsedel - Midnight Sun Restaurant" poistettu yläbannerin alapuolelta keskiviikkona 2011-09-07 koko vuodelta 2006. Katso 2006-01-01-sivulta. Arkisto: www.12.fi. Linkit tarkistettu, html-koodi kiillotettu 2011-09-18. Sivujen osittainen jako johtui aikoinaan vallinneista linjaongelmista. pm. Tämä sivusto on tehty Nettisanomat-sivuston tarkistetusta versiosta 2011-09-21. Pertti Manninen...
2004-2011: Vaasan hovioikeuden (19.11.2015) kumottua Keski-Suomen käräjäoikeuden (24.01.2012) tuomion sivusto on palautettu osittain alkuperäiseen muotoon hovioikeuden tuomio huomioon ottaen lauantaina 05.03.2016, äitini 100-vuotis syntymäpäivänä.