<edellinen seuraava>



2006

Sanomisen ja julkaisemisen
vapautta vuodesta 1999.

John Lennon   Double Fantasy   Yoko Ono.

 

Perjantaina 6. tammikuuta 2006. Etusivu. Nro 453.
12 toivottaa lukijoilleen onnellista vuotta 2006!

 
 

Uusin

 

Arkisto

 

Depis

 

Elokuva

 

Gallup

 

Imagine

 

Maisema

 

Kuvagalleria

 

Lehdet

 

Liikunta

 

Opetus

 

Perhe

 

Politiikka

 

Sota ja rauha

 

Tv ja radio

 

Talous

 

Työtä

 

Valokuva

 

Velka

 

Viikon kuva

 

5-sarja. "Hetkiä Helsingissä. Matkalla Anttilasta Taloustaloon. Lamppua etsimässä ennen joulurauhan julistamista." Pertti Manninen.
Kuvat lauantaina 24.12.2004 klo 11.38 -11.50. Isonna!
Kertomus tulossa!
100 kuvaa tulossa!

1-sarja. "Häikäisevästä kirkkaudesta..." 2-sarja. "Sinisestä hetkestä ..."3-sarja. "Kaupungin valoista ..." 4-sarja. Kaksoset isomummia ..." 


 

Uusin

 

Arkisto

 

Depis

 

Elokuva

 

Gallup

 

Imagine

 

Maisema

 

Kuvagalleria

 

Lehdet

 

Liikunta

 

Opetus

 

Perhe

 

Politiikka

 

Sota ja rauha

 

Tv ja radio

 

Talous

 

Työtä

 

Valokuva

 

Velka

 

Viikon kuva

 
 
 

Etsi nettisanomista!

 
 
1999 alkaen
 

 

Linkit

 
 

Linkit joka numeroon ja haku, myös skandit! 

 

 

Yhteys

 
 

12.fi joka torstai. Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.
12
@hotmail.com

 

 

3 vrk:n sääennuste

   

12 perjantaina 06.01.2006

12 perjantaina 06.01.2006

Gallup-sota johtuu väärintulkinnoista ja -uutisoinneista, yhä vuonna 2006!

Tässä viimeaikojen gallupit ilmoitetuin virhemarginaalein kolmen nyt johdossa olevan osalta aakkosjärjestyksessä!

Ehdokas/Gallup Helsingin Sanomat tiistaina 20.12.2005 Helsingin Sanomat lauantaina 31.12.2005 Aamulehti ja Turun Sanomat torstaina 05.01.2006
Tarja Halonen 52,5-57,5 51,5-56,5 53,1-59,3
Sauli Niinistö 17,5-22,5 17,5-22,5 17,2-23,4
Matti Vanhanen 16,5-21,5 15,5-20,5 13,4-19,6
  Lähde: Helsingin Sanomat tiistaina 20.12.2005 Lähde: Helsingin Sanomat lauantaina 31.12.2005 Lähde: Keskisuomalainen perjantaina 06.01.2006

 
Kuva: Pertti Manninen. "Presidentillinen välipala".

Lyhyt kommentti:

1) 12 tyrmäsi Helsingin Sanomien 20.12.2005 julkaiseman HS-Gallupin jo aikaisemmin perusteellisesti artikkelissaan: HS-Humbug. Epä-älyllinen Gallup-humpuuki jatkuu: Helsingin Sanomat unohtaa "tutkimusta" selostaessaan virhemarginaalit, jälleen kerran. "Eikö tämä huoraaminen ole lukijoiden öykkärimäistä aliarviointia?" Tiistaina 20.12.2005.

2) HS-Humbug jatkui sitten 31.12.2005. Analyysi jäi tekemättä matkan takia.

3) Nyt sitten Matti Vanhasen tukijoukko on riemastunut Aamulehden ja Turun Sanomien yhdessä teettämälle gallupille. Gallupin on tehnyt MC-Info Oy. Yhteiskuntatieteiden tohtori Karina Jutila riehuu Keskisuomalaisen mukaan ilmeisen tietämättömänä tutkimuksen yksityiskohdista ja ruttaa koko tutkimuksen tehneen yhtiön osaamattomaksi.

Kuoroon yhtyy, niinikään Keskisuomalaisen mukaan professori Pertti Suhonen, jolta irtoaa yksi järkeväkin ajatus: pitäisi ottaa huomioon haastattelujen ajankohta. Senkin hän sitten höpäjää käsittämättömäksi lauseellaan "Jos muutosta on tapahtunut, se on täsmälleen päinvastaista kuin Aamulehti ja Turun Sanomat esittävät". Eikö professorikaan tiedä mitään virhemarginaaleista.

Edellä oleva perustuu perjantaina 06.01.2006 Keskisuomalaisessa olleisiin juttuihin. Odotan innokkaasti sitä hetkeä, kun saan käsiini alkuperäisen Turun Sanomat tai Aamulehden. Palaan asiaan.

Perjantaina, loppiaisena, 06.01.2006. Pertti Manninen.

Lue myös: Kuusi vuotta sitten:

Jäikö galluppeja julkaisematta? Helsingin Sanomien ja Ylen uskomattomat selitykset! 12 torstaina 3.2.2000.
Linkki "näköispainokseen" tällä sivulla!



Presidenttiehdokkaat kiusaavat koululaisia.

"... vannoivat ruotsinkielen pakollisen opetuksen nimiin, jopa niin, että jos suomenkielisissä ylioppilaskirjoituksissa ruotsinkielen kirjoittaminen jäisi alle 80 prosentin, niin pakkoruotsi määrättäisiin takaisin ylioppilaskirjoituksiin."
Lue lisää!

$ $ $ 

Viimeinen talousarvio. Kunnianosoitus Seppo Konttiselle.

"Yle lopetti vuoden 2006 alusta ohjelman "Talousarvio". Vaikken sitä aina osunut kuuntelemaankaan, niin aina kyllä kuuntelin, kun se kohdalle osui. Seppo Konttisen terävä ja selkeä esitystapa ja ääni tulivat tutuiksi. Hän oli aina pienen ihmisen puolella." Lue lisää! 

 

 

Vaikea kuva

 
 

 





 John Lennon   Double
Fantasy   Yoko Ono
 



Kuusi vuotta sitten: 12 torstaina 03.02.2000.

tiistaina 1.2.2000
Jäikö galluppeja
julkaisematta?


Tiistaina ennakkoäänestyksen viimeisenä päivänä monelta taholta esitettiin ylläoleva kysymys, myös 12.fi:issa.
torstaina 3.2.2000

Jäikö Aho sittenkin liikaa?
Vain äänestys-
vilkkaus voi kääntää tilanteen?
lue lisää!
UUDET GALLUPIT
V
iime viikolla:
Värisuorat SDP ja Keskisuomalainen Oy.
Uusia tappajan ystäviä.

"Sippulanniemen golf-kaava hyväksyttiin mutinoin Jyväskylässä".

Halosella jo lähes puolet äänioikeutetuista!
Ahon kannatus vakiintunut liian alas?

keskiviikkona 2.2.2000
Helsingin Sanomien ja Ylen uskomattomat selitykset!

Helsingin Sanomat ei kertonut luki-
joilleen juuri mitään!

"Suomen Gallup, joka tekee Helsingin Sanomille gallupeja, ei ole mitannut viime viikolla ehdokkaiden kannatusta."

Helsingin Sanomat torstaina 3. helmikuuta 2000.


Kommentti:

Ainutlaatuista on, että Helsingin Sanomat joutuu selittämään tekosiaan ja se, että Suomen Gallup Oy:n tutkimusjohtaja kertoo toimeksi-
antajansa tekosista näinkin paljon.

Pasmat ovat menneet sekaisin ja voi vain kysyä olisiko tiedustelut jätetty tekemättä, jos Halonen ei olisi ollut näinkin selvässä johdossa ennakko-
äänestyksen aikana?

Linkit: (20.1.2000)
Riittääkö Halosen kaula?
Kestääkö Ahon pinna?

Gallupit oikein, tulkinnat väärin?
Laatugallupit kansalaiskeskustelua (Otteita dosentti Seppo Laaksosen kirjoituksesta).

Pääkirjoitus. Helsingin Sanomat ja nolla.
Sosialisointia Jyväskylässä:
Epäpyhä allianssi (SDP, vas, krist ja vihreät sekä GOLF-puolue) ryöstää asukkaiden talot ja rannat Sippulanniemessä!
Keskisuomalainen hiljaa
kuin kusi sukassa!
Raid tappaa.

Keskisuomalainen keskiviikkona 2. helmikuuta 2000.

Helsingin Sanomien politiikan toimituksen esimies Unto Hämäläinen:

"Me emme kerro etukäteen gallupeistamme ulkopuolisille. Toinen sääntö on, että kaikki tilatut gallupit julkistetaan."

Suomen Gallupin tutkimusjohtaja Juhani Pehkonen:

"Alkuperäinen ajatus oli, että tutkimuksia olisi tehty yksi viikossa."

" Osittain ensimmäistä kierrosta seuranneen kritiikin vuoksi mentiin sille linjalle, että ennakkoäänestyksen aikana tutkimuksia ei tehdäkään."


" Väittämät että mittauksilla pyritään vaikuttamaan ihmisten äänestämiseen tulivat niin yleiseksi."

" Päätös tehtiin yhdessä toimeksiantajan (Helsingin Sanomien) kanssa."

Keskisuomalainen keskiviikkona 2. helmikuuta 2000.

Keskisuomalainen keskiviikkona 2. helmikuuta 2000.

Yleisradion tv-uutisten päällikkö Ari Järvinen:

"Parissa päivässä tehty laaja puhelingallup maksaa vähintään 50000 markkaa."

"Ensimmäinen äänestystulos oli tavallaan jo yksi mittaus, ja edellinen mittaus oli vaalia edeltäneeltä viikolta."

"Lisäksi on arvioitava, missä tahdissa ihmiset ylipäätään sortteeraavat näkemyksiään."

"Ihan mukava näitä olisi tehdä vaikka koko ajan, mutta puhelintutkimukset eivät ole ihan halpoja."

Lue lisää!


Muut lehdet:
Keskisuomalainen on osunut oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, kun on saanut puristettua ajankohtaiseen paikkaan nämä haastattelut.

Keskisuomalainen 2.2.2000

"Gallupien kritisointi vähensi kyselyitä toisella kierroksella"

"Ainakin Helsingin Sanomat pudotti varauksistaan yhden tutkimuksen.
Mittauslaitosten kanssa yhteistyötä tekevien suurten tiedotusvälineiden oletettiin teettävän gallupeja viikottain. MTV3 toimi näin, mutta Helsingin Sanomat ja Yleisradio päättivät jättää viime viikon väliin.

Helsingin Sanomat oli varannut koko toisen kierroksen Suomen Gallupilta. Tutkimusjohtaja Juhani Pehkosen mukaan alkuperäinen ajatus oli, että tutkimuksia olisi tehty yksi viikossa. -Osittain ensimmäistä kierrosta seuranneen kritiikin vuoksi mentiin sille linjalle, että ennakkoäänestyksen aikana tutkimuksia ei tehdäkään. Väittämät että mittauksilla pyritään vaikuttamaan ihmisten äänestämiseen tulivat niin yleiseksi. Päätös tehtiin yhdessä toimeksiantajan kanssa, Pehkonen sanoo.

Kaikki tilatut julkistetaan
Helsingin Sanomien politiikan toimituksen esimies Unto Hämäläinen kommentoi tietoa vain kertomalla lehden toimintaperiaatteista. -Gallupien osalta meillä on kaksiosainen sääntö. Ensinnäkin: me emme kerro etukäteen gallupeistamme ulkopuolisille. Toinen sääntö on, että kaikki tilatut gallupit julkistetaan. Hämäläisen mukaan HS sopii vuosittain Suomen Gallupin kanssa tietystä toimintatavasta, jota tarkennetaan "kun tilanne tulee päälle". Hämäläistä huvittaa, että gallupeja nyt vaaditaan lisää, kun niitä vielä ensimmäisellä kierroksella voimakkaasti kritisoitiin. -Ei kohrin koskaan, hän päättelee.

Rahakin vaikuttaa
Yleisradion tv-uutisten päällikön Ari Järvisen mukaan päätös toisen kierroksen kahdesta tutkimuksesta tehtiin heti ensimmäisen kierroksen jälkeen. -Kolme viikkoa on hirveän lyhyt aika. Ensimmäinen äänestystulos oli tavallaan jo yksi mittaus, ja edellinen mittaus oli vaalia edeltäneeltä viikolta.

Lisäksi on arvioitava, missä tahdissa ihmiset ylipäätään sortteeraavat näkemyksiään, Järvinen perustelee. Järvinen muistuttaa, että ensimmäisellä kierroksella marmatettiin ylipäänsä gallupien tekemisestä. Loppuvaiheessa niiden julkistamisia sattui samoihin päiviin, ja kun vielä jotkut lehdet julkistivat omia lukijakyselyjään, syntyi mielikuva hyvin monista tutkimuksista. -Ihan mukava näitä olisi tehdä vaikka koko ajan, mutta puhelintutkimukset eivät ole ihan halpoja.

Taloudellista puoltakin pitää harkita tarkkaan.
Kyselyjen hinta nousee toisella kierroksella, kun aikaa on vähemmän. Parissa päivässä tehty laaja puhelingallup maksaa vähintään 50000 markkaa. Normaaliaikana yksittäisiä kysymyksiä voi ostaa muutamalla tuhannella markalla, jos tuloksia on aikaa odotella pari viikkoa.

Tutkimus vai huhut?
Gallup-tauko on ihmetyttänyt erityisesti Esko Ahoa (kesk.) ja hänen nousu-uskossa eläneitä tukijoukkojaan. Kuusi päivää ilman gallupeja sai liikkeelle huhuja tehdyistä tutkimuksista ja niiden tuloksista. Juhani Pehkonenkin on kuullut monen "tuttavan tuttavan" osallistuneen Suomen Gallupin kyselyyn, jota ei ole julkaistu. -Herää kysymys, onko parempi että kyselyjä rajoitetaan ja yhteiskunnassa levitetään väärää tietoa ja huhuja. Voi olla, että mittaukset kaikkine virhelähteineenkin ovat mutu-tietoa parempia, Pehkonen huomauttaa.

Tämän viikon gallupeiden julkistamispäiviä varjeltiin vielä tiistaina päivällä tiukasti. Ylestä ja MTV:stä todettiin vain, että yksi tutkimus on tulossa "ennen vaaleja". Helsingin Sanomat ei vahvistanut edes tutkimuksen tekoa, mutta Pehkosen mukaan se on tulossa. Tv-uutisten Järvinen perustelee salaamista sillä, etteivät vaalin osapuolet yrittäisi puljata tuloksia ja niiden julkistamista. Tieto kyselyn tekoajankohdasta vaikuttaisi esimerkiksi kampanjoiden suunnitteluun."

Muut lehdet:
Keskisuomalainen on osunut oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, kun on saanut puristettua ajankohtaiseen paikkaan nämä haastattelut.

Keskisuomalainen 2.2.2000


Muut lehdet:

Keskisuomalainen 2.2.2000

"Kolme suurta varaavat tärkeimmät gallupit"

Presidenttigallupeja voivat vaalien ratkaisuvaiheessa tehdä käytännössä vain kolme tiedotusvälinettä, jotka tekevät yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa pitkäaikaisilla sopimuksilla.

Helsingin Sanomat on jo vuosikymmeniä teettänyt mielipidetutkimuksia Suomen Gallupilla.

Yleisradion kumppani on Taloustutkimus, ja MTV3 on uusimpana tulokkaana valinnut partnerikseen Research Internationalin.

Tutkimuslaitokset myyvät gallupeja myös muille, mutta suuret välineet varaavat itselleen pitkät tutkimusjaksot vaalien alta. Niiden väliin ei päästetä muita, jotta tulosten kiinnostavuusarvo ei kärsisi.

Myös puolueet teettävät kannatuskyselyjä omaan käyttöönsä. Presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella kampanjatoimistot ostivat mittauksia itsekin, mutta toisella kierroksella ne eivät ole mahtuneet mukaan."

Keskisuomalainen 2.2.2000
Jukka Löytömäki

Kuusi vuotta sitten: 12 torstaina 03.02.2000.


 


Isonna!

 

12 torstaina 05.01.2006

12 torstaina 05.01.2006

Presidenttiehdokkaat kiusaavat koululaisia.

Yle-TV:n ruotsinkielisessä vaalitentissä tiistaina 03.01.2006 kaikki presidenttiehdokkaat Perussuomalaisten Timo Soinia lukuun ottamatta vannoivat ruotsinkielen pakollisen opetuksen nimiin, jopa niin, että jos suomenkielisissä ylioppilaskirjoituksissa ruotsinkielen kirjoittaminen jäisi alle 80 prosentin, niin pakkoruotsi määrättäisiin takaisin ylioppilaskirjoituksiin.

Häikäilemätön Bjarne Kallis toi esille senkin, että pääministeri Matti Vanhanen on tämän luvannut eduskuntapuheessaan. Onneksi nyt sentään vain puheessaan.

Matti Vanhanen toi esille sen, että hänen hallituksensa poisti pakollisen ruotsinkielen ylioppilaskirjoituksista. Vanhanen siis pystyi siihen, mihin aikaisemmat eivät olleet pystyneet, esim. Yhdysvaltain presidentti George W. Bushin nuoleskelija pääministeri Paavo Lipponen.

Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että Ylen muuten hyvinkin avarakatseinen FST on tässä kysymyksessä aika häikäilemätön. Se kiristää poliitikoilta lupauksia ohjelmissaan, koska kaikki äänet ovat poliitikoille tärkeitä. Luottavatko nämä kiristetyt, että heidän lupauksiaan ei kunnolla julkisteta suomenkielisessä mediassa.

Tästä pöyristyttävä esimerkki. Valtalehti Helsingin Sanomat on systemaattisesti vaiennut pakkoruotsista. Se ei ole sallinut kirjoittamista mielipidepalstallaan ja on vaiennut asiasta. Nyt kun lehti on avannut nettikeskustelun pikaisesti katsottuna asiaa oli käsitelty runsaasti, mahdollisesti sadoittain, pitäisi tarkistaa asia, jos ehtisi!

Painettu Helsingin Sanomat antaisi varmasti potkut toimittajalleen, joka uskaltaisi käyttää itse sanaa pakkoruotsi. Sanaa sai juuri ja juuri käyttää referoitaessa Timo Soinin mielipidettä!

Mitä Helsingin Sanomat sitten kirjoitti TV:n ruotsinkielisestä vaalikeskustelusta. Helsingin Sanomat. Kotimaa. Vaalitarkkailija. Snubbla inte på sladdarna. Keskiviikkona 04.01.2006 sivulla A4 alhaalla. Vaalitarkkailija on nimimerkki.

“Snubbla inte på sladdarna. Ylen ruotsinkielinen televisiotentti ehti edetä lähelle alkuaan, kun tuli ensimmäinen tenkkapoo. Ehdokkaita paikoilleen asetellut toimittaja Susanna Ginman totesi, että Snubbla inte på sladdarna. “Mitä se snubbla tarkoittaa”, kysyi Tarja Halonen. “Älkää kompastuko johtoihin”, valisti Ginman. Vaalitarkkailija (Valobservatören) oli tarkkana johtojen kanssa. loppu olikin sitten lähes pelkkää juhlaa …”

Sitten Vaalitarkkailija arvioi ehdokkaiden ruotsinkielen taitoja. Suomenkielistä lukijakuntaahan tämä kovasti kiinnostaa. Ainoa uusi asia, jota ehdokkaat joutuivat käsittelemään nimenomaan tässä tentissä, nimittäin kaksikielisyys ja ruotsinkielen opetus kouluissa, sivuutettiin yhdellä Timo Soinia koskevalla maininnalla.

“Timo Soini oli reipas ja iloinen yrittäjä. Hän oli opetellut varmuuden vuoksi sanomaan sanan pakkoruotsi myös ruotsiksi ja sillä hän pärjäsi pitkälle.“

Soinin mielipidettä, siitä että pakkoruotsi poistettaisiin kokonaan kaikilta tasoilta alakoulusta lähtien, Vaalitarkkailija ei ainakaan kovin selvästi kertonut lehden suomenkielisille lukijoille.

Tärkeämpänä kerrottavana asiana Vaalitarkkailija piti ehdokkaiden ruotsinkielen taitoa ja lopetti kirjoituksensa näin:

“Varmaa on se, että viran menestyksekkäälle hoitamiselle ruotsin taitaminen on tärkeä edellytys.”
Helsingin Sanomat. Kotimaa. Vaalitarkkailija. Snubbla inte på sladdarna. Keskiviikkona 04.01.2006.

Presidentti Tarja Halonen on kuudessa vuodessa kadottanut ruotsinkielen taitoaan. En ainakaan muista, että hän olisi edellisvaalien aikaan käyttänyt ruotsinkielisissä tenteissä suomenkieltä, ainakaan yhtä paljon kuin nyt. Asia kannattaisi tarkistaa, koska kansalaisten olisi hyvä tietää turvautuuko Halonen nyt temppuun. Esiintyy tavallisena pulliaisena ja häivyttää taustansa sekä taitonsa, ettei häntä pidettäisi liian herraskaisena. Kaikki keinot ovat tietenkin politiikassa sallittuja jopa kansalaisten hämäämisessä.

Sitä vastoin presidentti Tarja Halosen nykyistä arvostelukyvyn puutetta kyllä osoittaa se, että hän rinnasti matematiikan pakollisen opetuksen ruotsinkielen pakolliseen opetukseen.

Siis vielä kerran: Presidentti Tarja Halonen mainitsi kaksi oppiainetta, jotka hänen mielestään pitäisi olla pakollisia koulussa. matematiikka ja ruotsinkieli. Varmaan hänen mielestään ehkä monet muutkin, mutta nämä kaksi hän mainitsi (ruotsinkielellä). Lausunto on kyllä eräs ehdokas vuoden 2006 Limbo-palkinnoksi!

Keskisuomalaisessa, joka julkaisi STT:n artikkelin asiasta tämä Halosen puheenvuoron sitaatiksi merkitty osa oli käännetty näin:

”Koulun ei pidä olla leikkiä, letunsyöntiä ja laulua. Pitää olla myös pakollisia aineita kuten matematiikkaa ja ruotsia”.


Isonna!

Keskisuomalainen, Valtakunta. Presidenttiehdokkaat valmiita palauttamaan ruotsin yo-kokeeseen. Maria Gestrin-Hagner. STT. Keskiviikkona 04.01.20056 sivulla 10 ylhäällä.

FST:n vaalitentin pakollisesta ruotsinkielen opettamisesta mainittu Keskisuomalaisen uutisartikkeli aloitti näin:

“Presidenttiehdokkaat valmiita palauttamaan ruotsin yo-kokeeseen. Kaikki presidenttiehdokkaat paitsi Timo Soini (ps.) ovat valmiita palauttamaan pakollisen ruotsinkokeen ylioppilaskirjoituksiin. Tämä kävi ilmi Ylen ruotsinkielisessä vaalikeskustelussa tiistaina."

"- Koulun ei pidä olla vain leikkiä, letunsyöntiä ja laulua. Pitää olla myös pakollisia aineita kuten matematiikkaa ja ruotsia, sanoi SDP:n ja vasemmistoliiton ehdokas, presidentti Tarja Halonen.

Henrik Lax (r.) kyseli mitä muiden puolueiden kollegat, jotka ajoivat pakollisen ruotsinkokeen poistamista, aikovat tehdä jotta asenteet ruotsinkieltä kohtaan paranisivat. Kristillisdemokraattien Bjarne Kallis muistutti, että poistaminen pitää harkita uudelleen, jos ruotsinkirjoittajien osuus laskee alle 80 prosentin, saman takana on myös keskustan ehdokas, pääministeri Matti Vanhanen."

- Oli vastuullani, että ruotsinkokeesta tuli valinnainen, mutta toivon että mahdollisimman moni kuitenkin päättää kirjoittaa ruotsinkokeen, Vanhanen sanoi.

Kaikki paitsi Soini katsoivat, että pakollinen toisen kotimaisen koe pitää palauttaa, jos Suomen kaksikielisyys joutuu uhatuksi.

- Enemmistö suomalaisista on samaa mieltä. Kirvesmies tai muurari Karjalassa ei tarvitse ruotsia mihinkään, Soini arveli.”
Keskisuomalainen, Valtakunta. Presidenttiehdokkaat valmiita palauttamaan ruotsin yo-kokeeseen. Maria Gestrin-Hagner. STT. Keskiviikkona 04.01.2005.

Soinin sitaatti koski ruotsinkielen poistamista kaikilta koululaisilta, siis myös alakoululaisilta. Soinin mielestä siis enemmistö suomalaisista on sitä, mieltä että asia on näin. Kun sitten toimittaja kysyi mihin hän perustaa väitteensä, Soini vastasi sen olevan näin.

Kukaan, ei toimittajakaan kertonut, onko asiaa tutkittu ja jos on, onko tutkimuksen tuloksia julkaistu. Voihan tutkimustuloksia olla jossakin kassakaapissa julkaisemattomina. “Se mistä ei kerrota on valinta”- motto Nettisanomien alkuajoilta on aina ajankohtainen.

Jos kunnollinen kyselytutkimus järjestettäisiin eli kysymyksen johdannossa kerrottaisiin, että monille, hyvin suurelle osalle koululaisista, pakolliset kaksi “vierasta kieltä” on liikaa, varsinkin pojille tiettynä ikäkautena, tulos olisi varmasti mielenkiintoinen. Todennäköisesti Soinin näppituntuma olisi oikea!

Tästä asiasta 12 kirjoitti jo kuusi vuotta sitten artikkelissa: Pakkoruotsi - vähemmistön enemmistön terroria. Kysymyksiä presidenttiehdokkaille. 12 keskiviikkona 27.10.1999.

"Oletteko tietoinen siitä, että suurelle osalle ikäluokkaa kahden muun kuin äidinkielen opettaminen on kidutusta ja turhuutta?

Kuinka kauan aiotte sietää oppilaiden ja opettajien turhautumista ja luuletteko tällaisen kahden kielen pakottamisen lisäävän koululaisten yleistä oppimismotivaatiota?

Oletteko tutustuneet asiaa koskeviin Suomessa tehtyihin tutkimuksiin? Miksi koko ikäluokalle pitää yrittää opettaa kahta "vierasta kieltä", kun oppimistulokset eivät kaikkien kohdalla ole kelvollisia vaan vaikuttavat negatiivisesti koko koulunkäynnin mielekkyyteen?

Ovatko suomenruotsalaisten äänet niin arvokkaita, ettette uskalla ottaa asiaa vakavasti esille vaan hyväksytte vähin äänin heidän mielipiteensä oikeutuksen vastoin tutkimustuloksia ja näin hyväksytte tämän vähemmistön enemmistön terrorin?

Pakkoruotsi - vähemmistön enemmistön terroria. Kysymyksiä presidenttiehdokkaille. 12.fi keskiviikkona lokakuun 27. päivänä 1999 pm.

Tämähän nyt sitten paljasti tämänkertaisen, kerran kuudessa vuodessa, julkaistun jutun jujun.

Palataan vielä tähän valtakunnanpimittäjään. Helsingin Sanomat julkaisi sitten seuraavana päivänä torstaina 05.01.2006 pääkirjoituksen (2. pääkirjoituksen), jossa käsiteltiin tätä ruotsinkielistä vaalitenttiä. Lehden valinta siinä tärkeinä pitämistään asioista on tietenkin lehden. Lehden päätoimittajan nimi on Janne Virkkunen ja lehden pääomistajan nimi on Aatos Erkko. Lehti kuuluu SanomaWSOY konserniin.

“Vaihteeksi hyvä vaalikeskustelu. Yleisradion ruotsinkielisen television suuri vaalikeskustelu tiistai-iltana oli vaaliohjelmaksi tavallista kiinnostavampaa katseltavaa. Ehdokkaat ja toimittajat eivät puhuneet toistensa päälle, joten kukin sai esittää näkemyksensä niin hyvin kuin toisella kotimaisella taisi.

Osa keskustelun rauhallisuudesta taisi tosin johtua juuri siitä, että useimmille käytetty kieli vaati hieman pinnistelyä.
Ohjelmassa ei ollut kiireen tuntua, mutta silti puolentoista tunnin aikana saatiin käytyä läpi monta äänestäjiä kiinnostavaa asiaa, kuuluvat ne sitten presidentin tehtäviin tai eivät.

Perusteellisempi keskustelu käytiin muun muassa lähialueiden poliittisesta tilanteesta, tasa-arvosta, alkoholiverosta, tuloerojen kasvusta sekä tietenkin ruotsin kielen asemasta. Siinä kysymyksessä ehdokkaat pääsivät mielistelemään mahdollisia äänestäjiä, vaikka näitä vaaleja eivät ruotsinkielisten äänet ratkaisekaan."
 
Sic! Havahdus Nettisanomien. Viime eduskuntavaaleissa 6000 ääntä riitti nostamaan pääministeriksi Anneli Jäätteenmäen ja pudottamaan Paavo Lipposen!. HS:n pääkirjoitus jatkuu:

"Se mitä jäi kaipaamaan oli esimerkiksi keskustelu Suomen suhteista Yhdysvaltoihin.

Tämäntyylisiä keskusteluja olisi kaivannut myös television suomenkieliselle puolelle.

Täydellisen kaksikielisinä Henrik Lax ja Bjarne Kallis saivat tällä kertaa riittävästi puheenvuoroja. Samalla on annettava tunnustusta kaikille muille ehdokkaille siitä, että he urheasti esittivät asiansa, riippumatta ruotsinkielen taidoistaan.

Ruotsia äidinkielenään puhuvat katsojat saattoivat ohjelmaa seuratessaan tuskastella kielikukkasia. Vaatii kuitenkin aikamoista uskallusta esiintyä televisiossa kielellä, jota ei hallitse lähes täydellisesti.

Suomi on virallisesti kaksikielinen maa, joten presidentin on syytä osata toista kotimaista riittävän hyvin. Miten monessa muussa maassa pääehdokkaiden vaaliväittely voidaan käydä vähemmistön kielellä."
Helsingin Sanomat 2. pääkirjoitus torstaina 05.01.2006 sivulla A2.

Kyseiseen keskusteluun muuten osallistuivat kaikki ehdokkaat, ja jokaisella heistä näkyi pää olevan!

“Suomi on virallisesti kaksikielinen maa”.
And so what?
Ei kai sillä perusteella tarvitse kiduttaa ja kiusata koululaisia. Opiskelkoot ruotsia ne, joilla on siihen kykyä ja tarvetta.

Pääministeri Matti Vanhanenkin luemma oppi ruotsinkielen vasta pääministeriksi tultuaan. Ruotsinkielen pakkoaseman vähentämisessä hän jää historiaan toisin kuin edeltäjänsä. Siitä hänelle tunnustus.

Ruotsinkieli tuli muuten pakolliseksi koko ikäluokalle vasta muutama vuosikymmen sitten peruskouluun siirryttäessä Vanhasen edeltäjäpuolueen silloisen opetusministeri Johannes Virolaisen aikana.

Netti on siitä erikoinen väline, että lehtien maksullisista arkistoista huolimatta hakukone löytää ja ilkeät tekoset eivät jääkään unhoon. Tämä on yksi netin mukanaan tuomia suuria mullistuksia. Tieto on yhteistä omaisuutta kaikista pyristelyistä huolimatta!

Pääkirjoitus. Presidenttiehdokkaat kiusaavat koululaisia. 12. Pertti Manninen. Torstaina 05.01.2006.

Lue myös!

Pakkoruotsi - vähemmistön enemmistön terroria. Kysymyksiä presidenttiehdokkaille. 12.fi keskiviikkona lokakuun 27. päivänä 1999 pm.

Tässä myös hauska otsikko, koska juttu jäi aikanaan kirjoittamatta! 12. Torstaina 01.04.2004.
Irak-vuodon kummallinen sivuhaara: Pakkoruotsi poistunee ylioppilaskokeista. Ruotsinkielen nimeen vannoneet suomenkieliset puheenjohtajat ovat poissa kuvioista! Tulossa!


Isonna!

 




 

 

 

Etsi nettisanomista!

 
 
1999 alkaen
 

 

Linkit

 
 

Linkit joka numeroon ja haku, myös skandit! 

 

 

Yhteys

 
 

12.fi joka torstai. Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.
12
@hotmail.com

 

 

3 vrk:n sääennuste

 

12 tiistaina 03.01.2006

12 tiistaina 03.01.2006

Elokuvalipulla kohtuuton hinta. Torstaina 10.03.2005.


Pääministeri Matti Vanhanen varallisuusveron poistosta: "Olen hyvilläni siitä että päätös saatiin lopulta tehtyä". Lue lisää!

Pääministeri Matti Vanhanen Baltic Star-kirjoituksestaan Suomenmaassa tiistaina 30.07.1985:
"Olen muuttanut kantani tuo on nuorena kirjoitettu". Lue lisää!

Tutkija Jouko Karjalainen Stakesista
kommentoi köyhyyttä Ylen Päivän peilissä maanantaina 02.01.2006: " ... näiden vähimmäisturvaetuuksien tason korottaminen ne on jääneet kiistattomasti jälkeen muusta kustannuskehityksestä".

Lue lisää!


"Ote vanhustenhuollon arkipäivästä kirvonnut."
Vanhusten palvelujen tilaa kuvaava palaute ja tilastot eivät ole mairittelevia. Sosiaali- ja terveyspalveluja saavat kotihoidon asiakkaat ovat vähentyneet kaiken aikaa. Vielä vuonna 1990 kodinhoitoapua sai 32 prosenttia yli 75-vuotiaista, nyt 19 prosenttia Säännöllisesti kotihoitoa saa enää 12 prosenttia ikäluokasta. Lue lisää!

Vanhustenhoitoa Helsingissä vuonna 2005. Kertomus.
Nyt ei enää “siivottaisi” (kotihoidon käyttämän nimityksen mukaan “siistittäisi”) niin sanotusti nurkasta nurkkaan vaan pidettäisiin avoinna pelkkiä kulkuväyliä. Häntä on jo useasti vaadittu kirjoittamaan nimensä paperiin tämän hyväksymiseksi, mutta hän on kieltäytynyt." Lue lisää!

Tasavallan presidentin uudenvuoden puhe 1.1.2006
"Maamme lisääntynyt hyvinvointi ei ole jakautunut tasaisesti. Tuloerot ovat alkaneet kasvaa ja on syntynyt uudenlaista köyhyyttä ja syrjäytymistä."
"Meidän tulee huolehtia entistä paremmin yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta."
"Väestörakenteen muutokset ja väestön ikääntyminen ovat myös tulevien vuosikymmenten suuri haaste. Siihen on ryhdytty jo varautumaan. Olemme vähentäneet julkista velkaa ja hidastaneet eläkekustannusten nousua muun muassa työeläkejärjestelmää uudistamalla."
"Ihmiset ovat huolestuneita omasta ja läheistensä vanhuuden turvasta – hoidosta ja huolenpidosta. Ikääntyessään ihmiset tarvitsevat enemmän palveluita ja heillä on myös oikeus niiden saamiseen."
"On hyvä asia, että ihmiset elävät pidempään. Ikäihmiset ovat tärkeitä sekä heidän läheisilleen että koko yhteiskunnan kannalta. Näillä ihmisillä on kokemusta ja tietämystä, joka on arvokas perintö nuoremmille sukupolville." Lue kokonaan!

Sairaalassa Helsingissä 1. Torstaina 14.03.2002.
Sairaalassa Helsingissä 2. Torstaina 30.05.2002.

Politiikka.
Lasillinen piimää otettiin pois vanhukselta neljän prosentin säästötavoitteen saavuttamiseksi.


Ökyrikkaiden vero poistettiin kokonaan ja lopullisesti!
Varallisuusverorangaistus sai tunteet pinnalle. Maanantaina 19.12.2005.

Irakilaisdiplomaattien karkotuksesta rikosilmoitus. Perjantaina 30.12.2005.

Suomi ja Irakin sota vuonna 2003. Kuka oli haukka?
Sunnuntaina 11.12.2005.

HS-Humbug.
Epä-älyllinen Gallup-humpuuki jatkuu: Helsingin Sanomat unohtaa "tutkimusta" selostaessaan virhemarginaalit, jälleen kerran. "Eikö tämä huoraaminen ole lukijoiden öykkärimäistä aliarviointia?" Tiistaina 20.12.2005.


Kuvat: Pertti Manninen torstaina 22.12.2005.
Kuvasarja: Jouluksi kotiin.
1-sarja. "Häikäisevästä kirkkaudesta siniseen hetkeen." 
2-sarja. "Sinisestä hetkestä kaupungin valoihin."

 

 

Vaikea kuva

 
 

 





 John Lennon   Double
Fantasy   Yoko Ono
 

Tämän sivun loppuosaan!

sivun alkuun!


 

Tämä on Nettisanomat-sivuston kopio 12-sivustoon logot ja sivuston nimi muuttaen. Alkuperäiset järjestysnumerot on säilytetty. Nettiin perjantaina 2010-11-12 klo 14.22.

Banneri " Haku - 12 10v - Arsedel - Midnight Sun Restaurant" poistettu yläbannerin alapuolelta keskiviikkona 2011-09-07 koko vuodelta 2006. Katso 2006-01-01-sivulta. Arkisto: www.12.fi. Linkit tarkistettu, html-koodi kiillotettu 2011-09-18. Sivujen osittainen jako johtui aikoinaan vallinneista linjaongelmista. pm. Tämä sivusto on tehty Nettisanomat-sivuston tarkistetusta versiosta 2011-09-21. Pertti Manninen...
2004-2011: Vaasan hovioikeuden (19.11.2015) kumottua Keski-Suomen käräjäoikeuden (24.01.2012) tuomion sivusto on palautettu osittain alkuperäiseen muotoon hovioikeuden tuomio huomioon ottaen lauantaina 05.03.2016, äitini 100-vuotis syntymäpäivänä.