<edellinen seuraava>



 
12 n:o 547 
2006
loka 09,10.
   Kesän hyvä teko: Opeta lapsi uimaan   -   3 vrk:n sääennuste   -   Nettikalenteri
 
Rakennus- ja siivousalan palvelua vuodesta 1994. Arsedel Oy
Tuesday October 10 2006   North Korea hails 'happy bomb'   UN condemns nuclear test blast.   World unites in condemnation   Punitive measures on the agenda   Leader: Provocation   Simon Tisdall's world briefing   Comment: Dan Plesch   Special report: N&S Korea        New Danish cartoons scandal   Video aired on state TV shows youth group mocking Muhammad.   Special report: cartoon protests        Texas teacher sacked over nudes   Complaints after child's exposure to 'nude' during museum trip.   Special report: United States   Guardian Unlimited   guardian/ wordlatest   October 9 2006: From Shangai to Istanbul, the best images from around the world.  24 hours in pictures   More picture galleries
 
12 maanantai 2006-10-09.

maanantai 2006-10-09.

maanantai 2006-10-09.

maanantai 2006-10-09.

 
Maanantai-illan ajankohtaisohjelmista: "... teknologin har till 100 % skapats i Demokratiska folkrepubliken Korea." FST5 klo 20. Lue!    Opiskelijoiden mielenosoitus opintorahan korottamiseksi Mannerheimintiellä Kiasman ja Sanomatalon edessä Eduskuntatalo määränpäänään. FST5 klo 20. Lue!    "Tunnettu pankkiiri Andrei Koslov oli murhattu vain kuukausia sitten ..." FST5 obs. klo 20.20. Lue!    "Donne in carriera Top 25 in Europa ..." Rai Uno, tg1 klo 21. Lue!   Pääkirjoitus. Suomi 2006. Paariavaltiosta varteenotettavien valtioiden joukkoon. Ydinaseiden purkaminen on aloitettava nyt kaikkialla, eikä vain hoettava Pohjois-Korean pahuutta. Israelista kukaan ei puhu mitään. Suomenkin hallituksen tekopyhyyteen on havahduttava. Lue!
Suuri maaryöstö. Sipoo. Vanhasen valinnat ja Mannisen manipuloinnit paljastumassa! Pääkirjoitus. Sipoo - Sibbo. Lue! Rakentamisbisneksen läheisyys tuo turvallisuutta! Toista sataa otsikkoa ja katkelmia kirjoituksista. Lue!      Koululainen: "Elokuvalipulla kohtuuton hinta."  Lue!
 

Kotimaan viikkoWorld weekly
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta  vuodesta 1999. 
Hae Nettisanomista:


12 maanantai 2006-10-09.
phuket.fi



Uusin

 

Arkisto

 

Depis

 

Elokuva

 

Gallup

 

Imagine

 

Kaupunkikuva

 

Kuvagalleria

 

Lehdet

 

Liikunta

 

Opetus

 

Perhe

 

Politiikka

 

Sota ja rauha

 

Tv ja radio

   

Talous

 

Työtä

 

Valokuva

 

Velka

 

Viikon kuva

 
12 keskiviikko 2006-10-04.

Keskiviikko 2006-10-04.

Keskiviikko 2006-10-04.

Keskiviikko 2006-10-04.

 
Iltalehti  maanantai  2006-10-02. Edustajatoverit piikittelevät. "Saarela luonnehtii kirjassaan Heinäluomaa ..."    ltalehti. Lööppi keskiviikko 2006-10-04. "Olli Saarela puolustaa Tanjaa: Heinäluoma on akkamainen jätkä".    Ilta-Sanomat. Lööppi keskiviikko 2006-10-04. "Tanja Saarelan mies käy Heinäluoman kimppuun".    Keskiviikko 2006-10-04. "Tulen hulluksi. Mihin tämä johtaa. Mitä saatte tästä?" Croucho Marx
Pääkirjoitus. Suomi 2006.   "Tulen hulluksi. Mihin tämä johtaa. Mitä saatte tästä?"  Lue!  Pääkirjoitus. Suomi 2006.  SanomaWSOY:n Jokerien uusin palkkalainen kuvassa. Lue!  Pääkirjoitus. Suomi 2006.  Vittumaista politiikkaa - Tanja Saarela.  Lue!   Pääkirjoitus. Suomi 2006. Mulkkumaista politiikkaa - Matti Vanhanen.  Lue! 
Bisquit: Masennushan siitä seuraa. Toki siitäkin voi saada aineistoa kuusipäiväisiin lehtiin. Eikä edes mitään vanhan jauhamista tyyliin "puhun niin totta kuin osaan", vaan tuoretta näkökulmaa "olen niin masentunut kuin jaksan." Bisquit. Seppo Ahti. Mediasuksikkuutta. Ilta-Sanomat tiistaina 2006-10-03.
Suuri maaryöstö. Sipoo. Vanhasen valinnat ja Mannisen manipuloinnit paljastumassa! Pääkirjoitus. Sipoo - Sibbo. Lue! Rakentamisbisneksen läheisyys tuo turvallisuutta! Toista sataa otsikkoa ja katkelmia kirjoituksista. Lue!      Koululainen: "Elokuvalipulla kohtuuton hinta."  Lue!
 
Pääkirjoitus. Suomi 2006.  Vittumaista politiikkaa - Tanja Saarela.  "Taas kerran hän teki sen. Pystyi mollaamaan entistä kihlattuaan Sauli Niinistöä ... "  Lue!     Pääkirjoitus. Suomi 2006. Mulkkumaista politiikkaa - Matti Vanhanen. "Sivarien palvelusaika on 13 kuukautta, kalenterivuoden ja opiskeluvuoden pituus on 12 kuukautta .."  Lue!     Pääkirjoitus. Suomi 2006. Elämme outoja aikoja. "... Solidaarisuudesta ei kannata puhua."  Lue!
Miljoonalla eurollako SanomaWSOY tukki IS:n ex-päätoimittajan Antti -Pekka Pietilän suun? Tietääkö Pietilä Irak-asiakirjojen lehtiinvuotajan ja ollaanko juttua uudelleen avaamassa?  Lue!     Markkinointi&Mainonta -lehden päätoimittaja Seppo Määttänen "ei anna tuumaakaan periksi siitä, etteikö Pietilän eron taustalla olisi keskustapoliitikkoja." Suomenmaa haastattelee.  Lue!

12 maanantai 2006-10-09.
Pääkirjoitus. Suomi 2006.

Paariavaltiosta varteenotettavien valtioiden joukkoon.

Ydinaseiden purkaminen on aloitettava nyt kaikkialla, eikä vain hoettava Pohjois-Korean pahuutta. Israelista kukaan ei puhu mitään. Suomenkin hallituksen tekopyhyyteen on havahduttava. EU:n puheenjohtajamaa Suomi antaa paheksuvia lausuntojaan parhaana mallioppilaana ja juoksupoikana. Vaikka näin tehdäänkin viran puolesta, on aika nähdä pitemmälle. Ydinaseiden hävittäminen täytyy ottaa ensisijaiseksi tavoitteeksi ja siinä on maailman mahtivaltioidenkin nöyrryttävä ihmiskunnan painostuksen takia. Tällaista roolia Suomenkin pitäisi harjoittaa, eikä mennä aidolla (?) innolla militaristien kelkkaan.
Pääkirjoitus 2006-10-09. Pertti Manninen. 12



Maanantai-illan 2006-10-09  ajankohtaisohjelmista: "... teknologin har till 100 % skapats i Demokratiska folkrepubliken Korea." FST5 klo 20.

Lue myös!
Maanantai 2006-10-09  Yle 24 Uutiset online

EU tuomitsee jyrkästi ydinkokeen   
Vaahtoranta: Ydinkoe jatkoa uhkailulinjalle 

Lue myös!
Monrday October 9 2006  Guardian Unlimited
N Korea claims first nuclear test   North Korea said today it had performed its first-ever nuclear weapons test, a move that prompted swift international condemnation.  
Simon Tisdall's world briefing   
Test unnerves Asian markets    
Nuclear trial a test for UN   
Special report: N&S Korea

Lue myös!
Onsdag  2006-10-04 Aftonbladet
Hotar med atombomb
För Nordkorea är det en livförsäkring

Nordkorea vill försäkra sig om att deras livförsäkring fortfarande gäller.
Provspränger de en atombomb är det en gång för alla bevisat att landet har kärnvapen.
Det enda som garanterat håller USA på avstånd.

Åtminstone är det så kommunistdiktaturen i Pyong-yang resonerar.
Nordkorea hävdar sedan en tid att de har kärnvapen. För några månader sedan genomförde de flera test av raketer som sägs kunna nå USA.
Som straff infördes vissa ekonomiska sanktioner. USA vill gå ännu hårdare fram.
 
"Ondskans axel"
Många är övertygade om att Nordkorea talar sanning om sina kärnvapen, men diktatorn Kim Yong-Il verkar ändå frukta att USA funderar på att störta honom. Det var efter att president Bush utnämnt Nordkorea som ett av länderna i "ondskans axel" (ihop med Irak och Iran) som problemen började på allvar.
Ingen tidpunkt anges för när kärnvapentesterna är tänkta att genomföras.
Febril internationell aktivitet kommer nu att utbryta för att Nordkorea ska avstå från testerna.
 
Notoriskt oberäknelig
Möjligen kalkylerar Nordkoreas ledning med morötter i form av ekonomiskt stöd om de avstår.
Problemet är att ingen egentligen vet vad det är Nordkorea vill, utom möjligen att få säkerhetsgarantier från USA.
Regimen är notoriskt oberäknelig, vilket är det värsta orosmomentet. Ingen vet vad ledaren Kim Yong-Il är beredd att göra om han känner sig pressad.
Wolfgang Hansson
Hotar med atombomb För Nordkorea är det en livförsäkring

Lue myös
Tisdag 2006-10-03 Aftonbladet
Nordkorea vill testa kärnvapen   "Kan leda till att fler länder skaffar kärnvapen"

 
Lue myös! Fredsträff '84 Västerås 12-15 juli
YK:n päivänä 24.10.2002. Muistoja siitä kuinka vaadimme maailmaan rauhaa polkupyörämarssilla Västeråsiin vuonna 1984. Pitkään tekeillä ollut sivu saa arvoisensa julkaisupäivän nyt, pommeja odotellessa. Vain rypistynyt 8-sivuinen ohjelmalehti on löytynyt, valokuvat ovat tuhoutuneet elämän kourissa tai sitten ne vielä joskus pulpahtavat jostakin esiin. Tervehdys mukanaolijoille. Nimeltä mainiten Markku ja Mika Paavilainen. Samma pä svenska senare! Pertti Manninen  2002-10-24

Fredsträff '84 Västerås 12-15 juli
Den fortsatta uprustningen, de direkta förberedelserna för att kunna föra ett "begränsat" kärnvapenkrig och att kunna vinna ett sådant krig, måste till varje pris stoppas.

Ett kärnvapenkrig kan inte begränsas och det kommer inte att finnas nägon segrare.
Risken för att ett kärnvapenkrig skall bryta ut blir allt större för var dag. Det nuvarande klimatet av kallt krig och konfrontation måste hejdas. Detta förutsätter förtroendeskapande åtgärder, konkreta nedrustningsåtgärder och ett ökat samarbete.

De viktigaste förtroendeskapande åtgärderna just nu är att skapa en korridor fri från kärnvapen genom Europa, som Palmekomissionen har föreslagit och att påbörja förhandlingarna om att göra Norden till en kärnvapen fri zon.
Ett ytterligare viktigt steg skulle vara om kärnvapenmakterna kom överens om att inte som första land använda kärnvapen.

Utplaceringen av nya kärnvapen i Europa är just nu det största hotet mot freden. Det måste till ett omedelbart stopp för utplacering av medeldistanskärnvapen i både väst- och östeuropa. De redan utplacerade nya raketerna måste tas bort och förhandlingarna mäste återupptas.
Vårt lands neutralitet och territoriella integritet hotas av att kryssningsrobotar, som utplaceras i England, faktiskt är avsedda att flyga 20-50 meter över våra städer och samhällen.

Samarbete och gemenskap mellan alla folk är allt viktigare förutsättningar för nedrustning. Vi måste hejda konfrontationen och det kalla kriget. I dess ställe skall vi sätta avspänning mellan öst och väst, gemensam säkerhet och nedrustning.
Än kan vi hindra att ett kärnvapenkrig bryter ut, om vi alla hjälps åt.
Kom till fredsträffen i Västerås. Än är det inte för sent att hindra kärnvapenkriget.

Fredsträff '84 Västerås 12-15 juli  2002-10-24

Maanantai-illan 2006-10-09  ajankohtaisohjelmista:  Opiskelijoiden mielenosoitus opintorahan korottamiseksi Mannerheimintiellä Kiasman ja Sanomatalon edessä Eduskuntatalo määränpäänään. FST5 klo 20.

Lue myös!
Näin meitä hallitaan (jakso n). Vuoden limbo! Eero Heinäluoma: "Kyllä opintolaina on opintotukea. Opiskelu on investointi tulevaisuuteen. Ei missään opiskelu tapahdu kansalaispalkalla."   Pääkirjoitus. 2006-09-14.

Lue myös!
Iltalehti keskiviikko 2006-09-13.
Opintotuen määrä? HMMMEero Heinäluoma uskoi opintotuen olevan lähes tuhat euroa kuussa. 2006-09-14.

Lue myös!
Ylioppilaslehti. Alkuperäinen haastattelu.

Maailmassa on virhe: Miksi opintotuki ei nouse?

Vakiopalstat  · Lehti 11/2006 (08.09.2006)  2006-08-14

Lue myös!
"Pienetkin leikkaukset tuntuvat opiskelijan kukkarossa pahalta, mutta kaikki on suhteellista."
Helsingin Sanomien pääkirjoitus, (lehden vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen).
lue lisää leikkauksista
"Pienetkin leikkaukset tuntuvat opiskelijan kukkarossa pahalta, mutta kaikki on suhteellista."
...Yksinäisen korkeakouluopiskelijan opintotuki ja asumislisä voivat nousta nykyisin 21 546 markkaan yhdeksässä kuukaudessa ja 28 728 markkaan vuodessa. Summat eivät ole pieniä.
Kalenterivuoden maksimituki ei poikkea paljon siitä, mitä keskituloinen maksaa veroina vuodessa palkastaan. Mitä sitä sanotaankaan? Ilmaista lounasta ei ole.
Helsingin Sanomien pääkirjoittaja keskiviikkona 04.08.99 "Opiskelijoiden tukien leikkaukset"

Maksimissaan (johon vain harvat opiskelijat yltävät) alle 2400 markkaa kuukaudessa elämiseen: asumiseen, ruokaan ja kaikkeen muuhun! Kannattaa kyllä olla kateellinen kohta siellä uudessa norsunluu- eiku lasitornissa!
12.fi 12.08.99. pm
 1999-08-12

Lue myös!
Makasiinit: Poltto oli vain loppuhuipennus. Todelliset tuhoojat ovat tässä kuvassa.  2006-05-09





Maanantai-illan 2005-10-09 ajankohtaisohjelmista:  "Tunnettu pankkiiri Andrei Koslov oli murhattu vain kuukausia sitten ..." Anna-Lena Laurén FST5 obs. klo 20.20.    

Lue myös!
Maanantai 2006-10-09  Yle 24 Uutiset online
Tuomioja: Politkovskajan murhan tutkimusta seurataan 

Lue myös!

Monrday October 9 2006
 
Guardian Unlimited
 Putin silent as critic is murdered   Protesters gather in central Moscow to express their anger at the assassination of the crusading journalist Anna Politkovskaya.  
Leader: In praise of Politkovskaya   
Obituary: Anna Politkovskaya   
Special report: Russia





Maanantai-illan 2005-10-09 ajankohtaisohjelmista:
"Donne in carriera Top 25 in Europa
9 Nord Europa (Olanda, Svezia, Danimarca, Finlandia)
7 Gran Bretagna
4 Francia
2 Germania
1 Spaana, Turchia e  Polonia."
Rai Uno, tg1 Telegiornale klo 21.

 

Ilmoita ilmaiseksi- iIlmoitusssivulle!
 



Man with a Cut-Out Shadow



12

Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.

12@
hotmail.com

Suuri maaryöstö. Sipoo. Vanhasen valinnat ja Mannisen manipuloinnit paljastumassa! Rakentamisbisneksen läheisyys tuo turvallisuutta! Toista sataa otsikkoa ja katkelmia kirjoituksista. Lue!

Bisquit. Masennushan siitä seuraa. Toki siitäkin voi saada aineistoa kuusipäiväisiin lehtiin. Eikä edes mitään vanhan jauhamista tyyliin "puhun niin totta kuin osaan", vaan tuoretta näkökulmaa "olen niin masentunut kuin jaksan." Bisquit. Seppo Ahti. Mediasuksikkuutta. Ilta-Sanomat tiistaina 2006-10-03.

Pääkirjoitus. Suomi 2006. "Tulen hulluksi. Mihin tämä johtaa. Mitä saatte tästä?"



… ”Onko lumppuja, luita tai pulloja? Pannaanpa tuulemaan. Tarjotaanko 76? Tarjotaanko 1776? Mietittekö, mitä teen täällä. Tulin hakemaan poikaani. Hyvästelin molemmat. Missä poikani muuten on? Neiti, voitteko nousta, että näen poikani. - Teet siis läksyjä koulussa. - Hei ukko! Oppilaat haluaisivat varmaan kuulla suunnitelmistanne. Sanoitte sen jo. Täällä vain puhutaan. Tulen hulluksi. Mihin tämä johtaa. Mitä saatte tästä? Pysähtykää ja näyttäkää avioliittolupanne.

Rehtori Wagstaff, nyt kun olette astunut kenkiini … Johtokunnalla on teille muutamia ehdotuksia. Ei suunnitelmat mua kiinnosta, eivät yhtään innosta. Vaikka kuka ehdottaisikaan olen vastaan. En kelpo ehdotustakaan mä suostu huutelemaan. Ei muutoksetkaan tässä auta lainkaan - olen vastaan! Minä vastustan, periaatteesta mä vastustan. Hän vastustaa. Hän näyttää vastustavan vaan. Jo ennen pojan syntymää pääs ilmaan mulla huuto tää. …
Pääkirjoitus. Suomi 2006. "Tulen hulluksi. Mihin tämä johtaa. Mitä saatte tästä?" Pertti Manninen. 12 keskiviikko 2006-10-04.

Alkupuolen repliikkejä, joku välistä pois jääden, elokuvasta Hevosen sulat. USA 1932. Groucho Marx rehtorina esittelee ohjelmansa lukukauden avajaisissa. TV1000 Classic keskiviikkona 2006-10-04. Kuvasarja tulossa!

Lue myös!
Marx jää, RAUTIO LÄHTEE. Lue!
Alkuperäinen sivu:  12 2004-01-08

Pääkirjoitus. SanomaWSOY:n Jokerien uusin palkkalainen kuvassa:



Iltalehti maanantai 2006-10-02. "Vuonna 2004 Nick Kypreos makasi tajuttomana verilammikossaan taustalla näkyvän 
Ryan VandenBusschen käsittelyn jäljiltä. Kypreos sai vakavan aivovamman ja joutui lopettanaan uransa."

Ilta-Sanomat keskiviikko 2006-10-04. "
Eilisen Jokerit-HIFK-ottelun toisella peliminuutilla nähtiin tappelu, josta koko kaupungin kiekkoväki oli jo viikon ajan kohissut. Jokerien Ryan VandenBussche ja HIFK:n Pasi Nielikäinen pudottivat yksissä tuumin hanskansa ja kypäränsä ja ottivat toisistaan mittaa. "
Pääkirjoitus. Suomi 2006. "Tulen hulluksi. Mihin tämä johtaa. Mitä saatte tästä?" Pertti Manninen. 12 keskiviikko 2006-10-04.

Lue myös!
Harry Harkimo polttaa suruttomasti Suomen rikkaimman miehen Aatos Erkon rahoja?  "Jokerien tappioputki jatkuu jo viidettä vuotta."  12 2005-01-13

Lue myös!
Sotakirveet esiin. Ilta-Sanomat 16.01.2003. Ilkka Ala-Kivimäki. Tuomas Nyholm.
"Tästä tilanteesta puhutaan vielä pitkään. HIFK:n paras hyökkääjä Tuomo Ruutu jään pinnassa loukattuaan polvensa Toni Sihvosen taklauksesta. Ruutu ei palaa kaukaloon enää tällä kaudella." 12  2003-01-16

Lue myös!
Polveen potkimista Hartwall-areenalla.
Liigan puheenjohtaja Jokeri-pomo Harry Harkimo: "Se on tän päivän jääkiekkoa".
MTV3 16.01.2003 klo 17.15 Lööpin takana-ohjelmassa.
12  2003-01-16

Lue myös!
Hakkaamista Harkimon Hartwall-areenalla ja muuallakin12 1999-11-25

 

Ilmoita ilmaiseksi- iIlmoitusssivulle!
 



Man with a Cut-Out Shadow



12

Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.

12@
hotmail.com


 
Suuri maaryöstö. Sipoo. Vanhasen valinnat ja Mannisen manipuloinnit paljastumassa! Rakentamisbisneksen läheisyys tuo turvallisuutta! Toista sataa otsikkoa ja katkelmia kirjoituksista. Lue!
 

Kotimaan viikko. Yle 24 Uutiset online
 
Kotimaa
Keskiviikko 2006-10-04   Afganistanilaispoliisi suomalaisturvaajan ampuja    Asenne tv-maksuun entistä myönteisempi    Björkstrand Porvoon uudeksi piispaksi     Saarela pahoittelee miehensä lehtipuheita    Puolueet valmiita alkoholiveron nostoon    Hedelmöityshoidot halutaan yhä vain heteropareille    Merimies-Unioni saartoi filippiiniläisaluksen Kokkolassa    Vantaan poliisi paljasti laajan talousrikossarjan    Armeija-alueiden kansainvälistä käyttöä selvitetään    Saarela pahoittelee miehensä lehtipuheita    Tuhansille tiedossa eläkettä Ruotsista    Björkstrand Porvoon uudeksi piispaksi    Rajamäki: Maahanmuuttoa käsiteltävä kokonaisvaltaisesti    Juhlaraha äänioikeuden 100-vuotisjuhlien kunniaksi    Jyväskylässä laaja paritusepäily  Yle 24 Uutiset online  yle/ uutiset/ kotimaa
Torstai 2006-10-05   Myrkytys varmistumassa Kemijärven kalakuolemien aiheuttajaksi    EY-tuomioistuin: Äitiysloma saa vaikuttaa palkkaan    STM:ltä ohjelma tuberkuloosin ehkäisyyn    Energiakysely jakaa eduskunnan    SS: Alkoholipakkauksiin kevyet varoitukset    Brax: ympäristövahingot saadaan ryhmäkanteisiin    Saarela pahoittelee miehensä lehtipuheita   Afganistanilaispoliisi suomalaisturvaajan ampuja    Puolueet valmiita alkoholiveron nostoon    Asenne tv-maksuun entistä myönteisempi    Armeija-alueiden kansainvälistä käyttöä selvitetään  Yle 24 Uutiset online  yle/ uutiset/ kotimaa
Perjantai 2006-10-06  Taiteilija Timo Sarpaneva on kuollut   Suomeen kaivataan lisää asuntosijoittajia   YLEn Teksti-TV täyttää 25 vuotta   Kotitalouksien jätemäärä lisääntynyt   Vaarallisia teitä yhä enemmän   Vankilaan tuomittujen määrä väheni, vankeusaika kasvoi   Synnytyspiikki siirtynyt loppukesään   Libanonin-joukkojen pääryhmän koulutus alkaa   Poliisin sähköpostiverkossa tietoturva-aukko   Kuvaohjelmien ikärajaluokituksiin myös 13 vuoden ikäraja  Yle 24 Uutiset online  yle/ uutiset/ kotimaa
Lauantai 2006-10-07  Lapsiasiavaltuutettu haluaa tietoa lasten turvallisuudesta    Energiatalouden professori: Lisäydinvoima hyödyttää vain teollisuutta    Halonen: Siviili- ja asepalvelusta kehitettävä    Ruuan veroalen pelätään hyödyttävän kauppoja    Taloussanomat: EU nostamassa viinaveroa    YLEn Teksti-TV täyttää 25 vuotta    Alueelliset palkkaerot kasvaneet monilla aloilla    Sairauspoissaolot työpaikoilla kasvussa    Suuri valiokunta puoltaa EU-perustuslakisopimuksen ratifiointia    Suomeen kaivataan lisää asuntosijoittajia    Taiteilija Timo Sarpaneva on kuollut    Tuomioistuinlaitokseen 40 euroa asukasta kohden    Tutkimus: Masennuspotilaiden hoidon seuranta ontuu    Kotitalouksien jätemäärä lisääntynyt    Kuvaohjelmien ikärajaluokituksiin myös 13 vuoden ikäraja   Yle 24 Uutiset online  yle/ uutiset/ kotimaa
Sunnuntai 2006-10-08  Politkovskajan muistoksi mielenilmaus     Suomelle kiitosta EU-puheenjohtajana    Lottoarvonnassa harvinainen ongelma    Keskioluen myyntiin rajoituksia?    Vihreät kiittävät puoluejohtajia hedelmöityshoitokannoista    Humanistien sijoittuminen työelämään ontuu    Wallin suhtautuu varauksellisesti vesivoimaan    Nordean pankkikorttivika korjattu    Aula haluaa tietoa lasten turvallisuuden tilasta    Energiatalouden professori: Lisäydinvoima hyödyttää vain teollisuutta    Lapsiperheet tuottavat eniten jätettä    Halonen: Siviili- ja asepalvelusta kehitettävä    Ruuan veroalen pelätään hyödyttävän kauppoja    Taloussanomat: EU nostamassa viinaveroa   Yle 24 Uutiset online  yle/ uutiset/ kotimaa
 
Maanantai 2006-10-09  EU tuomitsee jyrkästi ydinkokeen    Vaahtoranta: Ydinkoe jatkoa uhkailulinjalle    Palokuolemien uskotaan lisääntyvän    Sisärajatarkastukset käyttöön Lahden EU-kokouksen alla    Naiskiintiöt mahdollisia EU-komissioonkin    Tuomioja: Politkovskajan murhan tutkimusta seurataan    Seurakuntia yhdistetään ennätystahtiin    Laitevika katkaisi junaliikenteen Etelä-Suomessa    Suomelle kiitosta EU-puheenjohtajana    Lapsiperheet tuottavat eniten jätettä   Yle 24 Uutiset online  yle/ uutiset/ kotimaa
Tiistai 2006-10-10  Sisäministeriö huolissaan syrjäseutujen vanhuksista    Hätäkeskuslaitoksen johtaja vaihtumassa?    Vankien määrä kääntynyt laskuun    Kymmenet kunnat nostamassa veroja    Tulipaloissa kuolee yhä enemmän ihmisiä    Taloussanomat: Ruoan veroalea suositaan    Suomalaisia värvätään rahanpesijöiksi    Evankelis-luterilaisten seurakuntien talous petraantunut    Presidentti Halonen tuomitsee ydinkokeen    Vaahtoranta: Ydinkoe jatkoa uhkailulinjalle    MTK lisäisi maaseudun työpaikkoja ja bioenergiaa    Yhä useampi solmii avioehdon   Yle 24 Uutiset online  yle/ uutiset/ kotimaa
 
12 torstai 2006-09-28. 

 
2006-09-27 keskiviikko klo 15.03.

2006-09-27 keskiviikko klo 15.03.

  
 2006-09-27 keskiviikko klo 15.03.

 
 


World weekly. Guardian Unlimited 
Word latest
Wednesday October 4 2006   Rice in Palestinian cooperation call  US secretary of state Condoleezza Rice promises to improve living conditions in West Bank and Gaza, insisting US was 'very concerned' about the plight of Palestinians.   Special report: Israel & Middle East      Pyongyang defiant on nuclear test   North Korea's neighbours prepare for urgent talks over its stated plans to hold nuclear tests.   News blog: Mark Tran   North Korea raises stakes   Comment is free: John Gittings   Special report: N&S Korea      Putin escalates row with Georgia   Outspoken Russian president accuses Tbilisi of provocation.   Special report: Georgia   Special report: Russia    Guardian Unlimited   guardian/ wordlatest
Thursday October 5 2006   US denies death of al-Qaida leader   US forces in Iraq today denied reports that the new leader of al-Qaida in Iraq was killed in an air strike and ground assault.   Iraq's schools near collapse   Special report: Iraq      Republican majority at risk   · Email sex scandal cover-up threatens House Speaker   · Polls point to Democrat boost in midterm elections   Comment: Sidney Blumenthal   Special report: United States      Madonna adopts Malawian baby   Singer adopts Africa as a cause - and seals endorsement by adopting boy   Guardian Unlimited   guardian/ wordlatest     October 5: From Hanoi to Hanover, a selection of the best images from around the world.   24 hours in pictures      More picture galleries
Friday October 6 2006   Mau Mau veterans to sue Britain   Action alleges human rights abuses of Kenyans during the rebellion for independence 50 years ago.   Special report: Kenya      Dengue fever sweeps India   Outbreak of mosquito-borne diseases kills scores of people    Special report: India      Pakistan's desperate refugees   One year on, winter closes in on Pakistan quake refugees.   Special report: Pakistan   Guardian Unlimited   guardian/ wordlatest     October 5: From Hanoi to Hanover, a selection of the best images from around the world.   24 hours in pictures    More picture galleries
Saturday October 7 2006  UN despair over 'faceless' boss   Officials 'glum' over choice to succeed Kofi Annan as secretary general of the United Nations.  Special report: South Korea      Google sets sights on YouTube   US reports suggest Google is in talks to buy YouTube for $1.6bn. (£855m).   More from Technology Guardian      Bad boy of art heads for London   The enfant terrible of the German art world - and now the storm of controversy is about to hit London.   Guardian Unlimited Arts    Guardian Unlimited   guardian/ wordlatest     October 5: From Hanoi to Hanover, a selection of the best images from around the world.   24 hours in pictures    More picture galleries
Sunday October 8 2006  Russian journalist shot dead   Moscow shocked as woman who exposed Kremlin dirty war in Chechnya is assassinated.  Anna Politkovskaya: a tribute   Interview with Anna Politkovskaya   Report by Anna Politkovskaya   Special report: Russia      BAT sparks malaria row  Tobacco company criticised for promoting anti-DDT policy in Uganda.  Special report: smoking      Iraq's militias target women  Abduction, rape and murder - the terrifying reality of life after Saddam.  Special report: Iraq      UK army rejects war zone 'danger money'   Controversial plans to pay 'danger money' to British troops deployed to war zones are being resisted by military chiefs.  Special report: the military   Guardian Unlimited   guardian/ wordlatest   October 5: From Hanoi to Hanover, a selection of the best images from around the world.   24 hours in pictures   More picture galleries

Monday October 9 2006   N Korea claims first nuclear test   North Korea said today it had performed its first-ever nuclear weapons test, a move that prompted swift international condemnation.   Simon Tisdall's world briefing   Test unnerves Asian markets    Nuclear trial a test for UN   Special report: N&S Korea       Putin silent as critic is murdered   Protesters gather in central Moscow to express their anger at the assassination of the crusading journalist Anna Politkovskaya.   Leader: In praise of Politkovskaya   Obituary: Anna Politkovskaya   Special report: Russia       Musharraf faces fresh questions   Pakistan's role in the fight against the Taliban to come under new scrutiny.   Special report: Pakistan   Guardian Unlimited   guardian/ wordlatest   October 6: From Harvard to Hyderabad, the best images from around the world.  24 hours in pictures   More picture galleries
Tuesday October 10 2006   North Korea hails 'happy bomb'   UN condemns nuclear test blast.   World unites in condemnation   Punitive measures on the agenda   Leader: Provocation   Simon Tisdall's world briefing   Comment: Dan Plesch   Special report: N&S Korea        New Danish cartoons scandal   Video aired on state TV shows youth group mocking Muhammad.   Special report: cartoon protests        Texas teacher sacked over nudes   Complaints after child's exposure to 'nude' during museum trip.   Special report: United States   Guardian Unlimited   guardian/ wordlatest   October 9 2006: From Shangai to Istanbul, the best images from around the world.  24 hours in pictures   More picture galleries

 
Bisquit. "Ministeri Rajamäki esitteli kotona vaimolleen uutta teleskooppipamppuaan. Näetkö eukkoseni, mitä tähän pamppuuni on kirjoitettu: POLITIIKKA. Vaimo teki pari ripeää käsiliikettä. Vaan katsopa herra ministeri, mitä siinä nyt seisookaan: POLIISITAKTIIKKA." Ilta-Sanomat tiistai 2006-09-26. Seppo Ahti. Yö altaitta.

12 torstai 2006-09-28.
Pääkirjoitus. Suomi 2006.  Vittumaista politiikkaa - Tanja Saarela.
Taas kerran hän teki sen. Pystyi mollaamaan entistä kihlattuaan Sauli Niinistöä luonnehtien tätä sottapytyksi, ehkä Iltalehden tulkinta Saarelan sanomisista, sotkuiseksi ja epäsiisteyteen tottuneeksi mieheksi, jota hän ei voinut sietää, siis tätä sotkua. Siinä siis eron syy. Mahdollisesti. Mutta mollaaminen julkisesti sopivasti ennen vaaleja. Huh Huh! Ja taas media menee lankaan. Taisi olla oikeassa ne ”Median pyörittäjä”-väitteet. Mutta ah, niin ihanaa on päästä kertomaan tästä.

Kyllähän nämä syötöt on jossakin mietitty ja eettinen ote on niistä kaukana kaikesta näyttelemisestä huolimatta. En tunne kaikkia murteita , mutta jossain eilisessä haastattelussa. oliko se nyt Inhimillinen tekijä, joka tuli radiosta yöllä, kulttuuriministeri käytti sanaa mairitella mielestäni väärin. Mutta niin kuin sanoin, kaipa sanoja voi käyttää miten tahansa ja onhan meillä murteita. Kehtaako tätä nyt jatkaa!

Hienovaraisesti, mutta tarpeeksi, hän ennen presidentin vaaleja mollasi silloinkin ex-kihlattuaan Sauli Niinistöä. Silloin kyseessä oli jonkinlaiset henkiset erot. Jäljellä ei ole enää kuin Niinistön kyvyt sängyssä. Kyllä nekin joku julkaisee kun tämä vittumaisuus saa kliimaksinsa!

Lue myös!
"Sauli oli sottapytty." Lue!

Pääkirjoitus. Suomi 2006. Mulkkumaista politiikkaa - Matti Vanhanen.

Sivarien palvelusaika on 13 kuukautta, kalenterivuoden ja opiskeluvuoden pituus on 12 kuukautta. Aina silloin tällöin  vuodesta toiseen joku työministeri, tällä kertaa Tarja Filatov, esittää että, palvelusaikaa pitäisi lyhentää ainakin 12 kuukauteen ja siitäkin lyhyemmäksi.

Mutta nämä Arkadianmäen sadistit ja mulkut, keillä semmoinen on, ja keillä ei ole sitä halajavat, jaksavat höpöttää jostakin todellisen palvelusajan pituudesta ja tyrmäävät ehdotuksen. Oletteko te niin saatanan mulkkuja, etteikö päähänne mahdu, että tämä yhden kuukauden seuraavasta vuodesta häipyminen vaikeuttaa kohtuuttomasti niiden nuorten miesten elämää, jotka sivarivalinnan ovat tehneet.

Viimeksi pääministeri Matti Vanhanen piti julkisesti kiinni tästä löpertäen jotain, etteivät sivarit saa päästä helpommalla kuin varusmiespalvelusta suorittavat. Siinäpä se. Hänellähän olisi mahdollisuus tehdä jotakin asian hyväksi, onhan hän pääministeri, ei kyllä Jumalan armosta. Eihän pääministerin tarvitse aina näyttää henkistä astettaan ja mulkkumaisuuttaan.

Lue myös!  
"Vanhanen ei päästäisi sivareita helpommalla." Lue!

Pääkirjoitus. Suomi 2006. Elämme outoja aikoja.
Vittumaisuus ja mulkkumaisuus kukoistavat. Köyhiä kyykytetään konkreettisesti ja rikkaita heidän huomaamattaan. Solidaarisuudesta ei kannata puhua.

Pääkirjoitukset. Torstaina 2006-09-28. 12. Pertti Manninen.


phuket.fi



 


Vastaava päätoimittaja 
Pertti Manninen.


12@
hotmail.com

Suuri maaryöstö. Sipoo. Vanhasen valinnat ja Mannisen manipuloinnit paljastumassa! Rakentamisbisneksen läheisyys tuo turvallisuutta! Toista sataa otsikkoa ja katkelmia kirjoituksista. Lue!



12 torstai 2006-09-28.

Tanja Saarela: "Sauli oli sottapytty." Iltalehti.fi. Lue!
Suomi 2006-09-25 maanantai.

"Vanhanen ei päästäisi sivareita helpommalla." Ilta-Sanomat. Pietilän viimeinen numero. Lue!
Suomi 2006-09-26 tiistai.

"Painostusväitteistä ei tule selvitystä.." Suomenmaa. Etusivu. Lue!
Tanska 2006-09-27 keskiviikko.

Tanska 1 - Suomi 0. MM-paikkaa ei tullut. Katselija sai koko ajan jännittää, milloin Tanska tekee maalin. Tällä kertaa puolustustaktiikka ei purrut. Mikä vahinko. Yle 24:n kuvasta, jossa uutiset juoksee kesken pelin! Pertti Manninen. Kuva.

Pääkirjoitus. Suomi 2006. "Ilta-Sanomien päätoimittaja vaihtuu.Suomi 2003. Jäätteenmäki-tapaus 1. - Jäätteenmäki-tapaus 2. - Suomi 2005. Karpela vs. Pietilä.  Lue!
Pääkirjoitus. Rahaa on kuunneltava. "Keskustan kannattajat äänestivät Ilta-Sanomia vastaan ostamalla Iltalehden ..."  Lue!
Pääkirjoitus. Sipoo-Sibbo. "Maan hallitus olisi paljon rehellisempi, kun se yksinkertaisesti säätäisi lain, jolla Helsinki saa lisämaata Sipoolta ..."  Lue!
 
12 lauantai 2006-09-23. 
 
Suomi 2003. Jäätteenmäki-tapaus 1.
Suomi 2003.  Jäätteenmäki-tapaus 2.
 
Suomi 2005. Karpela vs Pietilä.
 
Pääkirjoitus. Suomi 2006. "Ilta-Sanomien päätoimittaja vaihtuu.Suomi 2003. Jäätteenmäki-tapaus 1. - Jäätteenmäki-tapaus 2. - Suomi 2005. Karpela vs. Pietilä.  Lue!
Pääkirjoitus. Rahaa on kuunneltava. "Keskustan kannattajat äänestivät Ilta-Sanomia vastaan ostamalla Iltalehden ..."  Lue!
Pääkirjoitus. Sipoo-Sibbo. "Maan hallitus olisi paljon rehellisempi, kun se yksinkertaisesti säätäisi lain, jolla Helsinki saa lisämaata Sipoolta ..."  Lue!

12 torstai 2006-09-28.

1 000 000,00 €

Miljoonalla eurollako SanomaWSOY tukki IS:n ex-päätoimittajan Antti-Pekka Pietilän suun? Tietääkö Pietilä Irak-asiakirjojen lehtiinvuotajan ja ollaanko juttua uudelleen avaamassa?  
Yleensä suun tukkiminen johtuu  siitä, että puhuminen jostakin asiasta olisi kiusallista ja aiheuttaisi turhaa hämminkiä. Yleensä erottaminen johtuu mahdollisesti jostain tulevasta, jota me emme vielä tiedä, varmuudella. Yksi mahdollisuus on se, että SanomaWSOY:n  tekemää salassapitorikosta ryhdytään selvittämään, jolloin syytteessä olisi esimerkiksi tässä tapauksessa lehden entinen päätoimittaja. Selvyyttä odotellessa:

Suomi 2004. SanomaWSOY:n tekemä rikos jäi selvittämättä!  
2004-03--25.
12 torstai 2006-09-28.

Suomi 2006-09-26 tiistai.

"Painostusväitteistä ei tule selvitystä.." Suomenmaa. Etusivu. Kuva!


Markkinointi&Mainonta -lehden päätoimittaja Seppo Määttänen "ei anna tuumaakaan periksi siitä, etteikö Pietilän eron taustalla olisi keskustapoliitikkoja." Suomenmaa haastattelee.

Suomenmaa 2006-09-26 tiistai.
"Painostusväitteistä ei tule selvitystä.
M&M-lehden päätoimittaja seisoo juttunsa takana.
Markkinointi&Mainonta -lehti kertoi perjantaina nettiuutisessaan, että Ilta-Sanomien eilisestä lähtien entisen päätoimittajan Antti-Pekka Pietilän potkujen takana ei olisikaan lehden levikin lasku, vaan salaperäiset “keskustavaikuttajat”. Markkinointi&Mainonta -lehden päätoimittaja Seppo Määttänen ei suostu kertomaan, keneltä on huhut väitetyistä kulissien takaisista toimista kuullut. Ei ainakaan ennen kuin Antti-Pekka Pietilä saa itse kertoa erostaan. Sivut 4-5.

Kuva: Markkinointi&Mainonta -lehden mukaan Ilta-Sanomien keskustapoliitikoista kertoneet kohuotsikot johtivat lopulta päätoimittajan eroon. Kuva: Suomenmaan arkisto."
Suomenmaa 2006-09-26 tiistai.

Suomenmaa 2006-09-26 tiistai.
"Vanhasen selvityspyyntö ei saa vastakaikua.
Kohu-uutisen Ilta-Sanomien vastaavan päätoimittajan potkuista kirjoittanut päätoimittaja seisoo juttunsa takana.
Seppo Kuisma Helsinki
Markkinointi&Mainonta -lehden päätoimittaja Seppo Määttänen suhtautuu hyvin tyynesti pääministeri Matti Vanhasen esittämään toivomukseen saada selvitys päätoimittaja Antti-Pekka Pietilän eron tarkemmista syistä.
Määttäsen mukaan hänen edustamansa julkaisu on vähän väärä taho selvityksen tekijäksi niin kauan kuin jutun pääkohde A.-P. Pietilä ei voi lausua asiasta yhtään mitään.
- Osallistun selvityksen tekoon siinä vaiheessa, kun A.-P. Pietiläkin voi lausua asiasta jotain. Ryhdytkö sinä tekemään selvitystä jostakin asiasta, jos minä pyydän. Määttänen kysyy.

- Vanhasen mukaan keskustaa kohtaan esitetyt syytökset ovat äärimmäisen kiusallisia. koska Suomessa lehdistö on itsenäinen ja riippumaton.

Määttänen sanoo ymmärtävänsä pääministerin vaatimuksen selvityksestä, mutta ei katso voivansa ruveta kertomaan lähteitään, jos koko jutun kannalta olennaisin ihminen on sopimuksella laitettu hiljaiseksi.

- Minulla on lähteeni, eikä minulla ole mitään syytä muuttaa jutussani olleita tietoja miltään osin. Seison tekstini takana, hän sanoo.

Määttänen kertoo jutussaan Pietilän eron syiksi Ilta-Sanomien epätyydyttävän levikki- ja lukijamäärän kehityksen.
Pietilän eroa ovat Määttäsen mukaan vaatineet myös kulissien takana keskustavaikuttajat, joiden mielestä Ilta-Sanomat on Pietilän johdolla systemaattisesti jahdannut keskustan poliitikkoja.

Pietilän syntilistalle Määttänen laittaa Vanhasen tekstiviestiepisodin ja kulttuuriministeri Tanja Saarelan vastoinkäymiset mediassa.

Huomenna ajettavassa TV2:n Inhimillinen tekijä -ohjelmassa Saarela panee terveysongelmansa Ilta-Sanomien piikkiin.
Määttänen ei anna tuumaakaan periksi siitä, etteikö Pietilän eron taustalla olisi keskustapoliitikkoja.
- Ei niin tyhmää puoluejohtajaa tai johtavaa poliitikkoa ole, että hän lähtisi tällaista asiaa itse ajamaan. Kyllä sitä varten löytyvät muut ihmiset, hän toteaa.

Määttäsen mukaan hänellä ei ole minkäänlaisia yhteyksiä A.-P. Pietilään.

- Tunnen miehen, mutta ei mitään muuta. Median tehtävä on ylipäätään nyt kystä A.-P. Pietilältä missä mennään. Minusta tilanne, mihin nyt on ajauduttu on kiusallinen vain sen takia, että A.-P. Pietilä ei voi lausua asiasta mitään. Aivan olennainen kysymys tässä on se, että yksi ihminen on vaiennettu ja hän tietää kaiken. Hänenhän tässä kuuluisi avata suunsa, Määttänen toteaa.
Määttänen sanoo kuulleensa viikonloppuna ja lukeneensa maanantaina lehdestä, että A.-P. Pietilä on vaiennettu, eikä voi lausua erostaan yhtään mitään.
- Eikö se kuulosta aika kummalliselta, jos eron syy on epätyydyttävä markkinaosuus ja levikin kehitys. Pietilän eroilmoitus on tietenkin laadittu yhteistuumin johdon kanssa, Määttänen sanoo."

Kuva: Keskustapoliitikot ovat usein olleet Ilta-Sanomien tölväistävinä Kulttuuriministeri Tanja Saarela on ollut erityisen kiinnostuksen kohteena.

Suomenmaa 2006-09-26 tiistai.

Suomenmaa 2006-09-26 tiistai.
Pietilä ei saa kommentoida.
Maanantaina viimeistä päivää IS:n päätoimittajana ollut Antti-Pekka Pietilä oli eilen harvinaisen vähäsanainen, mutta hyväntuulinen. Hän ei suostunut kommentoimaan eronsa syitä kuin muutamalla sanalla.
- Tiedät varsin hyvin, että minulla ei ole lupaa kommentoida tätä asiaa millään tavalla.
Miksi ei ole lupaa?
En voi kommentoida. Ainoa mitä voin sanoa on se, että en voi kommentoida.
Kuka on sulkenut suusi?
- En voi kommentoida.
Milloin voit kommentoida?
- Se jää nähtäväksi.
Kunnioitan kommenttiasi olla kommentoimatta.
- Niin, valitan, olen pahoillani."
Kuva: Ilta-Sanomien vastaavan päätoimittajan paikan jättäneen Antti-Pekka Pietilän suu on suljettu. Lehtikuva.
Suomenmaa 2006-09-26 tiistai.

Suomenmaa 2006-09-26 tiistai.
"Nainen politiikassa.
Miten naisten asema politiikassa on muuttunut ajan myötä ja millaiset ovat median vaikutukset tähän muutokseen? Aiheesta keskustelevat keskiviikkona TV2:n Inhimillinen tekijä -ohjelmassa Helena Itkosen johdolla ministeri Marjatta Väänänen, kulttuuriministeri Tanja Saarela ja päätoimittaja Risto Uimonen.

Marjatta Väänänen hoiti yli 30 vuotta sitten samaa kulttuuriministerin pestiä, kun Saarela nyt. Viikate-Väänäseksi ristityn poliitikon ministerikausi ajoittui aikaan, jolloin maassa vallitsi voimakas taistolaisuusliike.

Tanja Saarela on ollut julkisuudessa 16 vuotta ja tuntee hyvin julkisuuden edut ja haitat. Hän myöntää, että poliitikko tarvitsee mediaa niin kuin media tarvitsee poliitikkoa.
Erityisen loukkaavaksi Saarela on kuitenkin kokenut häneen ja lähipiiriinsä kohdistuvan valheellisen kirjoittelun ja jopa ajoittaisen ajojahdin. Toisaalta hän uskoo oppineensa jotain ja olevansa nyt viisaampi ja vahvempi median suhteen.

Kaleva-lehden päätoimittaja Risto Uimonen on seurannut politiikkaa ammattinsa kautta 30 vuotta. Uimonen toteaa, että olipa kyseessä asia- tai juorulehti, sisältö määräytyy lukijoiden kiinnostusten kohteiden mukaan. Varmoja kiinnostavia aiheita ovat henkilöjutut, skandaalit ja nykyisin juorutkin."


Kuva: Helena Itkonen johtaa puhetta, kun Tanja Saarela, Marjatta Väänänen ja Risto Uimonen keskustelevat naisen asemasta politiikassa. Kuva: Yleisradion tiedotus.
Suomenmaa 2006-09-26 tiistai.
12 torstai 2006-09-28.



Tanja Saarela: "Sauli oli sottapytty." Iltalehti.fi. Kuva.

iltalehti.fi/ etusivu torstai 2006-09-28
Sauli oli sottapytty
Saarela julkaisi paljastuskirjansa
Tanja Saarelan ja Sauli Niinistön suhde kaatui arjen hankaluuksiin.
iltalehti.fi/ etusivu torstai 2006-09-28

iltalehti.fi/ viihde torstai 2006-09-28
Sauli oli sottapytty

27.9.2006 19:15
"Tanja Saarelan ja Sauli Niinistön suhde kaatui arjen hankaluuksiin.
Eilen ilmestynyt kirja Elämisen sietämätön keveys (WSOY) paljastaa kulttuuriministeri Tanja Saarelan ajatuksia ja kokemuksia viime vuosien ajalta. Saarelan ja toimittaja Taina Westin kirjoittamassa kirjassa käydään läpi myös ministerin yksityiselämän mullistuksia.
Saarela kertoo muun muassa sen, miksi hänen ja Euroopan investointipankin varapääjohtajan Sauli Niinistön monivuotinen kihlaus kariutui kesällä 2004. Kyse oli enemmänkin "arjen pikkuhankaluuksista" kuin arvoristiriidoista, joihin Saarela Niinistön taannoisen presidentinvaalikampanjan aikana viittasi.

- Teenpä tässä nyt suuren paljastuksen. Minä olen siivousvimmainen ja Sauli oli sotkuvimmainen. Meidän suhde ei ikinä olisi voinut onnistua, Saarela kertoo kirjassaan.

Hän haluaa samalla selvästi katkaista siivet juoruilusyytöksiltä viittaamalla taannoiseen naistenlehdessä olleeseen haastattelussa, jossa Niinistö itsekin mainitsi taipumuksestaan epäjärjestykseen.

Saarelan mukaan hänen ja Luxemburgissa työskentelevän Niinistön suhde oli välimatkankin vuoksi etäinen.

- Mä olen tosi pitkään ollut yksin, koska Saulinkin kanssa me elimme aika erillämme. Kaikista juoruista huolimatta olen elänyt yksin."
Lisää aiheesta torstain Iltalehdessä
SARI HANNIKAINEN
sari.hannikainen @iltalehti.fi

Kuva: Tanja Saarela selittää uutuuskirjassaan hänen ja Sauli Niinistön eron syitä. (EERO LIESIMAA)

Keskustelu
Mitä mieltä olet Tanja Saarelan paljastuksista?
iltalehti.fi/ viihde torstai 2006-09-28
http://www.iltalehti.fi/viihde/200609275174505_vi.shtml

Lue myös!
12.
Pääkirjoitus. Suomi 2006.  Vittumaista politiikkaa - Tanja Saarela.  "Taas kerran hän teki sen. Pystyi mollaamaan entistä kihlattuaan Sauli Niinistöä ... "  Lue! 
Suomi 2006-09-25 maanantai.



"Vanhanen ei päästäisi sivareita helpommalla." Ilta-Sanomat. Pietilän viimeinen numero. Kuva: Pertti Manninen. Kuva. 


Ilta-Sanomat. Uutiset. Suomi. Maanantai 2006-09-25.

Vanhanen ei päästäisi sivareita helpommalla.
Timo J. Anttila.
“Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) haluaa kytkeä siviilipalvelusmiesten palvelusajan lyhentämisen asepalveluksen vaativuuteen.
- Siviilipalvelu ei voi vaihtoehtona olla helpompi vaativuudeltaan. Vaativuus pitää olla suhteessa varusmiestenpalvelukseen, kommentoi Vanhanen Ylen radiouutisten pääministerin haastattelutunnilla.

Puolustusvoimain komentaja Juhani Kaskeala ehdotti siviilipalveluksen keston lyhennettäväkasi 12 kuukauteen, jonka verran kestää myös pisin asepalvelus.

IS vertaili viikonlopun lehdessä intin ja siviilipalveluksen todellista kestoa. Kun todelliset tunnit lasketaan, varusmies palvelee nykyisin keskimäärin 300 tuntia siviilipalvelusmiestä pidempään.

Pääministeri Vanhaselta kysyttiin myös kantaa Markkinointi&Mainonta  -lehden väitteisiin, että keskustan painostus olisi Ilta-Sanomien vastaavan päätoimittajan Antti-Pekka Pietilän eron taustalla.

Vanhanen, Kehäsanomien päätoimittaja vuosimallia 1988-91, piti väitteitä poliitikon yrityksestä painostaa mediaa “äärimmäisen kiusallisena”.

Vanhanen vaatikin Markkinointi&Mainonta -lehteä selvittämään “väitteeseen liittyvän sopan”.

- He ovat tällaisen väitteen tai vihjeen esittäneet, mikä on meidän demokratiassamme äärimmäisen kiusallinen sekä hyvin itsenäiselle lehtiyhtiölle että tietysti myös politiikoille.
- Meillä on se periaate, että meillä on itsenäinen riippumaton lehdistö, korosti Vanhanen.”

Kuvateksti: Matti Vanhanen vaati Markkinointi&Mainonta -lehteä selvittämään väitteet, joiden mukaan keskusta olisi painostanut Sanoma Osakeyhtiötä.

Ilta-Sanomat. Uutiset. Suomi. Maanantai 2006-09-25.

Lue myös!
12.
Pääkirjoitus. Suomi 2006. Mulkkumaista politiikkaa - Matti Vanhanen. "Sivarien palvelusaika on 13 kuukautta, kalenterivuoden ja opiskeluvuoden pituus on 12 kuukautta .."  Lue! 
 
Suuri maaryöstö. Sipoo. Vanhasen valinnat ja Mannisen manipuloinnit paljastumassa! Rakentamisbisneksen läheisyys tuo turvallisuutta! Toista sataa otsikkoa ja katkelmia kirjoituksista. Lue!


 
Pääkirjoitus. Suomi 2006. "Ilta-Sanomien päätoimittaja vaihtuu.
Konsernin johto kiistää väitteet poliittisesta painostuksesta. ... Iltapäivälehtien kilpailu lukijoista kiristyy." Perjantai 2006-09-22 klo 20.30 Brita Polttila Ylen uutisissa. TV:n kuvasta Pertti Manninen.

Suomi 2003. Jäätteenmäki-tapaus 1. "Vuotaja nähty eduskuntatalon katolla!" Lehtemme kuvaaja ehti napata kuvan juhannustunnelmissa. Tarkkaan ei käynyt selville oliko kysymyksessä kansanedustaja Hannu Takkula. Ilta-Sanomien toimittaja Pekka Ervasti ja päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä poistuivat samaan aikaan viereisen Nykytaiteen museon, Kiasman kautta Sanomataloon ...".  Kuva: Pertti Manninen. 
2003-06-12.

Suomi 2003.  Jäätteenmäki-tapaus 2.  "Ilta-Sanomat lauantaina 27.12.2003. Plusliite. Alkuperäistä kantta koristi pääministeri Anneli Jäätteenmäki Saddam Husseinin rinnalla. Plus-liitteen kantta mukaillen. Pertti Manninen. 2004-01-01.   Helsingin Sanomat jäi valheesta kiinni! HS-Gallup 15.06.2003. Ilta-Sanomat käytti sumeilematta hyväkseen!  2003-07-03.  Irak-vuoto. Asiakirjat. 2003-07-17.   Suomi 2004. SanomaWSOY:n tekemä rikos jäi selvittämättä!  2004-03--25.

Suomi 2005.  Karpela vs. Pietilä. “Ilta-Sanomien päätoimittaja Antti-Pekka Pietilän Canossan matka. Siinä tämän jutun uusi alanimi. Päänimi 'Karpela vs. Pietilä' on kuitenkin enemmän kuin äkkiseltään luulisi."   2005-05-24.

Pääkirjoitus. Rahaa on kuunneltava.
Keskustan kannattajat äänestivät Ilta-Sanomia vastaan ostamalla Iltalehden. Tämä on julkinen salaisuus, eikä siinä tarvita Matti Vanhasen käskytystä. Keskustan kannattajat ajattelevat omilla aivoillaan. Kyllä he ovat ymmärtäneet mahdollisen hienovaraisen vihjeenkin, jos sellaista on kentällä tarjottu.

Tässä mukana olevat kuvat ja jutut on kaivettu pikaisesti Nettisanomien arkistosta. Muutakin varmasti löytyy yllinkyllin, mutta jo ne antavat vihjeen kuinka rohkea päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä on ollut. Hänhän siitä nyt joutuu vastuuseen, vaikka hänellä on ollut SanomaWSOY:n kaikkien tasojen ja tahojen tuki takanaan toimittaessaan lehteään. Lue myös Markkinointi&Mainonta-lehden hurja analyysi: Iltiksen Pietilälle potkutM&M  2006-09-22.

Pääkirjoitus. Sipoo-Sibbo.
Maan hallitus olisi paljon rehellisempi, kun se yksinkertaisesti säätäisi lain, jolla Helsinki saa lisämaata Sipoolta, eikä nyt turvautuisi lakiin, jota ei ole tarkoitettu tällaiseen tapaukseen sovellettavaksi. Tällöin se kantaisi siitä reilusti vastuun, eikä olisi tarvittu yhtä inhimillistä tragediaa: kaupunginjohtaja Jussi Pajunen menetti maineensa loppuiäkseen vaikka saisikin tavoittelemansa.

Kokoomuksen Jan Vapaavuori on sen sijaan poliitikko ja hän on tietoisesti pistänyt itsensä likoon asiassa, saa sitten kunnian tai kuoleman. Lue myös Hufvudtadsbladetin pääkirjoitus selvitysmiehen asettamisesta: Staten hör, men lyssnar den? Hbl 2006-09-22.

Pääkirjoitukset. Lauantai 2006-09-23. 
12. Pertti Manninen.


phuket.fi



 

12@
hotmail.com

 
Suuri maaryöstö. Sipoo. Vanhasen valinnat ja Mannisen manipuloinnit paljastumassa! Rakentamisbisneksen läheisyys tuo turvallisuutta! Toista sataa otsikkoa ja katkelmia kirjoituksista. Lue!



12 tiistai 2006-09-19. 

Suomi 2006. "Lahtari ja joukot". 2006-09-09 lauantai. Helsinki, Kiasma. Manneheimin patsas. TV:n kuvasta Pertti Manninen. Kuva.
Suomi 2006. 

"Anarkistit tolpassa".  2006-09-09 lauantai. Helsinki, Bio REX. TV:n kuvasta Pertti Manninen. Kuva. 
Suomi 2006. 

"Anarkisti maassa". 2006-09-09 lauantai. Helsinki, Postitalon portaat ja jalkakäytävä. TV:n kuvasta Pertti Manninen. Kuva. 
Suomi 2006. 

"Anarkistit ajelulla". 2006-09-09 lauantai. Helsinki, Mannerheimintie. TV:n kuvasta Pertti Manninen. Kuva. "Anarkistityttö". Kuva.  Lisää kuvia!
Bisquit: Suuri skisma. "Niinpä mellakka on poliisin luontevin tutkimuslinja yksinkertaisesti siksi, että Kiasmalla oli paikalla mellakkapoliisi. Jos virkatehtävään olisi sattunut passipoliisi, tapahtunutta tutkittaisiin passirikoksena." Ilta-Sanomat tiistai 2006-09-12.
12 tiistai 2006-09-18.

Ruotsi. Vaalit 06. Kaksintaistelu. 2006-09-14 torstai. Haastettu Persson sormi ojossa, haastaja Reinfeldt sormi pystyssä. Todistajana toimittaja, TV4 Direkt. Kuva: Pertti Manninen. Kuva.
Ruotsi. Vaalit 06. 

Pettymys. 2006-09-17 sunnuntai. Ensimminen ennuste heti vaalihuoneistojen suljettua ovensa perustui ovensuu-kyselyihin. Sosialidemokraattien kannattajien pettyneet ilmeet aavistelevat jo lopullista tulosta. SVT1. Kuva: Pertti Manninen. Kuva.
 
Suomi 2006.  

Iltarusko. 2006-09-17 sunnuntai. Muutama varis istuskelee puun oksilla heti auringonlaskun jälkeen. Vaalitulosten tullessa puoltatoista tuntia myöhemmin Suomessa oli jo pimeää. Kuva: Pertti Manninen. Kuva.
 Ruotsi 2005. 

"Snobbigt, Persson". 2006-09-17 sunnuntai. Jostakin sattuu käsiin tilanteeseen sopiva vuoden vanha Aftonbladet, onsdag 10 augusti 2005. "Statsministerns lyxbygge upprör läsarna." Kuva: Pertti Manninen. Lue!
 
Vuoden limbo! Eero Heinäluoma: "Kyllä opintolaina on opintotukea. Opiskelu on investointi tulevaisuuteen. Ei missään opiskelu tapahdu kansalaispalkalla."  - Eero Heinäluoma uskoi opintotuen olevan lähestuhat euroa kuussa. Lue!

12 lauantai 2006-09-23. Muut lehdet.
Markkinointi&Mainonta
KOHUEROT
Iltiksen Pietilälle potkut
Seppo Määttänen 22.9.2006, 13:55

"Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä, 52, on eronnut tehtävästään. Uudeksi päätoimittajaksi nimitettäneen maanantaina lehden uutispäätoimittaja Hannu Savola, 55.

Eron syyksi ilmoitetaan Ilta-Sanomien epätyydyttävä levikki- ja lukijamäärän kehitys.

M&M:n tietojen mukaan erottamisen taustalla ovat huonot henkilö- ja puoluekemiat. Pietilän eroa ovat kulissien takana vaatineet keskustavaikuttajat, joiden mielestä Ilta-Sanomat on Pietilän johdolla systemaattisesti jahdannut kepupoliitikkoja. Pietilän syntilistalla on pääministeri Matti Vanhasen tekstiviestiepisodi, mutta myös kulttuuriministeri Tanja Saarelan mediavastoinkäymiset. Ensi keskiviikkona ulos ajettavassa TV 2:n Inhimillinen tekijä -ohjelmassa ministeri Saarela panee terveysongelmansa Ilta-Sanomien piikkiin.

M&M:n tietojen mukaan useat keskustapoliitikot ovat kirjelmöineet Sanoma Osakeyhtiön toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen ja SanomaWSOYn suuntaan. Pentikäisen ja Pietilän henkilösuhteita luonnehditaan viileiksi. Pentikäisellä itsellään on keskustalaisen opiskelijapoliitikon tausta.

Huhuja Pietilän asemasta ehti liikkua parin viikon ajan. Muun muassa keskustan taustavaikuttajana tunnettu Ilkan päätoimittaja Kari Hokkanen on avoimesti ilmaissut keskustan halun saada päätoimittaja Pietilä sivuun.

Sanoma toimitti perjantai-iltapäivänä Pietilän erosta kertovan tiedotteen, jossa SanomaWSOYn toimitusjohtaja Hannu Syrjänen totesi väitteiden poliittisesta painostuksesta olevan "täyttä valetta ja panettelua".

A-P Pietilä aloitti Ilta-Sanomien vastaavana päätoimittajana toukokuussa 2003. Pietilä voi osoittaa päätoimittajakaudeltaan sekä lukijamäärän kasvua että pudotusta. Vuoden 2004 Kansallisessa mediatutkimuksessa Iltiksen lukijamäärä oli 966 000, viime keväänä lukijoita oli 911 000. Lehden levikki on pyörinyt koko ajan noin 200 000:ssa. Kilpailija Iltalehden tuorein levikkiluku on 130 000, jossa on kohtalaista kasvua. Ilta-Sanomat on lanseerannut muutaman viime vuoden aikana useita maksullisia liitteitä, jotka vaikuttavat levikkiin."

Markkinointi&Mainonta  KOHUEROT  Iltiksen Pietilälle potkut  Seppo Määttänen 22.9.2006, 13:55



Suuri maaryöstö 4.
12 lauantai 2006-09-23. Muut lehdet.



"Fundersam Sibbotrio. Politikerna Susanna Vuorio (saml) och Begt Wiik (sfp) tillsammans med kommundirektör Markku Luoma den information de delgavs på inrikesministeriet." Foto: Henrik Malmström.

Hufvudstadsbladet  2005-09-22.
Staten hör, men lyssnar den?

Hufvudstadsbladet  2005-09-22.
Sibboborna ifrågasätter utredarens trovärdighet

Foto: Pertti Manninen.

Hufvudstadsbladet  2005-09-22.
Staten hör, men lyssnar den?

"Pekka Myllyniemi är erfaren kommunindelningsutredare. Han är pensionerad och oberoende av sin förra arbetsgivare, inrikesministeriet. Trots sitt förtroendeuppdrag inom Nylands förbund är han inte särskilt olämplig för en utredning om gränsdragningen mellan Helsingfors och Sibbo.

Lagen ger kommunminister Hannes Manninen (c) rätt att utse en utredningsman, men först ”efter att ha hört respektive kommuner”. Efter allt som hittills har hänt i samband med Helsingfors anspråk på inkorporering av sydvästra Sibbo bör också ministern ha förstått att det inte räcker med att informera vissa nyckelpersoner. Kommunens inställning skall formuleras av kommunstyrelsen.

Utredningen skall börja från noll, heter det. Men de två stora regeringspartierna har redan tagit ställning för att gränsen skall flyttas österut, och uppdragsgivarens inställning är känd. Utredningsmannen måste bortse från ganska mycket sådant som redan står framdukat.

Myllyniemi vill utgå från fakta och lag. Det låter bra. I praktiken måste slutsatserna i alla fall bygga också på en bedömning av trovärdigheten i Sibbo kommuns generalplanearbete, skyddsvärdena i Sibbo storskogs södra delar och betydelsen av att Sibbo vill byta landskapsförbund.

Utredningsmannen kan föreslå folkomröstning. Myllyniemi talar om att fråga vad Sibboborna tycker. Inte heller ett sådant substitut för verklig demokrati torde rymmas inom Manninens tidtabell. Denna måste ruckas om sfp:s misstankar om ett beställningsarbete skall kunna omkullkastas före valet i mars."
Johanna Westman  09-1253 254,  johanna.westman @hbl.fi

Hufvudstadsbladet  2005-09-22. Staten hör, men lyssnar den?

12 lauantai 2006-09-23. Muut lehdet.
Hufvudstadsbladet  2005-09-22.
Sibboborna ifrågasätter utredarens trovärdighet

- Om jag blir utredningsman i tvisten mellan Helsingfors och Sibbo kommer jag att jobba snabbt och självständigt, säger Pekka Myllyniemi.

Orsaken till Myllyniemis förbehåll är att han formellt inte kan utses förrän kommunstyrelsen i Sibbo har behandlat frågan. Det sker på måndagen.
Men Pekka Myllyniemis trovärdighet ifrågasätts också. Han är medlem av landskapsstyrelsen vid Nylands förbund och kan därmed kanske själv också anses vara part i målet.
Nylands förbund har redan länge ansett att Sibbo borde byta landskap och bli en del av metropolområdet kring Helsingfors.
- Trovärdighetsfrågor är viktiga. Frågan är hur opartiskt han nu sedan kan vara om han utnämns till utredningsman, säger Markku Luoma.

Inrikesministeriet gick i går ut med ett kort meddelande om att ministeriet har hört Helsingfors, Vanda och Sibbo om utnämningen av en utredningsman.
Ministeriets förslag är att politices magister Pekka Myllyniemi (sdp) från Lojo ska utses till utredningsman i gränstvisten mellan Helsingfors och Sibbo.
Då sibbotrion med politikerna Susanna Vuorinen (saml), Bengt Wiik (sfp) och kommundirektör Markku Luoma meddelade att det är kommunstyrelsen i Sibbo som för kommunens talan beslöt ministeriet att utredningsmannen inte utses före frågan har behandlats i styrelsen.
- För oss är det viktigt att lagen följs, säger Luoma.

Trion Vuorinen, Wiik och Luoma tycker att Sibbo med beslutet om en befolkningsökning på 40 000 nya invånare har motat det viktigaste av de argument som Helsingfors tog upp i sin ansökan om annektering av 5 000 hektar mark i Sibbo.
- Det kan inte negligeras, säger Luoma.

Stadsstyrelsens ordförande Tapani Mäkinen (saml) och stadsdirektör Juhani Paajanen från Vanda hade inte några större invändningar mot ministeriets planer.
- Men jag ska också snabb- inkalla stadsstyrelsen för att behandla utredningsmannafrågan, sade Mäkinen då han kom från mötet på inrikesministeriet.

Stadsdirektör Jussi Pajunen från Helsingfors deltog också i överläggningen på ministeriet. Helsingfors har inget emot att ministeriet utser en utredningsman.

Enligt inrikesministeriet ska utredningsmannen komma med förslag om hur kommunindelningen mellan Helsingfors, Vanda och Sibbo ska ändras. Ministeriet har både rätt att utse utredningsman och definiera uppdraget. Men beslut om ändringar i kommunindelningen fattas av statsrådet.

Pekka Myllyniemi hur många kommunindelningsutredningar har du gjort?
- Sex sju stycken vill jag minnas. Jag har också fungerat som utredningsman då man övervägde att överföra räddningstjänsten från kommunerna till staten.
Vad betyder det att du ska börja från noll?
- Det betyder att jag arbetar självständigt. Jag ska samla fakta och följa lagen. Berörda parter ska höras. Jag strävar också efter att höra invånarna.
Har det någon betydelse att partiledarna för våra två största partier har meddelat vad de tycker i den här frågan?
- Svårt att säga. Jag försöker agera självständigt.
Tidtabellen är stram, allt ska vara färdigt i slutet av november. Hinner du?
- Ministerns mål är att den sittande regeringen ska fatta beslut. Regeringen sitter till valet i mars. Jag förstår ministerns brådska.

Hufvudstadsbladet  2005-09-22.  Sibboborna ifrågasätter utredarens trovärdighet  Ralf Sundberg 09-1253 334,  ralf.sundberg @hbl.fi

12 maanantai 2006-09-18.
Suuri maaryöstö. Osa 3.

Helsingin Sanomat. Kotimaa. Lauantai 2006-07-08.
Lipponen haluaa taloudellisesti itsenäisiä kuntia.
” … Lipponen tukee kolumnissaan myös Helsingin pyrkimyksiä saada maata Sipoosta.”

Helsingin Sanomat. Kaupunki. Lauantai 2006-07-15.
Vanhanen ei ottaisi saaristoa pois Sipoolta. Pääministeri lupaa, että Sipoolle korvataan liitosalueen investoinnit.
”Sipoo saa pitää läntisen saaristonsa, mikäli pääministeri Matti Vanhasen (kesk) tahto toteutuu. …”



ettisanomat maanantai 2006-09-18.

Suomenmaa. Politiikka. Tiistai 2006-09-12.
Kiviniemi vaatii Sipoon kunnan osa
taliitos. Kuva Pertti Manninen. Kuva.

Keskustan varapuheenjohtajan, kansanedustaja Mari Kiviniemen mukaan kunta- ja palvelurakenneuudistus perustuu keskustan ajamalle mahdollistavalle mallille, joka huomioi kuntien ja alueiden erityispiirteet.
- Helsingin seutu on eräs erityisten haasteiden alue. On tärkeää, että pääkaupunkiseudun ja laajemman Helsingin seudun kunnat laativat ja toteuttavat osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta ohjelman, jolla asuminen, maankäyttö  ja liikenne sekä palvelujen käyttö kuntarajat ylittäen järjestetään. Kiireellistä on lisätä omakotitonttien tarjontaa asumisen hinnan ja siten seudun kilpailukyvyn parantamiseksi, Helsingin kaupunginvaltuutettunakin toimiva Kiviniemi sanoo.
Kiviniemen mukaan maailmassa tuskin on toista metropolia, joka on tähän saakka voinut kasvaa vain kahteen ilmansuuntaan. Etelässä meri ja idässä poliittinen ja kielimuuri ovat olleet merkittävä kasvun hidaste. Tästä maksetaan nyt erityisesti kohtuuttomina asumiskustannuksina.
- Helsingin esittämän Sipoon kunnan osaliitoksen pitää toteutua vielä nykyisen hallituksen päätöksin. Aluerajauksia ja muita yksityiskohtia voidaan toki arvioida, mutta seudun kokonaisedun kannalta liitos on perusteltu. Sipoolle jää riittävästi tilaa kasvaa ja kehittyä myös sen jälkeen.
Kunta- Ja palvelurakenneuudistuksen osalta …”
Kuvateksti: Mari Kiviniemi painottaa henkilöstön merkitystä kuntauudistuksen valmistelussa. Kuva: Jari Laukkanen.
Suomenmaa. Politiikka. Tiistai 2006-09-12. Kuva.

Helsingin Sanomat. Kaupunki. Sunnuntai 2006-09-17. Lyhyesti.
Lipponen puolusti Sipoota rajakiistassa.
”Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (sd) haluaa pienentää Helsingin maavaatimusta Sipoolta.
Ylen teksti-tv:n mukaan Lipponen toivoo, että Helsingin ja Sipoon rajakiistassa voitaisiin joustaa Sipoon hyväksi.
Kymen sosiaalidemokraattisen piirin satavuotisjuhlassa Kotkassa puhuneen Lipposen mielestä ympäristöä Helsingin itäpuolella on kehitettävä, ja Sipoon ja Helsingin maajärjestely on osa kehitystä.” HS.

Lista Helsingin aluevaatimuksiin liittyvistä satunnaisista kirjoituksista 2005-12-14  -  2006-09-08.  Lista.
 
Suuri maaryöstö. Osa 1.

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen: "Pitää haluta olla oikeudenmukainen". Kirkko & kaupunki keskiviikkona 14.12.2005 Lue! 

12 lauantai 2006-09-16.

Suuri maaryöstö. Osa 2. Kiristystä ja uhkailua!
Erotkaa kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja kuntaministeri Hannes Manninen! Lue!
SanomaWSOY:n Ilta-Sanomatkin peräytyy aikaisemmasta uhostaan! Kolme pääkirjoitusta. Lue!
Suuri maaryöstö. Osa 1. Lue!

 

Kovaa peliä Sipoossa.

2006-09-16 lauantai. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus.  "Sinällään Pajunen ja Vapaavuori eivät ole syyllistyneet mihinkään oikeudellisesti tuomittavaan tekoon..."  Kuva: Pertti Manninen. Lue!
Ransun solmukoulu.

2006-09-16 lauantai. Ransun solmukoulu. Taulu jäljellä, köydet kadonneet. Laukaa. Satama.  Kuva: Pertti Manninen. Kuva.
 
Daniel Sjölund. 

2006-09-16 lauantai. Daniel Sjölund joukkuetoveriensa syleilyssä tehtyään Djurgårdenin voittomaalin 1-0.  Malmön Jari Litmanen antoi muutaman loistosyötön. TV4 Direkt. Kuva: Pertti Manninen.  Kuva.
 Circus Renz.

 2006-09-16 lauantai. Circus Renz. "Laukka ala-aste koulu su 17.8 klo 17.00". Aurinkoinen klovni aurinkoisessa  syyskuun iltapäivässä. Laukaa. Kuva: Pertti Manninen. Kuva.


Tämän numeron kuvasivulle!


Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.
media
hupia

torstaina 08.01.2004.
eilen
huomenna
  ILMOITA ILMAISEKSI: LINKKI UUSIMPIIN!

 

 

12.fi 08.01.2004. Muut lehdet.

Ilta-Sanomat torstaina 8. tammikuuta 2004.

Marx jää,

RAUTIO LÄHTEE.


"Kansan Uutisten päätoimittaja Yrjö Raution ero repi auki sukupolvien kuilun vasemmistoliitossa. Rautio syyttää Suvi-Anne Siimestä muun muassa aatteettomuudesta.

Roskakorit ovat kukkuroillaan ja työpöytä täynnä muuttokuormaa odottavia kirjoja, kun vasemmistoliiton pää-äänenkannattajan Kansan Uutisten päätoimittaja Yrjö Rautio, 54, siivoaa työpöytäänsä.

Pöydällä seisoo termospullo täynnä yeetä kuten aina Raution 16 vuotta kestäneen työrupeaman aikana. Karl Marxin rintakuva tarkkailee vakavana kaapin päältä kuten Raution aloittaessa.

Termari lähtee Raution mukaan, mutta Parta-Kalle jää odottamaan seuraavaa päätoimittajaa.

- Marx oli täällä ennen minua ja myös jälkeheni jää, Rautio hymhtää.

Muualla ei Marxia Raution mielestä nykyisen vasemmistoliiton liepeillä näykään.
..."

Ilta-Sanomat. Pekka Ervasti torstaina 8. tammikuuta 2004.


"Kalle jää, Yrjö lähtee. Päätoimittaja Yrjö Rautio siivosi Karl Marxin pystin valvovan katseen alla työhuonettaa eilen Kansan Uutisissa." Kuva: Timo Hämäläinen.

   

12.fi 08.01.2004.



Groucho Marx jää, kun Yrjö Rautio lähtee.

"En koskaan saanut itsestäni selvää, kumpi Marx, Croucho vai Harpo, oli oppi-isäni."
Yrjö Rautio.

Sen vuoksi toimittajamme ratkaisi asian. Liikuttelemalla hiiren osoitinta kuvaan ja siitä pois, Harpokin ilmestyy kuvaan.

"Tämä on nerokas ratkaisu. Nyt voin valita mielialani mukaan suosikkini." Yrjö Rautio.

12.fi. Pertti Manninen. 08.01.2004.

PS. Ylläolevat lainaukset ovat kuviteltuja ja huviteltuja. Sama.

PS2. Croucho ja Harpo Marx on poimittu kuvaan elokuvan Ilta oopperassa väliajalla. Terveiset oululaisille ystäville, Pentti Kejonen ja muut, jotka veitte helsinkiläiset vieraanne katsomaan tätä elokuvaa joskus 80-luvulla! Yhä sama.

PS3. Kuvan katselu krapula-aamuna tutisevin käsin on interaktiivia parhaimmillaan! Mikäpä pahan tappaisi.

(A Night at the opera, 1936).

       
         
 

Muut lehdet. Torstaina 8. tammikuuta 2004.
Suomi voitti läskisodan. - Politisk graffiti nytt vapen i Gaza. - "Han ska inte bry sig". - Irak-syytteen julkistaminen arveluttavaa. - Nykäsen mäki surkeassa kunnossa. - Iran. Lahjoita katastrofirahastoon. - EU-perustuslaki valmis vasta vuoden kuluttua. - Sahataan taas. - Marx jää, Rautio lähtee. - Jägarnas lek med sitt byte. - Päivi tuli uskoon.

     
         






Lista Helsingin aluevaatimuksiin liittyvistä satunnaisista kirjoituksista. Listaan!


"Asuntoja! Kyllä. 3. Rehellinen. Luotettava. Aikaansaava. Jussi Pajunen. Helsingin Liberaalit. Itsenäinen liberaali." Kuva: Pertti Manninen.


Helsingin Sanomat. Mielipide. Christer Liljeström. Keskiviikko 2006-08-23.

Sipoo kertoo yleiskaavalla kehitysajatuksensa.


“Kunnanhallitus etenee tietoisesti yhdessä sovitulla linjalla osoittaakseen valtiovallalle, että kuntamme on valmis kantamaan vastuun omaan alueeseensa kohdistuvista muuttopaineista.”

Sipoota koskeva keskustelu kovenee koko ajan ja panokset sen mukana. Vahvemman laki näyttää olevan vallalla.

Tästä hyvä esimerkki on ministeri Hannes Mannisen kannanotto, jossa hän syyttää Sipoota provosoinnista, kun Sipoo uskaltaa käyttää eduskunnan säätämän lain mukaista keinoa oman kehityksensä turvaamiseksi hakemalla lunastusoikeutta Helsingin kaupungin omistamille maille.

En hätkähdä näistä puheista sen enempää kuin muutkaan vastuunkantajat Sipoossa. Vaikka toimemme perustuvat pitkäaikaiseen valmisteluun, ovat ne toki myös vastaus aggressiiviselle hyökkäykselle, joka kohdistuu Sipooseen.

Kunnanhallitus etenee tietoisesti yhdessä sovitulla linjalla osoittaakseen valtiovallalle, että kuntamme on valmis kantamaan vastuun omaan alueeseensa kohdistuvista paineista.

Yleiskaava 2025:n pohjaksi kunnanhallituksessa hyväksytyt periaatteet antavat osviittaa siinä, miten Sipoo kehittyy.

Yleiskaava 2025:n perusteena oleva kunnanhallituksen rakennemallipäätöstä ei voi lukea pilkulleen, vaan tehty päätös kertoo hallitusta kehityskuvasta.

Kun julkisuudessa on pohdittu ja kyseenalaistettu joitakin tekemiemme päätösten keskeisiä asioita, on syytä selventää muutamaa asiaa: Eroaako Sipoon ja Helsingin kaavoitus toisistaan?

Vastaus on selvästi kyllä. Vain sipoolainen kaavoitus osaa yhdistää nykyisten ja tulevien sipoolaisten näkemykset, alueen historian, sipoolaisen imagon ja alueen omaperäisyyden kunnioituksen kasvavan Helsingin metropolialueen tarpeisiin.

Kuntamme on ollut olemassa jo yli 650 vuotta. Se velvoittaa meitä työssämme tavalla, jota ulkopuolinen ei helposti ymmärrä.

Alueen käytössä on merkittäviä eroja myös tehokkuusluvuissa. Sipoolainen kaavoittaminen pohjautuu monipuolisten, korkeatasoisten ja pääasiassa pientalovaltaisten asuntoalueiden toteuttamiseen.

Yleiskaava ottaa myös vastuun koko Sipoosta, jolloin Söderkullan ja Nikkilän mahdollisuuksia hyödynnetään, kylätaajamakaavat mahdollistavat kylien elinkelpoisuuden ja Sipoonkorpi säilyy koko Helsingin metropolialueen henkireikänä. Toimimme siis toisin kuin Helsinki, jonka suunnitelmissa ainoastaan Lounais-Sipooseen kaavoitettaisiin kovalla tehokkuusluvulla asuntoja 50 000 uudelle asukkaalle.

Molemmat kaavoittajatahot perustaisivat yhdyskuntarakenteen raideliikenteeseen.

Helsinki tekisi tämän tuomalla metron Lounais-Sipooseen.

Sipoo kiirehtii nyt ennen kaikkea henkilöjunaliikenteen tuloa Nikkilään. Samalla Sipoo huomioi myös muut joukkoliikenteen tarpeet.

Sipoo ei ota tässä vaiheessa kantaa Lounais- ja Etelä-Sipoon liikennöintitapaan, vaan raideliikenne voi mielestämme olla esimerkiksi henkilöjuna- tai metroliikennettä.

Olennaista on, että metropolialueen ja valtion on yhdessä prorisoitava ja tehtävä rahoituksen suhteen toteuttamisaikataulu koko Helsingin seudulla vireillä olevista hankkeista.

Mielestäni tärkeä ero on myös siinä, että Helsinki kaavoittaisi vain valtavan asuinalueen Sipoon lounaiskulmaan. Sipoo ei hyväksy ajatusta nukkumalähiöstä. Sipoon suunnitelmissa on moni työpaikka/ yritysaluevaraus, joista pisimmällä on “Freeway Logistic City” Bastukärrin alueella. Lisäksi yritystoiminnalle on varattu Skunnassa viisi eri aluetta, joista kolme on Etelä-Sipoossa.

Onko Sipoolla todellakin resursseja tähän. Ehdottomasti kyllä.

VTT:n laatimassa tutkimusraportissa on selvitetty, että Sipoon kunnan on taloudellisesti mahdollista kehittää raideliikenteeseen perustuvaa yhdyskuntarakennetta.

Voimme tehdä sen perustuen samoihin maan arvonnousun tuomiin tuloihin kuin Helsinkikin. Tulevat veronmaksajat osallistuvat osaltaan kustannuksiin.

Lisäksi hyödymme palvelutuotannon monipuolistumisesta ja laajenevan asukaspohjan tuoman synergiaedun hyödyntämisessä. Osassa infrastruktuurihankkeista valtion mukaantulo on tärkeää, mutta sitä se on sekä Helsingille että Sipoolle.

Sipoon kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että anoisimme Helsingin kaupungin omistamien maiden lunastusta. Se on kuntamme järkevän kehittämisen kannalta perusteltua.

Ehdotuksessa ei ole kysymys provosoinnista, vaan luonnollisesta askeleesta kohti yleiskaavan toteuttamista. Käytämme vain lainsäätäjän kunnille tällaisissa tilanteissa antamaa mahdollisuutta varmistaa järkevän kuntarakenteen syntyminen.

Kaikki poliittiset puolueet Sipoossa ovat yksimielisiä siitä, että kunnan rajoja ei siirretä. Kaikki puolueet ovat nyt myös siitä, että yleiskaavan kautta tuomme Sipoon tahdon esiin.

Christel Liljeström
Kunnanhallituksen puheenjohtaja (r )
Sipoo

Kuva: "Helsinki haluaa laajentua Sipoon suuntaan." Kuva: Mika Ranta. / HS.

Helsingin Sanomat. Mielipide. Christer Liljeström. Keskiviikko 2006-08-23.
Lista Helsingin aluevaatimuksiin liittyvistä satunnaisista kirjoituksista. Listaan!


12 tiistai 2006-09-23.
Lista Helsingin aluevaatimuksiin liittyvistä satunnaisista kirjoituksista 2005-12-14  -  2006-09-23.
Lista on sattuman tulos: Mitä käteen on tarttunut erilaisissa paikoissa. Mitään systemaattisuutta siinä ei ole. Lehti sieltä, toinen täältä. Kaikki mitä on löytynyt, mitään löytynyttä ei ole poisjätetty. Lista sisältää myös 2006-07-12 laaditun listan kirjoitukset. 12 2006-09-19. Pertti Manninen.

Ke 2005-12-14.


Kirkko & kaupunki
Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen puolustaa Helsinkiä arvostelijoita vastaan: "Stadi on hyvä."

Stadi on hyvä. Kirkko & kaupunki. Etusivu.
Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen: “Pitää olla oikeudenmukainen”. Kirkko & kaupunki. Tommi Sarlin. Kuvat: Sirpa Päivinen.
Ke 2006-04-12.
Ingen åsiktsskillnad om Västerkulla. Hufvudstadsbladet. Debatt. SFP. Maria Björnberg-Enckell.
Pe 2006-04-14.
Pajusen missio paisui: Helsingistä Itämeren keskus. Helsingin Uutiset. Risto Hietanen. Kuva: Seppo Salopuro.
Kaikki Westerkullan omistajat eivät tyrmää aluevaihdosta. Helsingin Uutiset. Arja Riitta Nikkilä.
Su 2006-06-18.
Kamp mot sammanslagning av kommuner. Hufvudstadsbladet. Juristen svarar. Henrik Hägglund.
Ke 2006-06-21.
Helsinki katsoo nyt itään. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus. “Sipoolaiset löytävät edestään kysymyksen, vastaako paikallinen etu aina yleistä etua.“ Kuva: Seppo Solmela. Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja on Antti-Pekka Pietilä.

To 2006-06-22.
Helsingin alueliitosesitys on tyly mutta perusteltu. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen.

Pe 2006-06-23.
Helsinki on jo Sipoossa. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Jarmo Huhtanen. Kuvat: Leif Rosas..
Ma 2006-06-26.
Ainoa metropoli kaipaa elintilaa. Iltalehti. Pääkirjoitus. 5. Iltalehden vastaava päätoimittaja on Kari Kivelä.

Ti 2006-06-27.
Helsinki ahnehtii. Helsingin Sanomat. Muut lehdet. Iltalehti.

Ke 2006-06-28.
Rajasiirto rivakka piristysruiske Itä-Helsingille. Pajunen: Nuuksion ja Sipoonkorven väliin rakentuu nauhamainen kaupunki. Helsingin Uutiset. Jari Pietiläinen. Kartta.
Järkevä ratkaisu. Helsingin Uutiset. Pääkirjoitus. Helsingin Uutisten vastaava päätoimittaja on Eero Lehtinen.
Länsi-Sipoo rakentuu vanhan Porvoon tapaan. Helsingin Uutiset. Jari Pietiläinen. Kuva: Marika Hiltunen.
“Stadi on stadi, eikä sen pidä muuttua”. Helsingin Uutiset. Marika Hiltunen.

Sipoon omat kasvuhalut heräsivät kovin myöhään. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen.
Sipoo yrittää estää aluesiirrot Helsinkiin. Helsingin Sanomat. Jarmo Huhtanen. Pääuutissivu. Linkki.
Sipoossa säikytään uusia kontuloita. Jarmo Huhtasen Kaupungin laita. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Linkki.
Sipoo yrittää vesittää Helsingin raja-aikeet. Sipoon kunta haluaa kasvattaa omaa väkilukuaan 40 000:lla. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Jarmo Huhtanen.
Helsingin pitää kertoa Sipoo-suunnitelmansa. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Kaupungin laita. Jarmo Huhtanen (kuva).

To 2006-06-29.
Monopolspel med nya regler? Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Monika Zakowski. Figur: Wilfred Hildonen.
Kommunen har inte skött sin planering. Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Johan Silen.
Nej till rent rofferi. Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Kaj Stenberg.
Grönt försök. Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Johanna Samdberg. .
Beundransvärd oegennytta. Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Robert Hakalax.
Över ryska gränsen? Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Eero Aarnio.
Har inte Sibbo samma rätt? Hufvudstadsbladet. Sms till Hbl. Mona Sundman. 
Annektering. Hufvudstadsbladet. Sms till Hbl. John Stenberg.
Varför? Hufvudstadsbladet. Sms till Hbl. Saga Johansson.

Valtiolle oikeus puuttua heikoimpien kuntien asemaan. “Kunnassa tai yhteisalueella, joka vastaa terveydenhuollosta ja sosiaalitehtävistä, pitää olla vähintään 20 000 asukasta.” Kauppalehti. Uutiset. Seppo Tuomi. Kuva: Lauri Olander.

Poliittinen pakkosopu latisti kuntauudistusta. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Kuva. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen.

Pe 2006-06-30.
Jo riittää Helsinki! Viikkolehti. Postia. Matti Riikonen.

Rajansiirrot uhkaavat Tynkä-Sipoon olemassaoloa itsenäisenä kuntana. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Uutisanalyysi. Jarmo Huhtanen. Kartta: Genimap.

Vanhanen:
Pakkoliitoksia on tulossa vain vähän. Uutislehti100. Uutiset kaupunki & kotimaa. STT.

La 2006-07-01.
Lounais-Sipoo tärkeä osa pääkaupunkiseutua. Helsingin Sanomat. Mielipide. Jyri Mikkola.

Helsingfors - hot eller hopp? Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Laura Kolbe. Figur: Wilfred Hildonen.
Gränsjustering ger fördelar? Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Henrik Segercranz.
Svar. Max Arhippainen, chefredaktör.
Logisk att trycket ökat. Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Jan-Erik Ingvall.
Despoter i Helsingfors. Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Jan Törnkvist.
Det är lätt att vara efterklok. Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Gunilla Holmberg, Christell Åström.
Bra, Zakowski! Hufvudstadsbladet. Debatt. Sms till Hbl. Yvonne Malin-Hult.

Su 2006-07-02.
Sipoon alueliitoshanke jakaa mielipiteet. Helsingin Sanomat. Mielipide. Tapani Sihvola.
Ma 2006-07-03.
Helsinki hamuaa maata väärin perustein. Helsingin Sanomat. Mielipide. Astrid Blomgren.

Ti 2006-07-04.
Sipoon maiden kaappaus tarpeetonta. Helsingin Sanomat. Mielipide. Pekka Vataja.

“Markerövning“ hett debattämne. Hufvudstadsbladet. Inrikes. Link.
Sibbo. Förtoendet för nyckelpersonerna mäts. Krisplanen diskuterus i fullmäktige i kväll. Ska Sibbo ta emot 40 000 invånare till och var ska det byggas? Har förhandlarna Luoma och Liljeström skött sitt uppdrag väl? Hufvudstadsbladet. Ingela West. Foto: Niklas Tallqvist.
Hoppsan! Det blev en riktig protesti. Aktuella Tvåan ville göra ett inslag om konflikten mellan Sibbo och Helsingfors. De bad om några elssjälar och fick 400 stycken. Ingela West. Eva Nyman.
Kompensation? Hufvudstadsbladet. SMS till Hbl. Jonas Forsman.
Tassarna bort! Hufvudstadsbladet. SMS till Hbl. Saga Johansson.
Expanderar inte. Hufvudstadsbladet. SMS till Hbl. Johan Holmberg.

Ke 2006-07-05.
Sipoo valmistelee asukasmääränsä kasvattamista. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Jarmo Huhtanen.

Pitkän puurtamisen lopputulos: pääkaupunkiseutu jäi kirjaukseksi. Helsingin Uutiset. Pääkirjoitus. Helsingin Uutisten vastaava päätoimittaja on Eero Lehtinen.

Sipoo ryhtyy vastatoimiin. Helsinki haluaa yhä liittää suurta osaa Sipoosta itseensä, vaikka Sipoo on kaavaillut alueilleen tuhansia asukkaita. Metro. Pääkaupunkiseutu. Sami Koivuneva.

Sipoossa maata muuallakin kuin meren äärellä. Helsingin Sanomat. Mielipide. Lyhyesti. Harry Blässar.

To 2006-07-06.
Sibbo vänder sig västerut. Hufvudstadsbladet. Ledare. Johanna Westman. Figur: Wilfred Hildonen.

Sipoolaiset eivät varmaan kaipaa metroa ja lähiöitä. Helsingin Sanomat. Mielipide. Auli ja Jukka Salminen. 

Pe 2006-07-07.
Amputationen. Hufvudstadsbladet. Debatt. I dag. Pär Stenbäck. 

Eicca:
Näpit irti Sipoosta! Apocalyptican seuraava levy ilmestyy ensi vuonna. Nokkamies Eicca Toppinen tuumii Sipoota, rahaa ja mökkeilyä. Metro. Haastattelu. Laura Halminen (kuva). Kuva.

La 2006-07-08.
Lipponen haluaa taloudellisesti itsenäisiä kuntia. Helsingin Sanomat. Kotimaa. STT.

Metropoli voi kasvaa myös ylöspäin. Helsingin Sanomat. Mielipide. Eero Aarnio.

Su 2006-07-09.
Pakkolunastushanke on pelkkää ahneutta. Helsingin Sanomat. Mielipide. Henrik Ramm-Schmidt. Kuva: Mika Ranta.
Hyökkäys Sipooseen loukkaa oikeustajua. Helsingin Sanomat. Mielipide. Anni Laakso.
Ma 2006-07-10.
Uhkakuvia Sipoon pilaamisesta. Helsingin Sanomat. Mielipide. Jaakko Ojanne.

Ti 2006-07-11.
Tuusula valmistelee vaihtoehtoa naapurikuntien yhdistymishankkeelle. Keravalaisille ei silti riitä paluu löyhempään yhteistyöhön. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Kari Kiuru. Kartta. Kuva: Laura Oja.
Hyrylässä nautitaan Tuusulan luonnosta ja maaseudusta. Kuntaliitos Keravan ja Järvenpään kanssa ei innosta. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Otto Talvio. Kuva.
Eikö hätää Tuusula? Helsingin Sanomat. Kaupunki. Kommentti. Kari Kiuru.

Ke 2006-07-12.
Sipoonkorvesta kansallispuisto, Itä-Helsingin Nuuksio! “Juhannuksen alla valtuustossa hyväksytyssä alueliitoshakemuksessa …” Helsingin Uutiset. Kolumni. Anni Sinnemäki kansanedustaja (vihr) kaupunginvaltuutettu.

Enemmistö tuomitsee kaupunkien laajentamisen pakkoliitoksilla. Helsingin Uutiset. Mainos. Aikaisemman lehden otsikko.

Vihreät: Sipoonkorvesta ja alueliitoksesta päätettävä samaan aikaan. “Sipoonkorven kansallispuiston perustamisesta ja alueliitoksesta pitää päättää samanaikaisesti, vaativat helsinkiläiset vihreiden kansanedustajat ja kaupunginvaltuutetut Tuija Brax, Anni Sinnemäki ja Osmo Soininvaara …” Helsingin Sanomat. Kaupunki. HS.

Sipoon ryöstö vie Vantaan ja hylkää Espoon. “Tullessaan kaupunginjohtajaksi Jussi Pajunen vaikutti mieheltä, joka on päättänyt tulla kaikkien kanssa hyvin juttuun, kuten entisen liberaalin tuleekin. Hän puhui verkostoista, mutta ei tiennyt mikä on puikkari. Nyt hän sen tietää, sillä ensimmäinen saalis, osa Sipoota, on nostettu vaakunaveneeseen.” Iltalehti. Uutiset. Politiikan kulissit. Tuomas Keskinen. Piirros: Tuomisia.

To 2006-07-13.
Miksi Helsinki työntyy .väkisin maaseudulle. Iltalehti. Suorat sanat. Lukijoiden kirjeet. Ilkka Luoma. Kuva: Näpit irti!

Pe 2006-07-14.
Onko järkevää viljellä maata kasvukeskuksissa? Helsingin Sanomat. Mielipide. Ukri Niemimuukko.

Helsingin seudun asuntoasioihin vauhtia. Kauppalehti. Mielipide. Jorma Nyrhilä. Kuva.

La 2006-07-15.
Utveckling krossar gamla värden. Hufvudstadsbladet. Debatt. Sibbo. Jan-Erik Ingvall.

Sipoo valittaa Helsingin päätöksestä hakea kunnan maista alueliitosta. Kunnan mielestä Helsinki syyllistyi menettelytapavirheeseen. Helsdingin kaupunginjohtaja Pajunen tiesi odottaa valitusta. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Marja Salmela.

Vanhanen
ei ottaisi saaristoa pois Sipoolta. Pääministeri lupaa, että Sipoolle korvataan liitosalueen investoinnit. “Liitosasian käsittely valtioneuvostossa saattaa siirtyä ensi vuoden puolelle. ‘Tämän hallituksen aikana se kyllä ehditään käsitellä’, Vanhanen vakuutti. Vieressä seisonut kunta- ja asuntoministeri Hannes Manninen (kesk) nyökytteli.” Helsingin Sanomat. Kaupunki. Marja Salmela. Kuva: Pekka Sakki.
Keskusta kaipaa kaupunkiin. “Uutta kosioretkeä johti kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk), joka suostui loppumetreillä lähes kaikkiin pääkaupunkiseudun kuntien toiveisiin. Pääministeri Matti Vanhanen kosiskelee asuntomessupuheessaan samoja seutuja.”  Helsingin Sanomat. Kaupunki. Kommentti. Toni Pelkonen.

Su 2006-07-16.
Helsingin maankäyttö on ollut tuhlailevaa. Helsingin Sanomat. Mielipide. Jaakko Kuusisto.

Asuntomessut pitkästä aikaa pääkaupunkiseudulla. “… hintatason nousua hillitseviä asuntorakentamisen mahdollisuuksia on päästävä avaamaan pikaisesti.” Helsingin Uutiset. Pääkirjoitus. Helsingin Uutisten vastaava päätoimittaja on Eero Lehtinen.

Sipoosta kadehdittu mallialue. “Sipoolaiset ovat valittaneet, että Ingmanin tehdasta esitetän niukin naukin Helsingin puolelle. Helsinki tarvitsee rakennusmaata, mutta ei ole varas. Ingman jääköön Sipoolle!“ Helsingin Uutiset. Kolumni. Osmo Soininvaara kansanedustaja (vihr) kaupunginvaltuutettu.
Ma 2006-07-17.
Sipoo kitisee, mutta juna kulkee. “Sipoo on liikuttavan huolissaan Helsingin kaupunginvaltuutettujen tiedonsaantioikeudesta.“ Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus. Kuva: Antti Hämäläinen. Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja on Antti-Pekka Pietilä.

Tomtbristen måste avhjälpas. “Några tusen hektar av Sibbo laser inte problemet.” Hufvudstadsbladet. Inrikes. Synpunkten. Matti Vanhanen (kuva). Skribenten är landets statsminister.

Ti 2006-07-18.
Jääräpäinen Sipoo tuhlasi 17 vuotta! Helsingin Sanomat. Mielipide. Raimo Ilaskivi.

Itä-Uudellamaalla toivotaan tarkistuksia kasvutavoitteisiin. Helsingin Sanomat. Kaupunki. HS.
Ti 2006-07-25.
Sipooseen voisi syntyä uusi Tapiola. Helsingin Sanomat. Mielipide. Gustav Tallqvist.

Ke 2006-07-26.
Sipoossa kunnallispoliittinen kriisi. Helsingin Sanomat. Pääuutissivulla linkki.


Helsingin Sanomat haastattelee. Kuva.
(2006-08-01)

Helsingin rajansiirtoesitys johti luottamuspulaan Sipoon johdossa. Valiokunta tutkii, toimivatko Sipoon neuvottelijat viisaasti. Christel Liljeström kiistää salanneensa neuvotteluja. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Olli Pohjanpalo. Kuva: Kari Pullinen.
Luottamuksen mittaaminen. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Tietokulma. HS.
Rajoista ei haluta keskustella, niitä puolustetaan. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Kaupungin laita. Jarmo Huhtanen (kuva). Kartta.

To 2006-07-27.
Rkp ja vihreät luottavat Sipoon johtoon. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Olli Pohjanpalo.
Ke 2006-08-02.
Rkp:n Wallin vaatii Helsinkiä peruuttamaan rajansiirtoesityksensä. “Wallinin mielestä esitys ottaa haltuunsa 5 000 hehtaaria Sipoon maata ei tule läpäisemään juridista tarkastelua.” Helsingin Sanomat. Kaupunki. HS.

To 2006-08-03.
Kaupunginjohtaja Pajunen: Metro Sipooseen pikaisesti. Ylipormestari lupaa vauhtia Lounais-Sipoon kaavoitukseen. Espoossa päätös länsimetrosta kuohuttaa lautakuntia. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Olli Pohjanpalo. Samuli Leivonniemi. Kuva.

Jussi Pajunen:
Itämetro voi toteutua lähes länsimetron aikataulussa. Helsingin kaupunginjohtaja lupaa vauhtia Lounais-Sipoon kaavoitukseen. Ylipormestarin ensimmäinen vuosi on ollut kiireinen. “Sipoossa tunteet kuumenevat, mutta Pajunen on tyyni. Vaikka kuntarajojen siirto voi tuntua kovalta tempulta, Pajunen ei ajattele niin. ‘Ei se olekaan mitenkään voimakas juttu, varsinkin kun Helsinki omistaa ison osan maasta, jota aluesiirto koskee. Tässä ei ole mitään, minkä kokisin moraalisesti vääräksi’.“ Helsingin Sanomat. Kaupunki. Olli Pohjanpalo. Kuva: Mika Ranta. Kartta.

Joukkoliikenneratkaisu kuohuttaa Espoon päättäjiä. Kaupunkisuunnittelulautakunta ruoti keskiviikkona virkamiehen bussimyönteistä esitystä. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Samuli Leivonniemi. Kartta.

Pe 2006-08-04.
Sipoo torjuu Pajusen hyökkäyksen. Helsingin Sanomat. pääuutissivu. Linkki.

Kaupunginjohtaja Pajusen kommentit hämmentävät Sipoon päättäjiä. Christel Liljeström: Rajansiirrot ovat ääritekoja. “ ‘Anteeksi?’ Liljeström kysyy epäuskoisena kuullessaan Pajusen mietteistä. Liljeströmin mukaan Helsingin suunnittelemat aluevaltaukset eivät ole mitenkään tavallisia, päinvastoin. ‘Nämä ovat kunnan itsehallintoa ja demokratiaa ajatellen ääritekoja’, Liljeström toteaa.” Helsingin Sanomat. Kaupunki. Päivi-Punkka-Hänninen. 3 kuvaa.

La 2006-08-05.
Itämetrosta sanottua. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ajaa voimakkaasti metrolinjan jatkamista itään Sipooseen. Keskiviikkona julkaistu uutinen herätti kiivasta kaekustelua HS:n verkkosivuilla osoitteessa www.hs.fi. Helsingin Sanomat. Kaupunki.

Liitosalue tarvitsee myös muuta kuin metron. "Aikuiset voivat elää epävarmuudessa ja odotella muutamia vuosia, mutta koululaisten on saatava laadukasta opetusta pysyvissä tiloissa joka vuosi. Siirtymävaihe ei saa näkyä koululaisen elämässä muuten kuin hyvänä asiana." Helsingin Sanomat. Mielipide. Terhi Hinkkanen Itäsalmi, Sipoo.
Ti 2006-08-08.
Ministeri Manninen toivoo ihmisten palaavan muuttotappiokuntiin. Ministeriön tutkija: Etelään syntyy kasvukolmion sijasta metropoli. Helsingin Sanomat. Kotimaa. Timo Siukonen. Kartta.
Muuttoliikkeen syyt vaihtelevat. Helsingin Sanomat. Kotimaa. Tietokulma.

To 2006-08-10.
Pekka Korpinen: Sipooseen tiiviiden puutarhakaupunginosien saaristo. Vantaalle pari metroasemaa, Sipooseen ehkä kolmekin. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Olli Pohjanpalo. Kuva: Teemu Kuusimurto.

Kuka piirsi Helsingin uudet rajat? Mutkittelevan rajaviivan suunnittelijan nimeä varjellaan kuin valtiosalaisuutta. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Olli Pohjanpalo. Kartta.
Ma 2006-08-14.
Jahkailu metrosta alkaa jo turhauttaa. Helsingin Sanomat. Mielipide. Päivi Marttila.

Ke 2006-08-16.
Sipoo ei anna periksi. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitussivu. Kolumni. Keijo Himanen (kuva).

To 2006-08-17.
Ylipormestari Jussi Pajunen Aleksi vs: Sipoo puolustautuu - turhaan? “Olette pohjustanut operaationne taitavasti. Suuret puolueet tukevat sitä selkeästi ja RKP:n ylin johtokin näyttää alistuneen. HBL:n yleisönosastojen purnaukset eivät sovittua kuviota hajota.” Iltalehti. Pääkirjoitus. Päivän meili. Kuva.

Sipoo viestittää nyt yhteistyötahtoa. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Linkki.
Sipoo otti askeleen kohti pääkaupunkiseutua. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Uutisanalyysi. Olli Pohjanpalo. Kartta.

La 2006-08-19.
“Emme ole rosvoja”. Pajunen ja Vapaavuori patistavat Sipoota järkiintymään. Kauppalehti. Presso. Etusivu. Linkki.


“Tämä ei ole ryöstö”. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen.  Kauppalehti. Presso. Raha & valta. La 2006-08-19.

“Tämä ei ole ryöstö”. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen kiistää, että Sipoota oltaisiin ryöstämässä. Pikemminkin kyseessä on yhteinen hyvä. Metropolialueen kitkaton laajeneminen itään säästäisi koko alueen asukkaat yhä pahemmilta ruuhkilta ja saasteilta. “Käytännössä Helsingin hanketta vastustetaan vain Sipoossa ja Rkp:ssa, ei muualla.“ Jan Vapaavuori. “Mielestäni jäljelle jäävän Sipoon oalta ei voi kauhean mustia pilviä maalailla.“ Jan Vapaavuori. “Ainahan voi hölmöyttä jatkaa, mutta joskus tulee tilanne, että padot murtuvat.“ Jussi Pajunen. Kauppalehti. Presso. Raha & valta. Jenny Jännäri. Taavetti Alin, kuvat.

Sipoon maat. Kauppalehti. Presso. Raha & valta.
Sipoo uskoo omaan visioonsa. “Kunnan voimakasta kasvua on tarkoitus rahoittaa rakennusoikeuksien myynnillä. Rakennusoikeuksista on arvioitu saatavan noin miljardi euroa.” Sipoon kunnanjohtaja Markku Luoma. Kauppalehti. Presso. Raha & valta. Jenny Jännäri.
Nurkkaan ajetut. Kauppalehti. Presso. Raha & valta. Kommentti. Jenny Jännäri (kuva).

Su 2006-08-20.
Helsingin uusien rajojen isä ilmoittautui. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Linkki.
“Minä ne rajat piirsin, mutta 1989”. Kaupungin entinen virkamies Jussi Kautto ilmoittautui Helsingin uusien rajojen isäksi. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Olli Pohjanpalo. Kuva: Heidi Piiroinen. Kartta. Kuva.
Ti 2006-08-22.
Uudenmaan liitto odottaa Itä-Uudenmaan aloitetta yhdistymisaikeissa. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Antti Manninen. Kartta.

Keski-Uudenmaan kunnat valmistelevat yhteistä kaavoitusta. Helsingin Sanomat. Kaupunki. HS.

On Helsinkiin ennenkin liitetty alueita. Helsingin Sanomat. Mielipide. Olli Aulio.

Ke 2006-08-23.
Sipoo ei hyväksy ajatusta nukkumalähiöstä. Christel Liljeströmin Mielipide. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Linkki.
Sipoo kertoo yleiskaavalla kehitysajatuksensa. “Kunnanhallitus etenee tietoisesti yhdessä sovitulla linjalla osottaakseen valtiovallalle, että kuntamme on valmis kantamaan vastuun omaan alueeseensa kohdistuvista paineista.” Helsingin Sanomat. Mielipide. Christel Liljeström kunnanhallituksen puheenjohtaja ( r) Sipoo. Kuva: Mika Ranta.

Pe 2006-08-25.
Vantaan valtuutetut vaativat korvausta Vesterkullasta. Valtuutetut syyttivät Helsinkiä Sipoo-hankkeen salaamisesta. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Matti Huhta.

Sipoo-päätöksen perustelu kestämätön. “Sipoon osan liittämisestä Helsinkiin puhutaan ikään kuin valtioneuvoston päätös olisi jo tehty. On ymmärrettävää, että päätökseen valmistautuviin ministereihin halutaan vaikuttaa. Nykyinen kuntajakolaki ei kuitenkaan anna pakkoliitokselle oikeudellisia perusteita. Laki ja sen esityöt on kirjoitettu niin, että vaadittavat, erityisen painavat syyt on löydettävä liitettävän alueen tarpeista. Toisen kunnan, tässä tapauksessa Helsingin, joka ei edes ole rajanaapuri, kasvuhalusta ei löydy viittauksia.” Helsingin Sanomat. Mielipide. Stefan Johansson 1. varavaltuutettu ( r) Helsinki.

Su 2006-08-27.
Sipooseen iski vauvabuumi. Helsingin Sanomat. Kotimaa. Mikko-Pekka Heikkinen (kuva).
Ma 2006-08-28.
Liikennelaitoksen runoileva suunnittelujohtaja eläkkeelle. Seppo Väisänen antaa länsimetron valmistelulle arvosanaksi kuutosen. “Nyt on varaa höllätä myös kielenkantoja. Niitä Vepsäläinen on joutunut ajoittain pitämään viran puolesta tiukilla. Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen (kok) avaukseen Sipoon metrosta Vepsäläinen ottaa etäisyyttä: ’Voidaanko uusi hanke heti panna listan keulille, kun siellä on iso läjä pitkään mukana olleita suunnitelmia? Ottaa aikansa, ennen kuin Sipoon metrolinjan paikka listalla löytyy’, hän viittaa suunnitelmiin pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmästä.” Helsingin Sanomat. Kaupunki. Juha Salonen.

Ti 2006-08-29.
Sipoo valmistelee vastavetoa Helsingin kasvuaikeille. Helsingin Sanomat. Kari Kiuru. Pääuutissivu. Linkki.
Sipoo kiirehtii kasvualueiden kaavoitusta. Talmaan, Nikkilään ja Itäsalmeen kaavaillaan 40 000 uutta asukasta. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Kari Kiuru.
Taikuri saa töitä. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Näkökulma. Kari Kiuru (kuva).

Ke 2006-08-30.
Kehärata on Lounais-Sipoota nopeampi lääke kasvukipuihin. Helsingin Sanomat. Mielipide. Kai Ovaskainen viestintäjohtaja Vantaan kaupunki.

Espoon kaupunginhallitus jätti metropäätöksen valtuuston tehtäväksi. Hallitus hyväksyi metroa puoltavan esityksen sellaisenaan. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Ninni Lehtoniemi. Essi Lehto. Saara Harju. Kartta. Hs.fi Pitääkö Espoon valtuuston hyväksyä esitys länsimetrosta? HS.fi/keskustelut.

Sipoonkorvesta halutaan kansallispuisto. “Vantaa. Vantaan vihreät vaatii valtuustoaloitteessaan …“ Helsingin Sanomat. Kaupunki. HS.

To 2006-08-31.
Espoon kaupunginhallitus meni valtuuston selän taakse. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Kartta. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen.

18 miljoonan kerrosneliön arvoitus. “Helsingin ja pääkaupunkiseudun suuri tonttivaranto tuskin on se kanto, johon Sipoon pakkoliitos kompastuu. Sen sijaan juridiikasta voi tulla isompi pulma. Kuntajakolakia säädettäessä tuskin kukaan ajatteli, että sitä toteutettaisiin Helsingin kasvutarpeiden vuoksi.” “Jos Helsingin esitystä halutaan muuttaa, se on lähetettävä uudelle kuulemiskierrokselle ja aikaa kuluu. Lähtökohtana on ollut, että asiasta päättää nykyinen hallitus. Yksi mahdollisuus olisi viheltää peli poikki ja asettaa selvityshenkilö täydentämään liitoshakemusta. Silloin siitä tulisi sisäministeriön esitys, jolloin Helsingin hanke jäisi ikään kuin taka-alalle. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitussivu. Merkintöjä. Keijo Himanen. Kirjoittaja on Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja.

Miksi Helsinki haluaa Sipoolta sen rannikkoa? Helsingin Sanomat. Mielipide. Ahti Porkka Helsinki.

Pe 2006-09-01.
Selvitysmies ratkomaan Helsingin ja Sipoon riitaa. Rajansiirrot voivat lykkääntyä. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Jarmo Huhtanen. Marja Salmela. Kuva. Markus Jokela. Linkki.
Sisäministeriö harkitsee selvityshenkilöä Helsingin ja Sipoon rajariitaan. Sipoon kunnanjohtaja Luoma: Asia palaa nyt lähtöruutuun. Kuntajakoselvittäjillä yleensä vahva asema lopullisessa rajanvedossa. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Jarmo Huhtanen. Kartta.
Mitä seuraavaksi? Helsingin Sanomat. Kaupunki. Tietokulma.
Alueliitoksiin tarvitaan myös valtuustojen kanta. “Sipoo on valittanut Helsingin hallinto-oikeuteen Helsingin kaupungin alueliitospäätöksestä. Valituksen käsittely ei kuitenkaan estä valtioneuvostoa käsittelemästä liitoshanketta jo nyt.” Helsingin Sanomat. Kaupunki. Matti Huhta.

La 2006-09-02.
Sipoolla ei ole syytä vaihtaa maakuntaliittoa. Jaakko Mikkolan Mielipide. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Linkki.

Enestam
varoittelee Sipoo-selvitysmiehestä. “Enestamin mielestä [Hannes] Manninen harkitsee selvitysmiehen asettamista, koska on ymmärtänyt, että Helsingin alueliitoshakemus ei ole juridisesti kestävä ja sen ‘käy huonosti’. Selvitysmies laatii Helsingin kantaa muotoilevan ehdotuksen, jonka  hallitus voi käsitellä. Sen ansiosta Helsingin hakemus ei lainkaan joudu juridiseen tarkasteluun, Enestam ennusti.” Helsingin Sanomat. Kaupunki. Pekka Vuoristo.

Sipoon oikea koti on Itä-Uudenmaan liitto. “Sipoolla ei ole mitään syytä vaihtaa maakunnan liittoa.” Helsingin Sanomat. Mielipide. Jaakko Mikkola maakuntajohtaja Itä-Uudenmaan liitto.

Su 2006-09-03.
Helsinki on aina saanut haluamansa. Helsingin pinta-alaa on kasvatettu koko sen historian ajan. Vuonna 1946 kaupunkiin liitettiin kokonaisia kuntia. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Riku Jokinen. Kartta: Tuija Kivimäki.
Lauttasaarelainen separatismi vaihtui yhteistyöhaluksi. “Toivottavasti Lauttasaari ei jää väliinputoajaksi Helsingin laajetessa”. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Sami Soininen. Jussi Rokka. Kuva: Ville Männikkö.

Sipoo kysyy tuhannelta kantaa rajanmuutoksiin. “Sipoon kunnanjohtaja Markku Luoma esittää, että Sipoo järjestäisi mielipidekyselyn … haastattelemalla puhelimitse tuhatta sipoolaista.” Helsingin Sanomat. Kaupunki. HS.
Ma 2006-09-04.
Erityislaki radanvarren rakentamisesta. “Helsingin ympäryskuntien kehitys uhkaa tukehtua vuosikymmenessä työmatka-autoilun kasvuun.” “Pian yhteistyöohjelman hyväksymisen jälkeen Helsinki ja hallitus paljastivat, että suurta seudullista politiikkaa aiotaankin tehdä Lounais-Sipoon suunnalla.“ Helsingin Sanomat. Mielipide. Pentti Puoskari valtiot. toht. kaupunginvaltuutettu (sd) Vantaa.

Ti 2006-09-05.
Heinäluoma: Asuntojen laatua parannettava. “Asuntopulasta ja kohoavista hinnoista uhkaa muodostua jo este myönteiselle talouskehitykselle.“ Helsingin Sanomat. Kotimaa. STT.

Ke 2006-09-06.
Helsinki ei saanut haluamaansa 35 vuotta sitten. “Demokratiaan uskoville voin lohdutukseksi todeta, että 35 vuotta sitten Helsinki yritti saada itselleen 13,74 neliökilometriä Espoosta - eli 11,5 prosenttia sen väestöstä - samoilla argumenteilla kuin Sipoosta tänään yritetään haukata. … espoolaiset pistivät hanttiin. … Sipoo haluaa luoda vaihtoehtoisia ihmisläheisiä ratkaisuja. Tätäkö Helsinki pelkää?” Henrik Immonen Helsinki

To 2006-09-07.
Sipoo on meidän! Helsinki valloittaa Lounais-Sipoon kultarannikon. Mitä kaikkea me sieltä saamme? Huomenna Nyt-liitteessä: Kohta Sipoon hienoimmat osat ovat uutta Itä-Helsinkiä. Helsingin Sanomat. Talous. Mainos.

Kuntapelin sopu säröili vain valtionosuuksissa. Pakkoliitospuheet on nielty, Sipoo ei noussut edes keskusteluun.. “Pakkoliitoksista ei enää keskusteltu, kuten tehtiin vielä vuosi sitten. Poliittinen sopu lienee löytynyt tämän hetken kuumimmastakin liitoshankkeesta eli Sipoon osan liittämisestä Helsinkiin, koska edes Rkp:n puheenjohtaja Stefan Wallin ei nostanut asiaa keskusteluun.” “Wallin kuntatalolla: Rauhallinen, ei ilonpilkku panelistina. Vastaukset ympäripyöreitä. Sipoo-kysymykseen vain nimetön viittaus sivulauseessa.“ Helsingin Sanomat. Kotimaa. Riitta Vainio. Kuvia.

Maakunnan vaihto olisi eduksi Sipoolle.. Helsingin Sanomat. Mielipide. Jouko Tikkanen valtuuston ja kunnanhallituksen jäsen (kesk) Sipoo.

Pe 2006-09-08.
Helsingin väkiluku kääntyi kasvuun. Asukasmäärän odotetaan lisääntyvän 20 000:lla kymmenen vuoden aikana. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Jarmo Huhtanen. Kaavio. Linkki.
Helsingin väkiluku kasvaa tuhansilla lähivuosina. Ulkomailta muutto ja syntyvyys käänsivät asukasluvun kasvuun. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Jarmo Huhtanen. Kartta.

Sipoota valtaamassa. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. NYT-liite-linkki.

Sipoo on meidän! Helsinki valloittaa Lounais-Sipoon kultarannikon. Mitä kaikkea me sieltä saamme? Helsingin Sanomat. NYT-liite. Etusivu. Kartta. Linkki.
Sipoossa on vielä väljää. Helsingin Sanomat. NYT-liite. Toimittajalta. Otto Talvio. Linkki: Juttu Sipoosta.
Itä on meidän. Helsinkiläisvalloittajat kävivät tutkimassa Sipoolta riistetyt alueet. Helsingin Sanomat. NYT-liite. Linkki.
Itä meidän. Sehän tiedetään, että me helsinkiläiset valtaamme kohta viidenneksen Sipoosta. Paljon muuta Sipoosta ei tiedetäkään, koska hei, ketään ei ole kiinnostanut. No tilanne on muuttunut. On aika selvittää, mikä on Sipoo. Helsingin Sanomat. NYT-liite. Ville Similä ja Otto Talvio. Kuvat: Niklas Rautio.
Helsinki hamusi Sipoota jo 1989. Helsingin Sanomat. NYT-liite.
Sipoo pähkinänkuoressa. Helsingin Sanomat. NYT-liite.
Kuuluisia Sipoolaisia. Helsingin Sanomat. NYT-liite.

Su 2006-09-10.
Sipoosta ei ole poliittista sopua. “Uskon edelleen, että hanke tulee kaatumaan juridiikkaan. Sokea Kreettakin näkee, etteivät kuntajakolain kriteerit tässä arveluttavassa tapauksessa millään täyty.” Helsingin Sanomat. Mielipide, Stefan Wallin puheenjohtaja Rkp.
Ma 2006-09-11.
Helsingin seudun syytä olla huolissaan vetovoimastaan. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Kaavio. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen.

Pientalokaupunki luotavissa Sipooseen. Helsingin Sanomat. Mielipide. Tero Vanhanen arkkitehti Mäntsälä. Kuva.

Ti 2006-09-12.


Suomenmaa. Politiikka. Tiistai 2006-09-12.
Kiviniemi vaatii Sipoon kunnan osa
taliitos. Kuva Pertti Manninen.
Kiviniemi vaatii Sipoon kunnan osaliitosta. Suomenmaa. Politiikka.

Sipoo vaihtanee maakuntaliittoa ensi vuonna. Helsingin Sanomat. Kaupunki. HS.

Ke 2006-09-13.
Sipoo-selvitysmies nimitettäneen lähipäivinä. Sisäministeriöllä oli vaikeuksia löytää sopiva henkilö. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Jarmo Huhtanen.

Sipoon johto sai kunnanhallituksen tuen. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Kari Kiuru.

Helsingissäkin rakentamatonta maata. Helsingin Sanomat. Mielipide. Harri Hypén valtiot. maisteri Helsinki.

To 2006-09-14.
Sipoon poliittinen kriisi kärjistyy. Kokoomus, sosiaalidemokraatit ja keskusta koettavat kammeta Rkp:n vetämän kunnanhallituksen syrjään. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Linkki.
Helsingin rajansiirtohalu ajoi Sipoon poliittiseen kriisiin. Rkp-vetoinen kunnanhallitus yritetään erottaa. Sdp, kokoomus ja keskusta haluavat murtaa Rkp:n vallan. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Jarmo Huhtanen.

Sipoon valtaaminen ei perustu kasvutarpeisiin. Helsingin Sanomat. Mielipide. Heikki Blåfield kauppat. maisteri Sipoo.

Pe 2006-09-15.
Helsinki yritti Sipoolta uhkailemalla maata. Helsinki olisi tyytynyt Lounais-Sipoota nyt haettua puolta pienempään alueeseen. Sipoo ei uskonut Helsingin uhkauksiin. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Jarmo Huhtanen. Linkki.

Helsingin johto yritti kiristää Sipoota rajansiirtoon. Historiallista rajansiirtoa “sondeerasi” vain neljä ihmistä. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Uutisanalyysi. Jarmo Huhtanen. Kuvat. Aikataulu.
“On tammikuun puoliväli. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok) ja Sipoon kunnanjohtaja Markku Luoma tapaavat Helsingin Sanomien pyynnöstä Sipoon Sopukassa. Kahvipannun ääressä keskustellaan Helsingin ja Sipoon suhteista.
Miehet kohtaavat näissä merkeissä ensimmäistä kertaa. Pajusella on missio: Helsinki tarvitsee elintilaa idästä.
Sipoon kunnanjohtajan posket punoittavat. Hän on puolustuskannalla. Luoman viesti on selvä: rajoista ei keskustella.
Helsingin ja Sipoon johdot jatkavat keskustelua kevään aikana. Neuvottelut käydään suopeassa piirissä johon kuuluu vain neljä henkilöä: Pajunen, Luoma, Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori (kok) ja Sipoon kunnanhallituksen puheenjohtaja Christel Liljestöm (r ).
Kevään dramaattiset tapahtuvat paljastuvat Sipoon valtuuston asettaman tilapäisen valiokunnan tekemistä pöytäkirjoista, jotka perustuvat Liljeströmin ja Luoman haastatteluihin.
Pöytäkirjoista ilmenee, miten neljän kopla “sondeerasi” historiallista rajansiirtoa keskenään. Sondeeraukseen perustuvaan valmisteluun näyttävät kuuluvan pakonomainen salailu ja kiristystä muistuttava uhkailu.
Pajunen ja Luoma tapaavat helmikuussa Helsingissä. Tapaamisessa ovat mukana myös Vapaavuori ja Liljeström.
Helsinkiläiset korostavat “kahvikuppikeskustelussa”, että tappamisen pitää säilyä ehdottomasti salaisena. Vapaavuori ja Pajunen eivät vielä esitä mitään yksilöityjä vaatimuksia rajansiirrosta.
Kahvikuppikeskustelussa sovitaan virkamiesvierailusta. Virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi ja yleiskaavapäällikkö Pertti Kare matkustavat Sipooseen 17. maaliskuuta. Mukana on kaksi ensimmäistä alustavaa karttaluonnosta. Tieto kartoista ei kulje Sipoon päättäjille.
Pajunen kutsuu Luoman ja Liljeströmin uudelleen Helsinkiin huhtikuussa. Sipoolaisten eteen lyödään yllättäen kaksi karttaa ja uhkavaatimus.
Ensimmäisessä kartassa Sipoolta vaaditaan 50:tä neliökilometriä maata. Toisessa kartassa alue on puolet pienempi.
Liljeströmin mukaan Vapaavuori ja Pajunen ilmoittavat, että Helsinki tyytyy pienempään alueeseen, jos Sipoo suostuu vapaaehtoisesti rajansiirtoon. Muussa tapauksessa Helsinki hankkii valtioneuvoston avulla isomman alueen.
Vapaaehtoisuuden porkkanaksi tarjotaan muun muassa sitä, että Helsinki on silloin valmis luopumaan maanomistuksistaan Sipoossa.
Vapaavuori ei kiellä eikä myönnä kiristysyritystä. “Jälkimmäisessä tapaamisessa oli esillä tiettyjä karttoja”, hän sanoo.
Tapaamisen ilmapiiri oli jännittynyt. “Vapaavuori oli mielestäni uhkaava. Mutta minä liitin sen hänen persoonaansa - että Vapaavuori tässä puhuu”, kuvaa Luoma.
Vapaavuori yritti mielestään vain tuoda mahdollisimman selkeästi esille, että Helsinki on tosissaan.
Sipooseen palattuaan Liljeström kutsui koolle Rkp:n ja kokoomuksen neljä napamiestä. “Tätä kokousta ei ole sitten pidetty”, Liljeström aloittaa hätäkokouksen.
Kokouksen lopputulos on se, että Helsingin vaatimuksiin ei suostuta. Nelikko tekee kohtalokkaan virhearvion uskoessaan, ettei Helsinki saa rajansiirtoon keskeisten ministereiden tukea.
Sipoon johtokaksikko herää ankeaan arkeen vasta 16. kesäkuuta. Valtiosihteeri Stefan Wallin (r ) soittaa Liljeströmille kertoakseen, että kuntaministeri Hannes Manninen tukeekin Helsingin hanketta.
Osa Sipoon päättäjistä on nyt raivoissaan. Heidän mielestään Liljeström ja Luoma ovat tehneet virhearvion ja salanneet tietoja Helsingin kanssa käydyistä neuvotteluista.
“Päädyin siihen, että kaikki puolueet eivät olisi mukana, koska nämä keskustelut olivat täysin luottamuksellisia ja täysin epävirallisia”, Liljestöm puolustelee.
Rajansiirtoa valmisteltiin hyvin pienessä piirissä myös Helsingissä. “Ei siitä laajempaa tiedonjakoa harrastettu”, Vapaavuori myöntää.
Jussi Pajunen ei halunnut kommentoida neuvotteluja.”

Kuva: “Jussi Pajunen (vas.) ja Markku Luoma tammikuussa Sopukassa.”
Aikataulu: “Tammikuu 13.1. Jussi Pajunen ja Markku Luoma tapaavat Sipoossa HS:n pyynnöstä ensimmäisessä yhteisessä keskustelussaan. “Rajantarkistuksista ei keskustella.” Helmikuu 21.2 Jan Vapaavuori, Pajunen Christel Liljeström ja Luoma tapaavat Helsingissä. “Tapaamisemme oli ns. kahvikuppikeskustelu.” Maaliskuu Huhtikuu 11.4. Vapaavuori, Pajunen, Liljeström ja Luoma tapaavat toisen kerran Helsingissä. “Siinä keskustelussa kartta- ja rajansiirtokeskustelu nousi pääosaan.” 18.4. Sipoon Rkp:n ja kokoomuksen hätäkokous pohtii Helsingin vaatimuksia. “Tätä kokousta ei ole sitten pidetty.” 25.4. Liljeström kertoo Sipoon kunnanhallitukselle pöytäkirjan ulkopuolella Helsingin vaatimuksista. “En kertonut yksityiskohtaisesti, mutta kerroin periaatekeskusteluista.” Kesäkuu 16.6. Valtiosihteeri Stefan Wallin (r ) paljastaa Liljestömille ministeri Hannes Mannisen kannan rajansiirtoon. Liljeström ja Luoma laativat kirjeen Manniselle. “Tätä kirjettä eivät muut hallituksessa ole nähneet.” 20.6. Helsingin Sanomat julkaisee uutisen, jossa kerrotaan Helsingin aikovan haukata Lounais-Sipoosta valtioneuvoston tuella. “En pysty tähän vastaamaan”, Pajunen kommentoi. Lähteet HS ja Sipoon tilapäisen valiokunnan pöytäkirjat.”
Helsingin Sanomat. Kaupunki. Uutisanalyysi. Jarmo Huhtanen. Kuvia.

Sanottua. “Tämä oli tiettyä sondeerausta ei päätöksentekoa.“ Markku Luoma puolustelee tiedon pimittämistä. “Siitä ei pidetä pöytäkirjaa, vaan se on sondeeraus.“ Christel Liljeström (r ). “Hyvä hallintotapahan edellyttää, että koko prosessi ja kontaktinotot nostetaan esille ja niistä tehdään julkisia.“ Markku Luoma kertoo salaisista keskusteluista. “Yllättyisitkö, jos kunnanhallituksen jäsenet sanoisivat, että he eivät koskaan ole keskustelleet Helsingin rajansiirroista kunnanhallituksessa?“ Valiokunnan jäsen Hanne Aho (sd) kysyi Liljestömiltä. “En kommentoi epävirallisia keskusteluja.“ Jussi Pajunen (kok). “Ne olivat vapaaehtoisia keskusteluja.“ Jan Vapaavuori (kok). Helsingin Sanomat. Kaupunki.

La 2006-09-16.



2006-09-16 lauantai. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus.  "Sinällään Pajunen ja Vapaavuori eivät ole syyllistyneet mihinkään oikeudellisesti tuomittavaan tekoon..."  Kuva:
Pertti Manninen.

Kovaa peliä Sipoossa. Helsinki voisi vaatia elintilakseen Espoon rannikkoa Westendistä Kivenlahteen. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus. Kuva. Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja on Antti-Pekka Pietilä.

Uhkailu neuvotteluissa tuomitaan. Monet Helsingin poliittiset ryhmät oudoksuvat kaupunginhallituksen puheenjohtajan Jan Vapaavuoren (kok) ja kaupunginjohtaja Jussi Pajusen (kok) toimintaa Sipoon rajansiirtoneuvotteluissa. Ryhmät paheksuvat uhkailua ja kiristystä. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Linkki.
Helsingin päättäjät ihmettelevät kokoomusjohdon toimia. Oma ryhmä kuulee Pajusta ja Vapaavuorta maanantaina. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Jarmo Huhtanen.

Porvoon johtajanvalinta etenee riitaisasti. Myös Sipoon kunnanjohtaja Markku Luoma tavoittelee virkaa. Helsingin Sanomat. Kotimaa. Juhani Saarinen.

Lipponen puolusti Sipoota rajakiistassa. “Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (sd) haluaa pienentää Helsingin maavaatimusta Sipoolta. Ylen teksti-tv:n mukaan Lipponen toivoo, että Helsingin ja Sipoon rajakiistassa voitaisiin joustaa Sipoon hyväksi. Kymen sosiaalidemokraattisen piirin satavuotisjuhlassa puhuneen Lipposen mielestä ympäristöä Helsingin Itäpuolella on kehitettävä, ja Sipoon ja Helsingin maajärjestely on osa kehitystä.” Helsingin Sanomat. Kaupunki. Lyhyesti. HS.
Ma 2006-09-18.
Kuntauudistukseen vauhtia lepsusta puitelaista huolimatta. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen.

Onko Sipoo-liitokselle erityisen painavat edellytykset? Helsingin Sanomat. Mielipide. Aulis Pöyhönen.
“Helsingin kaupunginvaltuusto on esittänyt valtioneuvostolle, että Sipoon kunnan länsiosa liitettäisiin Helsingin kaupunkiin.
Sitä ennen olisi näiden välissä oleva Vantaan kaupunkiin kuuluva Västerkullan alue liitettävä Helsinkiin, koska Helsingillä ja Sipoolla ei ole yhteistä rajaa.
Sipoosta liitettävä 5000 hehtaarin ja 3000 asukkaan alue on niin suuri, että sen liittämiselle vaaditaan “erityisen painavat edellytykset” - kuten kuntajakolaissa säädetään.
Ovatko erityisen painavat edellytykset olemassa, sitä ei voida tarkkaan sanoa ennen kuin kaikkia osapuolia on kuultu. Tosin Helsinki katsoo, että ne ovat olemassa. Sipoon kunta on eri mieltä.
Lehtitietojen mukaan pääministeri Matti Vanhanen (kesk) sekä ministerit Eero Heinäluoma (sd) ja Hannes Manninen (kesk) tukevat Helsingin suunnitelmaa. Kaiken lisäksi liitos pitäisi tehdä vielä ennen eduskuntavaaleja. Näin ei oikeusvaltiossa pitäisi menetellä.
Kuntajakolain mukaan rajoja voidaan muuttaa, jos muutos edistää palvelujen järjestämistä alueen asukkaille, parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita, parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta.
Lisäksi väestön kieliolosuhteet on otettava huomioon. Nämä ovat kuntajaon muuttamisen yleiset edellytykset.
Milloin kyseessä on kunnan kokoon nähden suuri alue - jollaisesta Sipoon kohdalla on siis kysymys - sen liittämiseen eivät pelkät yleiset edellytykset riitä, vaan niiden pitää olla painavat.
Säännös on erityissäännös, jota on tulkittava ahtaasti. Ahdasta tulkintaa tukee myös se, että kyseessä olisi ilmiselvä pakkoliitos.
On vaikea nähdä, että Länsi-Sipoon asukkaiden palvelut paranisivat erityisen paljon, jos he saisivat ne Helsingin kaupungin järjestäminä. Entä miten erityisen paljon alueen asukkaiden elinolosuhteet paranisivat Helsingissä? Nyt jos koskaan kunnallinen kansanäänestys olisi paikallaan.
Entä miten painavasti elinkeinojen toimintamahdollisuudet paranisivat? Luvattaisiinko niille jotain erityisetuja?
Miten paljon Helsingin kaupungin (sen organisaation) toimintakyky ja toiminnan taloudellisuus paranisivat? Entä miten kävisi Sipoolle? Lienee selvää, että liitos raunioittaisi Sipoon toimintakykyä ja taloutta paljon enemmän kuin se edistäisi Helsingin.
Helsingin kaupunki perustelee hakemustaan myös sillä, että liitos olisi koko seudun kannalta erityisen merkittävä. Onko näin, siitä hallituksen on kuultava myös muita seudun kuntia. Ei ole suinkaan varmaa, onko Espoo samaa mieltä.
Näyttää siltä, että Helsingin kaupunki on huonosti valmistautunut hakemuksensa tekoon - melkein kuin lähtenyt soitellen sotaan.
Hallituskin tuntuu hätääntyvän, kun sen piirissä harkitaan erityisen kuntaselvittäjän asettamista!
Helsingin Sanomat. Mielipide. Aulis Pöyhönen Espoo.

Ti 2006-09-19.
Christel Liljeström jännitti edessä olevaa äänestystä. Helsingin johdossa tivattiin sääntöjä neuvottelutapoihin. Helsingin kaupunginhallituksessa tiukka keskustelu Sipoon rajaneuvotteluista. Sipoon valtuusto pohti illalla kunnanhallituksen luottamusta. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Jarmo Huhtanen. Olli Pohjanpalo. Kuva. Kartta: Helsingin esittämät rajavaihtoehdot Sipoossa. Linkki.

Helsingin johto tiukkasi sääntöjä neuvottelutapoihin. Helsingin poliitikot haluavat lakaista Sipoo-kohun maton alle. Professori Kaarlo Tuori: Esitys Sipoon rajansiirrosta on laiton. “Valitusten joukossa oli Helsingin yliopiston yleisen oikeustieteen professorin Kaarlo Tuorin lausunto. Tuorin mielestä Helsingin rajansiirtoesitys Sipoossa on laiton. Hänen mukaansa rajansiirron käsittelyssä Helsingin valtuustossa kesäkuussa meneteltiin virheellisesti, mikä oikeuskäytännön mukaan johtaa esityksen kumoamiseen. Tuori antoi lausuntonsa yksityishenkilöiden laatimaan valitukseen. Valittajat vaativat, että valtuuston tekemä päätös kumotaan." Helsingin Sanomat. Kaupunki. Jarmo Huhtanen.

Sipoo lykkäsi hakemustaan Uudenmaan liiton jäseneksi. Kunnanhallituksen puheenjohtajan Liljeströmin kohtalo siirtyi yöhön. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Olli Pohjanpalo. Kuva.

Kunnat yhteen myös pääkaupunkiseudulla. Helsingin Sanomat. Mielipide. Juha Vuorio Oulu.

Ke 2006-09-20.
“Jaha, helsinkiläisillä näkyy olevan taas jokin ehdotus”. Helsingin Sanomat. Pääkirjoitussivu. Karlsson. Pilapiirros.

Kuntien uusi pakkoyhteistyölista vielä osin auki. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Jaakko Hautamäki. Linkki.
Hallitus kinastelee vieläkin pakkoyhteistyökuntien nimilistasta. Sdp ajaa yhteistyölistalle enemmän kuntia kuin keskusta. Helsingin Sanomat. Kotimaa. Jaakko Hautamäki. Kartta.
Kuntauudistus pian eduskuntaan. Helsingin Sanomat. Kotimaa. Tietokulma.

Sipoon yhteistyöhalut tyrehtyivät. Uudenmaan liiton jäsenyys saa odottaa vuosikymmenen. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Uutisanalyysi. Olli Pohjanpalo.

Kohu sipoolaisten “uhkailusta” turha. Helsingin Uutiset. Pääuutissivu. Tänään. “Mielipidekuohunta Sipoon kunnanjohtajien uhkailuista Helsingin rajansiirtoneuvotteluissa on turhaa. Uutinen perustui pöytäkirjoihin, joissa itse itsensä nurkkaan ajaneet Sipoon kunnanjohtajat yrittivät selitellä tekosiaan erottamisuhkan alla.
Näin arvioi Helsingin Uutisten päätoimittaja Risto Hietanen kohu-uutisointia, jonka mukaan helsinkiläisjohtajat Jussi Pajunen ja Jan Vapaavuori olisivat uhkailleet kahta sipoolaiskollegaansa. Hietasen mukaan sipoolaispäättäjät ovat rakentaneet korkean suojelumuurin vajaan parinkymmenen kilometrin päähän Suomen ainoan metropolialueen keskustasta, eivätkä ole kertaakaan suostuneet neuvottelemaan sen purkamisesta. 
- Nyt he ovat törmänneet tilanteeseen, johon eivät kuvitelleet joutuvansa: Suomen kansantalouden kehitys ajaa sipoolaisten itsemääräämisoikeuden ohi, ja sen he kokevat salaa valmistelluksi “uhkailuksi”, Hietanen  kirjoittaa. Helsingin Uutiset. Pääuutissivu. Tänään. Linkki
.

Uutisanalyysi: “Uhkailu” on vain nurkkaan ajautuneen vikinää. Jäitä hattuun ja faktat mieleen, Maija Anttila, kun sipoolaiset kuohuttavat keskustelua. Helsingin Uutiset. Pääkirjoitussivu. Risto Hietanen Päätoimittaja. (kuva).
“Helsinki yritti Sipoolta uhkailemalla maata”. Näin otsikoi Helsingin Sanomat uutisanalyysinsä Sipoon valtuustovaliokunnan pöytäkirjoista. Ne perustuvat Sipoon kunnanjohtajan Markku Luoman ja kunnanhallituksen puheenjohtajan Christel Liljestömin kuvauksiin viime kevään tapaamisista Helsingin kaupunginjohtajan Jussi Pajusen ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan Jan Vapaavuoren kanssa.
Uutinen aiheutti mielipidemylläkän. Ensimmäisten joukossa Helsingin sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Maija Anttila lähetti tiedotteen, jossa hän irtisanoutui täysin kokoomuslaisten Pajusen ja Vapaavuoren menettelytavoista.
Uutisen synnyttämää reaktiota kuvaa erään entisen sipoolaisen kommentti: “Aiemmin ymmärsin Helsingin pyrkimyksiä saada Sipoosta maa-alueita rakentamiselle. Nyt en enää voi hyväksyä sitä, jos tuolla tavalla on käyttäydytty”.
Uutinen siis nosti pintaan pinnan alla eläneen epäilyn: Suuri ja mahtava Helsinki on lähtenyt ryöstöretkelle pientä ja sitkeää Sipoota vastaan.
¤¤¤
Ottamatta kantaa Pajusen ja Vapaavuoren käyttäytymiseen - kun en siitä mitään tiedä - uskallan olla eri mieltä Helsingin Sanomien uutisanalyysin kanssa.
Uutinen perustui pöytäkirjoihin, joissa itse itsensä nurkkaan ajaneet Sipoon kunnanjohtajat yrittävät selitellä tekosiaan erottamisuhan alla. Sitähän tilapäinen valiokunta selvitti. On luonnollista, että nurkkaan joutuneet, joilla ei ole mitään ulospääsytietä, kokevat kaiken uhkaksi. Tai ainakin selittävät niin. koska se on ainut tapa yrittää nurkasta ulos.
Jos muistaa faktat, uutisanalyysiltä - siis Sipoon kunnanjohtajien selittelyiltä - putoaa pohja pois.
Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen antoivat yhteisen kannanottonsa valtioneuvoston kunta- ja palvelurakenneuudistukseen 15. helmikuuta. Siinä esitettiin, että osia Länsi-Sipoosta pitää liittää osaksi pääkaupunkiseutua. Kannanotto oli täysin avoin ja julkinen, ja todennäköisesti luettu myös Sipoossa.
Sama asia on ollut esillä jo vuosikymmeniä, edellisen kerran viisi vuotta sitten Helsingin yleiskaavaa uusittaessa. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpisen mukaan silloinkin neuvoteltiin Sipoon länsiosien luovuttamisesta Helsingille. Viime torstaina Helsingin demareille puhunut Korpinen sanoi, että silloinen kunnanjohtaja Viking Sundström oli myöntänyt hankkeen järkevyyden, mutta “eihän sitä kukaan uskalla esittää Sipoossa”.
Nyt esitetyt rajasiirrot on kuvattu salaa valmistelluksi hyökkäykseksi. Tällainen tulkinta on ymmärrettävää ainoastaan yhdestä näkökulmasta: sipoolaiset joutuivat nyt ensimmäisen kerran sen tosiasian eteen, että hankkeesta tulee totta. He olivat jo tottuneet, että vuosikymmeniä vellonut keskustelu jää aina vaan keskusteluksi. Näinhän HS:n uutisanalyysissäkin todettiin: “Sipoo ei uskonut Helsingin uhkauksiin”. Sipoolaiset tulivat yllätetyiksi: valtioneuvoston käynnistämä Paras-hanke teki hankkeesta vihdoin totta.
¤¤¤
Mutta onko se uhkailua, että Helsinki kertoi avoimesti tavoitteistaan? Tai totesi, että jos rajasiirrot voidaan sopia vapaaehtoisesti neuvotellen, silloin pöydällä olisi useampia vaihtoehtoja, joihin molemmat osapuolet voisivat vaikuttaa omista lähtökohdistaan? Tai, jos asiasta ei voida neuvotella - kuten ei voitu, koska Sipoo kieltäytyi kaikista neuvotteluista - asia siirtyy Suomen lakien mukaan valtioneuvostolle. Helsingin ainoaksi vaihtoehdoksi jäi aloitteen tekeminen maan hallitukselle, jonka tehtävänä on - ei siis Helsingin kaupungin - arvioida pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisen tavoitteen toteuttamisedellytykset ja tehdä siitä päätös.
Kuka voi siis kuvitella uhkailuksi helsinkiläisjohtajien esitykset, kun heillä ei ole asiassa kuin aloitteenteko-oikeus. Heillä ei ole asiassa päätösvaltaa, eikä siis kaluunoita “uhkailulle”.
Kaiken mielipidemyllerryksen keskellä kannattaa muista myös Korpisen torstaina luettelemat faktat.
- Helsingin seudun kehitys, joka on Suomen kansantalouden kannalta elintärkeää, edellyttää 70 miljoonan asuntokerrosneliön uudisrakentamista 50 seuraavan vuoden aikana. Helsingiltä loppuvat rakentamismahdollisuudet sen jälkeen. kun vanhan sataman alta avautuvat maat on rakennettu.
- Sipoo on maa-alaltaan kaksi kertaa Helsingin kokoinen, ja jää sellaiseksi myös rajasiirtojen jälkeen. Asukasmäärä Sipoossa on nyt samansuuruinen, vajaat 20 000, kuin Helsingin länsipuolisella rannikolla Espoossa, ennen kuin sitä alettiin aikanaan rakentaa osaksi pääkaupunkiseutua. Nyt Espoossa on 230 000 asukasta, kun sitä suuremmassa Sipoossa on edelleen vajaat 20 000.
Huomionarvoista on myös pelkoskenaario, jos pääkaupunkiseudun itäosat jäävät nykyiselleen: Seudullinen segregaatio, asuinalueiden eriytyminen, vahvistuu niin, että itä rampautuu slummimaiseksi pussinperäksi, ja läntiset osat paisuvat varakkaaksi hyväosaisten suojelualueeksi. Kuvaavaa on, että Vantaankin kaupunkisuunnittelussa itäiset osat ovat ainoa täysin näköalaton kehittämiskohde, koska rajat on suljettu Sipoon kielimuuriin.
¤¤¤
Sipoolaispäättäjät ovat rakentaneet korkean suojelumuurin vajaan parinkymmenen kilometrin päähän Suomen ainoan metropolialueen keskustasta. Eivätkä ole kertaakaan suostuneet neuvottelemaan sen purkamisesta. Nyt he ovat törmänneet tilanteeseen, johon eivät kuvitelleet joutuvansa: Suomen kansantalouden kehitys ajaa sipoolaisten itsemääräämisoikeuden ohi, ja sen he kokevat salaa valmistelluksi “uhkailuksi”.
Lopputulema HS:n uutisanalyysistä on, että suuriotsikkoinen uhkailu on kuin nurkassa itkevän pikkulapsen vikinää. Siihen ei kannattaisi Helsingin toiseksi suurimman valtuustoryhmän puheenjohtajan Maija Anttilan reagoida. Jos Anttila haluaa tehdä kunnallista sisäpolitiikkaa vahvojen kokoomusjohtajien aseman heikentämiseksi, se kannattaa tehdä muilla aseilla kuin herkällä “ulkopolitiikan” aiheella.
Vaarana on, että vikinä kasvaa parkunaksi, jos sille annetaan ymmärrystä.
¤¤¤
Mielenkiintoista oli torstain demaritilaisuudessa Sipoon sd-valtuustoryhmän puheenjohtajan Hanne Ahon vuodatus. Hän ei sanallakaan kritisoinut Helsingin pyrkimyksiä liittää Länsi-Sipoo osaksi pääkaupunkiseutua. Sen sijaan Aho haukkui paikalliset rkp:läiset maan rakoon. Hän haukkui myös Sipoon vihreät. He ovat “perhosvihreitä”, joilla ei ole mitään vihreää ideologiaa. Sipoolaisvihreät eivät Ahon mukaan hyväksy raiteiden varaan rakentuvia tiiviitä yhdyskuntia, vaan “kaikkien on ajettava omilla autoillaan töihin”.
Ainoa murhe Sipoon demareilla oli se, että kuntarajojen muutos merkitsee Rkp:n säilymistä enemmistöpuolueena, kun demareita ja kokoomusta äänestävät suomenkieliset siirtyvät helsinkiläisiksi. Että semmoisia kaupunkirakenteellisia murheita sipoolaisdemareilla!
¤¤¤
Ja vielä yksi tuulesta temmattu otsikkoanalyysi: Sisäasiainministeriö on asettamassa selvitysmiehen tekemään esitystä Sipoon rajasiirroista. Valtamedioissa on julkituotu sipoolaispäättäjien näkemys, joiden mukaan se merkitsee paluuta alkupisteeseen eli valtioneuvosto muka vetäisi tukensa Helsingin aloitteelta.
Asia on juuri päinvastoin: Selvitysmiehen asettamisella ministeri Hannes Manninen panee hankkeen mutkat suoriksi. Kun selvitysmies tekee esityksen, silloin kaikki valitukset Helsingin aloitteesta raukeavat turhina, koska valtioneuvosto ottaa kantaa selvitysmiehensä esitykseen, ei Helsingin aloitteeseen tai sen oikeudellisuuteen.
Ja jos veikata saa, niin päätös syntyy suunnitelman mukaisena ennen maaliskuun eduskuntavaaleja.
Helsingin Uutiset. Pääkirjoitussivu. Risto Hietanen Päätoimittaja. (kuva). Helsingin Uutisten vastaava päätoimittaja on Eero Lehtinen ja sitä kustantaa Medialehdet Oy. Yhtiö kuuluu Suomen Lehtiyhtymään. Painokset: Itä-Helsinki 72 200 kpl, Etelä-Helsinki 88 800 kpl, Pohjois-Helsinki 62 100 kpl, Länsi-Helsinki 54 500 kpl. Painosmäärä yhteensä 277 600 kpl.

Sipoolla luulisi olevan oikeus omaan maahansa. “Jos Helsingin suunnitelmat kaupunkien välisistä “rajansiirroista” todella toteutuvat, päästään kenties toteamaan kuten saman teoksen [Täällä Pohjantähden alla] torpastaan häädetty Laurilan Anttoo: Mitä virkaa on lailla, miksei yhtä hyvin sanota, että maanryöstö on luvallista ilman muuta?“ Helsingin Sanomat. Mielipide. Minna Nevalainen Sipoo.

To 2006-09-21.
Sipoo-kiistaan nopeasti selvitysmies. “Helsingin ajatuksena on, että nykyinen hallitus vielä päättäisi alueliitoksesta. Viisainta olisi kuitenkin puhaltaa peli poikki ja valmistella asia ulkopuolisen selvityshenkilön voimin.” Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen.

Tampereella ja Sipoossa myrskyää. Helsinki kompuroi, mutta riitaisa Sipoo ei pysty takaamaan metropolialueen kehitystä. Iltalehti. Pääkirjoitus. Kuva. Vaakuna. Iltalehden vastaava päätoimittaja on Kari Kivelä.

Helsinki Sipoo. Ilta-Sanomat. Pilapiirros. Kätsy. Jarmo Koivunen.

Pe 2006-09-22.
Enemmistö vastustaa Sipoo-pakkoliitosta. Tiedonantaja. Pääkirjoitussivu. Muut mediat.
 "Helsingin kaupunginjohdon asukkaita kuulematta valmisteleva esitys Länsi-Sipoon pakkoliittämisestä Helsinkiin ei saa asukkaiden tukea", muistuttaa SKP:n Helsingin kaupungin  piirijärjestön lehti Eespäin tuoreessa numerossaan.
"Vaikka Helsingin Sanomat ovat markkinoineet hanketta kovalla rummutuksella, asukkaiden enemmistö niin Helsingissä kuin koko pääkaupunkiseudulla tuomitsee hankkeen.
Taloustutkimuksen tekemän gallupin mukaan 55 prosenttia helsinkiläisistä ja 58 prosenttia pääkaupunkiseudun asukkaista vastustaa Helsingin laajentamista pakkoliitoksella (HU 9.7). Vain kolmannes kannattaa pakkoliitosta.
Helsingin kaupunginvaltuustossa SKP:n ja asukaslistan ryhmä esitti pakkoliitoksen hylkäämistä ja neuvottelua Sipoon ja Vantaan kanssa yhteisymmärryksessä tehtävistä ratkaisuista. Esitystä kannattivat RKP:n ryhmä ja yksi vihreiden valtuutettu. Kaikki muut valtuutetut hyväksyivät ylipormestati Jussi Pajusen ajaman pakkoliitoshankkeen, vaikka se oli valmisteltu salassa, valtuutetut saivat esityksen  käteensä vasta kokouksen alkaessa ja vaikka hankkeen juridiset perustelut ovat kyseenalaiset.
Grynderien vai  asukkaiden ehdoilla?
SKP:n ja asukaslistan Yrjö Hakanen arvostelee erityisesti sitä, että asia on valmisteltu ja sitä ajetaan asukkaita lainkaan kuulematta.
- Helsingillä on jo ilman tätä alueliitosta rakentamatta 50 000- 80 000 asukkaalle kaavoitetut alueet. Eivätkä tähän lukuun vielä kuulu kiistanalaiset Malmin lentokentän ja Santahaminan alueet, joihin niihinkin on kaavailu kymmeniä tuhansia asukkaita.
- Helsinkiläisten kannalta voi kysyä, miksi pitää ahnehtia lisää alueita, kun nykyisiäkään ei ole rakennettu, asuntotuotanto-ohjelmia ei ole pystytty toteurttamaan ja kun nykyisten asukkaiden palveluista ei kyetä huolehtimaan.
Hakasen mielestä metropolialuetta voidaan kehittää myös verkostomaisella yhteistyöllä. Hän epäilee myös sitä. miten Länsi-Sipoon arvokkaiden metsäalueiden ja rakentamattomien rantojen käy, jos Helsinki pääsee gryndereiden kanssa kaavoittamaan sinne 50 000 asukkaan asuinalueet." 
Tiedonantaja. Pääkirjoitussivu. Muut mediat.

Sipoon rajakiistaan selvitysmies. Valtiotieteen maisteri Pekka Myllyniemen aikataulu on tiukka, mutta kädet ovat vapaat. Helsingin Sanomat. Pääuutissivu. Kuva. Linkki.
Sipoo-selvitysmieheksi esitetään Pekka Myllyniemeä. Ministeriön asettamaa tehtävää ei sidota Helsingin esitykseen. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Jarmo Huhtanen. Kuva.

Naula Sipoon arkkuun. “Selvittäjän asettaminen tekee käytännössä turhiksi Helsingin valtuuston kesäkuisesta rajansiirtopäätöksestä tehdyt valitukset. Ne kulkevat nyt omaa reittiään Helsingin hallinto-oikeudessa ja todennäköisesti korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Selvitysmies tekee esityksensä ainakin teoriassa puhtaalta pöydältä. Hänen työstään ei voi valittaa. Sisäministeriö tekee selvitysmiehen työn pohjalta oman rajansiirtoesityksensä valtioneuvostolle. Vasta valtioneuvoston päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.“ Helsingin Sanomat. Kaupunki. Kommentti. Jarmo Huhtanen.

Nyt olisi valtion vuoro antaa tukea Sipoolle. “Valtioneuvoston on aika tunnustaa Sipoon suunnanmuutos ja tukea pientä kuntaa sen kasvupyrkimyksissä. Olisi valtioneuvostolta erikoinen signaali kiittää Sipoota uudesta yhteistyöhalukkuudesta riistämällä kunnalta uusimpien investointien tulokset Helsingin jo laillisuudeltaan kyseenalaisen rajansiirtohankkeen hyväksi. Puhemies Paavo Lipponen on toivonut kiistassa "joustoa Sipoon hyväksi". Joustoa ei ole uusimpien investointien pakkosiirto pääkaupungillemme, jolla ei ole maarajaakaan Sipoon kanssa. Joustoa ei myöskään ole se, että annettaisiin Helsingille "kompromissin tuloksena" se, mitä se alun perin halusikin." "Yhteistyö ei voi tarkoittaa sitä, että Helsinki ilmoittaa, mitä se milloinkin haluaa, ja muut sanovat kauniisti kyllä.” Helsingin Sanomat. Mielipide. Anja Lindqvist suomentaja Etelä-Sipoo.

Myllyniemi
selvittää Helsingin ja Sipoon aluekiistaa. Kauppalehti. Uutiset. Kauppalehti. Kuva.

Selvitysmies Sipoo-kiistaan. Uutislehti100. Etusivu. Linkki.

Pekka Myllyniemi
ehdolla Sipoo-kiistan selvittäjäksi. Uutislehti100. Uutiset. STT. Kuva.

Myllyniemi
Sipoo-kiistaa selvittämään. Metro. Uutiset. STT.

Utredare misstänks vara partis. “Den föreslagna utredningsmannen Pekka Myllyniemis kunnande, erfarenhet och kompetens ifrågasätts inte. Men kan han vara opartisk i tvisten mellan Helsingfors och Sibbo då han också är medlem i den nyländska lanskapsstyrelsen. HBL Hufvudstadsbladet. Sidan 1. Link.


Foto: Pertti Manninen.

"Fundersam Sibbotrio. Politikerna Susanna Vuorio (saml) och Begt Wiik (sfp) tillsammans med kommundirektör Markku Luoma den information de delgavs på inrikesministeriet." Foto: Henrik Malmström.

Hufvudstadsbladet  2005-09-22.
Staten hör, men lyssnar den?
Hufvudstadsbladet  2005-09-22.
Sibboborna ifrågasätter utredarens trovärdighet.

Gränstvisten. Kommunstyrelsen ska ta ställning till Myllyniemi. Sibboborna ifrågasätter utredarens trovärdighet. “Om jag blir utredningsman i tvisten mellan Helsingfors och Sibbo kommer jag att jobba snabbt och självstädigt, säger Pekka Myllyniemi.” Hufvudstadsbladet. 22.9.2006. Ralf Sundberg.
Profil. Pekka Myllyniemi. Hufvudstadsbladet. 22.9.2006.

Staten hör, men lyssnar den? Hufvudstadsbladet. Ledare. Johanna Westman.

La 2006-09-23.
Nuoret pitävät Sipoon puolta. Helsingin Sanomat. Nuoret. Sannukka Pekkala. 8 kuvaa.
Seppo Nelola, 17, Sipoo: “Olen aina ollut heikkojen puolella - niin nytkin. Jos Helsinki saa haluamansa maat, uskon, että Sipoon verotulot vähenevät ja palvelutaso tippuu. Mun mielestä on vain kaksi ratkaisua; joko liitetään koko Sopoo Helsinkiin tai kumotaan koko homma. Kompromissia on vaikea tehdä. Kumpi on sitten parempi; monta kuntaa vai yksi iso metropoli, joka imee kaikki asukkaat ja hallitsee tilannetta?”
Emmi Lehvonen, 16, Sipoo: “Tulee surullinen ja paha mieli, kun ajattelen asiaa. Kukaan ei ole meidän puolella - kun iso haluaa, niin iso ottaa. Olen liitosta vastaan; mielestäni aluetta voisi kehittää yhteistyössä Helsingin kanssa, sipoolaiset arvot säilyttäen. Rajansiirron myötä Sipoo jäisi pieneksi. Sen jälkeen ympärillä olevat haluavat osansa, kunnes Sipoota ei enää ole. Sen sijaan, että sipoolaiset pitäisivät yhtä, poliitikot riitelevät ja esittävät epäluottamuslausetta kunnanvaltuuston puheenjohtajalle. Aika huonoa esimerkkiä muille.”
Petrus Tuoma, 13, Sipoo.
“Mulle se on ihan sama, liitetäänkö Sipoo vai ei. En haluaisi paljon kerrostaloja, mutta kulkuyhteydet keskustaan nopeutuisivat. Omakotialueet pitäisi säilyttää, ne on rauhaisia paikkoja. Haluan olla sipoolainen, vaikka ei olekaan mitään syytä, miksi en voisi olla helsinkiläinen.”
Nora Tarhanen, 15, Sipoo: “Olis hyvä juttu, jos osa Sipoosta liitettäisiin Helsinkiin. Liitoksen myötä matkustaminen olisi halvempaa ja nopeampaakin, Sipoon bussiyhteydet on nykyään huonot. En kuitenkaan haluaisi Sipooseen tiiviitä kerrostaloalueita. Metro ei välttämättä olisi vain hyvä juttu.”
Tuomas Taimi, 16, Helsinki: “Rajansiirtokiista on turha. Helsingillä on jo tarpeeksi maa-alueita, eikä maata tarvitse ryöstää muilta. Mun mielestä ei liitettäisi, vaan säilytettäisiin alue sipoolaisille. Mutta joo, jos liitos tapahtuu, en rupea käymään Sipoossa yhtään enempää. En tiedä paikasta paljonkaan; ainakin siellä on ruotsinkielisiä.”
Lia Ojanen, 16, Helsinki: “Miksi tehdä liitosta, jos sipoolaiset eivät itsekään halua? Eihän siinä ole mitään järkeä. Pidettäisiin Helsinki tällaisenaan. Jos halutaan jotain virkistysalueita, niitä saa muualtakin. Koska asun, käyn koulua ja vietän aikaani keskustassa, Sipoon liittäminen ei luultavasti vaikuttaisi elämääni ollenkaan.”
Henri Kukkonen, 19, Helsinki: “Helsingin ilkeät päättäjät haluaa arvomaata Sipoosta - käsitykseni mukaan samaa on yritetty nuijia läpi aiemminkin. Tällainen kaappaus harmittaa varmasti, mutta toisaalta on hyvä, jos maalle löydetään Helsingin voimin parempaa käyttöä. Ihmisten elämään ei olennaisesti vaikuta, ovatko he kartalla Sipoon vai Helsingin puolella. Omaan elämääni liitos ei vaikuttaisi millään tavalla. Sipoon alueelle rakennetaan niin kalliita taloja, että tuskin kaveritkaan ovat niitä ihan heti ostamassa.”
Elina Nokelainen, 18, Helsinki: “Pakkolunastus kalskahtaa korvaan - jo sanasta kuulee, että riita syntyy. Jos Helsinki omii maa-alueita Sipoosta, pitäisi sen ainakin antaa jotain vastalahjaksi. Jos tilanteeseen ei löydy ratkaisua, hankkeesta pitäisi luopua. Ei tätä kannata kasvattaa vuosikymmenien riidaksi.” Nuoret pitävät Sipoon puolta. Helsingin Sanomat. Nuoret. Sannukka Pekkala. 8 kuvaa.
(Tämä nuorten sivu sattui silmiini vasta sunnuntaina 2006-09-24 edellisenä päivänä kirjoittamani pääkirjoituksen jälkeen! Pertti Manninen. 12).
Lista Helsingin aluevaatimuksiin liittyvistä satunnaisista kirjoituksista 2005-12-14  -  2006-09-23.
Lista on sattuman tulos: Mitä käteen on tarttunut erilaisissa paikoissa. Mitään systemaattisuutta siinä ei ole. Lehti sieltä, toinen täältä. Kaikki mitä on löytynyt, mitään löytynyttä ei ole poisjätetty. Lista sisältää myös 2006-07-12 laaditun listan kirjoitukset. 12 2006-09-23. Pertti Manninen.
Jatkuu...

Suuri maaryöstö  (Osa 1).


12 keskiviikko 2006-07-12.
"Suuri maaryöstö". Kymmeniä kirjoituksia!
Lista on sattuman tulos: Mitä käteen on tarttunut erilaisissa paikoissa. Mitään systemaattisuutta siinä ei ole. Lehti sieltä, toinen täältä. 12. Pertti Manninen 12.07.2006.
Lista Helsingin aluevaatimuksiin liittyvistä satunnaisista kirjoituksista (14.12.2005 - 09.07.2006).    
Lue!
 

"Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen".


"Pitää haluta olla oikeudenmukainen".
"Pitää haluta olla oikeudenmukainen." - "Päättäjän on pystyttävä vastustamaan kovaäänisimpiä vaatijoita, jotka uhkaavat putsata pajatson muiden nenän edestä." -

 "Jussi Pajusen toimintamalli on, että itseään pitää pystyä katsomaan työpäivän jälkeen peilistä silmiin".
Kirkko & kaupunki keskiviikkona 14.12.2005. Lue!
Näin alkoi lehden juttu, joka kertoi kaupunginjohtajasta joulun edellä viime vuonna jolloin  Jussi Pajunen  kumppaneineen jo suunnitteli kaikessa hiljaisuudessa Sipoon maiden ryöstöä Helsingille. Lue lisää tämä ja muitakin artikkeleja  näistä "kannibaaleista" ja tästä "kannibalismista", jolle Helsingin Sanomat on torstaina 22.06.2006 antanut luvan pääkirjoituksessaan "Helsingin alueliitosesitys on tyly mutta perusteltu" kannibaalit nimeltä mainiten. Maan hallitus toteuttaa nämä suunnitelmat erityislailla valtiomies Matti Vanhasen  siunauksella!  Lue! Lue myös! 12 keskiviikkona 30.03.2005. 
Pääkirjoitus.
Kokoomuslainen Jussi Pajunen valittiin tänään keskiviikkona 30.03.2005 alkuillasta Helsingin uudeksi kaupunginjohtajaksi 01.06.2005 alkaen  Kokoomuksen, SDP:n ja Vihreiden tekemän ennakkosopimuksen mukaisesti.  Jussi Pajunen seuraa tehtävässään kokoomuslaista Eva-Riitta  Siitosta, joka aikoinaan voitti äärimmäisen niukasti SDP:n ehdokkaan nykyisen apulaiskaupunginjohta Pekka Korpisen. Lue!

"Asuntoja! Kyllä. 3. Rehellinen. Luotettava. Aikaansaava. Jussi Pajunen. Helsingin Liberaalit. Itsenäinen liberaali." Kuva: Pertti Manninen.
Lue myös! 12 tiistaina 29.03.2005.
"Katso miten piiri pyörii hummerit kun siinä hyörii"
"Helsinki. Tämä tunneli tässä
 Eduskuntatalon ja Sanomatalon edessä on paljon vartija. Rakennetaanko se niin, että SanomaWSOY saa maksimaalisen hyödyn ovelasta optiostaan  - päätetäänkö kylmästi tämän hetkellisen huuman takia jättää tulevaisuuden varaus tekemättä? Lue!

Liisa, Ihmemaassa.
"Katso miten piiri pyörii hummerit kun siinä hyörii"
 

Helsingin Sanomat haastattelee. Kuva.
(2006-08-01)
Maaryöstö.  Pääkirjoitus.
Helsingin Sanomat haastattelee "suuren maaryöstön" vastustajaa Sipoossa keskiviikkona 26.07.  Artikkelissa Helsingin rajansiirtoesitys johti luottamuspulaan Sipoon johdossa on haastateltavana Sipoon kunnanhallituksen puheenjohtaja  Christel Liljeström, jota Sdp ja Kokoomus ovat kampeamassa pois tehtävästään hurratessan helsinkiläisten ja nurmijärveläisten (mm. Matti Vanhanen) neropattien puuhastelulle, niin ihmisten kuin myös maan suurimman päivälehden. Pääkirjoitus. 12. Pertti Manninen. 01.08.2006.
Lue myös!  
Jussi Pajunen: ”Pitää haluta olla oikeudenmukainen” -  Lue myös! Lista Helsingin aluevaatimuksiin liittyvistä kirjoituksista. 

Suuri maaryöstö. Osa 2.

12 lauantai 2006-09-16.

Kolme pääkirjoitusta SanomaWSOY:n  Ilta-Sanomissa.

Helsinki katsoo nyt itään.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus keskiviikko 2006-06-21.

Sipoo kitisee, mutta juna kulkee.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus maanantai  2006-07-17.

Kovaa peliä Sipoossa.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus lauantai 2006-09-16.

Lisäksi!

Helsingin alueliitosesitys on tyly mutta perusteltu.
Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus torstai  2006-06-22.

12 lauantai 2006-09-16.
Suuri maaryöstö. Osa 2. Kiristystä ja uhkailua!
Erotkaa kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja kuntaministeri Hannes Manninen!  SanomaWSOY:n Ilta-Sanomatkin peräytyy aikaisemmasta uhostaan! Kolme pääkirjoitusta.
Pääkirjoitus. lauantai 2006-09-16. 12. Pertti Manninen.
Lisäys tiistaina 2006-09-19: Helsingin Sanomien "tyly" pääkirjoitus 2006-06-22.


Helsinki katsoo nyt itään.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus keskiviikko 2006-06-21.

Helsingin halu laajentua Sipoon suuntaan on ollut tiedossa jo pitkään. Helsingin Sanomat kertoi eilen, että alueliitoksesta on käyty poliittisia neuvotteluja. Niillä on tähdätty joidenkin Sipoon läntisten alueiden liittämiseen valtioneuvoston päätöksellä.

Helsingissä on kaivettu koipussista ylipormestari Raimo Ilaskiven 17 vuoden takainen esitys Sipoon Itäsalmen ottamisesta asuntotuotantoon. Holkerin hallituksen selvitysmiehenä toiminut Ilaskivi löysi alueelta mahdollisuudet asuntojen rakentamiseen noin 50 000 ihmiselle.

Sipoo ei halua länsiosiinsa massiivista asuntotuotantoa, mutta koska Helsinki haluaa, se haluaa itselleen myös haaveilemiensa rakennusalueiden maapohjan. Helsingin on vaikea rakennuttaa toiseen kuntaan mitään.

Valtioneuvoston päätöksellä tehdyt suuretkaan alueliitokset eivät ole ennenkuulumattomia. Malmin alue liitettiin Vantaan edeltäjäkunnasta Helsingin maalaiskunnasta pääkaupunkiin 1946 ja Vuosaari 1966. Näitä liitoksia ei ole tarvinnut katua kummassakaan kaupungissa.

Sipoolaiset löytävät edestään kysymyksen, vastaako paikallinen etu aina yleistä etua

Helsingin nykyisessä suunnitelmasta ei innostuta Sipoossa, vaan odotettavissa on kansalaisvastarintaa. Hankkeessa joudutaan tekemään intressivertailua paikallisen väen tulkitseman paikallisen edun ja muiden tulkitseman yleisen edun välillä.

Kysymys voidaan asettaa seuraavasti: Onko Helsingin talousalueella sijaitsevan pienen kunnan asukkaiden vastarinta riittävä syy torjua ne pääkaupungin kasvumahdollisuudet, joita alueliitos toisi? Kasvu synnyttäisi uusia työpaikkoja, joiden perustaminen muualle maahan olisi epätodennäköistä.

Kun Helsingissä on rakennettu satamilta ja VR:ltä vapautuvat alueet, suurimuotoiselle asuntotuotannolle ei enää ole tilaa pääkaupungin rajojen sisällä. Kuitenkin Helsingin seudulle kohdistuu jatkuvaa muuttopainetta. Lisäksi runsas asuntotuotanto on tarpeen nykyisten helsinkiläisten keskimääräisen asumisahtauden helpottamiseksi.

Kun ihmiset liikkuvat työn ja harrastusten vuoksi jatkuvasti yli kunnanrajojen, pitääkö Sipoon länsirajan kulkea juuri siinä, missä se nyt kulkee? Monen mielestä ei. Jos alueliitoksesta  tulee totta. Vantaakin tulee osapuoleksi järjestelyihin, sillä Helsingillä ja Sipoolla ei ole yhteistä kunnanrajaa, koska Vantaa ulottuu kapeana kiilana Porvarinlahden pohjukkaan.

Sipoolla olisi ollut sama mahdollisuus lähteä kasvupolitiikkaan kuin Espoolla. Sipoo valitsi kuitenkin aikanaan toisin kielisyistä, jotka onnistuttiin naamioimaan väljyyden ja luonnonmukaisuuden  arvostamiseksi. Se ei tarkoita sitä, ettei jälkimmäisiä motiiveja olisi ollut myös aidosti mielessä ollut.

Sipoo on toteuttanut kulloisenkin kunnanvaltuustonsa tahtoa, eikä asia ihanteellisessa maailmassa kaipaisi ulkopuolisen sorkkimista. Tässä epätäydellisessä elämässä voi kuitenkin tulla tilanteita, joissa joudutaan tutkimaan, vastaako kunnallisen itsehallinnon periaatteiden poikkeukseton noudattaminen aina yleistä etua. Hallituksella on alueluovutuksissa toimivalta, ja sitä on tarvittaessa syytä käyttää.

Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus keskiviikko 2006-06-21.
Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja on Antti-Pekka Pietilä.
12 lauantai 2006-09-16.

Kolme pääkirjoitusta SanomaWSOY:n  Ilta-Sanomissa.

Helsinki katsoo nyt itään.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus keskiviikko 2006-06-21.

Sipoo kitisee, mutta juna kulkee.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus maanantai  2006-07-17.

Kovaa peliä Sipoossa.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus lauantai 2006-09-16.

Lisäksi!

Helsingin alueliitosesitys on tyly mutta perusteltu.
Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus torstai  2006-06-22.



Helsingin alueliitosesitys on tyly mutta perusteltu.
Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus torstai  2006-06-22.

Helsingin kauan hellimä ajatus laajentumisesta itään otti eilen aimo askeleen, kun valtuusto päätti esittää valtioneuvostolle, että osa Sipoota liitettäisiin Helsinkiin. Samalla toteutettaisiin pieni alueliitos Vantaan kanssa, jotta Helsingille ja Sipoolle saataisiin liitoksen vaatima yhteinen maaraja.

Helsingin esitys on sipoolaisittain ajatellen tyly. Kaupunki kahmisi Sipoosta 5000 hehtaaria maa-aluetta, eli 14 prosenttia kunnan pinta-alasta, ja 2300 hehtaaria vesialuetta. Helsinki tosin omistaa jo nyt osan alueista, mutta silti aluesiirto on merkittävä. Vaikka koko Sipoota ei liitetäkään Helsinkiin, kyse ei ole rutiininomaisesta kuntajaotuksen muutoksesta, joita tapahtuu koko ajan. Liitos vaatiikin erityisen painavat syyt tullakseen hyväksytyksi.

Sipoo saa toisaalta syyttää itseään. Se on johdonmukaisesti kieltäytynyt ymmärtämästä maantieteellistä asemaansa pääkaupunkiseudun kyljessä. Suomen ainoan metropolialueen vieressä ei voi olla kuntaa, joka koteloituu omiin oloihinsa ympäröivästä maailmasta piittaamatta. Harvaan asutun Sipoon pinta-ala on Helsinkiin verrattuna kaksinkertainen, mutta asukkaita on vain noin 18500.

Helsingillä on monta hyvää syytä lähteä laajenemaan itään. Vuosaaren satama ja muut Itä-Helsingin kehityshankkeet vaativat uutta asuntotuotantoa, mihin ei nykyisellään ole riittäviä mahdollisuuksia. Helsinki ei ole viemässä Sipoon eniten kehittyvää aluetta. Sipoon rakentaminen keskittyy Söderkullaan ja Nikkilään.

Alueliitosesitys on hyvä osoitus Helsingin ja Vantaan yhteistyön paranemisesta. Helsinkiä on pitkään hiertänyt Helsingin Energian ja Vantaan Energian fuusion kariutuminen. Ilman Vantaan vastaantuloa liitosesitystä ei olisi voinut tehdä. Vantaan kaakkoisosille Itä-Helsingin kehittämisellä on oma tärkeä merkityksensä. Vantaa myös uskoo saavansa Sipoon suunnan kasvusta potkua omille tärkeille väylähankkeilleen.

Helsingin johtavat virkamiehet ja luottamushenkilöt osoittavat oivaa pelisilmää esittäessään valtioneuvostolle alueliitosta Sipoon kanssa. Siihen on erinomainen hetki juuri nyt, kun kunta- ja palvelurakenneuudistus näyttää jäävän tuloksiltaan vaatimattomaksi. Uudistusta vetävälle keskustalaiselle kuntaministerille Hannes Manniselle on tärkeää näyttää, että edes jollain osa-alueella edetään lupausten mukaisesti. Pääkaupunkiseudulle on annettu oma erikoisasema uudistuksessa ja lupausta ollaan nyt toteuttamassa. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) on ilmoittanut tukevansa hanketta. Valtiovarainministeri ja Sdp:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma on sen myös hyväksynyt, kun varmuus Vantaan suostumuksesta saatiin.

Helsingin esityksen taustalla on kaupunginjohtaja Jussi Pajusen sitkeät neuvottelut kuntaministeri Mannisen kanssa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori (kok) ja valtuuston puheenjohtaja Rakel Hiltunen (sd) ovat olleet myös vahvasti valmisteluissa mukana. Pitkälti heidän ansiotaan on, että hankkeelle on saatu hallituksesta arvovaltaista tukea.

Keskustalle alueliitos sopii, koska Sipoo ei ole sille kovin merkittävä kunta. Sen sijaan puolue voi parantaa asetelmiaan Helsingissä, missä se ei yrityksistään huolimatta ole saanut äänestäjiltä juuri minkäänlaista vastakaikua. Muuten puolueella voi olla selittämistä, koska se vastustaa voimakkaasti pakkoliitoksia.

Kuntauudistuksen valmistelu jatkuu juhannustauon jälkeen ensi viikolla. Keskustan on oltava kuntauudistusta ajaessaan johdonmukainen ja noudatettava pääkaupunkiseudulle hyväksyttyä linjaa myös muissa kasvu- ja maakuntakeskuksissa. Alue- tai kuntaliitokset eivät voi olla niin koskemattomia kuin keskusta on antanut kuntapolitiikassaan ymmärtää.

Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus torstai  2006-06-22.
Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen.

12 lauantai 2006-09-16.

Kolme pääkirjoitusta SanomaWSOY:n  Ilta-Sanomissa.

Helsinki katsoo nyt itään.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus keskiviikko 2006-06-21.

Sipoo kitisee, mutta juna kulkee.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus maanantai  2006-07-17.

Kovaa peliä Sipoossa.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus lauantai 2006-09-16.


Lisäksi!

Helsingin alueliitosesitys on tyly mutta perusteltu.
Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus torstai  2006-06-22.

Sipoo kitisee, mutta juna kulkee.

Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus  2006-07-17.

Sipoon kunnanhallitus on valittanut Helsingin hallinto-oikeudelle Helsingin kaupunginvaltuuston juhannuksen alla tekemästä päätöksestä hakea alueliitosta, jossa pieni pala Vantaata ja suurempi pala Sipoota liitettäisiin Helsinkiin.

Koska tarkoituksenmukaisuusvalitukset eivät menesty, Sipoo on etsimällä etsinyt Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä menettelytapavirheitä. Helsingin päätöksentekotavassa on valituskirjelmän mukaan piirteitä, jotka viittaavat haluun salata asian käsittely.

Jossain määrin liikuttava on Sipoon kunnanhallituksen huoli siitä, etteivät Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenet saaneet riittävän ajoissa tietää liitoshankkeen perusteluja. Helsingin päättäjät eivät nimittäin itse ole arvostelleet saamaansa informaatiota liian myöhäiseksi. Helsingin kaupunginvaltuusto on Sipoon kunnanhallitusta pätevämpi tulkitsemaan kysymystä saamansa tiedon ajankohdasta ja riittävyydestä.

Liitosasia on herkkä, eikä sitä haluttu Helsingissä hankkeen alasampumisen pelossa valmistella torvet soiden. Helsingin sisäpiiri halusi ensin selvittää liitoksen menestymismahdollisuudet maan hallituksessa. Asiaa ruvettiin valmistelemaan kaupunginvaltuuston päätettäväksi vasta pääkaupungin johdon saatu ennakkotiedon hallituksen suopeasta suhtautumisesta.

Jos asiaa olisi vatkattu kokousrutiineissa, Helsingin Rkp olisi kannellut liitoshankkeesta Sipoon Rkp:lle, minkä jälkeen ne olisivat yhdessä kannelleet Rkp:n ministeriryhmälle. Jos peli olisi mennyt tällaiseksi, keskustaministerien tuki liitoshankkeelle olisi voinut jäädä saamatta.

Sipoo olisi voinut laskea hyötyvänsä, mutta Helsinki olisi kärsinyt enemmän kuin Sipoo hyötyy.

Kunnallisvalitus ei ole jäänyt Sipoon ainoaksi vastavedoksi. Kunnassa pantiin kiireen vilkkaa vireille liitoshankkeen kanssa kilpaileva kaavoitussuunnitelma, joka toteutettuna merkitsi Sipoon asukasmäärän kasvamista jopa 40000:lla.

Pienen kunnan voimavaroja toteuttaa tällainen hanke on Helsingissä aiheellisesti epäilty. Lisäksi siitä on huomautettu, että Sipoo lähti asiassa liikkeelle vasta, kun juna oli jo mennyt.

Sipoon valituksella ei liene menestymismahdollisuuksia. Todennäköisesti hallitus myöntyy Helsingin hakemaan alueliitokseen, joskin Helsingin uusi kaupunginraja voi jonkin verran poiketa haetusta. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) toivoi Asuntomessujen avajaisissa, ettei liitos koskisi Sipoon saaristoa, vaan rajoittuisi asuinrakentamiseen soveltuvaan maahan.

Alkaneessa kansalaiskeskustelussa on esitetty väite, että Helsinki kaappaa suuremman eli voiman oikeudella osan Sipoota, mutta väite ei kestä kriittistä tarkastelua. Helsinki on todellisuudessa anonut valtiolta kunnanosaliitosta. Koko maan etua tulkitseva valtioneuvosto myöntyy siihen vain, jos se näkee sille painavat perusteet.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen (kesk) käyttämät puheenvuorot osoittavat, että painavia perusteita on. Pääkaupungin kehitysmahdollisuuksien varmistaminen palvelee paitsi Helsingin myös koko maan etua.

Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus  2006-07-17.
Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja on Antti-Pekka Pietilä.
12 lauantai 2006-09-16.

Kolme pääkirjoitusta SanomaWSOY:n  Ilta-Sanomissa.

Helsinki katsoo nyt itään.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus keskiviikko 2006-06-21.

Sipoo kitisee, mutta juna kulkee.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus maanantai  2006-07-17.

Kovaa peliä Sipoossa.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus lauantai 2006-09-16.

Lisäksi!

Helsingin alueliitosesitys on tyly mutta perusteltu.
Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus torstai  2006-06-22.



12 lauantai 2006-09-16.

Kolme pääkirjoitusta SanomaWSOY:n  Ilta-Sanomissa.

Helsinki katsoo nyt itään.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus keskiviikko 2006-06-21.

Sipoo kitisee, mutta juna kulkee.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus maanantai  2006-07-17.

Kovaa peliä Sipoossa.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus lauantai 2006-09-16.

Lisäksi!

Helsingin alueliitosesitys on tyly mutta perusteltu.
Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus torstai  2006-06-22.




2006-09-16 lauantai. Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus.  "Sinällään Pajunen ja Vapaavuori eivät ole syyllistyneet mihinkään oikeudellisesti tuomittavaan tekoon..."  Kuva:
Pertti Manninen. Kuva.

Kovaa peliä Sipoossa.

llta-Sanomat. Pääkirjoitus  lauantai 2006-09-16.


Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok) ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori (kok) ovat turvautuneet koviin otteisiin pyrkiessään hankkimaan tonttipulasta kärsivälle Helsingille lisää elintilaa Sipoosta. Perjantain Helsingin Sanomien mukaan Pajunen ja Vapaavuori esittivät huhtikuussa Sipoon kunnanjohtajalle Markku Luomalle ja kunnanhallituksen puheenjohtajalle Christel Liljeströmille (r) uhkavaatimuksen, jonka mukaan Helsinki liittäisi valtioneuvoston tuella Sipoon länsiosista 50 neliökilometrin alueen itseensä ellei Sipoo suostu vapaaehtoisesti puolta pienempään alueliitokseen.

Sinällään Pajunen ja Vapaavuori eivät ole syyllistyneet mihinkään oikeudellisesti tuomittavaan tekoon, sillä uusi kuntajakolaki antaa valtioneuvostolle oikeuden toimia yksittäisen kunnanvaltuuston kannasta poiketen ja tehdä päätöksen alueliitoksesta, mikäli se ei vaikuta minkään kunnan asukasmäärään yli viidellä prosentilla tai pinta-alaan yli kymmenellä prosentilla, tai mikäli erityisen painavat syyt puoltavat alueliitosta. Helsinki onkin perustellut liitosvaatimustaan juuri näillä erityisen painavilla syillä.

Helsinki voisi vaatia elintilakseen Espoon rannikkoa Westendistä Kivenlahteen.

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen (kesk) lupasi tiistaina nimittää jo tällä viikolla selvityshenkilön tutkimaan rajansiirtoa, mutta pätevän ja jäävittömän sekä nopeaan toimeksiantoon kykenevän asiantuntijajuristin löytäminen tehtävään on osoittautunut niin hankalaksi, että nimitys siirtyy yli viikonvaihteen. Paljastukset Helsingin johtajien uhkavaatimuksista tuskin helpottavat selvityshenkilön löytymistä. Selvittämisen arvoista on myös se, miten kuntaministeri Manninen on lähtenyt Helsingin hankkeen taakse.

Helsingin johdon näkökulmasta rajansiirtohanke on täysin ymmärrettävä. Helsinki tarvitsee lisää hyvää tonttimaata houkutellakseen uusia, varakkaita veronmaksajia. Jo nyt monet Helsingissä työskentelevät ovat löytäneet asuinpaikakseen Länsi-Sipoon, jossa on tilaa ja kaavoittamisen vapautta rakentaa unelma-asuntoja lähelle merenrantaa ja luonnonrauhaa.

Pääkaupunkiseudun kasvun kannalta rajansiirto on täysin yhdentekevä, mikäli Sipoo avaa aluettaan uudisrakentamiselle. Sipoon valtuuston ruotsinkielinen enemmistö on vuosikaudet suhtautunut nuivasti hankkeisiin, jotka muuttaisivat alueen kielipoliittisia asetelmia. Vasta Helsingin aluevaatimukset ovat havahduttaneet sipoolaiset esittelemään pääkaupunkiseudun kasvua tukevia suunnitelmia.

Muuttopaine pääkaupunkiseudulle ei voi riittää perusteluksi Helsingin rajansiirrolle. Yhtä hyvin Helsinki voisi vaatia elintilakseen ja täydennysrakennusalueeksi Espoon rannikkoa Westendistä Kivenlahteen.

Tapa jolla Helsingin johto on hoitanut rajansiirtohanketta ei anna kovin ruusuista kuvaa pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyömahdollisuuksista. Uhkailujen sijaan tarvitaan koko Helsingin metropolialueen kattavaa kokonaisvaltaista suunnittelua, jolla pyritään turvaamaan se, että koko aluetta kehitetään tasapainoisesti. Ei vain Helsingin kaupungin verotuloja.

lta-Sanomat. Pääkirjoitus  lauantai 2006-09-16.
Ilta-Sanomien vastaava päätoimittaja on Antti-Pekka Pietilä.


12 lauantai 2006-09-16.
Suuri maaryöstö. Osa 2. Kiristystä ja uhkailua!
Erotkaa kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja kuntaministeri Hannes Manninen!  SanomaWSOY:n Ilta-Sanomatkin peräytyy aikaisemmasta uhostaan!  Kolme pääkirjoitusta.
Pääkirjoitus. lauantai 2006-09-16. 12. Pertti Manninen.
12 lauantai 2006-09-16.

Kolme pääkirjoitusta SanomaWSOY:n  Ilta-Sanomissa.

Helsinki katsoo nyt itään.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus keskiviikko 2006-06-21.

Sipoo kitisee, mutta juna kulkee.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus maanantai  2006-07-17.

Kovaa peliä Sipoossa.
Ilta-Sanomat. Pääkirjoitus lauantai 2006-09-16.

Lisäksi!

Helsingin alueliitosesitys on tyly mutta perusteltu.
Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus torstai  2006-06-22.



12 lauantai 2006-09-16.
Tämän sivun aiheisiin liittyviä kirjoituksia ja kuvia vuodesta 1999 alkaen ja tästä hetkestä eteenkinpäin  
1)  omalla haulla  ja  2)  linkkilistasta!

Tämän numeron kuvasivulle!

Suuri maaryöstö  (Osa 1).



12 keskiviikko 2006-07-12.
"Suuri maaryöstö". Kymmeniä kirjoituksia!
Lista on sattuman tulos: Mitä käteen on tarttunut erilaisissa paikoissa. Mitään systemaattisuutta siinä ei ole. Lehti sieltä, toinen täältä. 12. Pertti Manninen 12.07.2006.
Lista Helsingin aluevaatimuksiin liittyvistä satunnaisista kirjoituksista (14.12.2005 - 09.07.2006).    
Lue!
 

"Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen".


"Pitää haluta olla oikeudenmukainen".
"Pitää haluta olla oikeudenmukainen." - "Päättäjän on pystyttävä vastustamaan kovaäänisimpiä vaatijoita, jotka uhkaavat putsata pajatson muiden nenän edestä." -

 "Jussi Pajusen toimintamalli on, että itseään pitää pystyä katsomaan työpäivän jälkeen peilistä silmiin".
Kirkko & kaupunki keskiviikkona 14.12.2005. Lue!
Näin alkoi lehden juttu, joka kertoi kaupunginjohtajasta joulun edellä viime vuonna jolloin  Jussi Pajunen  kumppaneineen jo suunnitteli kaikessa hiljaisuudessa Sipoon maiden ryöstöä Helsingille. Lue lisää tämä ja muitakin artikkeleja  näistä "kannibaaleista" ja tästä "kannibalismista", jolle Helsingin Sanomat on torstaina 22.06.2006 antanut luvan pääkirjoituksessaan "Helsingin alueliitosesitys on tyly mutta perusteltu" kannibaalit nimeltä mainiten. Maan hallitus toteuttaa nämä suunnitelmat erityislailla valtiomies Matti Vanhasen  siunauksella!  Lue! Lue myös! 12 keskiviikkona 30.03.2005. 
Pääkirjoitus.
Kokoomuslainen Jussi Pajunen valittiin tänään keskiviikkona 30.03.2005 alkuillasta Helsingin uudeksi kaupunginjohtajaksi 01.06.2005 alkaen  Kokoomuksen, SDP:n ja Vihreiden tekemän ennakkosopimuksen mukaisesti.  Jussi Pajunen seuraa tehtävässään kokoomuslaista Eva-Riitta  Siitosta, joka aikoinaan voitti äärimmäisen niukasti SDP:n ehdokkaan nykyisen apulaiskaupunginjohta Pekka Korpisen. Lue!

"Asuntoja! Kyllä. 3. Rehellinen. Luotettava. Aikaansaava. Jussi Pajunen. Helsingin Liberaalit. Itsenäinen liberaali." Kuva: Pertti Manninen.
Lue myös! 12 tiistaina 29.03.2005.
"Katso miten piiri pyörii hummerit kun siinä hyörii"
"Helsinki. Tämä tunneli tässä
 Eduskuntatalon ja Sanomatalon edessä on paljon vartija. Rakennetaanko se niin, että SanomaWSOY saa maksimaalisen hyödyn ovelasta optiostaan  - päätetäänkö kylmästi tämän hetkellisen huuman takia jättää tulevaisuuden varaus tekemättä? Lue!

Liisa, Ihmemaassa.
"Katso miten piiri pyörii hummerit kun siinä hyörii"

Helsingin Sanomat haastattelee. Kuva.
(2006-08-01)
Maaryöstö.  Pääkirjoitus.
Helsingin Sanomat haastattelee "suuren maaryöstön" vastustajaa Sipoossa keskiviikkona 26.07.  Artikkelissa Helsingin rajansiirtoesitys johti luottamuspulaan Sipoon johdossa on haastateltavana Sipoon kunnanhallituksen puheenjohtaja  Christel Liljeström, jota Sdp ja Kokoomus ovat kampeamassa pois tehtävästään hurratessan helsinkiläisten ja nurmijärveläisten (mm. Matti Vanhanen) neropattien puuhastelulle, niin ihmisten kuin myös maan suurimman päivälehden. Pääkirjoitus. 12. Pertti Manninen. 01.08.2006.
Lue myös!  
Jussi Pajunen: ”Pitää haluta olla oikeudenmukainen” -  Lue myös! Lista Helsingin aluevaatimuksiin liittyvistä kirjoituksista. 



 

"Elokuvalipulla kohtuuton hinta"

12 torstai 2006-09-14.

12 torstai 2006-09-14. Näin meitä hallitaan (Jakso n). Vuoden limbo! Eero Heinäluoma: "Kyllä opintolaina on opintotukea. Opiskelu on investointi tulevaisuuteen. Ei missään opiskelu tapahdu kansalaispalkalla."  Pääkirjoitus.
Opintotuen määrä? HMMM… Eero Heinäluoma uskoi opintotuen olevan lähes tuhat euroa kuussa. Lue!
Enhän minä!
- Opintotukeen liittyvän budjettikeskustelun kävivät Vanhanen, Saarela ja Huovinen. Minä en ollut lainkaan mukana, Eero Heinäluoma sanoo.
Kuvateksti.  Iltalehti keskiviikko 2006-09-13. Lue!
Julkinen sekoilu.
 Iltalehti keskiviikko 2006-09-13. Lue!
Näin Heinäluoma sanoi. Katkelmia haastattelusta Ylioppilaslehdessä. Iltalehti keskiviikko 2006-09-13. Lue!
Heinäluoma tukee ateriatuen korotusta. Keskisuomalainen maanantai 2006-08-28. Lue!
Pari piirua jäärän suuntaan. Kauppalehti. Presso  lauantai 2006-08-26,  Lue!
Suomen perustuslaki pilkattavana. 12 2002-05-30. Lue!
Extra! Maailmassa on virhe: Miksi opintotuki ei nouse? Ylioppilaslehti  perjantai 2006-09-08 Lue!
43 kommenttia  Lue!  
Aivan maksimissaan, Herra ministeri. Ylioppilaslehti. Pääkirjoitus  perjantai 2006-09-08 Lue!

 

"Elokuvalipulla kohtuuton hinta"

12 torstai 2006-09-14.

Iltalehti keskiviikko 2006-09-13.



12 torstai 2006-09-14.
Näin meitä hallitaan (jakso n).

Vuoden limbo! Eero Heinäluoma:
"Kyllä opintolaina on opintotukea. Opiskelu on investointi tulevaisuuteen. Ei missään opiskelu tapahdu kansalaispalkalla." 
 Pääkirjoitus.

Iltalehti keskiviikko 2006-09-13.
Opintotuen määrä? HMMM…
Eero Heinäluoma uskoi opintotuen olevan lähes tuhat euroa kuussa.
Raili Nurvala. raili.nurvala @iltalehti.fi Piinapenkki.

Eero Heinäluoman
(sd) tiedot budjetin kiistakysymyksestä, opintotuen tasosta, osoittautuivat hatariksi Ylioppilaslehden (11/2006) haastattelussa. Hän uskoi että opiskelija saa opintotukea 760 euroa ja sen päälle vielä asumislisää.
Todellisuudessa korkeakouluopiskelijan opintotuki muodostuu 259 euron opintorahasta ja maksimissaan 201 euron asumislisästä kuukaudessa. Lisäksi opiskelija saa halutessaan valtion takauksen 300 euron kuukausittaiseen lainaan.
Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma, miksi et tiedä, paljonko opintotuki on?
- Kyllä valtiovarainministeri tietää etuuksien suuruusluokat, mutta ei hänellä voi olla täsmällistä lukua mielessä.
- Minä en ottanut osaa koko opintotukikeskusteluun budjettia valmisteltaessa. Sen kävivät pääministeri Matti Vanhanen
(kesk) ja ministerit Tanja Saarela (kesk) ja Susanna Huovinen (sd). Saarelalla ja Huovisella oli joitain esityksiä ja pääministeri totesi, ettei niitä oteta huomioon.
Hävettääkö tietämättömyys?
Hävettääkö, ettei tunne opintotuen määrää?
- Suuruusluokat kyllä tiedän ja niillä täytyy pärjätä.
Aiotko nyt perehtyä asiaan?
- Opintotukiasiat valmistelee opetusministeriö. Jos tulee uusia ehdotuksia, niihin paneudutaan.
Opintotuen sanotaan olevan 760 euroa. Summa sisältää kuitenkin 300 euron opintolainan. Onko laina opintotukea?
"Kyllä opintolaina on opintotukea. Opiskelu on investointi tulevaisuuteen. Ei missään opiskelu tapahdu kansalaispalkalla."
Millaiset välit Saarelan kanssa?
Mistä syksyn opintotukinäytelmässä oli kyse?

- Siitä, että on enemmän toiveita kuin mahdollisuuksia.
Millaiset välit sinulla ja Saarelalla on?
- Ihan hyvät välit.
Onko episodista jotain opittavaa?
- On. Tarvitaan huolellisuutta asioiden valmistelussa ja asioiden laittamisessa tärkeysjärjestykseen.

Kuvateksti: Enhän minä! - Opintotukeen liittyvän budjettikeskustelun kävivät Vanhanen, Saarela ja Huovinen. Minä en ollut lainkaan mukana, Eero Heinäluoma sanoo.
Iltalehti keskiviikko 2006-09-13. 


Iltalehti keskiviikko 2006-09-13.
Julkinen sekoilu
Opintotuki nousi polttopisteeseen elokuun budjettiriihessä, kun kulttuuriministeri Tanja Saarela ja valtiovarainministeri Eero Heinäluoma kärhämöivät julkisesti. Opiskelijat jäivät riidassa ilman ateriatuen ja tulorajojen korotusta.
Heinäluoma ja Saarela syyttivät toisiaan neuvotteluhaluttomuudesta.
Demareiden varapuheenjohtaja Pia Viitanen vaati eduskuntaa korjaamaan ”Saarelan epäonnistumisen”. Demareiden ja keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajat Jouni Backman ja Timo Kalli ilmoittivat, että ateriatukea nostetaan 20 senttiä. Eilen budjetti eteni eduskuntaan, Kipakoissa puheenvuoroissa vaadittiin opiskelijoille lisätukea. Jopa hallituspuolueiden pääpuheenvuoroissa edellytettiin tuleva eduskunta ja hallitus korjaamaan opintotuen puutteet.
Opiskelijajärjestöt luovuttivat eilen runsaat 127 000 nimeä sisältävän adressin päättäjille ja vaativat 15 prosentin korotusta opintorahaan.
Saarela ei ollut eilen eduskunnassa maanantaisen suolistoleikkauksen vuoksi.
Iltalehti keskiviikko 2006-09-13.
Iltalehti keskiviikko 2006-09-13.
Näin Heinäluoma sanoi
Katkelmia Eero Heinäluoman haastattelusta Ylioppilaslehdessä.
Opintotuen enimmäismäärä opintolainoineen on nyt 760 euroa kuukaudessa. Se riittää vuokran jälkeen juuri ja juuri ruokaan. Mitä terveisiä lähettäisitte opiskelijoille?
- Sen terveisen, että opintotuki, mukaan lukien laina, käytettäisiin hyväksi. Sillä syntyy mahdollisuus täyspäiväiseen opiskeluun.
Sillä 760 eurolla?
- Siinä ei tainnut olla asumislisä mukana?
Kyllä oli. Asumislisä, opintoraha ja opintolainan maksimiosuus.
- Ja maksimissaan kaikki?
Kyllä.
- Joo, no tässä täytyy tehdä vertailu muiden ryhmien minimietuuksien tasoon Suomessa ja opintotukeen kansainvälisesti… Sitten vaalikeskustelussa tuen jatkoparannukset varmasti nousevat puheeksi. Isompien ratkaisujen osalta se menee kyllä ensi vaalikauteen.
Iltalehti keskiviikko 2006-09-13.

Kuvateksti: Enhän minä! - Opintotukeen liittyvän budjettikeskustelun kävivät Vanhanen, Saarela ja Huovinen. Minä en ollut lainkaan mukana, Eero Heinäluoma sanoo.


Iltalehti keskiviikko 2006-09-13.

Ylioppilaslehti. Alkuperäinen haastattelu.

Maailmassa on virhe: Miksi opintotuki ei nouse?
Vakiopalstat · Lehti 11/2006 (08.09.2006)


Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma, miksi opiskelijat eivät mahtuneet ensi vuoden budjetin köyhyyspakettiin, vaikka neljännes opiskelijoista elää köyhyysrajalla?
Päätös oli, että tehdään tiettyjä täsmätoimia suurimmissa vaikeuksissa olevien ihmisten auttamiseksi. Jäseniä on kaikissa mukana olleissa ryhmissä tuhansia, ei satoja tuhansia. Keskusteluissa mukana olleet molemmat sosiaali- ja terveysministerit tuntevat paremmin tämän filosofian, sitä täytyy kysyä heiltä.
Opintotukirahoja leikattiin yli 7 miljoonalla eurolla, joilla olisi voinut aloittaa esimerkiksi opintorahan portaittaisen korottamisen. Mihin kiireisempään tarkoitukseen nämä rahat menivät?
Hetkinen, leikattiin?
Niin. Viime vuodelle opintotukeen budjetoitua summaa leikattiin uudessa budjettiesityksessä yli 7 miljoonalla eurolla.
Ei ole mitään leikkauksia tehty opintotukeen. Hallitus on parantanut useampaan kertaan opintotukea. On tehty päätös muuttaa opintolaina verovähennyskelpoiseksi. Se oli erittäin hyvä muutos, joka takaa, että opiskelija voi keskittyä mahdollisimman kokopäivätoimisesti opintoihin ja käyttää opintolainaa tähän.
Erittäin merkittävä lisäys oli myös kaksi vuotta sitten tehty päätös asumislisän maksimimäärän nostamisesta. Se on toteutettu. Ja tänä syksynä vähennetään vanhempien tulojen vaikutusta opintotukeen alle 20-vuotiaiden osalta. Joten kyllä hallitus on tehnyt parannuksia opintotukeen.
Opintotuen enimmäismäärä opintolainoineen on nyt 760 euroa kuukaudessa. Se riittää vuokran jälkeen juuri ja juuri ruokaan. Mitä terveisiä lähettäisitte opiskelijoille?
Sen terveisen, että opintotuki, mukaan lukien laina, käytettäisiin hyväksi. Sillä syntyy mahdollisuus täyspäiväiseen opiskeluun.
Sillä 760 eurolla?
Siinä ei tainnut olla asumislisä mukana?
Kyllä oli. Asumislisä, opintoraha ja opintolainan maksimiosuus.
Ja maksimissaan kaikki?
Kyllä.
Joo. No tässä täytyy tehdä vertailu muiden ryhmien minimietuuksien tasoon Suomessa ja opintotukeen kansainvälisesti, että mikä on opintotukijärjestelmien taso muissa maissa.
Sitten vaalikeskustelussa tuen jatkoparannukset varmasti nousevat puheeksi. Isompien ratkaisujen osalta se menee kyllä ensi vaalikauteen.


Joanna Palmén
Ylioppilasllehti perjantai 2006-09-08.

Maailmassa on virhe: Miksi opintotuki ei nouse?

43 kommenttia artikkeliin “Maailmassa on virhe: Miksi opintotuki ei nouse?” Lue!


Ylioppilaslehti. Pääkirjoitus.

Aivan maksimissaan, Herra ministeri
Pääkirjoitus · Lehti 11/2006 (08.09.2006)

Tämän lehden sivulla 11 valtiovarainministeri Eero Heinäluoma kysyy tärkeän kysymyksen: ”Ja maksimissaan kaikki?”
    Kysymys viittaa Heinäluoman epäilyyn siitä, ettei 760 euron kuukausittaiseen opintotukisummaan ole laskettu jokaista mahdollistasenttiä mukaan.
    Kyllä on laskettu. Myös laina.
    Juuri siksi moni opiskelija kysyy parhaillaan samaa kysymystäkuin ministeri Heinäluoma. Onko 760 euroa tosiaan se täysi summa, jolla ihmisen pitäisi itsensä kuukauden ajan elättää? Vuokran ja pakollisten laskujen jälkeen sillä voi ostaa joka päivä jonkinlaista ruokaa, jos sattuu saamaan halvan opiskelija-asunnon. Jos sellaista ei löydy, käy kehnommin. Jo nyt kolme neljästä opiskelijasta on tutkitusti vähävaraisia.

Opiskelijalle kerrotaan tavan takaa, että luennolla ja kirjastossa olisi hyvä istua aamusta iltaan ja jättää töissä käynti vähemmälle. Valmistu nopeasti, maksa veroja, tuota, kuuluu hallituksen käsky. Budjettineuvottelujen alla opiskelijat odottivat, että hallitus antaisimahdollisuuden tehdä kuten komennetaan. Toivottiin, että viimeksi vuonna 1992 tarkistettu ja sen jälkeen jo viidenneksen reaaliarvostaan menettänyt opintoraha olisi viimein nostettu nykykulujen tasolle.
    Myös opintotuen tulorajojen korottaminen olisi lohduttanut opiskelijaa. Se olisi kuitenkin ollut hallituksen oman tavoitteen vastaista ja auttanut vain osaa opiskelijoista.
    Vaan kuinka kävi? Isot kihot taisivat ajatella, että ei herranjestas, eihän vaalivuonna kannata antaa rahaa nuorille, jotka eivät kuitenkaan äänestä. Kuin pilana, opintotukibudjettia leikattiin. Viime vuoden tukimenoista oli tulorajojen paukkumisen ja tukien jälkipalautusten vuoksi jäänyt käyttämättä yli 7 miljoonaa euroa. Ne saksittiin ensi vuodelta sukkelasti.
    Opiskelijan saama rahasumma ei onneksi käytännössä pienene. Miljoonien säilyttäminen laskelmissa olisi kuitenkin riittänyt opintorahan asteittaiseen nostamiseen mainiosti.

Kyllä, tiedetään, vaatimaton elintaso kuuluu opiskeluaikaan. Nykytuillaollaan kuitenkin jo paljon vaatimattoman alapuolella. Opiskelija on, kuinka sen nyt sanoisi, täysin persaukinen ja jumalattoman hädissään.
    Siksi kansanedustajien kannattaisi ensi viikolla budjettia käsitellessään miettiä, mistä kertoo tämän lehden sivulla viisi oleva kysely. Siinä liki 60 prosenttia helsinkiläisten korkeakoulujen opiskelijoista ilmoittaa olevansa valmis rahoittamaan opintojaan pimeillä töillä.
    Miettiä kannattaa myös, mistä nykyisellä nälkämenolla tulevat ne kovin kaivatut huippuosaajat. Kuka sen kansainvälisesti kilpailukykyisen talouden rakentaa?
    Nyt on nimittäin niin, että opiskelijasukupolven voimat riittävät pian innovoimaan ainoastaan uusia tapoja syödä kuivaa leipää.

Elina Kervinen
Ylioppilaslehti. Pääkirjoitus perjantai 2006-09-08
Aivan maksimissaan, Herra ministeri

YlioppilaslehtI:

Yksi kommentti artikkeliin “Aivan maksimissaan, Herra ministeri”

   1. Marita Råman kirjoitti 13.9.2006 kello 21.25

Kansanedustajat eivät piittaa nuorten toimeentulosta. Opintotuen ostovoima on heikentynyt, mutta se ei anna aihetta toimenpiteisiin hallituksen mielestä. Sen sijaan ilman omantunnon tuskia hallitus on korottanut roimasti kansanedustajan palkkoja.
Siihenkö kaikki rahat menivät? Opintotuki ja kansanedustajain palkat maksetaan yhteisistä varoista. Miksi edustajat ovat tarvinneet parikin roimaa korotusta palkkaansa aikana jolloin opiskelijoille ei ole suotu markkaakaan lisää?

Tämän lisäksi opiskelijan työssäkäynti on kaksiteräinen miekka. Monilla aloilla opintovaatimuksissa on huomattava määrä pakollista työharjoittelua, joista maksetaan huonosti tai ei lainkaan palkkaa. Eikö tällainen pakollinen palkaton työn teettäminen ole oikeastaan orjuuttamista? Mielestäni on ja lisäksi se on lähes perustuslain vastaista, koska työtä tekevät eivät ole samanarvoisessa asemassa, kun työstä ei saa edes minimipalkaksi luonnehdittavaa korvausta.

Lainaa ei voi myöskään laskea suoraan opintotueksi, koska se on maksettava takaisin. Laina on laina, vain opiskelijoiden edellytetään kustantavan opiskelunsa lainarahoituksella, vaikka työsuhteiden pysyvyys tai saanti ei ole turvattua valmistumisen jälkeenkään. Käytäntö on siten omiaan vain saattamaan vastavalmistuneen velkakierteeseen, josta nouseminen on vaikeaa.

Vaikka nuoruus onkin parhaimmillaan huoleton ja tulevaisuuteen luottava, niin monen opiskelijan taloudellinen pakkokurimus stressaa ja haittaa opintoja. Hallituksen toimet ja puheet ovat ristiriitaisia eivätkä herätä luottamusta talouspolitiikan hoitoa tai politiikkaa kohtaan.

Aikuisena työssäkäyvänä veronmaksajana paheksun syvästi opiskelijoiden eriarvoistamista ja toivon todella, että palkattoman harjoittelu-työn teettäminen lailla kiellettäisiin ja opintorahaan tehtäisiin indeksikorotus, joka vastaa vuoden 1992 tasoa.

Nuorista poliitikot eivät piittaa, mutta joka nuorella on vanhemmat. Nouskaa puoltamaan lastanne niin röyhkeydelle tulevat rajat vastaan.



Elokuvalipulla kohtuuton hinta.



12 torstai 2006-08-31.

"Heinäluoma tukee ateriatuen korotusta", 2006-08-28 maanantai, Keskisuomalainen. Tanja Saarelan kuva liittyy viereisellä sivulla oleviin kirjoituksiin "Naisen oltava viisas ja kaunis. Politiikka: Rumempikin mies pärjää hyvin, kun asiat ovat hallinnassa." ja "Mediajulkisuus ratkaisee politiikassa yhä enemmän." Kuva. Kuva: Pertti Manninen."

  12 torstai 2006-08-31.
Heinäluoma tukee ateriatuen korotusta 
Helsinki, STT
"Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma (sd) näyttää vihreää valoa opiskelijoiden ateriatuen korotuksille. se voidaan tehdä budjettiesitykseen eduskuntakäsittelyn yhteydessä. Heinäluoma kertoi sunnuntaina Radio Novan Kansalaistori-ohjelmassa, että hän keskusteli asiasta perjantaina mm. pääministeri Matti Vanhasen(kesk.) kanssa." …  "Heinäluoma huomautti, että opiskelijoiden aterioiden hinnoissa on korotuspaineita. Jos yhteiskunnan tuki ei kasva, opiskelijat joutuvat itse maksamaan hinnannousun." ... 2006-08-28 maanantai, Keskisuomalainen.
  12 torstai 2006-08-31.
Pari piirua jäärän suuntaan

"Suomi on täynnä keski-ikäisiä ja sitä vanhempia jääriä, jotka eivät jätä käyttämättä tilaisuutta muistella, kuinka heidän omassa nuoruudessaan hiihdettiin kesät talvet kilometrien taival kouluun pelkissä risaisissa kumisaappaissa, suksisauvalla susia hätistellen.
Tältä pohjalta pohdiskellen kaikenlaiset parannukset pullamössösukupolven opintotukeen tuntuvat tietenkin täysin tarpeettomilta. Ja tarpeetonta opiskelijoiden elintason tarkistaminen on näköjään myös hallituksen mielestä. Kylläinen opiskelija on laiska opiskelija.
Lopputulos tulkittiin tappioksi kulttuuriministeri Tanja Saarelalle, joka ajoi budjettineuvotteluissa 20 prosentin korotusta opintotuen tulorajoihin. Tappio ja tappio. Aika moni äänioikeutettu opiskelija muistaa nyt, kuka sentään yritti järjestää heille rahaa." 2006-08-26, Kauppalehti. Presso . Raha & Valta. Lisäpöytäkirja. Kari Huoviala.

12 maanantai 2006-08-28.

19.04.2006. "Vaikuttavat". Kuva: Pertti Manninen. Kuva.
"Tuntuu hyvältä kun voi vaikuttaa".
Keskiviikko 2006-04-19. "Keuruulaiset Milla-Maaria Hietanen ja Matleena Mikkonen ojensivat Tanja Karpelalle lähes 70 000 nimen adressin turvallisten ja opettavaisten lastenohjelmien puolesta. ... Lue!

 
Pääkirjoitus. Jaloa tiedonvälitystä.  2006-04-19.
Turvallisten ja opettavaisten lastenohjelmien puolesta-adressista kerrottiin myös Ylessä, radiossa ja ehkä myös Keski-Suomen uutisissa eilen tv:ssä (epävarma muistikuva). Tietenkin ehkä myös muualla, näitä vain seurasin. Tänään tästä adressista ei yksi asiaomainen SanomaWSOY:n Helsingin Sanomat kirjoittanut halaistua sanaa ... Lue!
 
Opintotukikiistelyä vuosi sitten!
Miten meitä hallitaan? Tapaus Tanja Karpela ja opintotuki. Mikä on totuus?

Kirjoitus sunnuntaina 2005-10-02.
Sanomalehti Keskisuomalainen julkaisi lähes perättäisinä päivinä selostusta kulttuuriministeri Tanja Karpelan taistelusta toisen asteen opiskelijoiden opintorahan korottamisesta tai ainakin siitä, että täysikäisten, yli 18-vuotiaiden vanhempien tulot eivät vaikuttaisi opintorahaan. ... Lue! 
12 maanantai 2006-08-28.

Vuosi sitten.  
Karpela vs. Pietilä. Lue!
12 maanantai 2006-08-28.
Jarkko Seppälä, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja.
Kuka muistaisi opiskelijoita?
 Hallitus pääsi viime keskiviikkona sopuun vaalibudjetista ja päätti rangaista opiskelijoita 8 miljoonan euron suuruisella summalla.
Korkeakouluopiskelijoille linja on sama, johon on alettu jo tottua: rajataan opiskeluaikoja, pakotetaan elämään opintolainalla, ei mahdollisteta täyspäiväistä opiskelua, mutta ei myöskään mahdollisteta työkokemuksen hankkimista, vaikka se parantaisi työllistymismahdollisuuksia.... Lue!.
Suomen perustuslaki pilkattavana.  Kirjoitus 2002-05-30.
Opiskelijat pakotetaan ottamaan lainaa perustoimeentuloonsa ainoana ihmisryhmänä Suomessa.
Suomen perustuslain pitäisi taata kansalaisten tasa-arvoisuus lain ja hallinnon edessä. Näin ollen perustoimeentulo on turvattu lailla ja asetuksilla.
Yhtä ryhmää lukuunottamatta: Opiskelijat pakotetaan ottamaan lainaa pankista elämiseensä. Opiskelujärjestöt ovat kannelleet tästä oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Ympäripyöreässä vastauksessa hyväksytään vallitseva tilanne. Näin Suomi kantaa huolta nuoristaan.
Pertti Manninen 30. toukokuuta 2002. Lue!
1999
"Yksilöön näin voimakkaasti kohdistuville leikkauksille saa totisesti etsiä vertailukohtia sosiaaliturvamme historiasta."
Lue!

"Pienetkin leikkaukset tuntuvat opiskelijan kukkarossa pahalta, mutta kaikki on suhteellista." Helsingin Sanomien pääkirjoitus, (lehden vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen). Lue!

"Kokoomuksen lähtökohtana on ollut tiukka budjettilinja."
Suuri Sanan Selittäjä Zyskowicz Lue!

Köyhät opiskelijat, painukaa helvettiin!
Ette maksa tarpeeksi pankinomistajien tukea!  Lue!

Kuva: Selkänahka vaarassa!
Kuva: Lisää Leikkauksia tulossa? Kuva,
12 elokuun 12. päivänä 1999

12 maanantai 2006-08-28. 

2006  "Opiskelijat vastustivat budjettia performanssilla & VM kiistää Saarelan väitteet  neuvotteluhaluttomuudesta". Helsingin Sanomat lauantaina 2006-08-26. Kuva.
"Opiskelijat: Banderolleilla ja performanssilla kritiikkiä poliitikkojen budjetille & Eero Heinäluomalta vaaditaan hyvä selitys". Keskisuomalainen lauantaina 2006-08-26. Kuva. 

 

12 maanantai 2006-08-28. 

"Sanomapallo". Kuva: Pertti Manninen. Kuva.

Vuosi sitten!
"Budjetti: Rikkaalle reippaasti ja köyhällekin vähän eli hyvinvointivaltion pohja uhattuna."
  
Varallisuusveron poistamisesta
Keskisuomalainen kirjoitti otsikkoaan myöten,  Helsingin Sanomat ei  halaistua sanaa!  Lue!
Maailman lyhin satu:
Helsingin Sanomien selostus varallisuusveron poistamisesta. Lue!


"Elokuvalipulla kohtuuton hinta"

1999

12.fi 1999/ 02 torstaina elokuun 12. päivänä 1999

"Yksilöön näin voimakkaasti kohdistuville leikkauksille saa totisesti etsiä vertailukohtia sosiaaliturvamme historiasta."
"Jos leikkaus toteutetaan, menettää opiskelijaperhe pahimmillaan yli 7000 markaa vuodessa, keskimäärinkin pitkälti yli 4000 markkaa.
Vertti Kiukas, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsen
lue lisää hallitusohjelmapetoksesta
"Yksilöön näin voimakkaasti kohdistuville leikkauksille saa totisesti etsiä vertailukohtia sosiaaliturvamme historiasta."
... Loppukeväästä alkoi kuulua huhuja, että esitys toteuttaisiin eräänlaisena kauhuvaihtoehtona: yhteisöasujilta sekä opiskelevilta avo- ja aviopareilta vietäisiin kesäajan tuet sekä alennettaisiin heidän korvausprosenttiaan, mutta yhdenkään opiskelijan edut eivät paranisi. Monesta hallitusneuvotteluja käyneestä suusta kuitenkin vakuutettiin, ettei tällaista voi tehdä.
Budjettiriihessä hieman lievennettiin valtiovarainministeriön kaavailuja, millä säästetään 130 miljoonaa. Yksittäisten opiskelijan ja opiskelijaperheiden kohdalla leikkaus koettelee toimeentuloa todella rankasti, eikä ainakaan ole omiaan "vahvistamaan turvallisuutta ja hyvinvointia".
Jos leikkaus toteutetaan, menettää opiskelijaperhe pahimmillaan yli 7000 markaa vuodessa, keskimäärinkin pitkälti yli 4000 markkaa.
Vertti Kiukas Ilta-Sanomissa maanantaina 09.08.99 "Hallitus petti ohjelmansa"
12.fi 1999/ 02 torstaina elokuun 12. päivänä 1999

"Pienetkin leikkaukset tuntuvat opiskelijan kukkarossa pahalta, mutta kaikki on suhteellista."

Helsingin Sanomien
pääkirjoitus, (lehden vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen).
lue lisää leikkauksista
"Pienetkin leikkaukset tuntuvat opiskelijan kukkarossa pahalta, mutta kaikki on suhteellista."
...Yksinäisen korkeakouluopiskelijan opintotuki ja asumislisä voivat nousta nykyisin 21 546 markkaan yhdeksässä kuukaudessa ja 28 728 markkaan vuodessa. Summat eivät ole pieniä.
Kalenterivuoden maksimituki ei poikkea paljon siitä, mitä keskituloinen maksaa veroina vuodessa palkastaan. Mitä sitä sanotaankaan? Ilmaista lounasta ei ole.
Helsingin Sanomien pääkirjoittaja keskiviikkona 04.08.99 "Opiskelijoiden tukien leikkaukset"

Maksimissaan (johon vain harvat opiskelijat yltävät) alle 2400 markkaa kuukaudessa elämiseen: asumiseen, ruokaan ja kaikkeen muuhun! Kannattaa kyllä olla kateellinen kohta siellä uudessa norsunluu- eiku lasitornissa!
12.fi 12.08.99. pm
12.fi 1999/ 02 torstaina elokuun 12. päivänä 1999

"Kokoomuksen lähtökohtana on ollut tiukka budjettilinja."
Ben Zyskowicz, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja
lue lisää leikkauksista
"Kokoomuksen lähtökohtana on ollut tiukka budjettilinja."
...Kirjoittajat ovat kommenteissaan kuitenkin unohtaneet uudistuksen hyvät puolet. Ylivoimaisesti suurimmalla osalla eli opintotuen asumislisää nauttivilla 95 000 opiskelijalla tuki nousee keskimäärin 39 markalla kuukaudessa...
Lähtökohtana ei suinkaan ole ollut säästöjen kohdistaminen tiettyihin väestöryhmiin. Toisaalta valtiontalouden säästöt merkitsevät yleensä aina joidenkin kohdalla saavutettuihin etuuksiin puuttumista.
Valtiontalouden tervehdyttäminen ja valtion velkaantumisen vähentäminen ovat pitkäjänteistä politiikkaa, josta hyötyvät eniten juuri tulevaisuuden veronmaksajat.
Ben Zyskowicz Helsingin Sanomissa maanantaina 09.08.99 "Uusi asumistuki lisää voittajia"

Suuri Sanan Selittäjä Zyskowicz

sai sittenkin sanansa solmuun, suuret selitykset suistivat suohon.
Siis: Saara, Santtu sopeutukoon suden suuhun.
Sittenkin: Suuri Selittäjä sulautukoon Saharaan sakaalien seuraksi!
12.fi 1999/ 02 torstaina elokuun 12. päivänä 1999

 

Kuva: Selkänahka vaarassa!
(kuvan henkilöt ovat sattumalta mukana kuvassa) kuva: pertti manninen

Köyhät opiskelijat, painukaa helvettiin!
Ette maksa tarpeeksi pankinomistajien tukea!


Kuva: Lisää Leikkauksia tulossa?

(kuvan henkilöt ovat sattumalta mukana kuvassa) kuva: pertti manninen
 
7 vuotta sitten: Lipposen ja Niinistön salainen pullautussopimus: ensin Ahtisaari, sitten Uosukainen! - Soitellen sotahan: tuho, jonka tahdoimme? - Nato ei tee virhearvioita! - Koiviston huoli pommituksista myöhä-syntyistä - Tahdotko poikasi Balkanille tapettavaksi? - Ministeri Enestam ymmärtää ampujia - Maanjäristys - tuho, jota emme tahtoneet ym.

"Mielenosoitus" kuva - Syyskuun 11. - Rauhanturvajoukot - Opintotuki - MaaryöstöSävelradio - Makasiinit - SanomaWSOY - "Koistinen" kuva
 
12 maanantai  2006-09-11.

Kuva. "Yhden miehen mielenilmaus kuivui kokoon."  Poliisin mukaan jyväskyläläinen EU-kriitikko seisoi epäsopivalla alueella. Keskisuomalainen tiistaina 11.07.2006.  "Ajankohtaista".  Kuvasarja.
12 maanantai  2006-09-11. Pääkirjoitus. Mellakan torjujille, etupäässä vastuussa oleville ministereille, mm. Rajavartiolaitoksen lakon aikaan rikkurityövoiman käyttöä aikoneille ja viinaveron laskun seurauksista silmänsä sulkeneille, pääministeri Vanhaselle sekä valtiovarainministeri Heinäluomalle suosittelen kaikessa kiireessä lehtijuttua: "Sivistyä voi myös pöntöllä". 12, päätoimittaja. Pertti Manninen.  
Kuva. Sivistyä voi myös pöntöllä. Aamulehti sunnuntaina 09.07.2006.  "Ajankohtaista".  Kuvasarja. 

"Syyskuun 11."

Aftonbladet . Måndag 11 september 2006.
...och vad har vi lärt av 11:e september?  
"Sedan dess har vi sett flera Ground Zero. Falluja är ett ruinfält där planen nyss vrålat fram som över Manhattan. I Libanon har höghus efter höghus raserats innan någon ens hann hoppa."  "Statsterrorismen har krävt mångdubbelt fler dödsoffer än vad al-Qaida lyckats med i sina attacker."  Torsten Kälvemark. Aftonbladet . Måndag 11 september 2006. Läs!
 Tuuli käy heidän ylitseen. Poisnukkuneitten muistolle. Kuva Pertti Manninen   Sarja. 

12 syyskuissa 2001, 2002, 2003, 2004 ja 2005, mm.

12 torstaina 6. syyskuuta 2001.
Omistajan vastuu. Aatos Erkko.  "Työnnän puukon perseeseesi niin että nielurisat lähtee." Repliikki Nelosen esittämästä elokuvasta Väkivallan kuilu.  Lue!
Omistajan vastuu. Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö. "Sonera tarvitsee 12 miljardia selviytyäkseen syksystä."  Lue!
Kenen vastuu. "Huostaanottojen määrä on lisääntynyt 50 prosentilla 10 vuodessa." Lue!
Ihmiskunnan vastuu.  "Tietämyksemme on tehnyt meidät kyynisiksi, koviksi ja tylyiksi. Me ajattelemme liian paljon ja tunnemme liian vähän. Enemmän kuin koneita me tarvitsemme ihmisyyttä. Enemmän kuin älykkyyttä me tarvitsemme ystävällisyyttä ja hellyyttä. Ilman näitä ominaisuuksia elämä on väkivaltaista ja kaikki ovat kadotettuja." Charlie Chaplin 24.06.40.  Lue!

12 torstaina 13. syyskuuta 2001.
KUOLEMA NYKISSÄ 11.09.01. Henkilökohtaisia tunnelmia ja lehdistä luettua suruaamuna. Lue!
Kahden suomalaisen lehden pääuutissivut. Lue!
Kahden suomalaisen lehden pääkirjoitussivut ja kommentteja niihin. Lue!
Kolumni: Merkintöjä: Mieletön, mieletön maailma. Janne Virkkunen, Helsingin Sanomien päätoimittaja. "Terroristien järjetön teko panee jälleen kerran ajattelemaan ihmisen pahuutta."  Lue!

Kommentti.  Lue!
Miksi?  
Lue!  
Yle ja live.  Lue!
Kuka on syyllinen?  Lue!
Extra 14.09.01. Letters from USA. Lue!

12 torstaina 12. syyskuuta 2002.
Tieto tulvii. Mikä säilyy? Mikä hävitetään? Uusi demokratia.  Käytäntö muutaman esimerkin valossa. Lue!

12 torstaina 11. syyskuuta 2003.
11.09.2003. Jan Myrdal 05.04.1967. "...tämä imperialismi uhkaa myös meidän olemassaoloamme samoin kuin se uhkaa Yhdysvaltojen kansan olemassoloa. Yhdysvaltojen imperialismi on maailman kaikkien kansojen yhteinen vihollinen." Katkelma puheesta Vietnamkokouksessa Medborgarhusetissa 05.04.1967. Sanankäyttöä.  Lue!

11.09.2003. Irak. USA:n ja liittolaisten varsinaisten sotatoimien päätyttyä Irakin hallinnon pystytys jatkuu. Joukkotuhoaseiden etsintä jatkuu. Tappaminenkin jatkuu. Kaadot Irakin armeijasta tuhansia? Surmat siviiliväestöstä tuhansia? Kaadot liittoutumasta satoja? Lue!

Guardian Unlimited, Thursday September 11 2003

The other 9/11 Survivors' accounts of the terror that followed the 1973 coup in Chile. Jeremy Lennard: Chile all over again
Talk about it
Special report: Chile


 
12 torstaina 11. syyskuuta 2003.
Salvador Allende
viimeisen kerran syyskuun 11. päivänä 1973 Santiago de Chilessä. Mustavalkoisesta lehtikuvasta tulkinnut Pertti Manninen. Kuva.

12 lauantaina 11.09.2004.
Terror gegen USA.
Max 2001.  Kuva.

12 sunnuntaina 11. syyskuuta 2005.
11.09.1973. Kuva. "Toinen 11.09". Kuva.


Guardian Unlimited,  Monday September 11 2006.
US marks 9/11 five years on
Events remember victims of 2001 terror attacks.
Al-Qaida tape warns of new attacks
Declan Walsh: Where is Bin Laden?
Interactive: struggling with loss
Audio: Ed Pilkington
In pictures: 9/11 aftermath
Special report: September 11

Iraq field report fuels US gloom
Classified document reportedly warns of total collapse of law and order in Iraq's biggest province.
Special report: Iraq

'If we see him we will kill him'
Protesters greet Blair in Beirut.
PM pledges to restart peace plan
Audio: Will Woodward
Special report: Lebanon

Guardian Unlimited,  Monday September 11 2006.
More on the fifth anniversary of September 11
A child and his grief, one among thousands
Aidan Fontana is an unwilling member of a macabre club: the almost 3,000 boys and girls who lost a parent that day.
'Many kids drew visually disturbing scenes'
Forensics offer some hope of closure
Audio: Carie Lemack

Turning up the volume on terror
Comment is free: In its reaction to the 9/11 attacks, America abandoned the customary self-control of democracy, says Simon Jenkins.
Five years on: the toll from terror and war (pdf)

Cartoon: Martin Rowson
5 yers. IRAQI

Comment is free

How the attacks unfolded
Interactive: The events of September 11 2001.


12 torstaina 10.04.2003.
Valtauksen merkki. Vaikea kuva 2003.
Keskiviikkona 09.04.2003 näimme teeveessä kuinka Saddamin patsas kaadetaan. Näimme kuinka kasvot peitettiin ensin USA:n lipulla ja sitten Irakin lipulla ja näimme lopuksi patsaan romahduksen ja hävittämisen.
Seuraavana päivänä 10.04.2003 vain yhdessä käsiini sattuneista lehdistä oli kuva USA:n lipusta Saddamin kasvoilla: Sanomalehti Kalevassa. Muut tyytyivät näyttämään "vain" patsaan kaatamisen ja hävittämisen. Nämä muut olivat: Dagens Nyheter, Helsingin Sanomat, Iltalehti, Ilta-sanomat ja Keskisuomalainen. Pertti Manninen, 12.fi 10.04.2003. Lue!
12 lauantaina 19.03.2005.
"Paul Wolfowitz"Kuva.
"Irak"- 12 vuoden 2001 syyskuusta vuoden 2003 maaliskuun 20. päivään. Lue!


"
USA:s olagliga krig mot Irak har krävt minst 100 000 liv, en stor del av dem civila. Svält och sjukdomar hos barn har fördubblats sedan kriget som inleddes för exakt två år sedan. Kvinnorättigheter har beskurits. Viktiga delar av Bagdads oersättliga kulturarv har skövlats. Tusentalet amerikanska soldater har dödats, många fler har invalidiserats." Aftonbladet Ledare "Imperiet kan inte vinna Irakkriget" lördag 19.03.2005. Läs! 

12 perjantaina 2006-09-01.

Suomalainen maisema.

2006-08-31 torstai. "Hetki illan suussa, vesi on vielä lämmintä, on tämä kesää." Kuva: Pertti Manninen, Laukaa. Kuva.
Sadonkorjuu.

2006-08-31 torstai. "Leikkuupuimuri tyhjentää lastiaan peräkärryyn, tänään ei satanut." Kuva: Pertti Manninen. Kuva.
 
Alaska. Päättäjäiset la 2.9.

2006-09-01, Perjantai. "Savion lava. Tanssiorkesteri Alaska. Päättäjäiset la 2.9". Kuva: Pertti Manninen. Kuva.
  Aamulehti ajan hermolla.

2006-08-28, maanantai, Aamulehti. Etusivulla: Kansa päästäisi YK-miehet  Libanoniin pitkin hampain. Lue!   


12 perjantai 2006-09-01.
Heinäluoma tukee ateriatuen korotusta Lue!
Pari piirua jäärän suuntaan Lue!
Kuka muistaisi opiskelijoita? Lue!
Suomen perustuslaki pilkattavana. Lue!
"Tuntuu hyvältä, kun voi vaikuttaa" Lue!
Opintotukikiistelyä vuosi sitten! Miten meitä hallitaan? Tapaus Tanja Karpela ja opintotuki. Mikä on totuus? Lue!
Vuosi sitten: "Budjetti: Rikkaalle reippaasti ja köyhällekin vähän eli hyvinvointivaltion pohja uhattuna." Varallisuusveron poisto.  Lue!
2006 vs 1999. Lue!
Pääkirjoitus. Aamulehti ajan hermolla. Lue!

 
  Aamulehti 2006-08-28. Etusivulla: Kansa päästäisi YK-miehet  Libanoniin pitkin hampain. Lue!   Aamulehti 2006-08-28. Kotimaa. Kyselyn selostus: Suomalaiset suhtautuvat varauksellisesti lähtöön. Lue!  12 2006-08-24. "Tämä uutinen oli Helsingin Sanomille liikaa!" Uutisessa kerrottiin Reseviläisliiton kielteisestä kannasta suomalaisten lähettämisestä Libanoniin. Aamulehti kertoi etusivullaan, Helsingin Sanomat ei millään sivulla. Lue!  12 2006-08-24. Pääkirjoitus. Asianosaisinta kuulematta. Lue!  Ilta-Sanomat 2006-08-12. "Kuolleen sotilastarkkailijan avovaimo silitti Suomen lipulla peitettyä arkkua itkien." Kotiinpalu oli kaunis. Kuva.  Helsingin Sanomat. Kotimaa. Vallan liikkeet. Mari Manninen lauantaina 07.05.2005. “Ylpeä suomalainen ottaa arkun vastaan. Lue!
12 perjantai 2006-09-01.
"Aamulehti ajan hermolla" 

2006-08-28, maanantai. Aamulehti. "Kansa päästäisi YK-miehet  Libanoniin pitkin hampain". Kuva.
Näitäkään tuloksia  Helsingin Sanomat ja Keskisuomalainen eivät halunneet kertoa lukijoilleen. Lue myös!  "
Tämä uutinen oli Helsingin Sanomille liikaa!" Uutisessa kerrottiin Reseviläisliiton kielteisestä kannasta suomalaisten lähettämisestä Libanoniin. Aamulehti kertoi etusivullaan, Helsingin Sanomat ei millään sivulla. Lue!
Lue myös! 
Pääkirjoitus. Asianosaisinta kuulematta. Lue!  Tämä oli pääkirjoitus. 12. Pertti Manninen. 2006-08-31.
  12 perjantai 2006-09-01.
"Aamulehti ajan hermolla"

2006-08-28, maanantai.  Aamulehti. "Suomalaiset suhtautuvat varauksellisesti lähtöön."  Kuva.
Näitäkään tuloksia Helsingin Sanomat ja Keskisuomalainen eivät halunneet kertoa lukijoilleen. Lue myös!  "
Tämä uutinen oli Helsingin Sanomille liikaa!" Uutisessa kerrottiin Reseviläisliiton kielteisestä kannasta suomalaisten lähettämisestä Libanoniin. Aamulehti kertoi etusivullaan, Helsingin Sanomat ei millään sivulla. Lue! Lue myös! Pääkirjoitus. Asianosaisinta kuulematta. Lue! Tämä oli pääkirjoitus. 12. Pertti Manninen. 2006-09-01.
Aamulehti Maanantai 28.elokuuta 2006. Etusivulla.
Kansa päästäisi YK-miehet Libanoniin pitkin hampain

Rauhanturvajoukot: Nuoret ja miehet innokkaimpia
Jukka Vahti
Libanonin kriisistä välittynyt kuva ja suomalaisen YK-tarkkailijan kuolema näyttäisivät latistaneen suomalaisten intoa lähettää omia rauhanturvajoukkojaan YK:n operaatioon.
Aamulehden Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan suurempi osa kansalaisista kuitenkin kannattaa kuin vastustaa osallistumista operaatioon: yli tuhannesta vastaajasta 49 prosenttia kannatti osallistumista ja 39 prosenttia vastusti. Loput eivät osanneet ottaa kantaa.
- Tilanteen vaikeus ja esillä olleet vaarat ja uhkat ovat saattaneet vaikuttaa mielikuviin. Luulisin, että kyselyn tulos on aika realistinen siten, että ihmiset vielä pohtivat asiaa, eduskunnan ulkoasiain puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari (sd) arvioi.
Kysely osoitti eri ikäryhmien suhtautuvan rauhanturvaoperaatioon eri tavoin. 25-34-vuotiaista lähes 80 prosenttia on osallistumisen kannalla, kun 50-79-vuotiaiden kohdalla kannatusprosentti on vain vähän yli 40. Kotimaa A5.

Libanonin operaation kannatus
Kannattaa 49 %
Vastustaa 39 %
Ei vastausta 12 %
Lähde: Taloustutkimus Oy
Aamulehti Maanantai 28.elokuuta 2006. Etusivulla.
Aamulehti. Kotimaa. Maanantai 28.elokuuta 2006
Suomalaiset suhtautuvat varauksellisesti lähtöön
Libanon: 25-34-vuotiaat kannattavat innokkaimmin suomalaisten osallistumista Lähi-idän rauhanturvatehtävään
Jukka Vahti
Suomalaiset päättäjät eivät saa selvää ohjetta suomalaisten osallistumisesta Libanonin rauhanturvaoperaatioon. Liki puolet eli 49 prosenttia kansalaisista kannattaa suomalaisten lähettämistä Libanoniin, 39 prosenttia puolestaan vastustaa operaatioon osallistumista.
Luvut selviävät Aamulehden Taloustutkimuksella tekemästä kyselystä, johon vastasi 1007 ihmistä.
Kyselyn perusteella suomalaisten osallistumista kannattavat innokkaimmin hyvätuloiset, kokoomuksen ja vihreiden äänestäjät ja 25-34-vuotiaat.
Puolustusministeri Seppo Kääriäisen (kesk) mielestä tutkimustulos ei ole yllättävä.

Operaation kannatus riittävä päätöksille
- Tuloksessa heijastuvat ainakin hävitys ja sota, joita alueelta on nähty ja jotka varmasti nostavat tietynlaisia asenteita pintaan. Samoin suomalaisen sotilaan kuolema vaikuttaa asenteisiin kielteisesti, Kääriäinen arvioi.
Kääriäinen arveli operaation saaman kannatuksen perustuvan suomalaisten pitkiin perinteisiin rauhanturvatehtävissä. Hänen mukaansa Libanonin rauhanturvatehtävään on jo todettu olevan tarpeeksi halukkaita lähtijöitä. Suomi on luvannut operaatioon 250 rauhanturvaajaa aikaisintaan marraskuussa.
Eduskunnan ulkoasiain valiokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari (sd) toivoo, että mielipiteiden voimakas jakautuminen ei merkitsisi suomalaisten rauhanturvaamishalukkuuden vähenemistä.
- Olisin odottanut, että kyselyn tulos olisi ollut vähän myönteisempi, koska Libanon on kuitenkin suomalaisille entuudestaan tuttu. Tässäkin tuloksessa on kuitenkin riittävästi pohjaa harkinnallemme, Jaakonsaari sanoo.
Suomalaisten rauhanturvaajien osallistumista Libanonin operaatioon vastustivat erityisesti vasemmistoliiton äänestäjät, 50-79-vuotiaat ja eläkeläiset.
Miehet suhtautuvat rauhanturvaoperaatioon selvästi naisia suopeammin: miehistä 57 prosenttia kannatti suomalaisten osallistumista, naisista vain 41 prosenttia.

Ikäihmisiltä on tullut kiitosta
Reserviläisliitto on aiemmin ilmoittanut vastustavansa suomalaisten lähettämistä Libanoniin. Taustalla on suomalaisen YK-tarkkailijan Jarmo Mäkisen menehtyminen Israelin hyökkäyksessä heinäkuussa.
Liiton mielestä ei ole varmaa, että Israel kunnioittaisi jatkossakaan YK-joukkojen koskemattomuutta.
Toiminnanjohtaja Olli Nyberg sanoo, että Taloustutkimuksen kyselyn tulokset vastaavat liiton omia kokemuksia.
- Palautteesta olen huomannut, että lähtöä harkitsevat nuoret eivät ole ymmärtäneet kielteistä kantaamme ollenkaan.
- Vanhemmat ihmiset taas ovat soittaneet, ja kiitelleet, kun olemme sanoneet, että operaation riskit ovat suuret, eikä sinne kannata lähteä, Olli Nyberg kertoo.

Libanonin operaatio jakaa mielipiteet
Ikä 15-24
Kannattaa 51
Vastustaa 38
Ei vastausta/EOS 11
Ikä 25-34
Kannattaa 59
Vastustaa 27
Ei vastausta/EOS 14
Ikä 35-49
Kannattaa 54
Vastustaa 36
Ei vastausta/EOS 10
Ikä 50-79
Kannattaa 41
Vastustaa 45
Ei vastausta/EOS 14
Lähde: Taloustutkimus Oy.

Näin tukinmus tehtiin
Taloustutkimus haastatteli Aamulehden toimeksiannosta 1007 henkilöä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 15-79-vuotiaat mannersuomalaiset. Otos muodostettiin satunnaisotannalla Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Otos painotettiin iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan kohderyhmää edustavaksi. Tutkimuksen keskimääräinen tilastollinen virhemarginaali on 95 prosentin luotettavuustasolla 2,5 kumpaankin suuntaan. Tutkimus tehtiin 15.-24.8.2006.
Vastaajilta kysyttiin: Kannatatteko vai vastustatteko Suomen rauhanturvajoukkojen lähettämistä Libanoniin?

Kannattaako Suomen lähettää joukkoja Libanoniin?
Ei, koska tilanne on niin arvaamaton. Joukot kannattaa lähettää vasta, kun sitova rauha on aikaansaatu.
Kalevi Jalonen
Reserviläinen, Vesilahti

Ehdottomasti ei. Hinta on hyötyyn nähden liian suuri.
Jari Inha
Reserviläinen, Vesilahti

Spontaanisti sanoisin ei. Toisaalta elämme globaalissa maailmassa, emmekä voi sulkea itseämme siitä pois.
Kristiina Kantola
Tutkija, Vesilahti

Se on kaksipiippuinen juttu. Kulttuuri Lähi-idässä on aika erilainen. Toisaalta pitäisi pitää yllä maailmanrauhaa.
Arvo Mäkelä
Eläkeläinen, Vesilahti

Aamulehti. Kotimaa. Maanantai 28.elokuuta 2006.


12 perjantai 2006-09-01.

"Kotiinpaluu oli kaunis" 


Ilta-Sanomat 2006-08-12, lauantai. "Kotiinpalu oli kaunis. "Kuolleen sotilastarkkailijan avovaimo silitti Suomen lipulla peitettyä arkkua itkien." Kuva.Pertti Manninen. 

12 perjantai 2006-09-01.
Helsingin Sanomat. Kotimaa. Vallan liikkeet. Mari Manninen lauantaina 07.05.2005. “Ylpeä suomalainen ottaa arkun vastaan. Lue!

12 torstai 2006-08-31.
"Suomalainen maisema" 


2006-08-31 torsta. Hetki illan suussa, vesi on vielä lämmintä, on tämä kesää." Pertti Manninen. Kuva.

12 perjantai 2006-09-01.
Tämän sivun aiheisiin liittyviä kirjoituksia ja kuvia vuodesta 1999 alkaen ja tästä hetkestä eteenkinpäin  
1)  omalla haulla  ja  2)  linkkilistasta!

Elokuvalipulla kohtuuton hinta.

Tämän numeron kuvasivulle!

Myös:

 

Guardian Unlimited Thursday August 31 2006
Lebanon aid pledge tops $940m
International donors call on Israel to lift sea and air blockade.
Cluster bombing of Lebanon 'immoral' UN official tells Israel
Special report: Israel & Middle East
 
Guardian Unlimited Monday August 28 2006
25 Iraqi soldiers killed amid nationwide violence
World: Suicide car bombing and clashes between Shia militia and Iraqi security forces leave up to 50 people dead.
Special report: Iraq
More world news

Lebanon facing 'critical time'
Lebanon: UN chief arrives in Beirut in bid to strengthen uneasy ceasefire.
Hizbullah: we regret kidnappings
Special report: Lebanon

Freed Fox pair tell of forced conversion to Islam
Middle East: Journalists speak of relief after Gaza abduction
· Palestinian PM denies captors linked to al-Qaida
Special report: Israel & the Middle East
Guardian Unlimited Monday August 28 2006
They know all about you
Technology: Andrew Brown reports on an incident that has exposed how much we divulge to Google & co.
More from Technology Guardian
EducationGuardian.co.uk

The Beatles' Diaghilev dies at 32

From the archive: On this day in 1967 the Guardian reported on the death of Brian Epstein at his London home.


12 lauantai 2006-08-26. 

"Jarkko Laine In Memoriam 1947-2006 Kustannusosakeyhtiö Otava". Helsingin Sanomat lauantaina 2006-08-26. Kuvasarja (4 kuvaa).
12 lauantai 2006-08-26. 

"Nuoret menossa Sararockiin, rantaan".  2006-08-26 klo 12.03. Kuvasarja (4 kuvaa)-
12 lauantai 2006-08-26. 

"Vanhemmat ajelulla nelipyöräisillään". 2006-08-26 klo 16.19. Kuvasarja (4 kuvaa).

12 perjantai 2006-08-25.

Elina Karjalainen. 1927-2006.
Kuva.
(2006-08-25)
.
Oikaisu. Asia oikein, päivä ja linkit väärin. Lue!
Tämä uutinen oli Helsingin Sanomille liikaa! Lue!
Pääkirjoitus. Asianosaisinta kuulematta. Lue!
(2006-08-24)
.

Tuuli käy heidän ylitseen. Kuva.
(2006-08-23)
Muistolle. Kun on muuttanut pois joltakin paikkakunnalta, niin usein sinne siteet katkeavat. Parikymmentä vuotta sitten asuin Kirkkonummella, jolloin tapasin urheiluseurassa ja valtuustossakin erilaisia ihmisiä, joiden kanssa ainakin muutaman kerran keskustelin. Lue!
(.2006-08-23)

Jälleen ajankohtainen! Kuva.
(2006-08-20)
Tämä uutinen oli Helsingin Sanomille liikaa!
"… Jatkamme samassa aihepiirissä, nimittäin Suomen Reserviläisliitto vastustaa suomalaisten YK-joukkojen osallistumista Libanonin rauhanturvaoperaatioon."
Ylen tv-uutisissa klo 20.30. LueLue!
(2006-08-20)
Pääkirjoitus. Asianosaisinta kuulematta. “Suomen Reserviläisliitto vastustaa suomalaisten YK-joukkojen osallistumista Libanonin rauhanturvaoperaatioon. Liitto pelkää että suomalaisen sotilastarkkailijan kuolema Libanonissa ei jää viimeiseksi." Lue!
(2006-08-20)
rc="../../08/26/PICT2852kimallus256.JPG">
Libanon. Kuva.
(2006-08-15)
Guardian Unlimited Tuesday August 15 2006 Fragile truce holds as Israelis withdraw  Israel prepares to hand over to UN peacekeepers.
Lebanon war cost Israel $1.6bn
Global donors to tackle Lebanon reconstruction
Returning to their devastated homes, the people of Lebanon claim victory
Ceasefire holds as Olmert admits tactical deficiencies
Nasrallah taunts Israel and claims victory
Special report: Israel & Middle East
(2006-08-15)

Hiroshima ja Helsinki 06.08.2005. Kuva.
(2006-08-06)
Hiroshiman muistopäivä elokuun 6. Tänään on kulunut tasan 61 vuotta siitä, kun Yhdysvallat pudotti atomipommin Japanin Hiroshimaan. Kolme päivää myöhemmin pommitettiin myös Nagasakia. Hiroshiman pommitus tapahtui aamulla hieman kello kahdeksan jälkeen. Pommi tappoi heti 78 000 ihmistä. Lue!
(2006-08-06) 
Runo 1951. Veri. 
Kun tein luokassa muistiinpanoja
pääni alhaalla painuksissa
niin yht'äkkiä
pisara verta tipahti kynälleni
...
Koichi Tokuno, 11-luokkalainen poika
, 5. luokalla v. 1945. Lue!
(2006-08-06)

12 tiistai 2006-08-01.
Tukholmasta Tampereelle eli suomalainen todellisuus. Kuvia Suomessa heinäkuun viimeisellä viikolla 2006.  Kuvasarja (8 kuvaa)..
(2006-08-01)
.

Kukittaja juoksee satasen voittajan perässä. Kuva.
(2006-08-01)
 
Doping.
"Jag jublar inte förrän dopningsvaren kommit." RIGA.  Världens snabbaste man. Justin Gatlin tog titeln i går. Och jag borde jubla som så kallad friidrottsexpert. Men historien har gjort mig skeptisk. Så skeptisk att jag helst väntar till dopningproven är klara.
Mats Wennerholm. Publicerad: 2006-05-13. Aftonbladet.  Lue!
(2006-08-01)

Motoristit kaartavat... Kuva.
(2006-08-01)
Lotto.
Motoristit kaartavat Laukaan R-kioskilta jätettyään jätti-loton rivin muhimaan lauantaina 29.07.2006. Yli neljän miljoonan potti meni sitten yhdelle rriville, joka myytiin Helsingissä automaatin valitessa rivin.
(2006-08-01)

Helsingin Sanomat haastattelee. Kuva.
(2006-08-01)
Maaryöstö.  Pääkirjoitus.
Helsingin Sanomat
haastattelee "suuren maaryöstön" vastustajaa Sipoossa keskiviikkona 26.07.  Artikkelissa Helsingin rajansiirtoesitys johti luottamuspulaan Sipoon johdossa on haastateltavana Sipoon kunnanhallituksen puheenjohtaja  Christel Liljeström. Lue!
(2006-08-01)

SanomaWSOY haikailee yhä. Kuva.
(2006-08-01)
Radiotoimiluvat.
SanomaWSOY
haikailee yhä Radio Novaa Tampereella ilmestyvässä Aamulehdessä lauantaina, jonka lukija sai käsiinsä Laukaan kirjastossa tänään tiistaina 01.08.2006.
Radiotoimilupien jako: Myös SanomaWSOY valitti radiotoimilupien jaosta alaotsikko oli selväsanaine. Lue!
(2006-08-01)
Aamulehti: Myös SanomaWSOY valitti radiotoimilupien jaosta.
Mediayhtiö haikailee edelleen itselleen Radio Novan valtakunnallista taajuutta.  Myös mediatalo Sanoma-WSOY on valittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen KHO:hon uusista radiotoimiluvista. Lue!
(2006-08-01)
Sama uutinen Helsingin Sanomissa yhdellä palstalla “lyhyesti” otsikolla: Radiolupien jaosta toinenkin valitus. Lue!
(2006-08-01)
Lue myös!  Sävelradio ja muutkin radiotoimiluvat. "Ministerin kootut selitykset"  Satunnainen ja hiukan tarkoituksellinenkin lista uutisista ja jutuista lehdissä, tv:ssä ja radiossa sekä netissä liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovisen päätöksestä (2006-05-31). Lue!
(2006-08-01)

Elokuvalipulla kohtuuton hinta.


12 tiistai 2006-07-25.

Miss Universum, 
Zuleyka Rivera Mendosa... Kuva.
(2006-07-25)
 

CNN:n live-lähetyksen toimittajat ... Kuva.
(2006-07-25)


Condoleezza Rice,  hymyilee autuaasti... Kuva.
(2006-07-25)
Pääkirjoitus. "Maailman kauhein".
"Miss Universum, 
Zuleyka Rivera Mendosa,  itkee ilosta tultuaan valituksi kauneimmaksi - ja toinen, Condoleezza Rice,  hymyilee autuaasti päättäessään lasten tappamisesta ja sodan jatkamisesta. CNN:n live-lähetyksen toimittajat Haifassa ja Beirutissa ... Lue!
(2006-07-25)
Sota lapsia kohtaan - Ketkä ovat vankeja - oikeasti? Ja uhreja? - Rauhaa me etsimme.
Kriget mot barnen. John Pilger.  - Vilka är fångarna - egentikgen? Och offren? Hanin Shakrah. - Det är fred vi söker. Eviatar Manor. Aftonbladet. Lue!
(2006-07-25 ja 2006-08-01)


12 keskiviikko 2006-07-12.
"Suuri maaryöstö". Kymmeniä kirjoituksia!
Lista on sattuman tulos: Mitä käteen on tarttunut erilaisissa paikoissa. Mitään systemaattisuutta siinä ei ole. Lehti sieltä, toinen täältä. 12. Pertti Manninen 12.07.2006.
Lista Helsingin aluevaatimuksiin liittyvistä satunnaisista kirjoituksista (14.12.2005 - 09.07.2006).    Lue!

 

"Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen".


"Pitää haluta olla oikeudenmukainen".
"Pitää haluta olla oikeudenmukainen." - "Päättäjän on pystyttävä vastustamaan kovaäänisimpiä vaatijoita, jotka uhkaavat putsata pajatson muiden nenän edestä." -

 "Jussi Pajusen toimintamalli on, että itseään pitää pystyä katsomaan työpäivän jälkeen peilistä silmiin".
Kirkko & kaupunki keskiviikkona 14.12.2005. Lue!
Näin alkoi lehden juttu, joka kertoi kaupunginjohtajasta joulun edellä viime vuonna jolloin  Jussi Pajunen  kumppaneineen jo suunnitteli kaikessa hiljaisuudessa Sipoon maiden ryöstöä Helsingille. Lue lisää tämä ja muitakin artikkeleja  näistä "kannibaaleista" ja tästä "kannibalismista", jolle Helsingin Sanomat on torstaina 22.06.2006 antanut luvan pääkirjoituksessaan "Helsingin alueliitosesitys on tyly mutta perusteltu" kannibaalit nimeltä mainiten. Maan hallitus toteuttaa nämä suunnitelmat erityislailla valtiomies Matti Vanhasen  siunauksella!  Lue! Lue myös! 12 keskiviikkona 30.03.2005. 
Pääkirjoitus.
Kokoomuslainen Jussi Pajunen valittiin tänään keskiviikkona 30.03.2005 alkuillasta Helsingin uudeksi kaupunginjohtajaksi 01.06.2005 alkaen  Kokoomuksen, SDP:n ja Vihreiden tekemän ennakkosopimuksen mukaisesti.  Jussi Pajunen seuraa tehtävässään kokoomuslaista Eva-Riitta  Siitosta, joka aikoinaan voitti äärimmäisen niukasti SDP:n ehdokkaan nykyisen apulaiskaupunginjohta Pekka Korpisen. Lue!

"Asuntoja! Kyllä. 3. Rehellinen. Luotettava. Aikaansaava. Jussi Pajunen. Helsingin Liberaalit. Itsenäinen liberaali." Kuva: Pertti Manninen.
Lue myös! 12 tiistaina 29.03.2005.
"Katso miten piiri pyörii hummerit kun siinä hyörii"
"Helsinki. Tämä tunneli tässä
 Eduskuntatalon ja Sanomatalon edessä on paljon vartija. Rakennetaanko se niin, että SanomaWSOY saa maksimaalisen hyödyn ovelasta optiostaan  - päätetäänkö kylmästi tämän hetkellisen huuman takia jättää tulevaisuuden varaus tekemättä? Lue!

Liisa, Ihmemaassa.
"Katso miten piiri pyörii hummerit kun siinä hyörii"

12 keskiviikko 2006-07-12.

Sininen hetki. Maanantaina 10.07.2006. 
"Keskikesän hetkiä." Kuvat Pertti Manninen. Kuvasarja (7 kuvaa).
  12 keskiviikko 2006-07-12.

Sirpa Selänne veneturmasta: Onneksi ei henki mennyt. Iltalehti keskiviikkona 12.07.2006.  
"Ajankohtaista."  Kuvat Pertti Manninen. Kuvasarja. (7 kuvaa).
  12 torstai 2006-07-06.

Pyörä ja varjo.n. 07.30.  
"Kahdessa kaupungissa eräänä kuumana päivänä, aamusta iltaan."  Kulkijan kuvia. Heinäkuun maanantaina 03.07.2006 klo n. 7.30 -23.13. Pertti Manninen. Kuvasarja (19 kuvaa).
12 keskiviikko 2006-06-28.

"Joie - Zidane - 10"
27.06.2006 kesäkuun tiistaina juuri ennen puolta yötä (Suomessa) klo 23.53. Kuva: Pertti Manninen. TV4 Direkt.  Kuva.
 
"Ilo - Zidane - 10".  Ranskan joukkueen kapteeni Zinedine Zidane riemuitsee tehdessään  upean maalin aivan Ranska - Espanja- ottelun loppuminuuteilla: 3-1.  
Kenttälähetyksen jälkeen suomalaisessa studiossa valmentaja Martti Kuusela ohjasi katselijat  ihailemaan vanhan konkarin, nyt näihin kisoihin lopettavan, omana aikanaan maailman parhaan pelaajan, vilpitöntä riemua tämän juhlistaessa ottelun voittoa ja näyttäessään vielä kerran (ainakin) kuinka hurjan taitava hän on. Kuva.
Katso myös! "Totinen hetki juuri ennen kentälle astumista. David Beckham." Kuva,

Elokuvalipulla kohtuuton hinta.


12 keskiviikko 2006-06-28.


Liikenneministeri Susanna Huovinen. Kuva.

12 keskiviikko 2006-06-28.
Sävelradio ja muutkin radiotoimiluvat.
"Ministerin kootut selitykset" 

Satunnainen ja hiukan tarkoituksellinenkin lista uutisista ja jutuista lehdissä, tv:ssä ja radiossa sekä netissä liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovisen päätöksestä (31.05.2006) MTV3:n ilmoitukseen aikomuksesta valittaa päätöksestä, kunhan se on tullut perille (22.06.2006). Selostus listan synnystä pääkirjoituksena listan jälkeen! Lue!

12 keskiviikko 2006-06-28.

Toimitusjohtaja Leena Ryynänen. Kuva.

"Yhdellä osavaltakunnallisella kanavalla ei toimintaa välttämättä olta oltaisi pystytty edes sillä tavoin tekemään, että siitä olisi saatu kannattavaa bisnestä."
Liikenneministeri Susanna Huovinen. Täsmällinen sitaatti TV1:n 20.30:n  uutislähetyksestä keskiviikkona 31.05.2006. Keskiviikkona 28-06.2006.  Lue!


Toimitusjohtaja Tapio Kallioja. Kuva.
Pääkirjoitus. Miten lista syntyi?
Suurimmaksi osaksi sattumalta. Materiaalia löytyi paperinkeräyslaatikoista ja junien penkeiltä. Juha Kulmasen Julkisen sanan kuulin aivan vahingossa käsillä olleen radion avatessani. Lue!

Uudet radiotoimiluvat.
MTV3. Seitsemän uutiset keskiviikkona 31.05.2006.  
"
kyse on kokonaisuudesta johon yritettiin saada mahdollisimman monta ee uudenkintyyppistä ideaa sisälle ja valitettavasti myöskään hakemuksissa niitä uusia ideoita ei niin kovin paljon meille tarjottu"  
Liikenneministeri Susanna Huovinen.  
otsikkoteksti
ministeriö myönsi kaksi uutta radiolupaa
toimittaja maija lehmusvirta
radioluvat ja taajuudet menevät pääosin uusiksi  ... Lue!

Uudet radiotoimiluvat.
MTV3. Kauppalehden talousuutiset keskiviikkona 31.05.2006.
toimittaja matti toivonen ( kauppalehti)
kauppalehden talousuutiset hyvää iltaa
teksti: sanomille kaksi radiolupaa, nauha: kilpailu kiristyy puolet kanavista tekee tappiota
toimittaja matti toivonen (kauppalehti)
vuoden vaihteessa aloittaa siis kaksi uutta valtakunnallista radioasemaa yritykset toivovat että sanomawsoy:n laajentuminen radiaalloilla ... Lue!


Toimitusjohtaja Pekka Karhuvaara. Kuva.

"Särkynyt Sävel". Kuva.

Uudet radiotoimiluvat.
Nelonen. Kahdeksan uutiset keskiviikkona 31.05.2006.
"vähän erikoiselta sekin olisi vaikuttanut jos uu uudelle suomalaiselle isolle toimijalle ei olisi sitten annettu mitään että kyll siihenkin olisi pitänyt keksiä aika painavat perusteet ja kuten sanottua niin hakemukset olivat hyviä ja niinpä semmosia perusteluita en ainakaan itse olisi voinut ihan heti keksiä" 
Liikenneministeri Susanna Huovinen.
toimittaja juha hietanen (uutisten alkuesittelyssä)
... mediakonserni sanomawsoy lähtee kilpailemaan muiden mediatalojen kanssa myös ääniaalloilla  ... Lue!

Uudet radiotoimiluvat.
Yle TV1 klo 20.30. Uutiset keskiviikkona 31.05.2006.
"Yhdellä osavaltakunnallisella kanavalla ei toimintaa välttämättä olta oltaisi pystytty edes sillä tavoin tekemään, että siitä olisi saatu kannattavaa bisnestä."  
Liikenneministeri Susanna Huovinen.
toimittaja (taustalla kuva vanhanaikaisesta radiosta ja teksti: toimiluvat)
sanomawsoy sai tänään kaksi toimilupaa lähes koko maassa toimiville radiokanaville liikenne- ja viestintäministeriö myönsi kuusi uutta lupaa paikallisille radioasemille seuraavaksi viideksi vuodeksi  ... Lue!

Pääkirjoitus. Illan uutislähetykset kertoivat uusien radiolupien myöntämisestä.
SanomaWSOY saa kaksi melkein valtakunnallista, mitä se sitten tarkoittaneekin, rock-radion ja naisten radion. Swelcomin pomo
Tapio Kallioja selittää jotain ympäripyöreää kokonaisuudesta ja mobiilista. Jokainen  Nelonen plussan katselija tietää kuinka ala-arvoisesti sitä digikanavaa ylläpidetään. Tulee ostos-tv:tä ja ehkä niitä järjettömiäpuhelinkilpailujakin. >>>

>>> MTV3:n Pekka Karhuvaara on katkera, kun Sävelradio menettää toimilupansa ja liikenneministeri Susanna Huovinen höpäjää jotain kannattavuudesta, minkä takia SanomaWSOY:lle täytyi antaa kaksi kanavaa!
Radio-Cityn johtajanainen toivottaa SanomaWSOY:lle onnea. koska rock-radio ei kahteenkymmeneen vuoteen ole ollut mikään kultakaivos. Eihän siitä tietenkään ole kysymys bisneksessä, jotain kannattaa pyörittää tappiollakin, koska sekin on toiselta pois!  ... Lue!
Torstai 01.06.2006. Helsingin Sanomat. Talous.
SanomaWSOY saa kaksi koko maan radiokanavaa.  MTV3 sai pitää Novan, mutta menettää Sävelradion.
Suomalainen viestintäkonserni SanomaWSOY perustaa Suomeen kaksi lähes koko maassa kuuluvaa radiokanavaa, rock-musiikin erikoiskanavan Rock FM:n sekä naisten Lady FM -kanavan. Liikenneministeriö myönsi keskiviikkona uudet toimiluvat SanomaWSOY:n lisäksi kuudelle valtakunnalliselle sekä 47 paikalliselle toimijalle vuosiksi 2007-2011.
... Lue!
Torstai 01.06.2006. Helsingin Sanomat. Talous.
Pipopäät saivat oman kanavan.
“Mitä, höö! Kuulitteko, me on saatu lupa!”
Häääää!
Bassoradion toimituksesta Helsingin Fredrikinkadulta kuuluu puhelimeen käsittämätön meteli.
“Täällä on kymmenkunta kaveria. Ei todellakaan osattu odottaa. Nyt lähtee samppanja auki.”
Kanavapäällikkö Ville Tikkanen ei pysty vähään aikaan puhumaan sen enempää. ... Lue!


Torstai 01.06.2006. Helsingin Sanomat. Talous.
Poiminta.  Radio Helsinki laajenee Tuusulaan. 
Helsingin Sanomien paikallisradion Radio Helsingin kuuluvuus laajenee Tuusulaan ja Helsingissä ja Espoossa sen kuuluvuus paranee. ...  Lue!
Kymmenen valtakunnallista mainosradioasemaa.
Valtakunnalliset tai osavaltakunnalliset radiokanavat ensi vuoden alussa:
Radio Dei (Kristillinen Media)
SuomiPOP (Metroradio Finland)
Groove FM (Metroradio Finland)
Classic Radio (Metroradio Finland)
Energy (NRJ Finland)
“Uusi Kiss” (Pro Radio: SBS Finland)
Radio Sputnik (Radio Satellite Finland)
Radio Nova (Suomen Uutisradio, MTV)
Lady FM (Swelcom, SanomaWSOY), uusi
Rock FM (Swelcom, SanomaWSOY), uusi.  Lue!
Torstai 01.06.2006. Helsingin Sanomat. Talous. 
Radiomainontaan käytettiin vain neljä prosenttia mainosrahoista.
Kanavien kuunteluosuudet 2005.
Mediamainonnan osuudet 2005.
Lue!
Perjantai  02.06.2006.   Iltalehti. Pääkirjoitus.
SanomaWSOY sai, MTV menetti.
Valtiovallan päätökset radioiden toimilupien jakamisessa ovat horjuneet.

Valtioneuvosto jakoi niukkaa hyödykettä myöntäessään yksityisten radioiden uudet toimiluvat. Alan tarjonta ei voi muotoutua pelkästään markkinoiden ehdoilla, kuten lehdistössä, vaan tarvitaan poliittista harkintaa. Liikenneministeri Susanna Huovinen ei kuitenkaan ollut järin vakuuttava ratkaisuja perustellessaan.
...  Lue!
Vastaus perjantaina 16.06.2006.   Iltalehti. Suorat sanat. 
Susanna Huovinen.
Radioluvat tasapuolisesti puhtaalta pöydältä.  Lue! 
Lauantai 10.06.2006.   Kauppalehti Presso. Raha&Valta.
Radiosota ei lopu tähän.
LVM:n Kosonen: Median keskittymisen vaara ei ole erityisen suuri.
MTV:n Karhuvaara: Monelle huippupoliitikollekin tuli yllätyksenä, että ratkaisu merkitsi Sävelradion tappamista ja 30 työpaikan häviämistä.
“Pohdinta on keskittynyt siihen, miten jaetaan ne toimiluvat, jotka jäävät jäljelle SanomaWSOY:n saatua etuoikeutettuna oman tahtonsa läpi. Toimitusjohtaja Pekka Karhuvaara, MTV Media.”  
Lue! 

Tiistai 13.06.2006. Keskisuomalainen. Artikkelit. Pääkirjoitus.
Sävelradion lakkautus on hyvin vakava asia. 
Liikenne- ja viestintäministeriö jakoi taannoin toimiluvat kaupallisille radioille. Hakijoita oli enemmän kuin käytettäviä taajuuksia, joten kaikkien mieliksi ei voitu menetellä. Tämän jokainen ymmärtää. Päätöksen odotetaan kuitenkin olevan tasapuolinen ja johdonmukainen, myös yritysten jatkuvuutta palveleva. 
MTV3:n omistukseen monien vaiheiden jälkeen päätynyt puolen miljoonan viikottaisen kuuntelijan Sävelradio lakkautetaan. Yhtymä on panostanut Sävelradioon kuusi miljoonaa euroa.  
... Lue!

Torstai 15.06.2006. Helsingin Sanomat. Kulttuuri. 
Ministeri, kaduttaako Sävelradion lakkautus? Sävelradio lakkautettiin, jotta radiovalta ei keskittyisi MTV:lle
"SanomaWSOY:n Tapio Kallioja on sanonut, ettei yhtiö olisi aloittanut toimintaa yhdellä osavaltakunnallisella luvalla, koska se ei olisi kannattanut. Oliko tämä syy, miksi lopetitte Sävelradion?
Ei. Tässä on kyse isosta palapelistä, jossa otetaan huomioon hakijoiden esittämän ohjelmatarjonnan monipuolisuus koko maassa. Katsoimme, että myös omistajuus on mahdollisimman monipuolista. Kun suurin, kaunein ja paras taajuus eli Novan taajuus sai jatkon, olisi ollut hyvin vaikea löytää perusteluja, miksi Novan lisäksi Uutisradio olisi saanut myös toisen valtakunnallisen taajuuden.”  Lue!

Perjantai 16.06.2006.  Iltalehti. Suorat sanat. Susanna Huovinen.
Radioluvat tasapuolisesti puhtaalta pöydältä.
Iltalehden pääkirjoituksessa (2.6.) kritisoitiin valtiovallan linjaa kaupallisten radioiden toimilupapäätöksessä horjuvaksi.
Sävelradion omistava Suomen Uutisradio Oy sai ylivoimaisesti parhaan, valtakunnallisen taajuuskokonaisuuden (Radio Nova). Tämän vuoksi valtioneuvosto ei katsonut mahdolliseksi myöntää osavaltakunnallista toimilupaa samalle toimijalle.
Valtioneuvoston yksimielisesti tekemää toimilupapäätöstä valmisteltiin erittäin perusteellisesti.  ... Lue!

Lue myös!
Miten meitä hallitaan? Tapaus Tanja Karpela ja opintotuki. Mikä on totuus?
"Moni ministeri joutui pettymään riihestä saamiinsa rahoihin. Siksi mielestäni on kohtuutonta, että yhden ministerin asioita veivataan vuosi toisensa jälkeen julkisuudessa vielä monta kuukautta, vaikka hallitus on ollut budjettiehdotuksessaan täysin yksimielinen.
SUSANNA HUOVINEN, kansanedustaja, (sd.) sos.dem. eduskuntaryhmän 1. varapj. Jyväskylä.
Keskisuomalainen. Mielipide. Tiistaina 30.08.2005. SDP ei torjunut opintotukea.  (12 02.10.2005)

12 lauantaina 17.06.2006.
Pääkirjoitus. Astian makua.
SanomaWSOY puki liikenneministeri Susanna Huovisen pelastusoperaation haastattelun muotoon tämän Sävelradion lakkauttamispäätöksessä!
Liikenneministeri Susanna Huovinen myönsi kaksi uutta radiotoimilupaa SanomaWSOY:lle. Päätös johtaa siihen, että RadioCity ja Sävelradio joutuvat lopettamaan toimintansa. Keskiviikkona 31.05.2006 jossakin uutislähetyksessä liikenneministeri perusteli kahden luvan myöntämistä SanomaWSOY:lle kannattavuudella, jonka vaatimuksen SanomaWSOY oli tuonut ehdokseen perustaa uusia kanavia. Yhtä ei olisi siis kannattanut perustaa. Perustelu tuntui alusta alkaen kummalliselta ja löperöltä. Seuraavana päivänä Swelcomin johtaja Tapio Kallioja vahvisti asian Helsingin Sanomissa. Lue!

Torstai 22.06.2006. Helsingin Sanomat. Talous. 
MTV valittaa Sävelradion sulkemisesta.
STT
MTV aikoo valittaa Sävelradion toimiluvan lakkauttamisesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
MTV:n toimitusjohtajan Pekka Karhuvaaran mukaan Sävelradio on säilytettävä. Ellei muu auta, yhtiö on jopa valmis myymään radion.
Karhuvaaran mukaan lakimiehet ovat löytäneet ministeriön päätöksestä virheitä, joita valituksessa käydään läpi. Hän ei kuitenkaan halunnut yksilöidä, millaisia virheitä päätöksestä on löydetty.
Valitus jätetään sen jälkeen kun omistajayhtiölle on virallisesti tiedotettu lakkautuksesta. Karhuvaara ei osannut sanoa, kauanko valituksen käsittely kestää ja ehtiikö oikeus antaa ratkaisun ennen toimiluvan raukeamista. ... Lue!



12 tiistai 2006-06-27.

 "Lintu vihreällä niityllä." 25.06.2006 kesäkuun sunnuntaina klo 09.43. Kuva: Pertti Manninen. Kuva.
12 sunnuntai 2006-06-25.

"Totinen hetki juuri ennen kentälle astumista. David Beckham." 25.06.2006 kesäkuun sunnuntaina klo 17.56. SVT2:n kuvasta Pertti Manninen ja TV:n luoma vääristymäraidoitus. Pelikentällä Englanti voitti Ecuadorin 1-0 Beckhamin kierteisellä muurin yli potkaisemalla alanurkkaan uponneella maalilla. Kuva.
12 perjantai, juhannusaatto 2006-06-23.

Aulanko juhannusaattoaamun hiukan sinistyvässä harmaudessa 2006. 23.06.2006 perjantaina juhannusaattona aamulla klo 08.15. Kuva Pertti Manninen. Kuva.
12 tiistai 2006-06-27.
Sävelradio ja muutkin radiotoimiluvat.
Miten lista syntyi?
MTV3. Seitsemän uutiset  keskiviikkona 31.05.2006.
Lue!


Bisnessanomat maanantai 19.06.2006.

"Nokia, Siemens combine phone equitment units." CNN LIVE 19.06.2006. 18:24.  

Bisnesnainen?

"Yhdellä osavaltakunnallisella kanavalla ei toimintaa välttämättä olta oltaisi pystytty edes sillä tavoin tekemään, että siitä olisi saatu kannattavaa bisnestä."
Liikenneministeri Susanna Huovinen. Täsmällinen sitaatti TV1:n 20.30:n  uutislähetyksestä keskiviikkona 31.05.2006.

Bisnesmies!

"SanomaWSOY:n sähköisistä liiketoiminnoista vastaavan SWelcomin toimitusjohtaja Tapio Kallioja sanoo, että yhtiö ei olisi aloittanut toimintaa yhdellä osavaltakunnallisella luvalla, koska se ei olisi kannattanut." Helsingin Sanomat torstaina 01.06.2006. SanomaWSOY saa kaksi koko maan radiokanavaa-juttu.

Susanna Huovinen, liikenne- ja viestintäministeri, SDP. Kuva TV1:n uutislähetyksestä klo 20.30 keskiviikkona 31.05.2006.

Kuva maanantaina 19.06.2006. TV4. Pertti Manninen. "Togo 0".

Tapio Kallioja, toimitusjohtaja SWelcom. Kuva TV1:n uutislähetyksestä klo 20.30 keskiviikkona 31.05.2006.

Kuva maanantaina 19.06.2006. TV4. Pertti Manninen. Sveitsi 2

Pelejä ja bisnestä Suomessa ja maailmalla. Tuhansia työpaikkoja katoaa!
12. Pääkirjoitus. Astian makua. (Liikenneministeri Susanna Huovinen  ja SanomaWSOY. 17.06.2006). Lue!

Opeta lapsi uimaan!

12 lauantai 2006-06-17.

"Chomsky, Morientes ja Huovinen. Fellini. Eräällä matkalla ja hiukan sen jälkeen."  Kuvia vuoden valoisimmilta päiviltä. Kesäkuun perjantaina 17.06.2006 klo 15.58 -21.20. Pertti Manninen. Kuvasarja  (16 kuvaa).
12 sunnuntai 04.06.2006.

"Euroopan mestari Amin Asikainen puolen yön aikaan."  03.06.2006 kesäkuun ensimmäisenä lauantaiyönä noin kymmentä minuuttia ennen puolta yötä Suomen aikaa. MtV3 Plussan kuvasta Pertti Manninen. Kuva. 
03.06.2006 kesäkuun ensimmäisenä lauantaiyönä noin kymmentä minuuttia ennen puolta yötä Suomen aikaa.  Asikainen on lyönyt ratkaisevan iskunsa kahdeksannen erän lopussa ja saksalainen Sebastian Sylvester putoaa polvilleen yrittäen saada tukea vastustajan jaloista. Kehätuomari aloittaa luvunlaskun ja näyttää merkkiään Asikaiselle ja hetkeä myöhemmin lopettaa ottelun saksalaisen seisoessa aivan sekaisena. 15-tuhantinen saksalaisyleisö mykistuu ja tyrmistyy suomalaisen sisun  kohdanneena. MtV3 Plussan kuvasta Pertti Manninen. Kuva.
12 lauantai 2006-06-17.
Pääkirjoitus. Astian makua. (Liikenneministeri Susanna Huovinen  ja SanomaWSOY.  Lue!

Sivun alkuun!


7 vuotta sitten.

05 12.fi 1999/05
torstaina syyskuun 2. päivänä 1999

Lipposen ja Niinistön salainen pullautussopimus: ensin Ahtisaari, sitten Uosukainen!
lue lisää!
Lipposen ja Niinistön salainen pullautussopimus: ensin Ahtisaari, sitten Uosukainen!
Presidenttipelin häikäilemätön juonittelu on saavuttanut erään välitavoitteensa: Ahtisaari ja Uosukainen on pudotettu kisasta!
Pääministeri Paavo Lipposen ja valtiovarainministeri Sauli Niinistön salaisen sopimuksen toteutumistapa on häikäilemättömyydessään vertaansa vailla: Ensin presidentti Martti Ahtisaari pullautettiin pois pelistä Lipposen ja kumppaneiden laskelmoidulla juonittelulla ja SDP:n marionettiehdokkaaksi asetettiin ulkoministeri Tarja Halonen.
Nyt ministeri Niinistö ja apulaiset, Kuopiosta kutsuttu ministeri Kari Häkämies ja kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kestojuonittelija Ben Zyskowisc, pistivät eduskunnan puhemies Riitta Uosukaisen polvilleen armoa anelemaan olemassaoloaan.
Kyllä Kymppikerroksen hurmoksessa oli hauskaa sinä iltana!
(12 ma 31.8.99 pm)
Niin, toimitukseen tulleen sopimuksen mukaan Niinistöstä tehdään presidentti ja Lipponen jatkaa pääministerinä eläkeikään saakka.
Lue myös 12 29.7.99, jossa sopimus paljastetaan ensimmäisen kerran!

Laatikainen: "Hän silppuuntui löyhkäävään broileripolitrukkiuteen"
Muut lehdet. Päätoimittaja Erkki Laatikainen Keskisuomalaisessa la 28.8.99:
"Hän silppuuntui löyhkäävään broileripolitrukkiuteen"
"Kokoomuksen miehet eivät hyväksyneet eduskunnan puhemies Riitta Uosukaisen suosiota, vaan häntä alettiin nyhtää vähättelyillä alas. Kokoomusjuurinen Iltalehti on esiintynyt nälkäisenä eikä erkkolainen Ilta-Sanomat ole ilkeyden apostoleineen jäänyt jälkeen."
...
"Riitta Uosukaisen kieltäytymisen ehdokkuudesta ymmärtää, sillä jos kokoomus olisi johdonmukaisesti tukenut Uosukaista, hän olisi vankka vaihtoehto tasavallan presidentiksi: Nyt hän silppuuntui löyhkäävään broileripolitrukkiuteen."
...
"Niinpä voi epäillä, että Niinistö on pohjimmiltaan halunnut puhemiehen tylyn sivuunpolkemisen: Apupojat ovat ampuneet tukea innokkaina."
Muut lehdet. Päätoimittaja Erkki Laatikainen Keskisuomalaisessa la 28.8.99

Nettikysymys: Laajavuoren rallirata tarpeellinen?
Kyllä
Ei
Mielestäni...

Soitellen sotahan: tuho, jonka tahdoimme?
Soitellen sotahan: tuho, jonka tahdoimme?
kuva: pertti manninen 1957 helsinki
Yhden totuuden julistajat ovat takoneet päähämme, että pommittaminen ja tappaminen olivat ainoat keinot lopettaa tappaminen. Niinpä maailman poliisi USA:n johdolla ryhdyttiin tositoimiin: laittamaan Serbiaa ja Kosovoa järjestykseen väkivaltaisesti.
Tuho oli hirvittävä ja niinkuin aina siviiliväestö kärsii eniten niin itse sodassa kuin sen jälkeenkin.
Suomi oli innokkaimpien joukossa hyväksymään sotatoimet Iso-Britannian pääministeri Tony Blairin toimiessa eurooppalaisena ylipäällikkönä. Pieni maakaan ei enää luottanut YK:n mahdollisuuksiin vaan Euro-hurmassaan tunsi olevansa oikeassa leirissä oikeiden haukkojen joukossa.
Mukana olossa ovat vastuussa Suomen ulkopolitiikasta vastaavat presidentti Martti Ahtisaari, pääministeri Paavo Lipponen ja ulkoministeri Tarja Halonen sekä koko maan hallitus ja hallituksessa edustetut puolueet.
Ratkaisiko operaatio ongelman? Halusimmeko me rauhaa rakastavat ihmiset tällaista ratkaisua? Olemmeko jo vähemmistössä vai ovatko johtajamme sokaisseet meidät uskomaan yhtä ainoaa totuutta?
(12 ma 31.8.99 pm)
Pertti Manninen
Lue myös: Nato ei tee virhearvioita! lue! Koiviston huoli pommituksista myöhäsyntyistä lue! Tahdotko poikasi Balkanille tapettavaksi? lue!

Kuvat Helsinki 57-sarjasta "Iso-Britannian laivastovierailu Helsinkiin syksyllä 1957". Kuvannut Pertti Manninen.katso koko sarja!

Nato ei tee virhearvioita!
lue lisää!
Nato ei tee virhearvioita!
Yhtenä selityksenä tuhon suuruuteen on hoettu väitettä, että Nato arvioi väärin iskujensa tehon. Sotilasliitto, jolle annetaan lupa käyttää ja testata aseistustaan ei koskaan tee virhearviota. Se tietenkin hykertelee saadessaan suorittaa tehtävää, jota varten se on perustettukin: tuhota, tuhota ja taas tuhota. Nimessä mainittu "puolustaminen" on tietenkin pelkkä bluffia, hienostelua niinkuin sekin entä sotaministerin nimi on aikojen saatossa muutettu puolustusministeriksi!
Serbian presidentti Slobovan Milosevitsin vastaisku: Kosovan tyhjentäminen ei voinut tulla kenellekään yllätyksenä.
Kun sotatoimiin on ryhdytty, niin sotaa myös sitten kanssa käydään!
(12 ma 31.8.99 pm)

Koiviston huoli pommituksista myöhä-syntyistä
lue lisää!
Koiviston huoli pommituksista myöhäsyntyistä
Presidentti Mauno Koivistolla on tietenkin syytä huoleen: hän on itse henkilökohtaisesti päättänyt luvasta tappaa, tuhota ja pommittaa Irakia 10 vuotta sitten. Hän päätti Suomen kannasta YK:n turvallisuusneuvoston sotatoimiin ryhtymisestä, kun sitä häneltä USA:n presidentti "armollisesti" aneli. Oli varmaan hienoa olla oikeassa seurassa!
Nekin tuhot olivat hirmuisia, joista siviiliväestö vieläkin kärsii.
(12 ma 31.8.99 pm)

Tahdotko poikasi Balkanille tapettavaksi?
lue lisää!
Tahdotko poikasi Balkanille tapettavaksi?
Sotaan osallistumisen hurman jälkeen Suomen päättäjät ja ylipäälliköt, vanhat äijät, ovat muuttamassa lakeja niin, että suomalaisia nuoria miehiä voitaisiin pakottaa suorasti tai epäsuorasti kaukaisille sotatantereille.
Tahdotko poikasi Balkanille tapettavaksi?
(12 ma 31.8.99 pm)
Pertti Manninen
Lue myös:
Ministeri Enestam ymmärtää ampujia 
lue lisää!
Kuvat Helsinki 57-sarjasta "Iso-Britannian laivastovierailu Helsinkiin syksyllä 1957". Kuvannut Pertti Manninen.katso koko sarja!

Ministeri Enestam ymmärtää ampujia
lue lisää!
Ministeri Enestam ymmärtää ampujia!
Tässä raadollisessa maailmassa ei ministeri Jan-Erik Enestamin eräs lausunto televisiossa herättänyt aikanaan kovinkaan suurta huomiota. Lausunnossaan hän ilmoitti ymmärtävänsä turkistarhaajaa, joka räiski haulikolla selkään pakenevia tihutyöntekijöitä.
Tiedotusvälineetkin keskittyivät itse tapahtumaan, eivätkä ministerin lausuntoon. Jossain ohimennen mainittiin, että haulikin voi tappaa pahaan paikkaan osuessaan.
Ministeri siis ymmärsi pikaisen kenttätuomion langettajaa!
Uusissa puheissaan nykyinen puolustusministeri Enestam on innokkaimpia Suomen Natoon viejiä.
Vaalien alla kysyttäessä, onko hän puoltamassa Suomen Natoon liittymistä tämän vaalikauden, siis neljän lähivuoden aikana, hän ilmoitti silmät säihkyen, että Natoon mennään heti kun se on Suomen etujen mukaista!
Hänhän on itse päättämässä näistä Suomen eduista, eikä hän enää ikämiehenä joudu varmaankaan mihinkään taistelutehtäviin, esikuntiin hän tuntee olevansa sopiva.
(12 ma 31.8.99 pm)
Kuvat Helsinki 57-sarjasta "Iso-Britannian laivastovierailu Helsinkiin syksyllä 1957". Kuvannut Pertti Manninen.katso koko sarja!

Maanjäristys - tuho, jota emme tahtoneet
lue lisää!
Maanjäristys - tuho, jota emme tahtoneet
Pommitukset, jotka saavat aikaan samanlaisen tuhon kuin nyt Turkin maanjäristyksessä, ovat aika irvokkaita. Ne on ihminen tahtonut ja niihin ihminen on luvan antanut ja ne on ihminen tehnyt.
Vaikka tiedämmekin mannerlaattojen liikkuvan ja järistysten aika ajoin tulevan olemme niiden sattuessa aina järkyttyneitä. Tahdomme auttaa tuhon uhreja ja ehkä myös hiukan tuntea surun ja kärsimyksen.
Olemme tietenkin tässä uutistulvassa aika voimattomia vastustamaan turtumista ja välinpitämättömyyttä. Onhan meillä omassakin elämässämme surua ja murhetta, kellä pienempää, kellä suurempaa. Tahtomaamme tai tahtomattomaamme.
(12 ma 31.8.99 pm)
Pertti Manninen

Nettisanoma lukijalta
lue!
Nettisanoma lukijalta
1
Rallin vastustajia on marginaalinen määrä, joten tämäkin lehti voisi tuoda myös suuren yleisön mielipiteen esille, eikä yrittäisi paukuttaa omaa outoa vastustustaan mielipiteettömien mieliin.
Totuus on, että ei Jyväskylää isolla jiillä ilman rallia.
Kaitsu
2
Pane se sokoksella keimailleen nätin tytön kuva lehteen tosi isona suurennoksena!
Veikko
Kirjoita mielipiteesi!

Lapselle on taattava hänen hyvinvoinnilleen välttämätön suojelu ja huolenpito.
(YK:n lapsenoikeuksien julistuksen 3. artiklan 2. pykälän tiivistelmä)

Hakemisto 
Kuvagalleria
Elämä yhdessä kuvassa:
Rullapoika
Moto Guzzi, tyttö ja puhelin
Puhkupillit
Jaska Jokunen
Vanhat kuvat 
kuva: pertti manninen 1957 helsinki

Tapaamiset:
Torstaisin töiden jälkeen Hemigwayssä...

Tietoa eri aloilta:
Tyylipohja
CSS1 tyylimäärittely antaa uusia mahdollisuuksia HTML-sivujen suunnittelijoille.
Tyylipohjan avulla pystytään määrittelemään sivun tarkka ulkoasu.
Tyylipohja-opas > (www.mbnet.fi/~petepe)

Colliet & Tollerit
Kennel Hulivilin



Sivun valmisti Pertti Manninen 02.09.99
copyright 12 99/5

--
Paavo Lipponen, Sauli Niinistö, Martti Ahtisaari, Kari Häkämies, Ben Zyskowisc,  Erkki Laatikainen,  Keskisuomalainen,  Iltalehti, Ilta-Sanomat,.
USA, Serbia, Kosovo, Suomi, Iso-Britannia, Tony Blair, YK, Martti Ahtisaari, Paavo Lipponen, Tarja Halonen,  Nato, Slobovan Milosevits, Mauno Koivisto, Balkan,.
Jan-Erik Enestam,  Nato, Suomi.
Turkki.
Kaitsu, Veikko.
06 12.fi 1999/06
torstaina syyskuun 9. päivänä 1999

"Eikö sitä öykkäriä saada millään kuriin?" Kaupunginjohtaja Pekka Kettunen vauhdissa!
lue lisää!
"Eikö sitä öykkäriä saada millään kuriin?" Kaupunginjohtaja Pekka Kettunen vauhdissa
Jyväskylän yliopisto oli kutsunut tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren vihkimään bio- ja ympäristötieteiden uudisrakennusta, Ambioticaa perjantaina 3.9.1999. Niinkuin asiaan kuuluu yliopiston rehtori Aino Sallinen meni arvovierastaan vastaan lentokentälle.
Yht'äkkiä paikalle pyyhälsi mustassa autossaan Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettunen, joka tönäisi rehtori Sallisen syrjään ja ilmoitti ottavansa isännän roolin. Sivistyneenä ihmisenä rehtori ei voinut muuta tehdä kuin haukkoa henkeään ja alistua tämän lurjuksen edessä.
Kaupunginjohtaja Kettunen on kyllä tunnettu moukkamaisesta käytöksestään, mutta vuosi sitten kaupunginhallitukselta saaneen muistutuksen: "Kaupunginhallitus edellyttää, että kaupunginjohtaja Pekka Kettunen käyttäytyy asiallisesti kaikissa olosuhteissa" luultiin hiukan hillitsevän kaupunginjohtajan erikoista luonteenpiirrettä.
Kaikki juontaa perimmältään siitä, että kaupunginjohtajalle annettiin alusta lähtien pelastajan rooli ja vapaat kädet huseerata. Ensimmäiseksi työkseen hän antoikin sitten tiedotussihteerille potkut ja hääti hänet asunnostaan, josta sisustutti itselleen virka-asunnon. Vastuussa ovat tietenkin poliittiset päättäjät, jotka ovat sallineet tämän menon. Tämän viimeisen törmäilyn jälkeen on jo kuultu hiljainen valitus: "Eiko sitä öykkäriä saada millään kuriin?"
(12 ti 7.9.1999 pm)

Pääseekö kunnanjohtaja Pipatti pälkähästä?
lue lisää!
Pääseekö Pipatti pälkähästä?
Jyväskylän käräjäoikeus hylkäsi maanantaina 6.9.1999 Jyväskylän kunnanjohtajaa Tarmo Pipattia vastaan nostetut virkarikossyytteet.
Oikeus totesi Pipatin rikkoneen valtuuston ohjeita tarjouspyynnöistä, mutta menettely ei toteuttanut virkarikoksen tunnusmerkkejä.
Asia tutkittiin oikeudessa sen johdosta, että Pipatti oli ominpäin ottanut konsultin avustamaan Pappilanvuoren lämpöyhtiön myynnissä ja hyväksynyt yhden miljoonan markan suuruisen konsulttipalkkion maksamisen.
Pipatin pelastukseksi koitui se, että hän oli sentään keskustellut konsultin käyttämisestä joidenkin kunnanhallituksen jäsenten kanssa etukäteen.
Pipatin oikeudenkäyntikulut 175.000 markkaan asti jäävät valtion korvattavaksi ja maalaiskunta joutuu maksamaan oikeudenkäyntikulujaan 50.000 markkaa.
Mikäli syyttäjä Matti Jakosuo ja maalaiskunnan kunnanhallitus tyytyvät käräjäoikeuden päätökseen, se jää lainvoimaiseksi ja Pipatti pääsee pälkähästä.
(12 ti 7.9.1999 pm)

Lehti tuomarina - Keskisuomalainen
lue lisää!
Lehti tuomarina - tapaus Keskisuomalainen
Paljon on puhuttu median tuomioista ja tuomarina olemisesta. Jyväskylässäkin on oma lehdistötuomarinsa ja -tuomioistuimensa.
Keskisuomalainen on Pipatin jutussa hanakasti tarjoillut ohjeitaan, jopa vaatimuksiaan.
Lehti vastusti aikoinaan oikeusjutun nostamista ja vaati, että Pipatin menettely Lämpöyhtiön konsultin valitsemisessa ja palkkion maksamisessa olisi pitänyt hyväksyä tutkimatta asiaa sen kummemmin, lehti jopa painosti päättäjiä olla nostamatta oikeusjuttua.
Nyt käräjäoikeuden vapauttavan päätöksen jälkeen tuomarina ja oikeuslaitoksena toimiminen näyttää jatkuvan. Suuriotsikkoisen "Käräjäoikeus hylkäsi syytteet kunnanjohtaja Pipattia vastaan"-selostuksen vieressä on varapäätoimittaja Risto Pynnösen kolumni, jossa neuvotaan tyytymään päätökseen ja lopettamaan "baaripolitiikon asteella kuohuminen"!
(12 ti 7.9.1999 pm)

Pynnönen: "Ihmisten riitely halvaannutti kunnan"
lue lisää!
Muut lehdet: Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Risto Pynnönen tiistaina 7.9.1999 kolumnissaan "Ihmisten riitely halvaannutti kunnan".
"Kunnanjohtaja Tarmo Pipattia vastaan nostettu ajojahtimainen oikeusprosessi on osa Jyväskylän maalaiskunnassa pitkään kytenyttä riitaa, jota erityisesti monet valtuutetut, hallituksen jäsenet ja osa kunnan terävimmästä huipusta ovat käyneet. Liian harvat ovat tässä joukossa säilyttäneet malttinsa."
...
"Itse kunkin päättäjän tulisi nyt tutkistella, miksi on sorruttu kuohumaan baaripolitiikon asteella ja miksi Suomen suurimpiin kuuluvan kunnan päätöksenteko on halvaannutettu."
"Paras, mitä nyt voi toivoa, on että käräjäoikeuden päätökseen tyydytään ja että tästä alkaa entistä paremman yhteistyön kasvatus Jyvässeudulla. Käräjäoikeuden pesän selvitys ei koske pelkästään Jyväskylän maalaiskuntaa vaan koko seudun aluetta. Ramman kunnan on mahdotonta kehittyä ja palvella asukkaitaan."
"Tappionsa kärsineiden on nähtävä, missä kulkee kiihkoilun raja. Riitely on tuottanut asukkaiden tappioksi miljoonavahingot. Vetoaminen ylempiin oikeusasteisiin on vain toivotonta myrkyn kylvämistä, jossa kunta menettää lisää etsikkoaikaansa. Olisi jo aika kasvattaa kunnan mainetta."
Muut lehdet: Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Risto Pynnönen tiistaina 7.9.1999 kolumnissaan "Ihmisten riitely halvaannutti kunnan".
12.fi 09.09.99. pm

Tupakkamainos nyt Ilta-lehdessä
lue lisää!
Tupakkamainos Iltalehdessä torstaina syyskuun 2. päivänä vuonna 1999:
Iltalehti Torstai 2.9.1999 Urheilu
"Yhden Unelman täyttymys"
Mallu (lippalakki)
Mika Salo (kasvot)
Mika Salo koko sivun korkuisessa kuvassa lippalakki päässään tupakkatehtaan mannekiinina tikkuaskin kokoisen tuotemerkin esittelijänä suu mutrulla.
(12 ma 6.9.1999 pm)
$$$
Lue myös: "MTV3 ja Helsingin Sanomat mainostavat tupakkaa lainvastaisesti!" 12 99/3 17.8.1999

Ralliturmaa vähätellään
lue lisää!
Ralliturmaa vähätellään
Keskisuomalainen piilotti Hippoksen erikoiskokeella sattuneen onnettomuuden pieneen sisäsivuille kätkettyyn muutaman lauseen selostukseen pahasti myöhästyneenä.
Ei mitään pääuutissivulla uutisena, eikä mitään pohdintaa asiana Jyväskylän tiedonpimittäjän paikkaa tavoitellen.
Iltalehti sentään lopetti hiljaisuuden viikkoja myöhemmin selostaessaan näyttävästi onnettomuutta pojan päästyä kotiinsa sairaalasta.
Jutussa "Iso kivenmurikka lensi vauhdilla päähän Jyväskylän MM-rallissa. Loukkaantuneen pikkupojan kasvoja operoitu kahdesti" kerrotaan tarkkaan tapauksesta ja pojan paranemisesta.
Outoa on kuitenkin keskusrikospoliisin Jyväskylän yksikön rikoskomisarion lausuma:
"Onnettomuus kuuluu rallin luonteeseen."
" Poliisi tutkii tapausta onnettomuusasiana, ei rikosasiana, joka edellyttäisi tuottamuksellisuutta tai tahallisuutta."
"Rallissa on aina riskinsä turvallisuusjärjestelyistä huolimatta."
(12 ma 6.9.1999 pm)
Lue myös: "Vastaako Simo Lampinen leukaluusta?" 12 99/4 26.8.99

Kotti: uutta maanantaisin, tarkkaile!

Lordi Carringtonin arvio Naton pommituksista
lue lisää!
Lordi Carringtonin arvio Naton pommituksista
"Mielestäni Naton pommitukset todella olivat edellytyksenä Kosovan albaanien karkotukselle. Juuri pommitukset antoivat aiheen etniselle puhdistukselle. Me toimeenpiteillämme pahensimme suuresti tilannetta. On yleensäkin erehdys tehdä interventiota sisällissotaan. Koko asioiden hoito Balkanilla on ollut alusta lähtien epäonnistunutta. Euroopan unioni on tehnyt katastrofaalisen typeriä ratkaisuja entisen Jugoslavian suhteen."
Euroopan yhteisön Jugoslavia-valtuutettuna toimineen Lordi Carringtonin haastattelusta suomentanut Pekka Visuri 3.9.1999 vastatessaan Keskisuomalaisen 31.8.1999 julkaistuun pääkirjoitukseen. Lordi Carringtonin haastattelun pääkohdat internetissä BBC:n uutisissa 26.8 ja The Guardian-lehden arkistossa 27.8.1999.
kuva: Pertti Manninen
12.fi 09.09.99. pm
Lue myös "Nato ei tee virhearvioita"
12 1999/5 (ma 31.8.1999)

Yliopisto vs. Ammatti-korkeakoulu
lue lisää!
Ammatti-korkeakoulu vs. Yliopisto
(Pieni osa rehtorien lukuvuoden 1999-2000 avajaispuheista)
Jyväskylän ammattikorkeakoulun rehtori Mauri Panhelainen tiistaina 31.8.1999
Ammattikorkeakoulujen tavoite on nostaa maan koulutustasoa siten kuin työelämän jatkuvasti kasvavat vaatimukset edellyttävät.
Pääasia on koulutuksen laadussa ja tuloksissa, ei järjestelmissä tai statuskilpailussa. Työmarkkinat arvostavat yhä enemmän tosiasiallista osaamista, ei niinkään muodollisia tutkintoja.
Ammattikorkeakoulujen perustaminen tähtäsi siihen, että luodaan tehokas käytännöllispainotteinen korkea-asteen koulutusväylä työelämään ja otetaan samalla sen tarpeet paremmin huomioon. Tällä tavoin myös nopeutetaan uudenlaisten osaajien kouluttamista ja tuetaan välttämätöntä rakennemuutosta.
Kun tässä on onnistuttu kohtuullisen hyvin, on syytä jatkaa omaleimaista, suoraan työelämään koulutettavaa ammattikorkeakouluopetusta.

Jyväskylän yliopiston rehtori Aino Sallinen keskiviikkona 1.9.1999
Vapaaehtoisena alempi tutkinto toimii mielestäni hyvin. Se lisää opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksia ja helpottaa kansainvälistä vertailtavuuutta. Lisäksi tutkinto joustavoittaa koulutuksen suuntaamista nopeasti uusille kasvualoille.
Valtaosa opiskelijoista tähtää ylempään tutkintoon, koska työllistymismahdollisuudet ovat silloin laajemmat ja ansiot paremmat.
Päättymässä olevan vuosikymmenen aikana yliopistojen rooli taloudellisen kilpailukyvun edistäjänä on korostunut vahvasti. Tehtävä ei ole katoamassa mihinkään, mutta tämänhetkisessä poliittis-yhteiskunnallisessa tilanteesssa esiin on nousemassa uudenlaisia haasteita.
Niistä arvokkaimpiin kuuluu mielestäni yliopistojen mahdollisuus edistää demokratiaa sekä vahvistaa yhteiskunnallista koheesiota työskentelemällä suvaitsevuuden, monikulttuurisuuden ja muiden humanististen arvojen puolesta.
12.fi 09.09.99. pm

Viikon netti-kysymys:
Oliko puhemies Riitta Uosukaisen kieltäytyminen kokoomuksen presidentti-ehdokkuudesta aito?
kyllä, oli aito
ei, ei ollut
Mielestäni...
Viime viikolla:Laajavuoren ralliradan tarpeellisuudesta äänet menivät tasan:
50 % puolesta, 50 % vastaan!

Kuka määrää kurssin?
kuva: erkki manninen
Lapset - Keulamies - Kapteeni - Matkustajat - Harmaa eminenssi - Suorittaja - Vierailija - Sivusta seuraaja
Katso ja lue vastaus paloitellusta kuvasta! Koukkukin odottaa!
Kuka määrää kurssin?
12 ma 6.9.1999 Pertti Manninen
Lapset ovat luottavaisia!
Keulamies Ikonen, hallituksen puheenjohtaja, on aikamoisessa vastuussa suunnan valitsemisessa.
Kapteeni Kettunen on paljon haltija, helposti karauttaa kiville, jos ei pidä kieltään kurissa ja keskellä suuta!
Matkustajat, niin nuoret kuin vanhatkin odottavat turvallista matkaa!
Harmaa eminenssi ei paljon näy, mutta voi omistaa ja hallita koko laivan.
omistaa ja hallita koko laivan.
Suorittaja, työläinen maksaa verot ja vastaa arjen sujumisesta.
Vierailija on tervetullut, jos tuo rahaa tullessaan!
Sivustaseuraaja voi katsella touhua hiukan ihmeissään.
Niin, kuka määrää kurssin?
Määrääjästä ei aina saa selkoa kovinkaan hyvin, koska päätökset hämärrytetään välillä tekijöiden toimesta ja joskus valitettavasti myös tiedotusvälineidenkin suosiollisella avustuksella.
Nykyaikaan luonnollisesti kuuluva avoimuus voi olla näennäistä ja päätösten taustojen selvittäminen voi joskus olla mahdotonta ja kovin tuskallista ja hankalaa.
Yrittänyttä ei kuitenkaan laiteta!
Koukku odottaa!
Kuvannut Erkki Manninen kesällä 1958 Kuhmoisten laiturilla.

Jokaisella lapsella on synnynnäinen oikeus elämään.
Lapselle on taattava henkiinjäämisen ja kehittymisen edellytykset.
(YK:n lapsenoikeuksien julistuksen 6. artiklan tiivistelmä)

Lapsella on syntymästään lähtien oikeus nimeen ja kansalaisuuteen. Lapsella on oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan, mikäli tämä on mahdollista.
(YK:n lapsenoikeuksien julistuksen 7. artiklan tiivistelmä)

Hakemisto ja aiemmat lehdet >
Kuvagalleria >
Kuvagalleria
Elämä yhdessä kuvassa:
Rullapoika
Moto Guzzi, tyttö ja puhelin
Puhkupillit
Jaska Jokunen
Vanhat kuvat
kuva: erkki manninen
Tietoa - Tietoa - kuvia - linkkejä >
Tietoa eri aloilta:
Tyylipohja
CSS1 tyylimäärittely antaa uusia mahdollisuuksia HTML-sivujen suunnittelijoille.
Tyylipohjan avulla pystytään määrittelemään sivun tarkka ulkoasu.
Tyylipohja-opas > (www.mbnet.fi/~petepe)
Tapaamiset >
Tapaamiset
Torstaisin töiden jälkeen Hemigwayssä... 
Kirjoita mieli-piteesi >
Colliet & Tollerit Kennel Hulivilin



Tämän Nettisanoman suunnitteli, toimitti ja kirjoitti jutut sekä valitsi kuvat Pertti Manninen.
Sivun valmisti Pertti Manninen 07.09.99
copyright Nettis 12 99/6
 04
07  
 
00 Kettunen, Stiller, Donner, Sundqvist, Arsenal, Laajavuoren rallirata ym.  torstaina heinäkuun 29. päivänä 1999
01 Ministeri Perho ja professori Pehkonen sekä Helsingin Sanomat työttömien kimpussa ym.  torstaina elokuun 5. päivänä 1999  
02
Alho- Sundqvist II: Ministeri Tuomioja armahti ex-ministeri Suomisen. - Opintotuki: "Yksilöön näin voimakkaasti kohdistuville leikkauksille saa totisesti etsiä vertailukohtia sosiaaliturvamme historiasta." Vertti Kiukas, Ben Zyskowicz, Helsingin Sanomat ym.  torstaina elokuun 12. päivänä 1999
03  Uusi demokratia on täällä nyt! - Moto Guzzi, tyttö ja puhelin - MTV3 ja Helsingin Sanomat mainostavat tupakkaa! - Mika Häkkinen - elävä tupakkamainos  - Jouni Vauhkonen: Laajavuoren rallirataa harkittava viileästi ym.   torstaina elokuun 19. päivänä 1999
04 Vastaa ja voita! Mielestäni viina on...  -  "Juha Kankkunen" kuuma nimi - Kaupunkibisnes ralli- ja hotelli-bisneksen pönkittäjänä - Vastaako Simo Lampinen leukaluusta? - Miksi Suomen nopein ei ole Sevillassa?  - Miksi Halvari ei saa epäonnistua? -  Ilkka Kanerva - viimeinen mohikaani ym.  torstaina elokuun 26. päivänä 1999
05
7 vuotta sitten.

Sivun alkuun!

12  sunnuntai 04.06.2006.
"SanomaWSOY sai, MTV menetti".

01.06.2006 kesäkuun torstaina klo 09.17.
"SanomaWSOY saa kaksi koko maan radiokanavaa". Helsingin Sanomat. Talous. Perjantaina 01.06.2006. Tulossa!

02.06.2006 kesäkuun perjantaina klo 18.37.
"SanomaWSOY sai MTV menetti". Kuvateksti: "Liikenneministeri Susanna Huovinen perusteli radioiden uusia toimilupia horjuvasti." Iltalehti. Pääkirjoitus perjantaina 01.06.2006. Kuvateksti: Tulossa! Kuvat Pertti Manninen.

12  keskiviikko 31.05.2006.
"Joitakin hetkiä tänään melko tarkkaan 12 tunnin aikana. Tässä ja nyt sekä aikaisemmin. "

12  tiistaina 30.05.2006.
"Ihmisiä aamuauringossa toukokuun viimeisenä tiistaina."


Bisquit tänään. "Matti Vanhasen polvet mahtavat olla vieläkin ruvella alkuvuoden Muhammedin kumartelujen jäljiltä. Vanhasen kunniaksi on kyllä sanottava, että hän on sittemmin tehnyt täydellisen uudelleenarvioinnin. Hevin ei uskoisi, että saman vellihousuksi haukutun voi nyt nähdä ihan fiiliksissä tekemässä pystyssä jököttävän etusormen ja pikkusormen kanssa pirunsarvitervehdyksiä: Näihin nojaa maalaisliitto."
Bisquit. Seppo Ahti.
Kasvoista kasvoihin. Ilta-Sanomat tiistaina 30.05.2006.


12  sunnuntaina 28.05.2006.
"Aamun ja keskipäivän hetkiä toukokuun viimeisenä sunnuntaina kiireettömässä Suomessa".

Pääkirjoitus. Toissapäivänä perjantaina Lordin jättimäisissä juhlissa presidentti Tarja Halonen pelasti maamme pääministerin menemällä itse niihin juhliin ja luovutti yhtyeelle suomalaisen työn kunniamerkin. Seiska on pyytänyt anteeksi naamarittoman kuvan julkaisemista ja Helsingin Sanomat ilmoittaa, että päätös on yksistään heidän toimituksensa eivätkä mitkään adressit vaikuta julkaisemispäätökseen. Heille vaikuttaa vain money, kun muistelee sitä kuinka innokkaasti päätoimittaja Janne Virkkunen puolusteli aikoinaan seksi-ilmoitusten julkaisemista sananvapauskysymyksenä (löytyy Ylen FST:n arkistoista) ja kuinka naisasialiitto Unioni rupesi laajamittaisesti kampanjoimaan saaden lukijat laajamittaisesti peruuttamaan tilauksensa. Suomalaista sananvapaus- ja lehdistöhistoriaa tutkivalle vinkiksi. Pääkirjoitus sunnuntaina 28.05.2006. 12, Pertti Manninen.

12  tiistaina 23.05.2006.
"Ihmisiä kaupungissa".

Tänään. Ruotsalaiset juhlivat siis sunnuntai-illasta lähtien jääkiekon MM:ää ja odottavat samaa futiksesta. Fy fan! Jos niin käy, mitkään lordit eivät auta, kyllä me suomalaiset olemme armotta jotain "Itämaan" rotua. Pääministerikin osasi ottaa irti kaiken lordista, opetteli tervehdyksen ja osoitti sitten moukkamaisuutensa ilmoittamalla ettei kuitenkaan kuulu joukkoon. Mitä ihmeen kaveeraamista se on, kun tommoisia höpisee. Expressen muuten julkaisi lordien kuvat ilman naamioita ja piikitteli näitä pöhkölehtiä, jotka heti alistuivat johonkin hölmöön naamojen julkaisemattajättämistoiveeseen. Kyllä jossain lehdessä, taisi olla Iltalehti, todella lentokenttäkuvasta oli "pikseloitu" naamat. Kai sentään järjen käyttö on sallittu siellä toimituksessa! Pertti Manninen tiistaina 23.05.2006. Pääkirjoitus pitkästä aikaa.

12 sunnuntaina, Kaatuneiden muistopäivänä,  21.05.2006.
"Valkoiset linnut, Pohjolassa on sijanne kesällä."

Lordi - Finland  - Winner 2006 -   292 points

12  lauantaina 20.05.2006.
"Du gamla du fria...". Ruotsi finaaliin!

Jääkiekon MM. Välierät. Ruotsi voitti Kanadan jännittävien tapahtumien jälkeen 5-4. Suomi hävisi toisessa ihan tasaisessa ottelussa Tsekille 1-3 tsekkien tehdessä viimeisen maalinsa tyhjiin.

Ruotsi saa vielä jännittää yhden yön: soitetaanko huomennakin kansallislaulu. Tänään Tsekin kansallislaulu soitettiin myös Suomen Tv:ssä, mutta puolivälierissä jääkiekolle ei löytynytkään aikaa enää Tsekin kansallislaulun soittamiseen! Ylen ylimielistä ja moukkamasista politiikkaa. Jos kerran ottelu näytetään kokonaan  studiopuheineen tuntikaupalla, niin peliin kuuluva huipennus kylmästi jätetään näyttämättä. Muuten studioporukka oli ihan hyvä,  mutta Jukka Jalonen oli liian kohtelias. Jäi kaipaamaan Juhani Tammisen kritiikkiä.

Antero Mertarannan selostus jäi tällä kertaa väliin, kun "flerljudista" tuli Kaj Kunnaksen ja Curre Lindstömin yhteinen yhtaikainen selostus ja seuranta. Kunnaksen selostus on ihan kivaa ja sävyjäkin löytyy, Curren asiantuntemus on taas ihan huikeaa, hän analysoi reaaliajassa koko pelin. Mahtavaa kuultavaa. Taitaa loppuottelukin kallistua tähän moniäänisyyteen. Pertti Manninen.

Du gamla, du fria

12  perjantaina  19.05.2006.
Kuovi aamulla, lordi iltapäivällä  ... ja ranskattaren hymy.

"Koistinen"
"En minä tähän kuole" Koistinen.

Suomalainen todellisuus eli Ilta-sanomien etusivun otsikot tänään perjantaina 19.05.2006.  "Kohti kultaa!  Lordi jyräsi europimut. Viisufinaaliin! Opettaja kouluretkellä umpihumalassa. Hylkäsi koulutytöt Milanon kentälle. Nuori kuski syöksyi sillalta kuolemaan. Grillimakkarat äijien testissä." 
 
12. Torstai 18.05.2006.
"Suomalainen todellisuus eli maamme laulu".
Kuva 18.05.2006 toukokuun torstaina klo 22.35. Suomi on juuri voittamut Valko-Venäjän, jääkiekossa,  ja Maamme-laulu kajahtaa uuden euroviisusankarimme voittoa odotellessa. Peli päättyi 3-0 ja kulttuuriministeri Tanja Karpela pääministeri Matti Vanhasen aloitteesta harkitsee kovasti voitaisiinko sallia vuoden ajaksi kuvassakin näkyvän Lordin kuvaa sijoitettavaksi Suomen lippuun ristin kohdalle. Asia tosin ratkeaa vasta parin päivän päästä lauantaina, jos Lordin esitys on päässyt loppukilpailuun ja saanut siellä ainakin yhden pisteen. Pääministeri Matti Vanhanen sanoo, että hän pitää kiinni 0-toleranssista, eikä tietenkään tällä tarkoita varallisuusveron poistoa tai eläkkeiden ja opintotukien korottamista. Niistähän ei tarvitse edes keskustella. Kuvan Ylen kuvasta värittänyt Pertti Manninen. Teksti tuli muuta kautta. Sama. Katso myös kuvasarja 5 vuoden takaa Nettisanomissa torstaina 19.04.2001: Lätkäfanin hurma ja humala ym. kuvia!
 

12. Tiistai 16.05.2006.
Noin kuusi astetta. Kuvasarja. Unelmia.

 
12. Maanantai 15.05.2006.
"PRESIDENTE DI TUTTI".

12. Torstai 11.05.2006.

  Makasiinit: Poltto oli vain loppuhuipennus. Todelliset tuhoojat ovat kuvassa hiukan alempana tällä sivulla.

Katso ja lue!

12. Torstai 11.05.2006. Kuvasarja.
Värikäs kaupunki. Helteinen iltapäivä.

 
12. Tiistai 09.05.2006.
Makasiinit: Poltto oli vain loppuhuipennus. Todelliset tuhoojat ovat tässä kuvassa.

Kuva: Jouluaattona, lauantaina 24.12.2005 klo 13.01. Pertti Manninen.
Vasemmalla häämöttää Työväentalo (SDP) ja oikealla pursuu Helsingin Sanomat (SanomaWSOY ja Aatos Erkko). Paljastus. 

Katso myös kuvasarja!
12.fi/2006/01/13/kuvasarja.htm

12 tiistaina 09.05.2006. Etusivu.

12. Tiistai 09.05.2006.
Paljastus. 

Makasiinit: Poltto oli vain loppuhuipennus. Todelliset tuhoojat ovat tässä kuvassa. Vasemmalla häämöttää Työväentalo (SDP) ja oikealla pursuu Helsingin Sanomat (SanomaWSOY ja Aatos Erkko).

Tässä lyhyt analyysi jostakin lähtien, yksityiskohdat löytyvät netistä, varmasti myös toisenlaisetkin analyysit. 12kin on kirjoittanut aikaisemmin joitakin sirpaleita ja lyhyitä päätelmiä.

Jossain vaiheessa SDP, kaupunginjohtaja Pekka Korpisen johdolla ja luottamushenkilö Anttilan (etunimi ei ole mielessä) avustamana, ryhtyi kaavoittamaan Helsinkiä uuteen uskoon. Kokoomus on tietenkin perinteisesti minkä tahansa bisneksen ja edistyksen lipunkantaja ja muurinmurtaja.

Jossain vaiheessa presidentti Martti Ahtisaari allekirjoituksellaan Suomen valtion puolesta junaili maakauppoja valtion ja Helsingin välillä niin, että nykyinen Helsingin Sanomien tontti saatiin erotetuksi ja myydyksi tietenkin hyvään hintaan ilmeisesti SanomaWSOY:lle, jos se silloin oli jo olemassa.

Jossain vaiheessa Helsingin Sanomat (SanomaWSOY) sai taloonsa kaksi kerrosta lisää vastoin valtuuston hyväksymää kaavaa ja niin edelleen.

Jossain vaiheessa Helsingin Sanomat sai option ostaa toisen tontin samalta alueelta kaavoituksen edistyessä. Tämä ahneus johti sitten peruuttamattomasti kaupunkikuvan turmeltumiseen ja makasiinien hävittämiseen..

Tässä vaiheessa optiosta kiinnipitäminen johti muun muassa seuraavaan: Jotta kaupungille, joka option oli antanut jäisi jotain annettavaa, kaupungin rakennusoikeutta piti siirtää Kamppiin. Ja kyllä sitä siirrettiinkin. Rakennettiin mahtava kauppakeskus ja katkaistiin katu! Siis katkaistiin Annankatu ja siihen sitten vain pytinkiä päälle.

Kaavat on asianmukaisesti hyväksytty ja kaupunkilaisten palvelija Helsingin Sanomat oli iloisesti hiljaa. Kritiikkiä ei voinut esittää, koska tontinosto-optio olisi vaarantunut.

Jossain vaiheessa kaikki kietoutui tämän ympärille, niin satamaradan siirto kuin keskustatunnelin rakennusvaihtoehdot. Kaikki palvelivat Helsingin Sanomien optiota ja lehti muka kirjoitti asiasta, olennaisen unohtaen.

Jossain vaiheessa kaikki kuitenkin mureni. Tarpeeksi vaikutusvaltainen julkaisu Kauppalehti. Presso kirjoitti laajan artikkelin, asiallisen ja kriittisen. Helsingin Sanomat (SanomaWSOY) oli pakotettu luopumaan optiostaan. Teki varmaan kipeää, mutta ei sielläkään niin tyhmiä ja härkäpäisiä oltu, että olisi siitä pidetty kiinni viimeiseen asti. Tiedä häntä mikä talo lopulta olisi poltettu.

Tästä puuttuu kokonaan makasiinien puolustamisen historia. Sellainenkin on ollut ja siihen ei auta muu kuin etsiä hakukoneella, kyllä sitä paljon on. Ainakin sirpaleitta toivottavasti analyysejäkin. Niihin tutustumiseen aika eikä ehkä mielenkiintokaan ole riittänyt. Kun en ole enää vuosikymmeniin ollut helsinkiläinen! Mutta lukkarinrakkaus on säilynyt, miten sitä nyt Linjojen kundi ja kasvatti linjoistaan irti pääsisi!

Tätä kirjoitusta olen hautonut Makasiinien polttamisesta lähtien, oliko se nyt perjantai-illasta lähtien. Monien kiireiden takia tämäkin meinasi jäädä kirjoittamatta, mutta kun tänään aamulla toisen lehden (Helsingin Sanomat) avatessani, näin siellä jotain järkevää analyysiä asiasta, ainakin yhden yleisön osaston kirjoituksen kaupunkikuvasta ja jotain median huomion kiinnittämisestä ja taisi siellä olla jotain nuorison päähänpotkimisestakin, ajattelin että lehti ei saa päästä liian helpolla. Toisin sanoen taas kerran oman rähmäisen osallisuutensa makasiinien polttamiseen unohtaen.

Janne Virkkunen muuten on ollut koko edellä kuvatun ajan Helsingin Sanomien päätoimittaja. Ja konsernin johtaja ilmeisesti Jaakko Rauramo. Pääomistajana on ollut ja on kai edellenkin Aatos Erkko.

Demarivaikuttajista näkyvin on ollut kyseisenä kähminnän aikana kahden kauden pääministeri Paavo Lipponen, joka kuulemma kuskaa tyttäriään joka aamu virka-autolla päiväkotiin tämänpäiväisen Iltalehden Lehtolan paljastuksen mukaan. Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen on vastannut operaatioiden sujuvuudesta SDP:n kunnallispoliitikkojen tehdessä likaisen työn.

Kyllä netti tietää!

Tiistaina 09.05.2006 klo 13.15. Pertti Manninen, päätoimittaja, 12.

PS. Tämä oli tämän päivän pääkirjoitus. Sama.

Linkkejä:

Martti Valkonen: Journalismin salat I: Sananvapaus kauppatavarana. Luku 1: Kansanvalta ei toimi, jos kansa ei tiedä.
12.fi/2005/02/22/valkonensananvapaus.htm 

Kauppalehti. Presso lauantaina 19. maaliskuuta 2005.  Joitakin havaintoja nelisivuisesta artikkelista  Jääkö keskustatunneli tekemättä?
12.fi/2005/03/29/pressosanoma.html

Pääkirjoitus. Tämä riitti! Mitkä olivat SanomaWSOY:n luopumisen todelliset syyt? 
12.fi/2005/04/28/paakirjoitushs.html

Sivun alareunassa eripainos:
12 torstaina 28. huhtikuuta 2005. 


Elokuvalipulla kohtuuton hinta.

"The cartoons can be seen at Wikipedia" 

Sivun alkuun!

12. Maanantai 08.05.2006.
"Päivällä vihreys, yöllä lintujen äänet järveltä."
12. Lauantai 06.05.2006.
"Lauantaina 06.05.2005 klo 20.45."

12. Maanantai 01.05.2006.
"Työtä kaikille".

Kuva työnpäivänä 01.05.1994, kaksitoista vuotta sitten Jyväskylässä. Kuva: Pertti Manninen.
Isonna! Sarjasta "Vuodet vierivät - olot kurjistuvat, toisten." Tulossa!
Pääkirjoitus 2005: Työttömien ja irtisanottujen shakkilauta. Hallitukset vaihtuvat, mikään ei muutu. Tavoitteet riittävät! Hävetkää te hyvinvoivat, röyhkeydellänne ei ole mitään rajoja! Sunnuntaina, Työn päivänä 01.05.2005 Pertti Manninen. Pääkirjoitus. PS. Kuvista linkit aikaisempaan historiaan!
Työttömien ja irtisanottujen shakkilauta.

12. Sunnuntai 30.04.2006.
Kuvia Suomesta.

 

12. Maanantai 24.04.2006.
"Maanantaina 24.04.2006 klo 9.15."

12. Keskiviikko 19.04.2006.
"Tuntuu hyvältä kun voi vaikuttaa".

12 keskiviikkona 19.04.2006. Etusivu.

"Tuntuu hyvältä kun voi vaikuttaa".

Keskisuomalainen. Uutiset. Keskiviikkona 19.04.2006.
"Keuruulaiset Milla-Maaria Hietanen ja Matleena Mikkonen ojensivat Tanja Karpelalle lähes 70 000 nimen adressin turvallisten ja opettavaisten lastenohjelmien puolesta.
. vetoomukseen, jossa vaaditaan television liian hurjien ja väkivaltaisten lastenohjelmien vähentämistä sekä niiden korvaamista paitsi tutuilla ja turvallisilla myös uusilla ja laadukkailla.
. Tytöt ryhtyivät keräämään vetoomukseensa nimiä viime lokakuussa sekä paperiversioina että Lasten asialla nettisivuillaan. Myös monet kaverit kotikulmilla ja kauempanakin heittäytyivät apulaisiksi.
. Tytöt toimittavat kansalaisadressin pikapuolin myös ainakin lapsiasiamies Maria Kaisa Aulalle sekä MTV3:lle ja Neloselle. Tiedoksi he saattavat sen niin ikään Yleisradioon."
Kuvateksti: "Kulttuuriministeri Tanja Karpela tutkiskeli Matleena Mikkosen (vas,) ja lähihoitajaopiskelija Mille-Maaria Hietasen hänelle ojentamaa kirjaa, jossa melkein 70 000 ihmistä vetoaa väkivaltaisten lastenohjelmien kitkemiseksi televisiokanavilta. Kuva; Jukka Uotila". Keskisuomalainen. Päivi Liimatainen. Helsinki. Keskiviikkona 19.04.2006.

Pääkirjoitus.
Jaloa tiedonvälitystä.

Turvallisten ja opettavaisten lastenohjelmien puolesta-adressista kerrottiin myös Ylessä, radiossa ja ehkä myös Keski-Suomen uutisissa eilen tv:ssä (epävarma muistikuva). Tietenkin ehkä myös muualla, näitä vain seurasin. Tänään tästä adressista ei yksi asiaomainen SanomaWSOY:n Helsingin Sanomat kirjoittanut halaistua sanaa. Asianomaisuudella tarkoitan omistamista: SanomaWSOY omistaa Nelosen. Tiedonvälitystä parhaimmillaan ja jaloimmillaan! Etsiessäni Helsingin Sanomista juttua asiasta totesin: Lehtihän on muuttunut ilmoituslehdeksi!
12 keskiviikkona 19.04.2006. Pertti Manninen, päätoimittaja.

Lue myös!
Karpela vs. Pietilä.

Elokuvalipulla kohtuuton hinta.

Näin osallistut Taaperokassi 2006 -keräykseen. 


Aftonbladet. Kultur. Per Gahrton.
Onsdag 19 april 2006
Vems liv är mest värt?

Aftonbladet. Ledarkrönika. Emine Onatli.
Onsdag 19 april 2006
Turkiet har lång väg kvar till EU

Aftonbladet. Kultur. Slavoj Zizek.
Tisdag18 april 2006
De är våra värsta fiender


12. Pitkäperjantai 14.04.2006. N:o 500
Kuva: Juliste elokuvasta "Matteuksen evankeliumi".

12 keskiviikkona 12.04.2006.
"Ensimmäinen joutsenpari"
"18 962 079 vs 18 989 561"
Ilta-Sanomat ja ... kuluttajansuoja ... hautarauha ... yksilön tiedonsuoja ...
Pääkirjoitus.
Saako lehti kirjoittaa puuta heinää siihen kenenkään puuttumatta?

Perjantai 07.04.2006
"Eino ja Mig"
Torstai 30.03.2006
"Kaksoset"
Tiistai 14.03.2006 
Lennart Meri 1929- 2006
Sunnuntai 12.03.2006
"Kirpeän pakkasyön jälkeen ..."


Lennart Meri

Ilmoitukset & Ilmoita ilmaiseksi!


Sunnuntai 12.03.2006.
Kuolinisku Voikkaalle
Kuva 12.03.2006. "Kuolinisku Voikkaalle". Kouvolan Sanomat torstaina 09.03.2006.
Tulossa eri puolella Suomea ilmestyvien lehtien otsikoita UPM:n tehtaiden lopettamisista.
Suvi-Anne Siimes. Ero oli helpotus. Vain 2,95.
Kuva 12.03.2006. "Vain 2,95". Oho! keskiviikkona 08.03.2006. Tulossa?
Lue myös!
Sano se kirjeessä.
Iltalehti lauantaina 04.03.2006. "Vasemmistoliiton ex-puoluesihteeri Matti Viialainen lähettää kirjeen Suvi-Anni Siimekselle, joka luopui torstaina vasemmistoliiton puheenjohtajuudesta." ...
"Toivon Sinulle mielenrauhaa, tyyntyä myrskyn jälkeen. Rakennetaan Suomeen moderni 2000-luvun työväenpuolue yhdessä. Terveisin Matti Viialainen VV"
Elokuvalipulla kohtuuton hinta.
Pääkirjoitus. Tulossa!

Keskiviikko 08.03.2006 
Kansainvälisen naistenpäivän pyöräilyä kirkkaan kirpeänä pakkaspäivänä Suomessa.
Kuva 08.03.2006 maaliskuun keskiviikkona klo 15.13. Kuva Pertti Manninen, Jyväskylä.
Naisten palkkaa, veroalea ja Lipposen Stasi-kantaa sekä Ruotsin hallituksen toimintaa Irak-asiassa! Tulossa! Kuvat Pertti Manninen.
Kuva 08.03.2006. "Oikeaa tietoa verotuksesta". Kansantaloudellinen aikakauskirja 4/2005. Jukka Pirttilä ja Roope Uusitalo. Veronalennukset vähentävät verotuloja. 
"Kysymys veroalennusten vaikutuksesta verotuottoon pitää esittää oikein. On harhaanjohtavaa sanoa, että Suomen veronalennukset ovat osoittautuneet hyödyllisiksi, koska samaan aikaan verotulokertymä on kasvanut. Verotulot ovat kasvaneet myös siksi, että talous ja sitä kautta verotettavat tulot ovat kasvaneet. Oikea tapa asettaa kysymys on yrittää tutkia, miten suuri verokertymä olisi, jos verotusta ei olisi alennettu." 
Tulossa!
Lue myös!
Veroaleen käytetyistä rahoista tuleekin valtiolle takaisin vain alle 10 prosenttia!
Väärää tietoa verotuksesta 2. Veronmaksajien pääekonomistin Jaana Kurjenojan "tutkimuksen"  Veropolitiikka ja verotuotot uusi kritiikki.
Kuva 08.03.2006. "Lipponen luottaa". Kauppalehti Presso. Debatti. Lauantaina 25.02.2006. Stasi-listan julkistamisesta. Vastine. Paavo Lipponen, puhemies 2003-. Kari Huoviala, Mauno Koivisto, Seppo Tiitinen, Alpo Rusi. Tulossa!
"Luotan tässä asiassa täysin Mauno Koiviston ja Seppo Tiitisen päätökseen sulkea lista kassakaappiin. Luottamukseni heidän arvostelukykyynsä on niin vahvaa, että minun ei tarvitse tuntea listan sisältöä."
Lue myös!
Paavo Lipponen. Eräs näkökulma tekemisiin ja kannanottoihin tällä pallolla tässä ajassa. 12 1999-2005. Linkkejä.
Kuva 08.03.2006. "Regeringen och Bush".  Dagens Nyheter. Debatt. Söndag 5 mars 2006.  "Regeringen agerar skamligt för att inte misshaga Bush". Sverker Åström. "Paniskt förskräckt regering passar om Irakkriget och brotten". Tulossa!
"Regeringens deklaration om utrikespolitiken präglas av en nästan panisk förskräckelse för att säga något som kan misshaga Washington. Tystnaden om irakkriget, det utan tvekan allvarligaste brottet mot folkrätten och FN-stadgan efter andra världskriget, är skamlig. I stället för att - som Olof Palme, med största säkerhet hade gjort - med vrede, indignation och sorg ryta till ordentligt mot USA, vill regeringen fördjupa relationen med Washington. Det är inte värdigt de stolta traditioner sonm Sverige har på folkrättens område." Tulossa!
Kuva 08.03.2006. "Naisen palkka 1".  Iltalehti. Kolumni. Kalle Isokallio. Maanantaina 06.03.2006. Myyttejä ja mainoslauseita. Tulossa!
"Olisin toivonut, että Tasavallan Presidentti Tarja Halonen olisi uuden kautensa avajaispuheessa pystynyt pitäytymään faktoissa. Mutta ei, pakko oli hymy huulilla kertoa kaupunkilegenda ja sen avulla kosiskella väärin väittein naispuolisten kansalaisten suosiota. Älykkyyden puutteesta ei presidenttiämme voi kai syyttää. Hän mainitsi puheessaan, että naisen euro on edelleen Suomessa vain kahdeksankymmentä senttiä. Väite ei pidä paikkaansa. Ja sen ymmärtää myös presidenttimme." Tulossa!
Kuva 08.03.2006. " Naisen palkka 2". Aamulehti. Kotimaa. Keskiviikkona 08.03.2006. Kun mies ansaitsee euron, nainen saa 96-97 senttiä. Naistenpäivä: Nainen tienaa vähemmän, vaikka ala, työ ja titteli on sama kuin miehellä. Riikka Lehtovaara. Tulossa!
"Aamulehdessä julkaistiin helmikuussa tutkimus, jonka mukaan eriarvoisuuden siemen kylvetään jo kotona. Tytöille maksetaan jo 12-vuotiaana pienempää viikkorahaa kuin pojille." Tulossa!
Kuva 08.03.2006. "Naisen palkka 3". Aamulehti. 3. pääkirjoitus. Keskiviikkona 08.03.2006. Jatkuvaa palkkahurskastelua. Aamulehden vastaava päätoimittaja on Matti Apunen. Tulossa!
"Ammattijärjestöjen ohella myös poliitikot päivittelevät vuodesta toiseen naisten huonoja palkkoja. Se on melkoista hurskastelua. Ammattijärjestöt allekirjoittavat palkkasopimukset ja poliitikoilla on sormensa pelissä julkisen puolen työvoimasta päätettäessä. Milloinkahan naispalkoista isoa ääntä pitävät poliitikot huomaavat olleensa itse siunaamassa sitä, että etenkin hoiva-aloilla pätkätyöt painavat alas naisten palkkatasoa?"
Tulossa!
Elokuvalipulla kohtuuton hinta.


Sunnuntai 05.03.2006 


Lapsenlapsi syleilee mummiaan lähtiessään kotimatkalleen tämän 90-vuotispäiviltä.
05.03.2006 maaliskuun sunnuntaina klo 15.28. Kuva Pertti Manninen, Helsinki.

Lauantaina 25.02.2006. 
Taklattuja! Tulossa!
Kuva 24.02.2006.
"Lisäpöytäkirja. Suun tukkijat" . Kauppalehti Presso lauantaina 18.02.2006. Paavo Lipponen, Mauno Koivisto, Seppo Tiitinen, Heidi Hautala, Seppo Nevala, Alpo Rusi. Heistä kerrotaan. Tulossa!
Kuva 24.02.2006. "Köyhyys hälyttävää Helsingin seudulla. Lähes joka neljäs tulonsaaja elää köyhyysrajan alapuolella." Kauppalehti Presso lauantaina 28.02.2006. Leila Palviainen, Astrid Gartz ja Ilkka Taipale kertovat. Juttu: Miia Salaspuro. Tulossa!
Kuva 24.02.2006. "Tiukka tulkinta peruskoulun maksuttomuudesta karsii retkiä. Lääninhallituksen päätös sai Espoon ohjeistamaan rehtoreita. Opetusministeriö: Kuntien tulisi budjetoida rahaa retkiin." Helsingin Sanomat sunnuntaina 19.02.2006. Maritta Castrén, Kaisu Toivonen ja Eeva-Riitta Pirhonen haastateltavina. Juttu: Marjukka Liiten. Kommentti: Jaakko Hautamäki. Tulossa!
Kuva 24.02.2006. "Suomessa yli puoli miljoonaa EU-köyhää." Helsingin Sanomat keskiviikkona 22.02.2006. Juttu alkaa: "Suomalaiset voivat Stakesin tuoreen tutkimuksen mukaan aiempaa paremmin." Juttu Matti Huuskonen. Pääuutisotsikko: "Suuret yritykset kasvoivat reippaasti viime vuonna." Tulossa!
Kuva 24.02.2006.  "Kouluretkistä kohtuuton ratkaisu". Helsingin Sanomat torstaina 23.02.2006. Pääkirjoitus (3.) Lehden vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen. Tulossa!
Kuva 24.02.2006. "Hyvinvointierojen kasvu vaatii korjaavia toimia". Helsingin Sanomat perjantaina 24.02.2006. Pääkirjoitus. Lehden vastaavas päätoimittaja on Janne Virkkunen. Tulossa
Kuva 24.02.2006. "Poliittinen skandaali sikiää nyt herkemmin. Julkisuus: Henna Virkkusen mukaan epäonnistunut kriisiviestintä on vauhdittanut ministerieroja." Keskisuomalainen perjantaina 24.02.2006. Tarkasteltavina Kauko Juhantalo (henkilökohtaiset taloussotkut),  Arja Alho (Sundqvist-sopimus), Matti Aura (Sonera ja Pekka Vennamo), Suvi Lindén (valtionapu omalle golf-kentälle) ja Anneli Jäätteenmäki (Irak-tietovuoto). Juttu: Tero Karjalainen.  Lisensiaattityö: Henna Virkkunen, tarkastajina Jukka Holmberg ja Ville Pernaa. Tulossa!
Kuvat Pertti Manninen.

Torino 2006.
Kuva 19.02.2006. "Jagr hoitoon." Myöhemmin hampaansa menettänyt Teemu Selänne: "Olisi pitänyt päässään kunnollista kypärää." Presidentti Tarja Halonen oli muuten huolissaan Selänteen hampaista. Samanlaista huolta ei ole näkynyt, kun sadattuhannet suomalaiset jonottavat kuntien hammashoitojonoissa. Köyhät jonottakoot, hampaat mädäntykööt! Pertti Manninen, 12.
Kuva 19.02.2006. "Ruutu hoitoon." Suomi saa jääkiekkomitalin Torinon kisoissa. Väri ratkeaa huomenna sunnuntaina 26.02.2006. Onko sillä nyt mitään väliä. Doping-testeistä vapautuksen saaneet NHL:n miljonääriurheilijat nostattavat kansallistuntoa ja Selännekin haluaa tulla Suomeen juhlimaan saatuaan Kirkkonummen kunnalta erikoiskohtelun rantarakentamispuuhissaan. Pertti Manninen, 12.
Kuva 24.02.2006 helmikuun perjantaina klo 21.07.  Hopeaa. "Haikea, iloinen hetki." Suomen miesten curling-joukkue kukitettuna heti loppukilpailun jälkeen, jossa joukkue hävisi paremmalleen Kanadalle numeroin 10-4. Peli ratkesi 6. päässä, jossa Kanada sai 6 pistettä. Joukkueen jäsenet: kapteeni Markku Uusipaavalniemi, kolmonen Wille Mäkelä, kakkonen Kalle Kiiskinen ja ykkönen Teemu Salo sekä vaihtomies Jani Sullanmaa. Tv-kuvasta Pertti Manninen, 12..
Kuva 24.02.2006 helmikuun perjantaina klo 21.26. Hopeaa. "Kauden paras kilpailu oikeaan aikaan."  Tanja Poutiainen hyppäämässä palkintokorokkeelle noutamaan mitaliaan Torinon tummassa illassa. Kolmanneksi sijoittui Ruotsin Anna Ottoson, joka maaliin tultuaan oli iloinen Anja Pärssonin epäonnistumisesta: "Hänellä on jo niin paljon mitaleita". Näin Ottoson sanoi SVT:n suorassa lähetyksessä saatuaan elämänsä ensimmäisen arvokisamitalin!  Kilvan voitti Yhdysvaltojen Julia Mancuso. Tv-kuvasta Pertti Manninen.


Muutoshalukkuutta audiovisuaalinen ala! -  Pilakuvakohu kertoo länsimaisen ihmisen kristillisen identiteetin heikkoudesta -  Epäkohdista vaikeneminen on turvallisuusriski!Eroakirkosta.fi -sivuston osuus kaikista kirkosta eronneista 69%

12 vuoden vaihteissa ... Torstaina 30.12.1999.  Vaalit.  Torstaina 28.12.2000.  Millenium.  Torstaina 04.01.2001.  Puhe.  Torstaina 31.01.2002.  Lindgren.  Torstaina 02.01.2003.  Lipponen & Bush.  Torstaina 01.01.2004.  Saddam &  Perjantaina 31.12.2004 ja torstaina 06.01.2005.  Tsunami.


Sivun alkuun!

Tuuli käy heidän ylitseen. Poisnukkuneitten muistolle.


    
Kuva Pertti Manninen   Sarja. 

 

12.fi - tilasto


Tilasto: Nettisanomilla on ollut heinäkuusta 1999 alkaen 850 000  (0,85 miljoonaa) kävijää, jotka ovat  tehneet 17 400 000 (17,4 miljoonaa) hakua (hits)! 19.09.2005

 
TOIMITUS. Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen.    Yhteys: mailto:12@hotmail.com   


Copyright 12.fi 2006/547. Sivut: .2006-10-09, nettiin 2006-10-09, linkit 2006-10-09.
12 2006-10-09 - Anna Politkovskaja - Pohjois-Korea - Opintotuki mielenosoitus - Donna in carriera - Maanantai-illan ajankohtaisohjelmista: "... teknologin har till 100 % skapats i Demokratiska folkrepubliken Korea." FST5 klo 20. Lue! Opiskelijoiden mielenosoitus Mannerheimintiellä Kiasman ja Sanomatalon edessä Eduskuntatalo määränpäänään. FST5 klo 20. Lue! "Tunnettu pankkiiri Andrei Koslov oli murhattu vain kuukausia sitten ..." FST5 obs. klo 20.20. Lue! "Donne in carriera Top 25 in Europa ..." Rai Uno, tg1 klo 21. Lue! Pääkirjoitus. Suomi 2006. Paariavaltiosta varteenotettavien valtioiden joukkoon. Ydinaseiden purkaminen on aloitettava nyt kaikkialla, eikä vain hoettava Pohjois-Korean pahuutta. Israelista kukaan ei puhu mitään. Suomenkin hallituksen tekopyhyyteen on havahduttava. Lue! - Olli Saarela puolustaa Tanjaa: Heinäluoma on akkamainen jätkä - Tanja Saarelan mies käy Heinäluoman kimppuun - Edustajatoverit piikittelevät. "Saarela luonnehtii kirjassaan Eero Heinäluomaa - Iltalehti, ilta-sanomat - Bisquit Kuusipäiväiset lehdet Mediasuksikkuutta Ilta-sanomat - "Tulen hulluksi. Mihin tämä johtaa. Mitä saatte tästä?" Croucho Marx. - Pääkirjoitus Pertti Manninen - Vittumaista politiikkaa - Tanja Saarela. - Mulkkumaista politiikkaa - Matti Vanhanen. - Pääkirjoitus. Miljoonalla eurollako SanomaWSOY tukki IS:n ex-päätoimittajan Antti -Pekka Pietilän suun? Tietääkö Pietilä Irak-asiakirjojen lehtiinvuotajan ja ollaanko juttua uudelleen avaamassa? - Markkinointi&Mainonta -lehden päätoimittaja Seppo Määttänen "ei anna tuumaakaan periksi siitä, etteikö Pietilän eron taustalla olisi keskustapoliitikkoja." Suomenmaa haastattelee. - Sauli Niinistö - Ilta-Sanomat - päätoimittaja vaihtuu. - Antti-Pekka Pietilä lähtee - Sipoo - selvitysmies - uskottavuus. Hufvudstadsbladet - Markkinointi & Mainonta. - Suuri maaryöstö. Sipoo -Toista sataa otsikkoa ja katkelmaa kirjoituksista. - Kuvia. Ruotsi. Vaalit 06. - Suomi 2006. Anarkistit. Mielenosoitus.. Mari Kiviniemi. Matti Vanhanen. Paavo Lipponen. jaJussi Pajunen Hannes Manninen! - Raimo Ilaskivi - Holkeri - Matti Vanhanen - Jan Vapaavuori - Markku Luoma - Christel Liljeström - Eero Heinäluoma: Iltalehti Vanhanen, Saarela ja Huovinen. . Keskisuomalainen .. Kauppalehti. Kuva - Super Nova Matti Vanhanen - mellakka, poliisit , mielenosoitus - Kuvassa Super Nova, poliisit, poliisiauto (henkilöauto), poliisiauto (linja-auto), kourallinen kansalaisia Postin portailla, Postitalo, valaisinpylväät (?) ja taaimmaisena Sanomatalo ja vielä hetken avara näkymä muuhun Suomeen (pohjoiseen). Kuva ja teksti Pertti Manninen.- etusivu maanantai 09.10.2006 - kuva - kuvat - pertti manninen - 12

 
 
Kesän hyvä teko: Opeta lapsi uimaan

Sivun alkuun!

"Koistinen".  

04.02.2006 helmikuun lauantaina klo 19.28. "Koistinen". Kuva: Erika Manninen. Jyväskylä. Elokuvateatteri Fantasia. "Laitakaupungin laulujen" lopputekstien aikaan yleisön poistuessa täydestä salista.
"En minä tähän kuole". Viimeiset vuorosanat kertovat Aki Kaurismäen elokuvan uskon selviytymiseen, kaikkeen siihen, mikä meidät pitää hengissä vaikka kuinka joutuisimme ympäristömme potkimaksi ilman omaa syytämme. Koististenkin on saatava elää unelmineen paremmasta ja ehkä lopulta yksinäisyydestä selviten. Aki Kaurismäki trilogian "Työttömyys - asunnottomuus - yksinäisyys eli rakkaudettomuus" päätöskuva.

Tämän jälkeen luen Jarmo Valkolan arvostelun Keskisuomalaisesta ja valitsen laajasta esseestä yhden elokuvallisen arvion: "Kaurismäen ohjauksessa on klassista hehkua ja havainnoitua olemista, sillä kuvauksen, leikkauksen ja näyttelijäohjauksen myötä luodut elementit toimivat toisiaan tukien, mikä heijastuu kokonaisuuden puhuttelevuudessa." Jarmo Valkola: Pohjattoman yksinäinen mies. Keskisuomalainen perjantaina 03.02.2006. (viisi tähteä=maksimi). Pertti Manninen.



Presidentinvaalit  2006. Tarja Halonen 51,8 % - Sauli Niinistö 48,2 % annetuista äänistä. Äänestysprosentti 77,2. 

Presidentinvaalit 2006. Suhteutetut gallupit.  % HS-Gallup  julki aamulla. 1)
To...19.01.2006
MTV3-Gallup julki illalla. 2)
To...19.01.2006
MTV3-Gallup julki illalla. 3)
Ke...25.01.2006.
HS-Gallup julki aamulla. 4)
Pe...27.01.2006 
Yle-Gallup julki illalla. 5)
Pe...27.01.2006 
Presidentinvaalit 2006.  Tulos suhteutettu äänioikeutettujen lukumäärään %

Tulos Sunnuntaina 29.01

Tarja Halonen

 43   39,5- 46,5

  37     33- 41

 35    31,5- 38,5

 39   35,5- 42,5

 47   43,5- 50,5

Tarja Halonen

40,0

Sauli Niinistö

 39   35,5- 42,5

  31     27- 35

 28    24,5- 31,5 

 37   33,5- 40,5

 38   34,5- 41,5

 

Sauli Niinistö

37,2

Ei sano!  18         18   32       32  37         37  24         24  15        15  

Ei äänestänyt

 22,8

Yhteensä % 100 100 100   100   100    Yhteensä %

100.0

Suhteutetut gallupit. Kannatus-% suhteutettu "ei sano kantaansa"-vastaajien määrään.  Tarkempi selostus alkuperäisessä taulukossa.

Sivun alkuun! 

"Mielenosoitus" kuva - Syyskuun 11. - Rauhanturvajoukot - Opintotuki - MaaryöstöSävelradio - Makasiinit - SanomaWSOY - "Koistinen" kuva
 

Maailmassa on virhe: Miksi opintotuki ei nouse? Ylioppilaslehti perjantai 2006-09-08

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma, miksi opiskelijat eivät mahtuneet ensi vuoden budjetin köyhyyspakettiin, vaikka neljännes opiskelijoista elää köyhyysrajalla? Päätös oli, että tehdään tiettyjä täsmätoimia suurimmissa vaikeuksissa olevien ihmisten auttamiseksi. Jäseniä on kaikissa mukana olleissa ryhmissä tuhansia, ei satoja tuhansia. Keskusteluissa mukana olleet molemmat sosiaali- ja terveysministerit tuntevat paremmin tämän filosofian, sitä täytyy kysyä heiltä. Opintotukirahoja leikattiin yli 7 miljoonalla eurolla, joilla olisi voinut aloittaa esimerkiksi opintorahan portaittaisen korottamisen. Mihin kiireisempään tarkoitukseen nämä rahat menivät? Hetkinen, leikattiin? Niin. Viime vuodelle opintotukeen budjetoitua summaa leikattiin uudessa budjettiesityksessä yli 7 miljoonalla eurolla. Ei ole mitään leikkauksia tehty opintotukeen. Hallitus on parantanut useampaan kertaan opintotukea. On tehty päätös muuttaa opintolaina verovähennyskelpoiseksi. Se oli erittäin hyvä muutos, joka takaa, että opiskelija voi keskittyä mahdollisimman kokopäivätoimisesti opintoihin ja käyttää opintolainaa tähän. Erittäin merkittävä lisäys oli myös kaksi vuotta sitten tehty päätös asumislisän maksimimäärän nostamisesta. Se on toteutettu. Ja tänä syksynä vähennetään vanhempien tulojen vaikutusta opintotukeen alle 20-vuotiaiden osalta. Joten kyllä hallitus on tehnyt parannuksia opintotukeen. Opintotuen enimmäismäärä opintolainoineen on nyt 760 euroa kuukaudessa. Se riittää vuokran jälkeen juuri ja juuri ruokaan. Mitä terveisiä lähettäisitte opiskelijoille? Sen terveisen, että opintotuki, mukaan lukien laina, käytettäisiin hyväksi. Sillä syntyy mahdollisuus täyspäiväiseen opiskeluun. Sillä 760 eurolla? Siinä ei tainnut olla asumislisä mukana? Kyllä oli. Asumislisä, opintoraha ja opintolainan maksimiosuus. Ja maksimissaan kaikki? Kyllä. Joo. No tässä täytyy tehdä vertailu muiden ryhmien minimietuuksien tasoon Suomessa ja opintotukeen kansainvälisesti, että mikä on opintotukijärjestelmien taso muissa maissa. Sitten vaalikeskustelussa tuen jatkoparannukset varmasti nousevat puheeksi. Isompien ratkaisujen osalta se menee kyllä ensi vaalikauteen. Joanna Palmén Ylioppilasllehti perjantai 2006-09-08.

43 kommenttia artikkeliin “Maailmassa on virhe: Miksi opintotuki ei nouse?”

  1. Jarno kirjoitti 8.9.2006 kello 17.17

    Us-ko-ma-ton-ta.

  2. Matti kuusinen kirjoitti 8.9.2006 kello 19.34

    Hyvin sä Heinäluoma vedät!

  3. Arttu Hämäläinen kirjoitti 8.9.2006 kello 20.24

    LOL!
    Juuri näin!
    Miettikää sitä, mersukuskit!

  4. jani kirjoitti 9.9.2006 kello 2.54

    voisivat tehdä kansainvälistä tutkimusta siitä miten paljon amerikan raharikaiden juutalaisen valtio maksaa lakuille sossutukia ja leikata sitämukaa pois myös suomen juopoilta ja mamuilta hieman.

  5. Vesa Suominen kirjoitti 9.9.2006 kello 22.11

    Eero Heinäluomaa ei taida opiskelijoiden asiat kiinnostaa, koska ne eivät kuulu SDP/SAK etujärjestön lyhytjänteisen eturyhmäajattelun piiriin. On todella väärin että sellainen pitkäaikaistyötön joka ei edes halua mennä koskaan töihin saa paljon paremmat sosiaalietuudet kuin opiskelija. Heitä ei myöskään kehoiteta syömään lainarahalla kuten opiskelijoita. Sosiaalidemokraattinen sosiaali- ja veropolitiikka kannustaa toimettomuuteen ja rankaisee ahkeruudesta ja eteenpäin pyrkimisestä.

  6. Antti Pitkänen kirjoitti 9.9.2006 kello 23.10

    On miellyttävää huomata että valtiovarainministeri ei edes tiedä minkä verran opintotuki on.

    Onnittelut ministeri Heinäluomalle siitä, että olette päässyt noinkin korkeaan asemaan, siihen vaadittavasta koulutuksesta olette varmasti muistanut kiittää moneen otteeseen niitä tahoja jotka maksoivat opiskelunne. Olettehan sentään ihan yliopistoon saakka päässyt, melkein valmistunutkin! Muistatte varmasti myös joka ilta tirauttaa yhden suolaisen kyyneleen niiden ihmisten puolesta, joilla olisi ollut teitä enemmän lukupäätä, muttei taloudellisia edellytyksiä edetä akateemisella urallaan edes yhtä pitkälle kuin te.

    Haluaisin erityisesti painottaa kuinka hyvää työtä hallitus on tehnyt opiskelijoiden tulorajojen säilyttämiseksi nykyisellä tasolla, jotteivat opiskelijat pääsisi liian helpolla. On ensiarvoisen tärkeää, että Suomen nuoriso oppii elämään siten, että on tehtävä valintoja hengissä pysymisen ja opintojen aikataulunmukaisen suorittamisen välillä. Muutenhan saattaisivat ruveta vaikka pärjäämään, ja sehän taas aiheuttaisi liiallista ylpistymistä!

    Te -kuten varmasti koko Suomi- luonnollisesti toivoisitte, että Suomessakin noudatettaisiin Yhdysvaltojen mukaista korkeakoulutusmallia, jossa korkeakoulujen lukukausimaksut pitävät huolen siitä, etteivät pienituloisempien perheiden vesat voi hankkia akateemista koulutusta. Siten kansa pysyy totutussa ja turvallisessa mallissa; köyhät suvut pysyvät köyhinä ja rikkaat suvut rikastuvat vuosi vuodelta.

    Nykyään Suomessa vallitsee valitettava ilmapiiri, joka sallii (ainakin teoriassa) kenen tahansa kouluttautuvan mihin tahansa akateemiseen oppiarvoon, joka ei voi olla hyvästä, sillä se tarkoittaa sitä että menestyvien yritysten johtaviin elimiin saattaa Hackmannien, Fagerströmien ja Sknullbackojen sekaan eksyä joku riivatun Virtanen. Onneksi hallitus on osaltaan pitänyt juntit kurissa opintotuen ja siihen liittyvien tulorajojen muodossa, joten tätä ikävää kehitystä on pystytty jarruttamaan.

    Jatkakaa samaan malliin, kumarran joka ilta sinne Westendin tai Eiran (tai missä ikinä asuttekaan) suuntaan ja rukoilen puolestanne.

    Terveisin Antti Pitkänen, YO, duunari, Helsinki.

    PS. En ole itse opiskelija (koska minulla ei ole varaa opiskella), joten asia ei kosketa itseäni lainkaan. Halusin vain kiittää teitä nöyrästi.

  7. jore kirjoitti 11.9.2006 kello 9.31

    HERÄTYS! EI KAIKKI SAA OPINTOTUKIEN MAKSIMIMÄÄRIÄ.

    KOKO JUTTU ON HARHAA, KUN PUHUTAAN ETTÄ OPINTOTUKI ON NÄIN JA NÄIN PALJON TARKOITETAAN YLEENSÄ MAKSIMIMÄÄRÄÄ.

    MIKSI EI OLE SELVITETTY PALJONKO TODELLISUUDESSA OPISKELIJAT KESKIMÄÄRIN SAAVAT OPINTOTUKEA OPINTOLAINAN KANSSA.

    TEOREETTISET TUKIMÄÄRÄT OVAT ERI ASIA KUIN SE PALJONKO OIKEESTI TILILLE TULEE TUKEA.

    ESIM. MINÄ EN SAA ASUMISLISÄÄ JA OLEN OTTANUT LAINAN.

    JOTEN TUKENI OLI PALJON PIENEMPI.

  8. Tero kirjoitti 11.9.2006 kello 12.53

    Jos opintotuki olisi korkeampi SAK ja samalla SDP menettäisi kannatustaan, kun kaikki eivät olisikaan enää duunareita ja virkamiehiä. Toisaalta näyttää siltä että näin pieni opintotuki/raha yms ei ole hallituksen tahallista toimintaa, sillä eihän itse valtionvarainministerilläkään ole edes mitään käsitystä minkälaisista summista puhutaan, toisaalta miksi olisi, eihän hän enää opiskele .

  9. Axu kirjoitti 11.9.2006 kello 13.27

    Kylläpä tosta opintotuesta jaksetaan nillittää. Jos ei koulun ohella jaksa käydä duunissa, niin kannattaa jättää vaikka viina vähemmälle. Säästyy pari roposta spagettiin.

    Miksi minun pitäisi maksaa verorahoistani jonkun uusavuttoman ikiteekkarin opiskelut, kun itsekin olen joutunut köyhyysrajalla aikoinaan elämään ja tekemään opiskelun lisäksi duunia..?

    Mitä Heinäluoman puheisiin tulee, niin en voi kuin ihmetellä monttu auki! Äkkiä eduskunnasta pihalle tuollainen rupusakki, joka ei tiedä omasta vastuualueestaan mitään. Olis taas kirveellä töitä...

  10. Frank kirjoitti 11.9.2006 kello 13.31

    Henk.koht. en ikinä oikein ymmärtänyt kuinka joku ei edes opintolainan ja tuen myötä tule muka reilusti toimeen? Itse opiskelin neljä vuotta ja asuin Hoasilla koko sen ajan, asunto oli 22 neliötä ja vuokran jälkeen jäi opintotukea + asumislisää käteen 180 euroa. Sillä selvisi mielestäni kohtalaisen hyvin ja rahaa riitti vielä jonkin verran satunnaiseen leffaan tai baarissa käyntiin. Toki ymmärrän, jos joku ei pysty esim. Hoasilla asumaan perheen tms. takia, mutta en oikein ymmärrä, että 760 euron kuukausituloilla on ongelmia hankkia ruokaa? Kannattaisiko ehkä harkita halvempaa asuntoa? Jos itse olisin saanut tuon verran kuussa, niin eipä paljoa olisi tarvinut huolehtia rahanmenosta.

  11. Goa Tse Tsung kirjoitti 11.9.2006 kello 13.51

    Köyhät kyykkyyn.

  12. Erno kirjoitti 11.9.2006 kello 14.40

    "Opintotuen enimmäismäärä opintolainoineen on nyt 760 euroa kuukaudessa. Se riittää vuokran jälkeen juuri ja juuri ruokaan. Mitä terveisiä lähettäisitte opiskelijoille?"

    Kuinkas paljon te nyt maksattekaan vuokraa? 700 euroa? Kantsisko miettiä vaikka vähän halvemman asunnon hommaamista eikä asustella siellä Helsingin ydinkeskustassa omassa kaksiossaan. Tai vaikkapa kimppakämppä kaverin kanssa?

    Miettikääpä nyt ekana niitä omia kulutustottumuksianne ja miettikää sitten tartteisko valtion rahoittaa sitä kaikkea. Oma opintotukeni jää kauas tuosta 760/kk, mutta vuokran jälkeen jää silti käteen ihan kivasti rahaa jolla elelee helposti loppukuun. Jotain jää jopa säästöön laitettavaksi.

    Vilkaiskaapa kitisijät peiliin ennenkuin lähdette barrikadeille!

  13. Vostok kirjoitti 11.9.2006 kello 14.48

    180 euroa käteen tarkoittaa 6e päivässä. Lounas maksaa yli kaksi euroa joten jokaiselle päivälle jää alle neljä euroa.

    Toiset meistä arvostavat lounaan lisäksi muitakin aterioita päivän aikana, eikä kotona tehdyllä ruoalla helposti pääse opiskelijaruokaloiden hintatasolle, mikäli laittaa mitään muuta sen makaronilautasellisen sekaan.

    Opiskellessa kuluu lisäksi rahaa moneen muuhunkin kuin pelkkään hengissä pysymiseen. Oppikirjojen, kännykkälaskujen ja bussimatkojen jälkeen jäänkin ihmettelemään, kuinka monta olutta Frank ottaa ja missä hän leffansa katselee neljällä eurolla päivässä.

  14. Legenda kirjoitti 11.9.2006 kello 15.20

    Itse olen työtätekevä opiskelija, ja varsin mielelläni sellainen. Olen onnekseni saanut oman alani töitä, ja työpaikkani sallii opiskeluihin kuluvan ajan hyvinkin vapaasti. Riittää, että työt tulee tehtyä.

    Itse en kovinkaan suuresti ole SYL:n ajaman opintorahan korottamisen kannalla, vaan haluaisin enemmänkin helpotusta 20 vuoden takaisella inflaatiotasolla oleviin tulorajoihin. Käsittääkseni hallituksellekin ehdotettiin jopa ministeritason toimesta opintotuen tulorajojen nostamista, mutta tähän ei hallituksesta löytynyt myöskään kannatusta.

    Kysynkin, MITEN opiskelijan olisi tarkoitus valtion mielestä pärjätä, kun opintorahan - sen paremmin kuin tulorajojenkaan - korottamiseen ei löydy valtaapitäviltä haluja. En todellakaan halua ottaa tässä elämäntilanteessa lainavelkaa, ja uskon ettei moni muukaan halua. Jotkut eivät valitettavasti ole olleet työnsaannissa yhtä onnekkaita, joten he joutuvat opintolainaan turvautumaan.

    Yleensäkään en voi käsittää tätä valtionkin toimesta tapahtuvaa kovaa opiskelijoiden velkaannuttamishalua. Miksi HELVETISSÄ opiskelijat halutaan pakottaa ottamaan valtavat velat opintojensa tueksi, kun talouskehitys on samalla menossa hyvää vauhtia kohti seuraavaa megalamaa? Eikö valtiovalta tajua, mitä tapahtuu kun lama iskee ja opiskelijalla on opinto- sekä asuntolainavelkaa päällä valtavat määrät? Ei hyvältä näytä tulevaisuuden näkymät...

  15. Jape kirjoitti 11.9.2006 kello 15.37

    Asuntotilanteet eivät ole kaikkialla kovin hääppöiset. Itselleni tarjottiin opiskelijabudjettiin mainiosti mahtuvaa solua, mutta koulumatka olisi ollut lähemmäs kahdeksan kilometriä, joka alkaa olla jalankulkijalle ja talvisin pyöräilijällekin liikaa. Bussillahan pääsee, mutta sekin maksaa, omasta autosta puhumattakaan. Kaikenlisäksi kaikilla opiskelupaikkakunnilla myöhemmin opiskelupaikkansa varmistumisesta tiedon saaville ei riitä edes näitä kauas rakennettuja opiskelijasoluja. Hyvillä paikoilla olevien tai kohtuullisen uusien opiskelija-asuntojenkin vuokrat ovat todella korkeat. Kaikki eivät siis ole tässä asiassa edes lähelläkään samaa lähtöviivaa.

    Yksityissektorilla yksiöiden vuokrat alkavat noin 350 eurosta, yleensä yksiöiden vuokrat ovat kumminkin noin 400 euroa, ja pääkaupunkiseudulla huomattavasti enemmän. useimmiten vesi- ja sähkösopimukset pitää tehdä erikseen. Käytännössä pakolliseksi muodostunut internet-yhteys ei sekään ole halpa. Kun kaikki nämä ja opiskelumateriaalikulut ynnätään yhteen, päästään nopeasti viiteensataan euroon. Ilman lainaa ylitetään korkein mahdollinen opintotuki ja asumislisä lähes sadalla eurolla. Ei pidä myöskään unohtaa sitä että opintotuki on veronalaista.

    Kouluaikojen vaihtelujen vuoksi työssäkäynti opiskelujen ohella ei ole pelkästään uuvuttavaa vaan myös varsin hankalaa, sillä yliopistoissa päivät saattavat kestää iltakahdeksaan asti. Viikonlopputyötkään eivät käy sellaisille, jotka haluavat kotonaan käydä. Vaihtoehdoiksi jääkin joko rikkaat vanhemmat, hyväpalkkainen kesätyö josta voi säästää sukanvarteen (mahdollisuus jota itsekin käytän ja suosittelen todella lämpimästi muillekin) tai opintolaina jonka turvin elää kohtalaisen hyvin. Ennemmin tai myöhemmin kumminkin koittaa takaisinmaksun aika. Monille laina jääkin ainoaksi vaihtoehdoksi, sillä kesätyötkään eivät ole itsestäänselvyys.

    Kysymys kuuluukin että onko nykyisen heikon ostovoiman ja korkeiden vuokrien aikana aiheellista ajaa opiskelijat velkaantumaan ennen opinnoistaan valmistumista.

    (Nyt olisi tehnyt mieli lainata Julmahuvi-ryhmän haja-asutusalueiden uusnatsisketsiä, mutta jääköön toiseen kertaan)

  16. Vesa Saarinen kirjoitti 11.9.2006 kello 16.17

    Siinäpä pälyää mahdollisesti maan seuraava pääministeri. Kyllä on kissanpäivät opiskelijalla. Äänestäkääpä siis SDP:tä, opiskelijat, asianne ovat hyvissä käsissä!

    Komppaan kakkoskommenttia; hyvin sä Eero vedät.

  17. "Joni opiskelee selvänä" kirjoitti 11.9.2006 kello 17.13

    jälkikommentoijat ihmettelee että "kyllä minun aikana riitti tuommoinen raha summa" ja "jos minulle vain olisi annettu tuommoinen rahasumma".. ja kukaan ei tajua että sinä aikana kun yleinen hintataso, muiden alojen palkat ja siten myös hintataso on noussu (ja taisipa tässä yhdessä välissä valuuttakin vaihtua) niin opintotuki ei ole muuttunu, eikä siten siis riitä realielämän kuluihin. (siis ei paperilla, vaan siinä kaupan kassalla.)

  18. Toni kirjoitti 11.9.2006 kello 17.25

    Niin...

    Itse opiskelen yliopistossa, teen viikonloppuduunia ja nyt kun valmistuminen on syystä ja toisesta viivästynyt ja luentoja ei enää ole, teen välillä viikkojakin töitä.

    Mulla ei ole oikeastaan ikinä ollut taloudellisia vaikeuksia. Tuon palkan lisäksi nosta opintotukea. Rahaa tulee tonne tulorajan pinnan lähelle. Asun 240e/henk. vuokran solussa kaverin kanssa. Tässä päivällä mietin, et jos ostaisin 32" Lcd:n tai uuden 700e vahvistimen. Ruuaksi meni lehtipihviä herkkusienikastikkeella. Itse asiassa ylimääräistä rahaa jää aika sikamaisen paljon. Tosta asumisestakin saisi nipistettyä muuttamalla kaksioon.

    Mietityttää ainoastaan, et olisiko paperit jo kädessä, jos en tekisi opiskelun ohessa paljon muuta...

  19. Ville Kostamo kirjoitti 11.9.2006 kello 17.52

    Rahaahan on aina. Siihen mihin sitä tarvitaan, niin sitä löytyy, ja jos ei löydy, niin tehdään.

    Johtopäätökseni olisi täten sellainen, ettei opiskelijoita (meitä nuoria, jotka aikanaan pyörittävät tätä valtiota, kun nykyisellä kalustolla tulee ikä vastaan) tarvita.

    Sen sijaan tarvitaan rahaa kansanedustajien huveihin ja "juokseviin" menoihin.

    Pitäähän sitä menoja olla, että kansanedustajat viihtyisivät toimissaan, eikös niin...?

  20. AMK opiskelija kirjoitti 11.9.2006 kello 18.05

    Tämä on niin tätä... niin todellakin. Tällä menolla opiskelijat pakotetaan ottamaan lainoja. Onhan niitä sitten kiva maksella takaisin...

    Ainiin, mutta kyllähän se on kivaa omia palkkojaan siellä nostella! Otetaan pois opiskelijoilta ja muilta jotka sitä tarvitsisi! Onhan se kiva itse tienata reilusti yli 5000 e / kk VEROTTOMANA!!! (plus muut etuudet päälle....)

    Suomi on kiva maa.

  21. Kasvisruoka kirjoitti 11.9.2006 kello 18.13

    Tuleepa mieleen takavuosien Kummelin talousaiheinen sketsi tynnyriin pukeutuvasta herrashenkilöstä... "Hhyvä Heinäluoma!"

  22. jukka m kirjoitti 11.9.2006 kello 21.12

    kyllähän tällä 98€urolla ostaa kuukaudeksi ruuat jne....

  23. Sampo kirjoitti 11.9.2006 kello 21.24

    Ei tähän näin opiskelijan kantilta voi sanoa muuta kuin: Ristus mitä kusta..

  24. Tuukka Simonen kirjoitti 11.9.2006 kello 23.02

    Itse olen kaikkein pahimmassa tuki- ja tulokuopassa:

    Ostin oman asunnon vajaa vuosi sitten. Siihen loppui sitten opintotuen asumislisä. Käyn iltaisin ja opintojen ohella päivisin töissä, että tulen toimeen. Mutta vaikka en saa asumislisää, tulorajat tulevat vastaan samassa vaiheessa kuin niillä, jotka saavat yli 200 euroa kuussa enemmän tukea kuin minä. En siis voi tienata niin paljoa, että rahat riittäisivät yhtiövastikkeeseen, korkoihin ja kohtuulliseen elintasoon ilman, että opintotukea ruvetaan jo ottamaan pois.

    Eli: valtio ei missään nimessä halua...

    a) tukea päätoimista opiskelua, koska tuet eivät riitä siihen.

    b) tukea opiskelijoita ostamaan omaa asuntoa, vaan heti leikataan asumislisä pois.

    (Vuokralla asuminen on sitten kummasti parempi juttu? Miksi ja miten? En edes haluaisi valtion puuttuvan lainani lyhennyksiin, mutta jos saisin tukea esimerkiksi pelkästään yhtiövastikkeeseen, olisi se merkittävä tulonlähde minulle. Ja pienentäisi vääryyttä, jonka oman asunnon ostajat kohtaavat tulorajojen ja asumislisän puutteen takia.)

    c) käymään töissä ja kouluttautumaan täten työelämään jo opiskeluaikana (sekä luomaan kontakteja, jotka ovat ehkä tärkein resurssi työnteon kannalta)

    Aivan uskomatonta, ettei Heinäluoma tiedä MINKÄÄNNÄKÖISIÄ perusasioita opiskelijoiden tulotasosta. Toisaalta se osaltaan selittää opiskelijoiden huonoa asemaa...

    Mennään perkele kaikki lakkoon! Siinähän Suomi sitten pyörii, kun joka ikinen yliopisto-opiskelija nostaa vaikka puoli vuotta pelkästään toimeentulotukea. Tulotasokin olisi todella paljon korkeampi! Mukaan, anyone?

  25. jarrex kirjoitti 11.9.2006 kello 23.21

    Ihan oikeesti muka toi 760€ riittää vuokraan ja jää muka ruokaankin? Jos ei pääse opiskelija-asuntoihin niin toi summa ei tod. riitä enää vuokran ja sähkön ja mahdollisen vesimaksun jälkeen enää millään koko kuuksi ruokaan. Entäs sitten jos joutuu ottamaan vielä netin siihen asuntoon? Siitä kun ei taida saada minkäänlaisia korvauksia mistään? :/

  26. Leena kirjoitti 12.9.2006 kello 9.49

    Kannattaisi varmaan lähettää nämä kaikki kommentit suoraan Heinäluomalle. Tuskin hän vaivautuu lukemaan Ylioppilaslehteä, koska ei vielä tähänkään mennessä ole sitä lukenut tietotasostaan päätellen.

    Mitä tukea valtiolta saa päätoiminen opiskelija, joka on naimisissa ja asuu lainalla ostetussa kerrostaloasunnossa? Vastaus: ei yhtään mitään. (Onneksi olen (pätkä)kokopäivätöissä ja miehen tuloista riittää vähän minunkin menoihin. Mutta elämä on valintoja: en valitse siis nopeaa valmistumista...)

  27. Mytty kirjoitti 12.9.2006 kello 9.59

    Joo... Oli hieman pakko nostaa opintolainaa koska Vuokra on 389€ ja Kelalta saan yhteensä 394€. Sillä ostaa yhden säkin kissanhiekkaa ja sit onki rahat loppu. Ja jostain pitäis repiä rahat sähkö- ynnä muihin laskuihin . Niin. Ja ruokaan. Kerroinko jo, että omistan auton!?

  28. Mytty kirjoitti 12.9.2006 kello 10.05

    Sinulle, Tuukka Simonen!
    Kun sinulla on oma asunto, ja asumislisä tippuu pois, olet oikeutettu saamaan yleistä asumistukea! Vaikka oletkin opiskelija. Tätä vaan ei kerrota. Menkää hyvät ihmiset Kelan sivuille tai käykää hakemassa Kelasta joka ikinen esite. Ja ottakaa selvää, mitä kaikkea voitte hakea. Tai/Ja kun olet köyhyysrajalla tukienkin jälkeen, mene sossuun! Pääsääntöisesti sossusta ei opiskelijalle rahaa tipu, mutta joitakin poikkeuksia on. Esimerkiksi se, että näet nälkää! Suomenhan PITÄISI

  29. Mytty kirjoitti 12.9.2006 kello 10.05

    olla hyvinvointivaltio!

  30. RRR kirjoitti 12.9.2006 kello 10.54

    Minä olen ihmettelevä jälkikommentoija. Nykyisten opiskelijoiden tilitys on jaettavissa kahteen osaan: 1) opintotukia (varsinkin opintorahaa) olisi korotettava siten, että rahan ostovoima olisi sama kuin 20 vuotta sitten, ja 2) pitäisi mahdollistaa monelaisen "pakollisen" (laajakaistaliittymän, auton tai jopa omistusasuntojen) kustantaminen opintotuella.

    Minä kannatan kohtaa 1), jotta opiskelu olisi edelleen mahdollista ilman muuta rahoitusta kuin opintotuki. Kymmenen vuotta sitten elin ensimmäisen opiskeluvuoteni Tampereella pelkällä opintorahalla ja asumislisällä, mutta minulla olikin onni saada Internet-yhteydellä varustettu (vanha ja ruma) soluasunto kävelymatkan päästä opiskelupaikasta. Televisiota ei ollut. Kännyköitä oli harvalla, ja kännykkäpuhelut olivat muutenkin nykymittapuulla törkeän kalliita, joten puhelimella ei sitten vaan soiteltu. Onneksi opiskelija-alennukset auttoivat joissain välttämättömissä ostoksissa, ja vanhempani kustansivat minulle joskus kassillisen ruokaa kaupasta, kun kävin (opintorahalla maksetulla matkalla) heitä tapaamassa.

    Toisena vuonna otin opintolainaa, jolloin pystyin käymään baarissakin (sen sijaan, että olisi kavereitten kanssa tehty juomia itse ja juotu niitä soluasunnossa) eikä tarvinnut kaupassa ottaa enää halvinta leipää tai kotona miettiä, voiko ottaa leivän päälle kaksi vai kolme siivua juustoa. Opiskelussa vaadittavia kirjojakin sain ostettua kotiin eikä tarvinnut lainata koulun kirjastosta, luksusta! Pian aloin tehdä töitäkin. Valmistuin kuitenkin keskimääräisessä ajassa.

    Jo kymmenen vuotta sitten ihmeteltiin, miten kummassa sillä opintotuella voi tulla toimeen, mutta kyllä sillä tuli, jos ei odottanut opiskelijaelämän olevan sellaista kuin amerikkalaisissa TV-sarjoissa, vaan opiskelua ja kitsaasti elämistä. Silloin elintason pudotus kotoa omilleen muuttaessa ei kuitenkaan ollut niin kova paikka kuin nykyään, enkä nyt tarkoita pelkästään opiskelijan alempaa ostovoimaa silloiseen verrattuna. Ehkä siihen vaikutti se, että opiskelijoilla oli ollut laman aikana kotona alempi elintaso kuin nykyään ja että nykyiset "pakolliset" asiat eivät sittenkään ole niin pakollisia.

    Voisin kommentoida tietysti vielä lisääkin, mutta hyppään suoraan lopputoteamukseen: muistakaa kaikessa innossanne, että mahdolliset muutokset opintotukeen vaikuttavat vielä teidän opiskelunne jälkeenkin, ja silloin maksajina toimitte TE, ettekä enää edes saa mistään opiskelija-alennusta.

  31. Jiri Keronen kirjoitti 12.9.2006 kello 12.13

    "Opintotuen enimmäismäärä opintolainoineen on nyt 760 euroa kuukaudessa. Se riittää vuokran jälkeen juuri ja juuri ruokaan."

    Mitähän helvettiä te oikein syötte?
    Kaviaaria?

    Itse saan reilusti alle tuon ja riittää mainiosti ruokaan, asumiseen, tupakkaan, saunakaljaan ja kuukausittaiseen CD-levyyn.

  32. Matti kirjoitti 12.9.2006 kello 12.21

    Hei opiskelijat, mitä te valitatte. Venäjällä on keskikuukausipalkka 250 euroa. Te saatte sentään kolminkertaisen määrän

    Eikun: Hei opiskelijat, mitä ihmettä te oikein valitatte. Indonesiassa tehdastyöläinen ansaitsee alle 50 euroa kuukaudessa. Te saatte sentään yli kymmenkertaisen määrän, joten kyllä sillä pitäisi pärjätä...

  33. Tumtitum kirjoitti 12.9.2006 kello 12.48

    Jees, itselläni jää rahaa vuokran jälkeen 20 euroa, + tietenkin opintolaina, josta ei paljoa iloa jää kun tuo puhelinkin on välttämätön. Lisätään vuokraan vielä sähkölaskut, jotka ovat 120e /3kk ja juuri sain vuoden tasauslaskunkin 185e. Kämppä itsessään on halvimpia mitä kaupunkiseudulta löytyy, mutta sähkölämmityksen kanssa se on tuskaa.

    Niin, ruokaakin olisi mukava saada, itse en alkoholista perusta, joten sellaiset syyt rahan hupenemiseen eivät toimi. Minulla on itselläni rahaa n. 3-5 euroa per päivä, ja joskus ollaan kituutettu viimenen viikko eurolla päivässä.

    Heinäluoman kaltaiset tumpelot helv*ttiin tuolta päätöksiä jakamasta, kun eivät tiedä edes mistään mitään. Varmaan on helppoa kun on aikoinaan itselle maksettu opiskelut, eikä ole kituutettu omin voimin.

  34. Tuukka Simonen kirjoitti 12.9.2006 kello 13.44

    Mytylle:

    Tiedän vallan ja erittäin hyvin, että olisin periaatteessa oikeutettu nostamaan yleistä asumistukea.

    Koska kuitenkin käyn töissä, näyttää Kelan laskuri surullista nollan euron asumistukea. Jos siis haluaisin tulotasoni laskevan saadakseni tukea, niin lopettaisin työnteon (ja kymmenet muksut, joille opetan tanssia pettyisivät melko rankasti). Tämä on se, mitä demarit haluavat minun tekevän?

    Voisin myös luopua toisesta työstäni, joka tosin liittyy vahvasti opiskelemaani alaan, ja ilman kyseistä työtä minun on todella vaikea saada valmistuttuani minkäännäköistä työtä.

    Mitä helvettiä hallitus haluaa minunlaisteni tekevän? Nopeammin en oikein ehdi valmistua, ja ilman töitä en tule toimeen.

    Vuokralla asuva voi nostaa asumistukea lähes 3000 euroa vuodessa enemmän kuin minä samojen tulorajojen puitteissa. Ja se on sitten oikeutta?

    Yksi vaihtoehto olisi varmaan vuokrata oma asuntoni muille ja muuttaa jonkun muun omistamaan asuntoon vuokralle. Lopputulos? Helvetisti lisää byrokratiaa ja tuet menisivät siten, kuin niiden oikeudenmukaisesti pitäisi mennä.

    Kokeilkaa muuten joskus hakea yleistä asumistukea. Hakukaavakkeiden täyttämisessä ja kaikkien liitteiden hakemisessa menee helposti 40 tuntia.

  35. RRR kirjoitti 12.9.2006 kello 14.15

    "Yksi vaihtoehto olisi varmaan vuokrata oma asuntoni muille ja muuttaa jonkun muun omistamaan asuntoon vuokralle. Lopputulos? Helvetisti lisää byrokratiaa ja tuet menisivät siten, kuin niiden oikeudenmukaisesti pitäisi mennä."

    Tarkoitit itsesi kokemaa byrokratiaa, kun taas kokonaisuutena opintotuessa on nykyään byrokratiaa melko vähän. On suorastaan mahdotonta luoda järjestelmä, joka on sama kaikille ja silti toimii oikeudenmukaisesti kaikenlaisten yksilöllisten elämänvalintojen ja -sattumusten kohdalla.

    Toinen vaihtoehto olisi lisätä sitä byrokratiaa yhteiskunnassa niin paljon, että kunkin opiskelijan opintotuen tarve arvioitaisiin yksilöllisesti tarkasti yhteisten kriteerien perusteella. Saman alan opiskelijoille samassa opiskelupaikassa maksettaisiin siis erisuuruista opintorahaakin ja taattaisiin erisuuruista lainaa, ja kaivettaisiin pahimmillaan vaikka vanhempienkin antama tuki esiin.

    Kolmas vaihtoehto olisi kansalaispalkka, jossa mentäisiin toiseen ääripäähän, jolloin byrokratia vähenisi minimiin ja kukin vastaisi omista valinnoistaan eikä itkisi kannustinloukuista ja epäoikeudenmukaisuudesta, oli sitten opiskelija tai ei (oikeasti tietysti itkijöitä löytyy aina, ja järjestelmään itkettäisiin mukaan poikkeuslisiä ja -vähennyksiä sekä lisärahoitusveroja).

    Vaan eipä huolta, kyllä niitä kannustinloukkuja ja byrokratiaa riittää jokaiselle vielä valmistumisen jälkeenkin.

  36. Joo kirjoitti 12.9.2006 kello 20.10

    Tulorajoista:
    Ensin opiskelijalle maksetaan niin vähän tukea että opiskelijat suorastaan pakotetaan tekemään töitä koulun ohella. Tämä tietysti jarruttaa opiskelu tahtia ja samalla myös heikentää arvosanoja koska ei ole aikaa opiskella kun pitäisi yrittää samalla vähä harrastaakki jotain ja pysyä hengis. Sitten kun opiskelija menee töihin niin loppujen lopuksi se ei saakkaan olla siellä eli ei saakkaan tienata niin paljoa kun olisi mahdollista vaan ruvetaan repimään opintotukia takaisin koska opiskelijalla on liikaa rahaa eli opiskelija voi liian hyvin se pystyy syömään kunnolla ja ostamaan pesukoneen ja television ei näin opiskelijalla on oltava kurjaa ja syötävä nuudelia sillä ei saa olla väritelevisiota eikä se pysty maksamaan tv-lupaa siihen... Mutta toisaalta annetaan ulkomaalaasille pizzanpaistajille ja huumehörhöille sekä pulsuille sun muille todellisille kunnon ihmisille annetaan niille sossusta rahaa kaatamalla jonoon vaan nii valtio jakaa ja leikataan se pois opiskelijoolta...

    JÄRKI KÄTEEN!!!

  37. Kermamorjens kirjoitti 13.9.2006 kello 8.16

    WTF. Heinäluomahan on ihan pihalla koko asiasta.

  38. Juho kirjoitti 13.9.2006 kello 8.37

    Huomaan, että kirjoittajia on kolmea eri tyyppiä

    1.Nykyisillä tuloillaan pärjääviä
    2.Ei pärjääviä
    3.Jo valmistuneita, jotka muistelevat markka-aikaa.

    Jos joku pärjää nykyisillä tuloillaan voin olla melko varma, että tämä henkilö ei suinkaan pärjää pelkästään opintotuella. Hän joko käy työssä opintojen ohella, tekee kesätyötä(jonka palkka on sen verran hyvä, että sillä pystyy lieventämään seuraavan lukuvuoden kuluja) tai saa rahaa(tai muita hyödykkeitä) joltain muulta taholta, esim. sukulaisilta. esim. hankitko asuntoosi tavarat, astiastot, telkkarin, tietokoneen, matot, pöydät, verhot jne. itse kaupasta uutena vai käytettynä jostain, tai saatko niitä esim. sukulaisilta. Maksaako äiti autosi bensat/vakuutukset/huollot/verot/parkkihallimaksut? Antaako mummo rahaa kun käyt (käytkö mummolassa) ostiko appivanhemmat pyykinpesukoneen?.

    Ei siis pelkästään kulutustottumukset, mutta myös opiskelupaikkakunta ja sukulaisolosuhteet vaikuttavat dramaattisesti.

    Eli ongelma ei ratkea kokonaan vaikka opintotukea nostettaisiinkin, mutta toki siitä olisi apua suurelle osalle.

    Paras ratkaisu olisi luultavasti nostaa opintotuki ostovoimaltaan sellaiselle tasolle, jolla se on "ennenvanhaan" ollut, ja muuttaa tulorajakäytäntöä.

    Tulorajat voitaisiin muuttaa siten, että kesäkuukausilta saisi tienata rajatta ja opiskelukuukausienkin aikana vielä vähän. Tietysti kesäkuukausinakin opiskelevat saisivat tienata.

    ps.Ja ne markka-ajan muistelijat voidaan jättää omaan arvoonsa, koska kyllähän jokainen tajuaa ettei viime vuosituhattta ja nykyistä tilannetta voi verrata. Euroon mentyä ja muutenkin ostovoima on muuttunut täysin. Silloin "ennenvanhaan" joku on saanut työstään 2000mk/kk ja nyt sama henkilö saa 2000€/kk. Ja molempina aikoina on pärjännyt!

  39. betonia kirjoitti 13.9.2006 kello 9.04

    Opintotukia ei pidä korottaa. Se kannustaisi vain ikuiseen opiskelemiseen ja siihen että töihin ei tarvitse mennä kun voi sivistää itseään ikuisesti täysin itsekkäistä syistä.

    Elin oman opiskeluni täysin köyhyysrajan alapuolella, mutta minusta se oli varsin opettavaista aikaa. Rahan arvon toteaminen, muiden elämänarvojen tärkeyden ymmärtäminen sekä myös halu työmaailmaan löytyi tätä kautta.

    Päivät olin koulussa, illat töissä ja yöt opiskelin.

  40. Forest kirjoitti 13.9.2006 kello 9.55

    Tuukka Simoselle osittain mutta kommentti yleisesti kun satuin näille sivuille:

    Opiskelija ostaa oman asunnon PK-seudulta. Asunnon hinnan lyhentäminen on rahan laittamista säästöön, oman omaisuuden kartuttamista. Ei se ole oikein hyvä lähtökohta valittaa rahojen riittämättömyydestä elämiseen. 4-henkinen perheemme asuu edelleenkin vuokra-asunnossa vaikka perheessämme on 1,5 henkilön tulot. Olemme tehneet valinnan, että kulutukseen ja lasten kanssa olemiseen jää enemmän aikaa emme ole molemmat täysaikaisessa työssä (minulla vielä keskimääräistä paremmat tulot) ja ala niillä tuloilla kartuttamaan omaisuutta.

    Aloitin itse opiskelut asumalla toveriasunnossa (2 henkilöä samassa huoneessa) Viikissä. Sen jälkeen sain osakunnan asuntoja Vallilasta. Missään vaiheessa ei käynyt mielessä vuokrata asuntoa keskustasta, saati sitten ostaa omaa asuntoa. Sen aika on paljon myöhemmin jos sittenkään.

    Ihmettelen aina näitä lähtötilanteita mihin ihmiset laittavat itsensä ja sen jälkeen odottavat yhteiskunnalta apuja.

    Eräs vanhempi sanoi, että en ehdi lapsensa koululle järjestämään lasten toivomaa koulujuhlaa kun ovat hankkineet koiranpennun mitä pitää hoitaa 24 h ja sen lisäksi harrastavat aktiivisesti lätkää.

    Toinen vanhempi sanoi, että en käy ikinä vanhempainilloissa kun en enää ehtisi hoitamaan työtäni.

    Yksi kaveri asuu kalliilla alueella, kävi pari ulkomaan matkaa ja valittaa, että ei ole yhtään rahaa ja lainaa vanhemmiltaaan ja muutenkin on tylsää kun on rahaton.

    Eräs henkilö asui valtavassa keskustan kaupunkiasunnossa (oli jäänyt jonkin aikaa sitten leskeksi) yksin ja valitti, että ei eläke riitä perintöverojen ja asunnon hoitovastikkeen maksamiseen... Aikamoinen omaisuus --- kannattaisiko myydä.

    Tehty valinta -> vaikutus aikaan ja rahaan -> sopeutuminen (eikä jatkuvan tuen odottaminen ulkopuolisilta tahoilta).

    Tuskailen itsekin tulleen Visa laskun kanssa mutta olen sen itse aiheuttanut kun tuli perheen kanssa matkailtua. Nyt vaan on sovitettava tuloja.

    Kauheinta on huomata, että ihmiset ikään kuin väittävät olevansa pakkotilanteessa eivätkä voi itse tehdä asialle mitään. Silloin on tietysti yhteiskunnan tultava apuun. Oliko koiranpentu pakko ottaa jos on kerran niin kiirettä? Eikö työnantaja todella salli töistä lähtöä niin, että ehtisi klo 17.30 alkavaan vanhempainiltaan? Oliko todella pakko tehdä 2 ulkomaanmatkaa? Voisiko leski myydä kaupunkiasunnon ja ostaa vaikka 1/3 pienemmän?

    Hohhoijaa...

  41. a.. kirjoitti 13.9.2006 kello 11.42

    Ottakaa hyvät ihmiset huomioon, että vaikka itse selviäisitte mainiosti opintotuella (itse selviän ihan ok:sti), niin kaikilla ei ole näin hyvin. Osan on pakko asua kalliissa asunnoissa, sillä vaihtoehtona on katuoja.
    Lisäksi opiskelumateriaalien hinnat vaihtelevat opiskeltavasta alasta riippuen. Joillakin aloilla ei opiskelumateriaalia tarvitse ostaa välttämättä lainkaan, joillakin aloilla kaikki pitää ostaa.
    Myös kulkeminen on eri hintaista eri paikoissa.

    Itse pärjään ihan ok:sti opintotuella, koska asun halvassa asunnossa, minun ei välttämättä tarvitse ostaa opiskelumateriaalia (käytän kirjastoa), asun niin lähellä koulua ja kauppoja, että voin kulkea jalan ja koska vanhempani minua hieman avustavat. Lisäksi olen saanut vähän säästettyä kesätöistä talven varalle.
    Silti en voisi mennä väittämään valittajia tuhlailijoiksi! Osan on pakko asua 500 euron vuokralla, maksaa 50 euron bussikortti, ostaa opiskelumateriaalia sadoilla euroilla, pärjättävä ilman kesätukirahoja tai vanhempien avustusta. Ei siinä jää paljoa käteen.

    Ja todellakin: opintotukea ei ole nostettu 14 vuoteen. Jos tuki oltaisiin pidetty kustannusten nousun tasalla, olisi se 100 euroa isompi.
    Kyllä Heinäluomankin tietämys taas oli kohdallaan.

  42. meiram kirjoitti 13.9.2006 kello 14.20

    Ei sitä tiennyt olisiko pitänyt itkeä vai nauraa, kun luki Eero-sedän haastattelua...

    Ihan oikeasti herää kysymys, mitä muuta ihmisryhmää vaaditaan rahoittamaan peruselämistä lainarahalla kuten opiskelijoita? Minkä ihmeen takia opiskelijaa, joka ei lainaa halua nostaa (se kun täytyy joskus maksaa poiskin), rangaistaan siitä, että tekee työtä ja maksaa palkastaan vielä verojakin? Rankaisulla tarkoitan sitä, että vaikka opintoviikkoja tai -pisteitä kertyisi normaalivauhtia, ei opintotukea voi nostaa tulorajojen ylittymisen vuoksi.

    Ensisijaisesti toivoisinkin tulorajojen nostoa nykyisestä huomattavasti järjellisemmälle tasolle sekä toissijaisesti opintorahan osuuden korottamista samassa suhteessa kuin hinnat ovat nousseet.

    Sitä on välillä miettinyt, miten kävisi, jos jokainen opiskelija saisi myönnetyt 55 tukikuukautta oikeasti käyttöönsä siten, että opintojen aikana tukikuukausia käytetään tulorajojen puitteissa ja opintojen päätyttyä saisi jäljelle jääneet kuukaudet ikään kuin valmistumisbonuksena. Luulisi järjestelyn kannustavan nopeaan valmistumiseen yliopistolla lusmuamisen sijaan. Ja varmaan vähentäisi v*tutuksen määrää esim. sellaisilla kuin allekirjoittanut: osa-aikatyössä lähes koko opiskeluajan, opinnot etenevät lähes ihanneaikataulussa, asumislisää ei saa ja tukikuukausia jäänee saamatta noin puolet työssäkäynnin takia. Samaan aikaan työttömiä epäsuorasti kehoitetaan pysymään kotona, koska se on kannattavampaa, ja vankiloihin vaaditaan enemmän virikkeitä, punttisaleja, televisioita yms. Ole tässä sitten "kansakunnan toivo"...

  43. Minna kirjoitti 13.9.2006 kello 17.57

    Heis!

    Sanoisin vain, että rajoittakaa sitä sossussa käyvien haukkumista. Ei kaikki ole huumeidenkäyttäjäsekopäitä (vaikka niitäkin siellä rutkasti näkee).

    Itse opiskelen, mutta olen lain mukaan kuntoutuja, eli saan kuntoutusrahaa ja yleistä asumistukea. Niiden lisäksi joudun hakemaan sossusta toimeentulotukea. Suomen lain mukaan vähimmäisrahamäärä mitä Suomessa voi saada, on vuokra + 380e, eli siis vuokran, sähkölaskun ja lääkekulujen, jälkeen pitäisi käteen jäädä n.380e.

    Se ettei opiskelija voisi toimeentulotukea saada on täyttä potaskaa, jos niin sossusta väittävät niin muistuttakaa lukemaan lakikirja uudelleen.

    Ja on tosiaan muutkin kelan tuet pieniä. Saan kuukaudessa n. 700e, josta vuokraan menee 386e, lääkkeisiin menisi 60e/kk, kännykkälasku on 20e ja sähkölasku 30e/3kk, tv-lupamaksun peruin koska minulla ei todellakaan ole varaa sellaiseen.

    Nyt sitten pitäisi ostaa uusi tietokone, kun tämä on hajoamispisteessä, pitäisi maksaa toisen kissan leikkaus toisen rokotus jne.

    Usein valittelen kun rahat on lopussa, mutta totta on myös se, että tässä tosiaan oppii ymmärtään sen rahan arvon, itse pidän tätä kasvattavana kokemuksena.

    Niin, ja opiskelen kylläkin ammattikoulussa, mutta pakko oli tulla silti kommentoimaan.

    Opiskelun iloa!

Ylioppilaslehti

Sivun alkuun!

Kuva: "Ilta-Sanomat. Anarkistien mielenosoitus".
Muokattu ja käsitelty kuva sunnuntaina 10.09.2006 julkaistun värillisen sivun ja Timo Toivosen kuvan pohjalta.

Kuvaan on  lisätty Super Nova (Matti Vanhanen) ja siihen on myös lisätty mustavalkoisuutta korostamaan tapahtuman dramaattista luonnetta. Kuvassa Super Nova, poliisit, poliisiauto (henkilöauto), poliisiauto (linja-auto), kourallinen kansalaisia Postin portailla, Postitalo, valaisinpylväät (?) ja taaimmaisena Sanomatalo ja vielä hetken avara näkymä muuhun Suomeen (pohjoiseen). Kuva ja teksti Pertti Manninen.
Katso myös!  Yhden miehen mielenilmaus kuivui kokoon. Poliisin mukaan jyväskyläläinen EU-kriitikko seisoi epäsopivalla alueella. Keskisuomalainen tiistaina 11.07.2006. Katso!

Sivun alkuun!

SanomaWSOY
Eripainos:
12 torstaina 28. huhtikuuta 2005. 

12 torstaina 28. huhtikuuta 2005.   



Tämä riitti!  Isonna!

12 torstaina 28.04.2005. Pääkirjoitus.

Tämä riitti!
Viikko sitten jo lehden tehtyäni lisäsin lehteen ekstra-osasen: extra! 12 torstaina 21. huhtikuuta 2005. "Suomalainen todellisuus". Huhtikuussa 2005. Tämä riitti!
"Aamuyöllä soi puhelin. Eräs tuttu soittaa ja kysyy olenko jo lukenut aamun Hesarin? Helsingin Sanomat luopuu optiotontistaan! Haen lehden laatikosta ja totean asian. Tämä numero oli jo melkein valmis, joten lisäsin vain tämän extran ja linkin viimeisimpään asiaa käsitelleeseen juttuun. 
Bannerikin  täytyy sitten uusia myöhemmin!" 21.04.2005. Pertti Manninen.
"Katso miten piiri pyörii hummerit kun siinä hyörii"
2005/03/29/pressosanoma.html


Vasta nyt liikeni aikaa palata asiaan. Lyhyesti: Helsingin Sanomien perusteluihin optiosta luopumisesta on tietenkin uskottava.

Uutinen oli kuitenkin silti niin dramaattinen, että sitä pitää tarkastella. Voi olla, että Helsingin Sanomien ja SanomaWSOY:n imago ei olisi kestänytkään kansalaiskeskustelua asiasta. Netti on myös hurja väline. Siltä ei voi enää piiloutua.

Voi olla, että lehti halusi vapauden ja oikeuden kertoa kansalaisia koskevista kaava-asioista. Nythän möhkälemäistä Kamppiakaan ei voinut kritisoida, kun oma lehmä oli ojassa mukana. Esim. Annankadun katkaiseminen slummiutti koko alueen.

Silti mahtavan pörssiyhtiön luopuminen Suomen parhaimmalla paikalla olevan tontin ostamisesta ei ole mikä tahansa juttu. Pörssitiedotusta en asiasta ole nähnyt.

Kysyä voi vain, oliko yhtiön tiedossa mahdolliset rikosilmoitukset ja mahdolliset poliisitutkinnat valtion ja kaupungin virkamiesten toimista. Rupesi näet näyttämään samanlaiselta kuin valtionsyyttäjän (?) käynnistämät tutkimukset oikeus- ja poliisitalojen vuokrasopimuksista, joista ei mitään hämärää kuitenkaan löytynyt. Virkamiesten toiminta näytti siltä, että heidän toimintansa oli vuosien varrella aina sopusoinnussa SanomaWSOY:n optiotontin toteutumisen kannalta.

Tottakai yhtiön tavoitteet saavat muuttua. Yleisesti oli kuitenkin tiedossa, että tontille oli tulossa Helsinki Media, joka toimii nyt Pohjolan vuokralaisena Munkkivuoressa. Kyllähän siellä varmasti on hyvät tilat tehdä “makasiineja”. Itse asiassa aikoinaan ihan ensimmäiseksi WTC-vaiheen jälkeen nykyiselle Sanomatalon tontille oli tulossa juuri silloinen Helsinki Media, näin muistan.

Nyt tärkeintä on tietenkin se, että Suomen valtio ja Helsingin kaupunki vielä kerran miettivät onko Eduskuntatalon eteen syytä rakentaa yhtään mitään, vaan jättää muun muassa koko Suomen itsenäisyyden ajan vapaana ollut näkymä rakentamatta.

Mielestäni Eduskuntatalon portailta pitää olla näkymä koko Suomeen, myös entiseen ja ehkä vähän nykyiseenkin työläiskaupunginosaan!

Lisäksi junalla Helsinkiin tullessani haluan nähdä Eduskuntatalon! Ihan totta!

12 torstaina 28.04.2005. Pääkirjoitus. Pertti Manninen.

PS. Tässä mainittu banneri:



Bannerista linkki muilla sivuilla kaavaselostukseen 03.02.2005. 
2005/02/03/etusivu.htm ja tässä pääkirjoituksessa Kauppalehti Presson selvitykseen 29.03.2005.  2005/03/29/pressosanoma.html. Presson selvityssivulla on myös nyt tässä uudelleen julkaistu linkkilista. Nopeasti ajateltuna linkkilistaa ei tarvitse täydentää kuin yhdellä jutulla Helsingin uudesta kaupunginjohtaja Jussi Pajusesta:  "Rehellinen. Luotettava. Aikaansaava. Jussi Pajunen." 30.03.2005. 2005/03/30/etusivu.htm.
Sama.


12 torstaina 28. huhtikuuta 2005.   Muut lehdet.



21.04.2005.
"SanomaWSOY jättää Töölönlahden optiotontin ostamatta. Sanomatalo riittää ydinkeskustassa."



21.04.2005.
"SanomaWSOY luopuu oikeudestaan ostaa Töölönlahdelta toinen tontti.  Yhtiö ei tarvitse toimitilaa ydinkeskustasta, eikä ryhdy kiinteistöjalostukseen."
Isonna!


Helsingin Sanomat torstaina 21.04.2005.

SanomaWSOY jättää Töölönlahden optiotontin ostamatta.
Sanomatalo riittää ydinkeskustassa. Olli Pohjanpalo. Helsingin Sanomat.

“SanomaWSOY luopuu oikeudestaan ostaa markkinahintaan tontti Sanomatalon läheisyydestä Helsingin keskustasta. Yhtiö on ilmoittanut Helsingille, ettei se tarvitse tonttia. ‘Yksiköillämme on nyt kaikilla hyvät toimitila´’, sanoo SanomaWSOY:n hallituksen puheenjohtaja Jaakko Rauramo.

Mediakonsernilla oli aikaa tämän vuoden loppuun ilmoittaa, ostaako Töölönlahden tontti vai luopuako siitä.”
KAUPUNKI C1. (Pääuutissivulla 2/7 palstaa keskellä, ei kuvaa).

Helsingin Sanomat torstaina 21.04.2005.KAUPUNKI.

SanomaWSOY luopuu oikeudestaan ostaa Töölönlahdelta toinen tontti.
Yhtiö ei tarvitse toimitilaa ydinkeskustasta, eikä ryhdy kiinteistöjalostukseen. Olli Pohjanpalo. Helsingin Sanomat.

"SanomaWSOY:n hallitus on päättänyt olla ostamatta toista tonttia Töölönlahdelta Sanomatalon läheisyydestä. Yhtiö on ilmoittanut Helsingin kaupungille, ettei aio käyttää tontinosto-optiotaan, joka olisi ollut voimassa tämän vuoden loppuun saakka.

‘Olemme analysoineet lähivuosien tilatarpeemme, ja meillä ei ole tarvetta uusille toimitiloille ydinkeskustassa’, johtaja Nils Ittonen SanomaWSOY:stä sanoo. Hän vastaa yhtiön rahoitus-, sijoitus- ja kiinteistöasioista.

Ittonen sanoo, että mediayhtiön keskeisiin päätoimialoihin ei kuulu kiinteistösijoitus. ‘Toimitiloja rakennetaan vain siinä laajuudessa kuin niitä tarvitaan omaan käyttöön.’

Yksiköillämme on nyt kaikilla hyvät toimitilat’, vahvistaa SanomaWSOY:n hallituksen puheenjohtaja Jaakko Rauramo.

‘Siitä kun optiotontin saimme, yhtiö on paljon muuttunut. Mietimme asian uudestaan ja tulimme siihen tulokseen, että tämä on vaihtoehdoista paras.’

Päätökseen ei Ittosen mukaan sisälly mitään neuvottelutaktisia kuvioita, vaan päätös on lopullinen.

Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen otti tiedon SanomaWSOy:ltä ‘jossain määrin yllättyneenä’ vastaan. Hän toivoo, että kiinnostus tonttia kohtaan nyt kiihtyy.

Korpisen mukaan kiirettä SanomaWSOY:ltä vapautuvan tontin markkinoimiseksi ei ole.

Parhaillaan on selvitettävänä, miten keskustatunnelin rakentaminen vaikuttaa Töölönlahden vapaiden tonttien rakentamiseen.

Lähellä maan pintaa kulkevan keskustatunnelin pelätään vaikeuttavan maanalaisten kerrosten rakentamista, joten Helsinki tutkii keskustatunnelin rakentamista syvemmälle.

Vapautuvan tontin rakentamiskelpoisuutta jarruttaa myös satamarata, joka poistuu Töölönlahdelta vasta 2009.

Korpisen mukaan tontille haetaan aikanaan ostaja joko tarjouskilpailulla tai neuvotteluteitse. Erittäin painavista syistä neuvottelutie riittää.

Painava syy on Helsingissä sijaitsevan yrityksen pysyminen kaupungissa tai pääkonttorin saaminen Töölönlahdelle. Korkeraa arkkitehtonista tasoa vaditaan joka tapauksessa, Korpinen sanoo.

Kiinteistöviraston maanluovutustoimiston päällikkö Jaakko Stauffer sanoo, että ainakin yksi varteenotettava ottaja SanomaWSOY:ltä jääneellä tontilla jo on. Schaufferin mukaan kysymyksessä on iso suomalainen konserni.

Pörssisäännösten vuoksi Schauffer ei voi ilmoittaa yhtiön nimeä.

Epävirallisissa keskusteluissa SanomaWSOY:lle esitettiin välittömästi Sanomatalon pohjoispuolella Töölönlahdenkadun länsipuolella olevaa tonttia.

Helsingin ja valtion välillä tehdyn maapoliittisen sopimuksen mukaan kaupunki saa Kamppi-Töölönlahden rakentamisoikeudesta 62 prosenttia ja valtio 38 prosenttia.

SanomaWSOY:lle luvattu tontti kuului kaupungin kiintiöön ja kaupungissa uskottiin, että kaupungille ei muita rakennuspaikkoja enää jääkään, jos SanomaWSOY ostaa sille varatun tontin.

Kun lopullisia laskelmia korttelien ja kerrosalojen jakautumisesta ryhdyttiin tekemään, selvisi, että kaupungille jäikin kaksi rakennuspaikkaa Töölönlahdelta. Kerrosalaa näissä olisi yhteensä noin 28 000 kerrosneliötä.

Kun SanomaWSOY ei käytä osto-optiotaan, molemmat tontit ovat vapaina kaupungin luovutettavissa.
Tonteilla kaupunki rahoittaa Töölönlahden puiston rakentamista.”

(6/8 palstaa Kaupunkiosan sivulla C1. Kuva 5/7 palstaa. Kuvateksti: SanomaWSOY päätti olla ostamatta tonttia Sanomatalon pohjoispuolelta, kuvassa näkyvän kentän paikalta. Yhtiöllä ei ollut tarvetta uusille toimitiloille keskustassa. Kartta: Töölönlahden eteläiset korttelit. Kartan tekstit: Eduskuntatalo Mannerheimintie, Finlandiatalo, Hakasalmen huvila, Karamzininkatu, Musiikkitalo, viherkansi, Töölönlahdenkatu, makasiinipuisto, makasiineista säilyviä osia, kansalaistori, Kiasma, Sanomatalo, Kaupungin SanomaWSOY:lle ehdottama tontti, Töölönlahdenkatu, Holiday Inn -hotelli, Rautatieasema.)



21.10.1999.


Jääkö matkustajien etu aina toiseksi liikennekeskusten rakentamisessa?

Helsinki.

Linja-autoterminaali olisi voitu rakentaa rautatieaseman kylkeen, jos olisi haluttu.

Lyhyesti kävi näin: Vielä kymmenkunta vuotta sitten "mielipidevaikuttaja" Helsingin Sanomat oli sitä mieltä, että ratkaisu olisi hyvä.

Mutta sitten astui kuvaan apulais-
kaupunginjohtaja Pekka Korpinen, joka ryhtyi puuhaamaan kyseistä tonttia WTO:lle. (WTO on lyhennys World Trade Organization-nimestä.)
Hän tarjosi WTO:lle tontin ostomahdollisuutta toimitalon rakentamiseksi tälle isolle organisaatiolle.

Kun tämä tuli Sanoma Oy:n tietoon, niin WTO sivuutettiiin ja Sanoma Oy osti tontin ja rakensi sille jättiläislasitalon, joka ei Nykytaiteen museon "takana" ole Helsingin pohjoiseen suuntautuvan avaran näkymän katkaisija.

Näin unohtui Helsingissä linja-autoterminaalin siirto rautatieaseman viereen.

12.fi 1999/12 torstaina
lokakuun 21. päivänä 1999. Sivut valmisti Pertti Manninen 21.10.99.

http://www.
12.fi/
1999/10/21/
n9912liikenne.htm
 

Sanomatalo. Linkkejä. 12 1999 - 2005! Tässä 29.03.2005 saakka!

Jääkö matkustajien etu aina toiseksi liikennekeskusten rakentamisessa? Linja-autoterminaali olisi voitu rakentaa rautatieaseman kylkeen, jos olisi haluttu.
http://www.12.fi/
1999/10/21/n9912liikenne.htm
 

Eikö kukaan uskalla kertoa Helsingin Sanomille sen jääviydestä kirjoittaa Helsingin keskustan kaavoituksesta? Vastaus kysymykseen?
http://www.12.fi/1999/12/16/
n9920helsinginsanomat.htm#vastaus


Lue räikeä esimerkki joulukuun 16. päivän lehdestä! Muut lehdet: Helsingin Sanomat: 3. pääkirjoitus. Torstaina 16. joulukuuta 1999. SIVU A2. "Kampin kaavamuutos paikallaan.
http://www.12.fi/1999/12/16/
n9920helsinginsanomat.htm


Lue räikeä esimerkki joulukuun 16. päivän lehdestä! Muut lehdet: Helsingin Sanomat: Kaupunki. Torstaina 16. joulukuuta 1999. SIVU B3. "Helsingin valtuusto jatkoi Sanoma-WSOY:n tonttivarausta.
http://www.12.fi/1999/12/16/
n9920helsinginsanomat.htm
 

"Sanoma-WSOY:lle ehdotettiin tonttia Ruoholahdesta tai Pasilasta. Seuraavasta Sanomatalosta toivottiin pienempikokoista. Nämä väliotsikot eivät mahtuneet lehden paperiversioon, olivat netissä! http://www.12.fi/1999/12/16/
n9920helsinginsanomat.htm
 

Helsingin sanomat pakkoraossa. Kaupunkikuvan turmeluksesta puhutaan kuiskaten!
http://www.12.fi/2000/03/23/
etusivu.htm
 

Kansallismaisema vuonna 2010? Kohtaako junalla pääkaupunkiin tuleva tällaisen maiseman 2010? Taustalla pilkottavat Sanomatalo ja Eduskuntatalo. Raha ratkaisee!
http://www.12.fi/2002/03/14/
kansallismaisema.htm
  

Vallan väärinkäyttöä. Kaksi esimerkkiä, kuinka Helsingin Sanomat käyttää valtaansa väärin. Esimerkki 1. & Esimerkki 2. & Loppukommentti. Esimerkki 1. Oma lehmä ojassa eli jääviys kirjoittaa Helsingin keskustan kaavoittamisesta.
http://www.12.fi/2004/04/15/
helsinginsanomatkaava.htm
 

Helsinki. Töölönlahden asemakaava. SanomaWSOY:n laajennus hankkimansa rakentamisoption mahdollistamana. http://www.12.fi/2004/04/15/
helsinginsanomatkaava.htm
 

"Esteet poistuivat Helsingin Töölönlahden rakentamiselta". Helsingin Sanomat. Kaupunki. Olli Pohjanpalo. Tiistaina 30. maaliskuuta 2004. http://www.12.fi/2004/04/15/
helsinginsanomatkaava.htm
 

Helsingin Sanomat. Tiistaina 30. maaliskuuta 2004. Kommentti. Olli Pohjanpalo. Esteet poistuivat, hidasteet jäivät.
http://www.12.fi/2004/04/15/
helsinginsanomatkaava.htm
 

Loppukommentti. http://www.12.fi/2004/04/15/
helsinginsanomatkaava.htm

Outo ovela optio = kansallismaiseman tuho! http://www.12.fi/2005/02/03/
etusivu.htm#helsinginsanomat
 

Outo ovela optio = kansallismaiseman tuho! Tilanne 15.04.2004.
http://www.12.fi/2005/02/03/
optiokuva20040415.htm#outotilanne15042004



Outo ovela optio = kansallismaiseman tuho! Tilanne 03.02.2005.
http://www.12.fi/2005/02/03/
optiokuva20050203.htm#outotilanne03022005


Muut lehdet. Helsingin Sanomat tiistaina 1. helmikuuta 2005. "Helsingin kaupunki saa lisäkorttelin Töölönlahdelta. Maapoliittisen sopimuksen tarkistus toi Helsingille uutta rakennusalaa. Valtiolla ei ole vielä suunnitelmia omille kortteleilleen. http://www.12.fi/
2005/02/03/etusivu.htm


Muut lehdet. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Tiistaina 1. helmikuuta 2005. "Helsinki saa käyttöönsä kaksi korttelia Töölönlahdelta. Kaupunki ja valtio pääsemässä sopuun korttelien jaosta. http://www.12.fi/2005/02/03/
etusivu.htm
 

Loppukommentti. Näinkö helppoa se on? http://www.12.fi/2005/02/03/
etusivu.htm
   

Helsingin Sanomat maanantaina 14.02.2005. Kaupunki. "Hotellin lisärakennus uhkaa peittää Synagogan näkyvistä. Radisson SAS-hotellin lisäsiipeä yritetään sovittaa ahtaaseen paikkaan Helsingin Kampissa." http://www.12.fi/2005/02/17/
etusivu.htm
 

"Miten löysin tarkan selostuksen tämän kuvassa olevan Sanomatalon rakentamisen syntyhistoriasta sille paikalle, jossa se nyt on, ja sellaisena kuin se nyt on."
http://www.12.fi/2005/02/22/
etusivu.htm
 

Martti Valkonen: Journalismin salat I: Sananvapaus kauppatavarana. Luku 1: Kansanvalta ei toimi, jos kansa ei tiedä. http://www.12.fi/2005/02/22/
valkonensananvapaus.htm
 

Helsinki. Uusi uljas Kamppi pimentää ja musertaa lauantaina 05.03.2005. Kuva: Pertti Manninen. "Hetkiä Helsingissä". Pääkirjoitus. Helsinki. Kamppi slummiutuu vastenmieliseksi möhkäleeksi.
http://www.12.fi/2005/03/08/
kuvalauantaiaamu.htm


Hetki historiaan, Sanomatalo. Tämä ei riitä! SanomaWSOY tahtoo vielä toisen samanlaisen peittämään Eduskuntatalon. "Tämä kuva on otettu ensimmäisen vaiheen valmistumisen hetkellä."
http://www.12.fi/2005/03/13/
etusivu.htm
   

Sarja jatkuu: Helsinki. Eduskuntatalon ja Sanomatalon edusta: Suomalainen kansallismaisema.
http://www.12.fi/2005/03/29/
etusivu.htm
 

Kauppalehti. Presso lauantaina 19. maaliskuuta 2005. Joitakin havaintoja nelisivuisesta artikkelista: Jääkö keskustatunneli tekemättä?
http://www.12.fi/2005/03/29/
pressosanoma.html

Kansallismaisema vuonna 2010?

Kohtaako junalla pääkaupunkiin tuleva tällaisen maiseman 2010? Taustalla pilkottavat Sanomatalo ja Eduskuntatalo.

14.03.02
Pertti Manninen, 12.fi


Raha ratkaisee!

Rakentamisessa on kysymys niin suurista taloudellisista arvoista, että niihin osallistuminen houkuttelee.

Löytyipä lopulta sukupolvi, joka haluaa pistää lihoiksi Helsingin, maan pääkaupungin, kansallismaiseman.

Avara näkymä katkaistaan erilaisilla torneilla ja hyvä on!

Helsingin Sanomat - jäävi?

Helsingin Sanomat on yleisesti puoltanut uutta kaavaa.

Joitakin yksityisiä painaviakin vastustuksia on julkaistu.

Toisaalta toimitus on julkaissut myös pöyristyttäviä, tarkoitushakuisia lentokoneesta nähtyjä perspektiivikuvia, joissa suunniteltu rakentaminen näyttää hyvin vaatimattomalta.

Helsingin Sanomia julkaisee pörssiyhtiö SanomaWSOY.

Pörssiyhtiön tehtävänä on tuottaa voittoa omistajilleen ja niinpä lehti on määrätietoisesti unohtanut, että yhtiöllä on optio yhteen uudesta tornista.

Jääviys on itse huomattava. Helsingin Sanomat ei ole huomannut.

Päinvastoin yhtiöltä palkkaa saavat himaset ja iltasanomaiset ovat repineet vaatteensa, kun ympäristöministeri Satu Hassi on määrännyt ministeriötään tutkimaan kaavan syntyvaiheita.

SanomaWSOY:n palvelijat ilmoittavat syvän huolestumisensa siitä, että jos kaavaa ei toteuteta, niin valtiolle aiheutuu tästä suuria kuluja.

And so what?

Kyllä Suomessa ja Helsingissäkin maata ja ilmaa riittää ilman että kansallismaisema tuhotaan.

Pertti Manninen, 12.fi 14.03.2002.


12 torstaina 21. huhtikuuta 2005.  "Suomalainen todellisuus". 
Elokuussa 1958.
Viikkosanomat No 35. 
Päätoimittaja Aatos Erkko, toimituspäällikkö Simopekka Nortamo. Pääkirjoitus. 
29.8.1958. 
Puolueeton ja puolueellinen lehdistö.  "... demokraattisen lehdistön tehtävät:" 
Lue myös! Syyskuussa 2002.
Martti Valkonen. Journalismin salat I: Sananvapaus kauppatavarana.  2005/02/22/valkonensananvapaus.htm 


12 torstaina 28. huhtikuuta 2005. 

Eripainos.

Sivun alkuun!

thehungersite



Tämä on Nettisanomat-sivuston kopio 12-sivustoon logot ja sivuston nimi muuttaen. Alkuperäiset järjestysnumerot on säilytetty. Nettiin perjantaina 2010-11-12 klo 14.22.

Banneri " Haku - 12 10v - Arsedel - Midnight Sun Restaurant" poistettu yläbannerin alapuolelta keskiviikkona 2011-09-07 koko vuodelta 2006. Katso 2006-01-01-sivulta. Arkisto: www.12.fi. Linkit tarkistettu, html-koodi kiillotettu 2011-09-18. Sivujen osittainen jako johtui aikoinaan vallinneista linjaongelmista. pm. Tämä sivusto on tehty Nettisanomat-sivuston tarkistetusta versiosta 2011-09-21. Pertti Manninen...
2004-2011: Vaasan hovioikeuden (19.11.2015) kumottua Keski-Suomen käräjäoikeuden (24.01.2012) tuomion sivusto on palautettu osittain alkuperäiseen muotoon hovioikeuden tuomio huomioon ottaen lauantaina 05.03.2016, äitini 100-vuotis syntymäpäivänä.