<edellinen seuraava>




edell.   seur.
N:o 559   
2006
marras 11-13.
Khiam-raportti
 
XXV Oulun kansainvälinen lastenelokuvafestivaali 13.-19.11.2006   
3 vrk:n sääennuste   -   Nettikalenteri


Rakennus- ja siivousalan palvelua vuodesta 1994. Arsedel Oy
Monday November 13 2006   Democrats push for withdrawal   White House admits need for change of strategy.      Lebanon political crisis deepens   Sixth cabinet minister resigns.          Many thousands raped in Congo   Hundreds of thousands of rapes committed by soldiers, rebels and ethnic militias.    Guardian Unlimited   guardian/ wordlatest    24 hours in pictures   Hunger kills one child every 5 secs   More picture galleries
Isänpäivä-extra! 12 sunnuntai 2006-11-12. Kaupunginjohtaja Pajusen jääviys. Helsingin Sanomat unohtaa kertoa pääkirjoituksessaan KHO:n päätöksestä olennaisen seikan: Kauppakeskuksen laajentamista ja  sitä koskevaa kaavamuutosta oli juuri perusteltu Malmin lentokentälle sijoittuvalla väestönlisäyksellä. Helsingin Sanomat koplaa nyt myös yhteen Malmin lentokenttäkaavan ja Helsingin aluevaatimukset (ryöstöaikeet) antamalla tälle toiminnalle nimen "Helsingin ja Sipoon rajansiirtohanke".  Lue!
12 lauantai 2006-11-11.

Legenda: "Jos sä olet niin helvetin fiksu, niin miksi sä olet niin helvetin köyhä." Henrik Kuningas.
Nyt 2006: "Pörssissä Sammon osake kallistui torstaina lähes kahdeksan prosenttia. Seurauksena Wahlroosin osakeomistuksen arvo kasvoi 208 miljoonasta eurosta 224 miljoonaan euroon." Helsingin Sanomat perjantaina 2006-11-10. Kuva: "Super Nova". Pertti Manninen. Juhani Niirasen kuva.
Pääkirjoitus. Vaurastumisesta tulee tehdä hyve eikä sitä tule tulkita "riistoksi". Paljastetaan kuka näin sanoi ja siinä sivussa jonkinlainen raapaisu valtionyhtiöiden hävittämisestä eli yksityistämisestä. Kymmeniä henkilöitä kymmenissä kirjoituksissa, nimiä Koivistosta lähtien! Mukana myös Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio, Suomen Yhdyspankin omaisuuden siirtäminen turvaan. Aivoina Björn Wahlroos ja  Ahti Hirvonen Lue!
 

Kotimaan viikkoWorld weekly
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta  vuodesta 1999. 
Hae Nettisanomista:


12 lauantai 2006-11-11.
Koululainen: "Elokuvalipulla kohtuuton hinta." Lue!
phuket.fi





Uusin

 

Arkisto

 

Depis

 

Elokuva

 

Gallup

 

Imagine

 

Kaupunkikuva

 

Kuvagalleria

 

Lehdet

 

Liikunta

 

Opetus

 

Perhe

 

Politiikka

 

Sota ja rauha

 

Tv ja radio

   

Talous

 

Työtä

 

Valokuva

 

Velka

 

Viikon kuva

  
Maanantai 13.11.2006    Maahanmuuttajien työttömyys yhä yleistä   Maahanmuuttajien työttömyys on Suomessa moninkertainen kantaväestöön verrattuna      Halonen: Suomea ei viedä vähitellen Naton jäseneksi   Osallistuminen Nato-johtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin, Nato-johtoisiin harjoituksiin tai Naton rauhankumppanuusohjelmaan ei tarkoita, että Suomea vietäisiin vähitellen sotilasliitto Naton jäseneksi.      Sosiaalijärjestöt auttamaan ylivelkaantuneita yhdessä    Ulosotossa on nykyisin noin 300 000 kansalaista.   Yle 24 Uutiset online Kotimaa
 
12 lauantai 2006-11-11.


Legenda: "Jos sä olet niin helvetin fiksu, niin miksi sä olet niin helvetin köyhä." Henrik Kuningas 1980-luvulla.
Nyt 2006: "Pörssissä Sammon osake kallistui torstaina lähes kahdeksan prosenttia. Seurauksena Wahlroosin osakeomistuksen arvo kasvoi 208 miljoonasta eurosta 224 miljoonaan euroon." Helsingin Sanomat perjantaina 2006-11-10. Kuva: "Super Nova". Pertti Manninen Juhani Niirasen alkuperäisestä kuvasta.
Joitakin kirjoituksia Nettisanomien arkistosta, joissa Björn Wahlroos  tai Sampo ja sen edeltäjät mainitaan. Lue!
Pääkirjoitus. Vaurastumisesta tulee tehdä hyve eikä sitä tule tulkita "riistoksi". Paljastetaan kuka näin sanoi ja siinä sivussa jonkinlainen raapaisu valtionyhtiöiden hävittämisestä eli yksityistämisestä. Kymmeniä henkilönimiä Koivistosta lähtien! Mukana myös Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio, Suomen Yhdyspankin omaisuuden siirtäminen turvaan. Aivoina Björn Wahlroos ja  Ahti Hirvonen Lue!


12 torstai 2006-11-08


Kaksi kertaa kolme. Pienet koulutytöt syventymässä uusiin matikan kirjoihinsa kertolaskuja kuuluttaen kulkiessaan kotiinsa koulun jälkeen onneksi tien reunalla ja Koivurannan bussinkin kääntyessä isommalle tielle lähtiessään pikkuiselta linja-autoasemalta kohti kaupunkia. Kuva: Pertti Manninen, Laukaa. Keskiviikko 2006-11-08 klo 14.08. Laajenna! 
Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen arvostelukyky petti, kun hän ei huomannut olevansa jäävi päättämään Malmin lentokentän asuntokaavasta. Pääkirjoitus, jossa kerrotaan muistakin huomaamattomuuksista:
Jääviys on itse huomattava. Mietteitä juridisesta ja eettisestä jääviydestä yksilön ja yhtiön tai konsernin kannalta. Esimerkkeinä Suvi Lindén, Jussi Pajunen, SanomaWSOY, Helsingin Sanomat ja Keskisuomalainen. Lue!


12 tiistai 2006-11-07


Viimeiset pihlajanmarjat  pyristelevät vielä hetken lintuparven kohta pyrähtäessä paikalle harmaana ja suojaisena  marraskuun päivänä lumien sulaessa kovaa kyytiä. Kuva: Pertti Manninen, Laukaa.Tiistai 2006-11-07 klo 13.26. Isonna kuva!  
Suuri maartyöstö. Sipoo. Osa 4.
Muutama kymmen artikkelia aikajärjestyksessä, joka paljastaa mielenkiintoisia yhteyksiä. Lue!

 
12 maanantai 2006-11-06
 


Saddamin kuolemantuomio ja Yle. Kuka määräsi muuttamaan kommenttien järjestystä?
Vasemmassa kuvassa Tv2:n uutislähetys sunnuntaina 2006-11-05 klo 18.03. Myöhemmin illalla klo 21.50 alkaneessa TV2:n uutislähetyksessä kommenttien järjestys oli vaihtunut. Vasemmalla aito kuva ja oikealla siitä muokattu kuva, joka olisi otettu, jos kamera olisi ollut valmiina. Ylessähän molemmat uutislähetykset ovat tallella! Kuvat: Pertti Manninen.  Pääkirjoitus. Vaikea kuva 2. Lue!

12 sunnuntai 2006-11-05
 

Optioner i Fortum värda en halv miljard - Optioner i Fortum värda en halv miljard - Kommunernas miljardblunder. Fortumin optioiden arvo puoli miljardia - Fortumin optioiden arvo puoli miljardia - Kuntien miljardinukahdus. Aftonbladet Ekonomi & E24.seLäs! -Lue!    
Pääkirjoitus. Rikkaita ja köyhiä. Ahneita ja vaatimattomia ...
Lue!

12 keskiviikko 2006-11-01
   

Geokätkentä: sekoitus urheilua ja teknologiaa  Teksti ja kuvat Heidi Heikkilä.  "Geokätkentä on saanut alkunsa Yhdysvalloista. 2000-luvulla digitaaliteknologian myötä lasten aarteenetsintäleikit ovat muuttuneet maailmanlaajuisiksi aarteenmetsästyspeleiksi. Tunnetuin niistä on aikuisten ja lasten yhteinen viihde - geokätkentä.  Geokätkentä (englanniksi geocaching) on GPS-satelliittipaikantimen avulla kätköjen piilottamista ja etsintää erilaisissa maastoissa." Lue!

12 torstai 2006-10-26
   

Kuvasarja "Aamusta iltaan eräänä lokakuun harmaana, hetken aurinkoisenakin päivänä". Puu aamulla  (09:12), Talitintti ja pihlajanmarjat (10:42), Pieni koululainen ja lätäkkö (12:17), Varis katselee autoja (13:41), Punaiset lehdet harvenevat (16:56), Siimes tahtoo Naton, varovasti (17:35), Sininen taivas (18:07) ja Meteorologi Takala ennustaa myrskyä (18:30). Laukaa 2006-10-26 Pertti Manninen. Isommat kuvat ja kertomus tulossa!

12 tiistai 2006-10-24
   

Kuva. "Sateenkaari eli unelma Rauhan maailmasta". Laukaa, Vuojärvi 24. lokakuuta 2006 klo 10.45. Kuva: Pertti Manninen.  Kuva.
YK:n päivänä. 1999, 2000, 2001, 2002, 2003, 2004, 2005.

12 maanantai 2006-10-23
   Isonna kuva!

Kuva. Hetken toivo. Budapest 23 lokakuuta 1956 iltapäivällä kuorma-auton lavalla ennen illan panssareita. Yksityiskohta vanhasta lehtikuvasta. Pertti Manninen.

12 lauantai 2006-10-21


Kuva "Naakat lentelevät levottomasti eräänä lokakuun aamuna". Kuva: Pertti Manninen. Kuva.
Pääkirjoitus. Salaisuuksia. "Sota ja sotatilanne on niin poikkeuksellinen maan historiassa, että siinä tapahtuu kaikenlaista, mikä haluttaisiin painaa Unholaan. Nyt Lappeenrannan Huhtiniemestä löytynyt joukkohauta voi ehkä vahvistaa sen huhun,  ...".  Lue!
"Vielä eräs tarina jäi myös mieleen. Ministeri Eljas Erkko lähti 'sukellusveneellä Ruotsiin karkuun pelättyään Neuvostoliiton miehittävän Suomen'. ..." Lue!


12 maanantai 2006-10-16
 

"Tänään kerätään allekirjoituksia. Allekirjoita vetoomus kunnanhallitukselle ja valtuustolle!  Hoitajia vanhusten huoltoon! Tukea omaishoitajille! Laukaan eläkeläisjärjestöt". Laukaa  perjantaina 2006-10-06.  Kuva: Pertti Manninen. Kuva.
Pääkirjoitus. Pääministeri Matti Vanhanen, oletteko jo lakannut lyömästä vaimoanne?  "Onko pääministeri Matti Vanhanen niin pirun taitava poliitikko, että saa kiinnitettyä median huomion kaikkeen epäolennaiseen, eikä hallituksen harjoittamaan politiikkaan, joka on ..." Lue!


12 perjantai 2006-10-13


Verenpunainen syksy Suomessa ja maailmalla. Toimittaja tapetaan Venäjällä. Joka 40. irakilainen on kuollut vuoden 2003 hyökkäyksen jälkeen sodan jaloissa. Elämme veristä aikaa.
Linkkejä: Leader: In praise of Politkovskaya   Obituary: Anna Politkovskaya - '655,000 Iraqis killed since 2003'  One in 40 'killed since invasion' - Nämä lehdestä Guardian Unlimited, jonka arkistot ovat avoinna, toivottavasti vielä vuosien päästä.
Pääkirjoitus. 12 perjantai 2006-10-13. Pertti Manninen.



12 maanantai 2006-10-09


 
Maanantai-illan ajankohtaisohjelmista: "... teknologin har till 100 % skapats i Demokratiska folkrepubliken Korea." FST5 klo 20. Lue!   
Opiskelijoiden mielenosoitus opintorahan korottamiseksi Mannerheimintiellä Kiasman ja Sanomatalon edessä Eduskuntatalo määränpäänään. FST5 klo 20. Lue!    
"Tunnettu pankkiiri Andrei Koslov oli murhattu vain kuukausia sitten ..." FST5 obs. klo 20.20. Lue!   
"Donne in carriera Top 25 in Europa ..." Rai Uno, tg1 klo 21. Lue!  
Pääkirjoitus. Suomi 2006. Paariavaltiosta varteenotettavien valtioiden joukkoon. Ydinaseiden purkaminen on aloitettava nyt kaikkialla, eikä vain hoettava Pohjois-Korean pahuutta. Israelista kukaan ei puhu mitään. Suomenkin hallituksen tekopyhyyteen on havahduttava. Lue!


12 keskiviikko 2006-10-04.
 


Iltalehti  maanantai  2006-10-02.  Edustajatoverit piikittelevät. "Saarela luonnehtii kirjassaan Heinäluomaa ..."    
ltalehti. L
ööppi keskiviikko 2006-10-04. "
Olli Saarela puolustaa Tanjaa: Heinäluoma on akkamainen jätkä".    
Ilta-Sanomat. Lööppi keskiviikko 2006-10-04. "Tanja Saarelan
mies käy Heinäluoman kimppuun".    
Keskiviikko 2006-10-04. "Tulen hulluksi.
  Mihin tämä johtaa. Mitä saatte tästä?" Croucho Marx

Pääkirjoitus. Suomi 2006.  "Tulen hulluksi. Mihin tämä johtaa. Mitä saatte tästä?"  Lue!
Pääkirjoitus. Suomi 2006.  SanomaWSOY:n Jokerien uusin palkkalainen kuvassa. Lue!
Pääkirjoitus. Suomi 2006.  Vittumaista politiikkaa - Tanja Saarela.  Lue! 
Pääkirjoitus. Suomi 2006.Mulkkumaista politiikkaa - Matti Vanhanen.  Lue!
Bisquit: Masennushan siitä seuraa. Toki siitäkin voi saada aineistoa kuusipäiväisiin lehtiin. Eikä edes mitään vanhan jauhamista tyyliin "puhun niin totta kuin osaan", vaan tuoretta näkökulmaa "olen niin masentunut kuin jaksan." Bisquit. Seppo Ahti. Mediasuksikkuutta. Ilta-Sanomat tiistaina 2006-10-03.

Suuri maaryöstö. Sipoo. Vanhasen valinnat ja Mannisen manipuloinnit paljastumassa! Pääkirjoitus. Sipoo - Sibbo. Lue!
Rakentamisbisneksen läheisyys tuo turvallisuutta!
Toista sataa otsikkoa ja katkelmia kirjoituksista.
Lue!     
Koululainen: 
"Elokuvalipulla kohtuuton hinta."  Lue!

Pääkirjoitus. Suomi 2006.  Vittumaista politiikkaa - Tanja Saarela.  "Taas kerran hän teki sen. Pystyi mollaamaan entistä kihlattuaan Sauli Niinistöä ... "  Lue!
Pääkirjoitus. Suomi 2006. Mulkkumaista politiikkaa - Matti Vanhanen.
"Sivarien palvelusaika on 13 kuukautta, kalenterivuoden ja opiskeluvuoden pituus on 12 kuukautta .." Lue!
Pääkirjoitus.Suomi 2006.
Elämme outoja aikoja. "... Solidaarisuudesta ei kannata puhua."  Lue!

Miljoonalla eurollako SanomaWSOY tukki IS:n ex-päätoimittajan Antti -Pekka Pietilän suun? Tietääkö Pietilä Irak-asiakirjojen lehtiinvuotajan ja ollaanko juttua uudelleen avaamassa?  Lue!    
Markkinointi&Mainonta -lehden päätoimittaja Seppo Määttänen "ei anna tuumaakaan periksi siitä, etteikö Pietilän eron taustalla olisi keskustapoliitikkoja." Suomenmaa haastattelee.  Lue!

"Huikea mahdollisuus luovuudelle"  Lue!

Koululainen: "Elokuvalipulla kohtuuton hinta." Lue!

 

Ilmoita ilmaiseksi- iIlmoitusssivulle!



Man with a Cut-Out Shadow



12

Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.

12@
hotmail.com






 
Otsikko: Sampo Pankki myytiin Tanskaan. Sampo-konsernilla on nyt kassassa irtorahaa 5 miljardia. Wahlroos: Suomen suurin käteiskauppa. Konserniin jäävät vakuutusyhtiö If ja Henki Sampo. Kuvateksti: Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos esitteli eilen tyytyväisenä Danske Bankin kanssa tehtyä kauppaa. Wahlroosin oman Sampo-omistuksen arvo kasvoi torstaina 208 miljoonasta eurosta 224 miljoonaan euroon. Yhtiön osakkeen arvo nousi pörssissä eilen lähes kahdeksan prosenttia. Kuva: Juhani Niiranen. Helsingin Sanomat. Perjantai 2006-11-10.

 12 lauantai 2006-11-11.


Legenda: "Jos sä olet niin helvetin fiksu, niin miksi sä olet niin helvetin köyhä." Henrik Kuningas 1980-luvulla.
Nyt 2006: "Pörssissä Sammon osake kallistui torstaina lähes kahdeksan prosenttia. Seurauksena Wahlroosin osakeomistuksen arvo kasvoi 208 miljoonasta eurosta 224 miljoonaan euroon." Helsingin Sanomat perjantaina 2006-11-10. Kuva: "Super Nova". Pertti Manninen Juhani Niirasen alkuperäisestä kuvasta.
Joitakin kirjoituksia Nettisanomien arkistosta, joissa Björn Wahlroos  tai Sampo ja sen edeltäjät mainitaan. Lue!
Pääkirjoitus. Vaurastumisesta tulee tehdä hyve eikä sitä tule tulkita "riistoksi". Paljastetaan kuka näin sanoi ja siinä sivussa jonkinlainen raapaisu valtionyhtiöiden hävittämisestä eli yksityistämisestä. Kymmeniä henkilönimiä Koivistosta lähtien! Mukana myös Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio, Suomen Yhdyspankin omaisuuden siirtäminen turvaan. Aivoina Björn Wahlroos ja  Ahti Hirvonen Lue!


Pääkirjoitus. Vaurastumisesta tulee tehdä hyve eikä sitä tule tulkita "riistoksi".
 
Kuka näin sanoi ja milloin?  Ehkä monikin, mutta Nettisanomiin, Viikon Kettuseen, se tarttui Jyväskylän ex-kaupunginjohtaja Pekka Kettusen kirjoituksesta Keskisuomalaisessa 1999-07-25. Kaupunginjohtaja sitten noudattikin tätä ohjetta. Vielä ns. kuuluisassa erorahassaankin hän höynäytti kaupungin päättäjiä maksattamaan itselleen siitä, että itse halusi erota! Taitaa olla asian käsittely vielä yhä kesken oikeuksissa.
http://www.12.fi/1999_00/netti2007.htm#viikonkettunen

Björn Wahlroos sai tiettävästi tämän elämänohjeen kuuluisalta aikaisempien vuosikymmenien sijoittajalta Henrik Kuninkaalta, joka on pitänyt kyllä hyvin matalaa profiilia rikkauksistaan. Legendan mukaan Kuningas olisi tuhahtanut Wahlroosille nämä kuuluisat sanat: "Jos sä olet niin helvetin fiksu, niin miksi sä olet niin helvetin köyhä."

Tässä nyt kuitenkin ensiksi Helsingin Sanomissa julkaistun jutun nimi: Sampo Pankki myytiin Tanskaan. Sampo-konsernilla on nyt kassassa irtorahaa 5 miljardia. Wahlroos: Suomen suurin käteiskauppa. Konserniin jäävät vakuutusyhtiö If ja Henki Sampo. Kuvateksti oli seuraava: Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos esitteli eilen tyytyväisenä Danske Bankin kanssa tehtyä kauppaa. Wahlroosin oman Sampo-omistuksen arvo kasvoi torstaina 208 miljoonasta eurosta 224 miljoonaan euroon. Yhtiön osakkeen arvo nousi pörssissä eilen lähes kahdeksan prosenttia. Helsingin Sanomat. Perjantai 2006-11-10.

Hiukan lisää muistinvaraista omaisuustietoa ja omaisuuden mukanaan tuomaa tietoa. Björn Wahlroos omistaa Halikossa, Salon kupeessa kartanon, jota on aikoinaan isännöinyt Kustaa Mauri Armfelt. Maaomaisuuttaan Wahlroos lisäsi muutama vuosi sitten maanvaihtokaupalla. Nokian tehtaiden vierestä Salon kaupunki sai teollisuustontteja Wahlroosilta ja Wahlroos sai sata tai ehkä enemmänkin hehtaaria metsämaata. Ei kai Nokia sinne mitään enää ole lisää rakentanut. Kaupungin päättäjät tietenkin tekivät oikein, kun ottivat huomioon tämän rakentamismahdollisuuden maanvaihdossaan. Tämä nyt muistinvaraisesti.

Jossakin tv-ohjelmassa kerrottiin myös, että Björn Wahlroos saa suunnilleen eniten EU:n maataloustukea Brysselistä. Eihän siinä mitään nokankoputtamista ole. Tuki jaetaan EU:n hyväksymien sääntöjen mukaan ja asia on ihan klaari suuresta porusta huolimatta.

Tähän kuitenkin ihan sirpaleista tietoa Björn Wahlroosista ja häneen henkilöityneestä Sammosta ja sen edeltäjistä. Luettelo yrittää olla kattava. Siis kaikki, mitä Nettisanomien arkistosta löytyy.

Niinhän siinä sitten kävi, että aikapula iski päälle ja vanhojen lehtien läpikäynti oli lopetettava, tällä kertaa. Kun katkelmat ja kokonaiset jutut ovat aikajärjestyksessä julkaisuajankohdan mukaan, niin tosielämän tapahtumat ovat sikin sokin. Kertomuksesta tuli enemmänkin valtion omaisuuden hävittämiskertomus, joka ehkä hiukan kertoo taustoista. Paljon puuttuu asioita ja henkilöitä. Tämä kappale tuli tähän viimeisenä, joten ehkä edellinen kappale on syytä toistaa.

Tähän kuitenkin ihan sirpaleista tietoa Björn Wahlroosista ja häneen henkilöityneestä Sammosta ja sen edeltäjistä. Luettelo yrittää olla kattava. Siis kaikki, mitä Nettisanomien arkistosta löytyy.

Suomen Yhdyspankin aikaan liittyy Wärtsilä-Meriteollisuuden konkurssiin liittyvä juttu Nettisanomissa torstaina 1999-08-12  Alho- Sundqvist II: Ministeri Tuomioja armahti ex-ministeri Suomisen pääministeri Lipposen ja ministeri Niinistön hymistessä taustalla:

"Täysin selvittämättä on jäänyt asiaan liittyvä hauska yhteensattuma: Ministerin päätös pitkitti juuri sopivasti konkurssiinmenoa niin, että silloinen Suomen Yhdyspankki (SYP) onnistui turvaamaan itselleen ja konkurssin ulkopuolelle 300 miljoonan saatavansa. Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkönä oli tapahtumahetkellä Bror Wahlroos ja Suomen Yhdyspankin eräänä johtajana hänen poikansa Björn Wahlroos. Kokoomuksen taloudellinen tilannekin oli niihin aikoihin konkurssikypsä. Mukana olijat porskuttavat nyt kuka missäkin, eikä kukaan vaadi Tuomiojan eroamista hallituksesta."
http://www.12.fi/1999_02/netti1208.htm#alho2


Syksyllä 1999 pankkitukirahat valuivat Ruotsiin. 12 torstaina 1999- 09-23:

"Pankkitukirahat valuvat Ruotsiin! Säästöpankkien pilkkominen uudessa valossa.
Merita-Nordbankenista ruotsalaiset tulevat omistamaan uuden julkistetun suunnitelman mukaan 60 prosenttia. Suomen valtio piti pystyssä pankin suomalaiset edeltäjät KOP:n ja SYP:n veronmaksajien ja yrittäjien selkänahasta kiskotulla pankkituella. SYP:lle annettu tuki oli osin pääomatukea, jonka pankki maksoi myöhemmin takaisin, mutta myös Säästöpankkien pilkkomisesta koitunutta tukea sille itselleen ja KOP:lle. Ikuiseksi (?) arvoitukseksi tuen suuruus jää, koska asia on liian arkaluontoinen tämän sukupolven selvitettäväksi. Eräs arvio on 15 miljardia markkaa, josta puolikkaan osuus siirtyy nyt ruotsalaisomistukseen. Yhden pilkkojan, nykyisen Leonia-pankinjohtajan Matti Inhan, Helsingin Sanomissa sunnuntaina 19.9.1999 Martta Niemisen tekemässä syntymäpäivähaastattelussa pilkkomisesta kerrotaan näin: Pilkkojan syntymäpäivähaastattelu.
http://www.12.fi/1999/09/23/n998pankkituki.htm


Yksi pankkipilkkojista, Matti Inha  kertoo jotakin. 12 torstaina 1999- 09-23:

"Pankkipilkkojan syntymäpäivähaastattelu voittaa kaikki jännärit! Totisinta totta Suomessa 1993!
Yhden pilkkojan, nykyisen Leonia-pankinjohtajan Matti Inhan, Helsingin Sanomissa sunnuntaina 19.9.1999 Martta Niemisen tekemässä syntymäpäivähaastattelussa pilkkomisesta kerrotaan näin:
"Kunniapaikalla Inhan työhuoneessa on Helsingin Sanomissa syksyllä 1993 julkaistu pilapiirros. Siinä seisovat Suomen Säästöpankin pilkkojat: Oikealla on KOP:n Eino Halonen moottorisahan kanssa, sitten Inha veitsineen sekä SYP:n Markku Pohjola ja osuuspankin Taisto Joensuu omine aseineen." "Inhalle se vuosi on hänen pankkiuransa kohokohtia. "Olihan se jännä juttu, Siitähän me olemme ylpeitä, että onnistuimme pitämään projektin miltei viime metreille salassa."" "Suomen säästöpankin osien saaminen oli pelastus myös Postipankille. Se sai läpi vaatimuksensa tasajaosta, vaikka muut yrittivätkin kaikin keinoin jakoa markkinaosuuksien mukaan." ""Me olimme ylivoimaisesti pienin pankki, vain kymmenen prosentin markkinaosuudella. Kaupan jälkeen meistä tuli 15-16 prosentin pankki.""" Tekniikan kehityskin liittyi oleellisesti tapahtumiin. Kun neuvottelut kiihtyivät elokuussa 1993, harhautusoperaatioihin kuului, että pilkkojat saivat pankkiensa ensimmäiset kännykät." ""Kaikilla oli silloin nmt:t, mutta pelkäsimme, että pahus vie, joku voi niitä kuunnella.""
http://www.12.fi/1999/09/23/n998pankkipilkkoja.htm
 

Valtion omaisuutta oltiin hävittämässä. Seuraavassa jutussa  Soneran jonkun osakeannin yhteydessä 12 kirjoitti torstaina 1999-10-07 jutussa Mihin Pekka Vennamo todella syyllistyi?

"Mihin Pekka Vennamo todella syyllistyi? Soneran uusille osakeantimarkkinoille ilmestyy sopivasti Pekka Vennamon Muistelmat. Ennen niihin tutustumista kannattaa muistaa, että Vennamo käytti kokoomuslaisministeri Auran mahdollistamat merkintäoikeutensa ja hänhän todella luotti yhtiöönsä sijoittamalla antiin sen, minkä ministeriö mahdollisti. Kaikenmaailman Merita Pankin merkintäjättämissotkujen ja yleisen mielipiteen vaatiessa päitä vadille Vennamo erotettiin Auran toimesta ja Aura erosi Niinistön toimesta. Vennamon erottamisella saatiin kansalaisten huomio kiinnittymään epäolennaisuuksiin. Olennaista on tietenkin miten kansallisvarallisuudesta luovutaan ja kenelle ja milloin. Ja ketkä tästä luopumisesta saavat suurimman hyödyn. Tämä keskustelu on kokonaan käymättä hallituksessa, jossa pääministeri on sosialidemokraatti, ja jossa vasemmisto(?)liittokin on mukana! Mihin Pekka Vennamo oikein syyllistyi? (12.fi 5.10.99 pm) .
http://www.12.fi/1999/10/07/n9910mihinpekka.htm


Vaikka poliittinen tahto valtion omaisuuden hävittämiseksi eli yksityistämiseksi oli olemassa, niin koville joutui välillä hävittämisen keskipiste valtiovarainministeri Sauli Niinistökin. 12 torstaina 1999-10-28:

"Kokoomusministerien vauhti tasapainossa: Niinistö hiljentää. Niinistö ei viihdy enää ministerinä.
Kun katseli Niinistön esiintymistä Ylen TV2:n Ajankohtaisessa kakkosessa tiistaina 26. lokakuuta 1999 klo 21 voi vain todeta, että Niinistö tarvitsee paikanvaihtoa. Toimittajan ihan asialliset ja oleelliset kysymykset Suomen valtion Sampo-Leonia-fuusion Pohjolan kaappaushankkeesta saivat ministerin kiemurtelemaan ja hikoilemaan ja vaivoin pidättämään ärtymystään. Ministeri ei vastannut kaikkiin kysymyksiin, kiemurteli jonkinmoisen vastauksen osaan kysymyksistä ja yritti vielä hädissään tehdä vastakysymyksiä. Toimittajan rautainen ammattitaito tässä tilanteessa tuli hienosti esiin. Hän ei jäänyt tässä tilanteessa jankuttamaan vastaamattomien kysymyksien vastaamattomuutta vaan pysyi rauhallisena ääntään myöten ja jatkoi asian eteenpäinviemistä."
http://www.12.fi/1999/10/28/n9913polit.htm


Postipankin hävittämishistorian juuria tämäkin Seppo Lindblomin ja Mauno Koiviston toiminta. 12 torstaina 1999-11-28:

"Taloushistoriaa: Kun Lindblom ja Koivisto olivat norjalaisessa boksissa ja kuinka he pääsivät sieltä pois. Aluksi Ilta-Sanomien Diilerin määritelmä norjalaiselle boksille 26.10.1999:
"Norjalainen boksi" "Postipankin nokkelat kauppamiehet tekivät satojen ja satojen miljoonien optiokauppatappioita viitisen vuotta sitten New Yorkissa: Pikkukauppiaiden diilaukset johtivat myöhemmin pääjohtaja Seppo Lindblomin ja toimitusjohtaja Matti Niemen eroon." "Myöhemmin ruotsalaiseen pankkiin töihin pelastuneet, tappiot tehneet kauppalopot väittivät myöhemmin, että paremminkin olisi voinut käydä. Toisaalta muuan meklari väitti, että Postipankissa oli rakennettu niin sanottu norjalainen boxi. Se on optiokehikko, josta ei ole voitollista ulospääsyä. Tiedä sitten."  Ilta-Sanomien Diileri 26.10.1999. Mitä silloin oikein tapahtui? Pääjohtaja Lindblom ryhtyi edellämainittujen kauppalopojen toivomuksesta suunnitelmalliseen peittelyoperaatioon, jossa tappiot oli tarkoitus jakaa usealle vuodelle ja häivyttää se tietoisesti julkisuudelta. Huvittavaa on, että ensin annettiin potkut toimitusjohtajalle ja pääjohtaja Lindblom sai jatkaa tehtävässään, koska hän ei ollut muka tietoinen tapahtumista. Lopulta tilanne kävi kuitenkin kestämättömäksi ja Lindblomkin sai lähteä. Ei siis peittelyoperaation takia vaan suurten tappioiden takia! Kun Lindblomia uhkasi joutuminen työttömyyskortistoon tuli hyvä ystävä entinen presidentti Mauno Koivisto apuun ja sai yleisessä hälinässä kiinnitettyä huomion epäolennaisuuksiin. Lindblom onnistui pääsemään sairaseläkkeelle, koska hän oli niin kovasti ahdistunut tullen esittelemään ahdistustaan jopa radion uutislähetykseen. Koivistohan oli jo turvallisesti hyvällä eläkkeellä ja kahminut muutenkin omaisuutta mm. yleishyödylliseltä Haka-rakentajalta ja oli onnistunut häivyttämään toimintansa norjalaisessa boksissa: Suomen valtiontaloudessa. 12.fi keskiviikkona lokakuun 27. päivänä 1999 pm."
http://www.12.fi/1999/10/28/n9913syyte.htm


Postipankin jyväskyläläinen johtaja muisteli syntymäpäivähaastattelussaan pankkimurrosta torstaina 1999-10-28 Nettisanomien Keskisuomalaisesta löytämästä jutusta mm. näin:

"Pankkimurros ollut myös kiehtovaa!" Leonian johtajana Jyväskylässä toimiva Elmer Toivanen  50-vuotishaastattelussaan pankinjohtajana toimimista koskevassa osassa eduskunnan "pankkituki"- keskustelun viikolla. Keskisuomalainen maanantaina 15. marraskuuta 1999, synttärien aattona.
"Ennen vanhaan saattoi pankkiin töihin pääsevä kiittää hyvää onneaan. Töitä uskottiin riittävän, sai olla sisätiloissa eikä palkkakaan ihan pelkkiin minimeihin jäänyt. Kun pankkialaa katselee reilun kymmenen viime vuoden ajalta, työnteon onnesta voi jo olla toista mieltä. - Pankki- ja rahoitusalan muutokset 1990-luvulla ovat olleet niin kovia, ettei vastaavaa ole ollut varmaan sataan aikaisempaan vuoteen yhteensä, vertaa jyväskyläläinen pankinjohtaja Elmer Toivanen. Kaikille murrokset ja myllerrykset eivät ole olleet pahasta. Toivasen mielestä oikeastaan vaikeampaa oli 1980-luvulla, kun pankkibisnes oli tiukan sääntelyn alla. - Silloin ei ehkä päässyt toimimaan niin kuin olisi halunnut.  Kun rahamarkkinat sitten 80-luvun puolivälissä vapautuivat ja pystyttiin kilpailemaan, alkoi tuntua, että tässähän saattaa olla monenlaisia kuvioita vielä edessä, Toivanen muistelee. - Niin hullulta kuin se tuntuukin, olen tykännyt, kun on vähän hankalampaa. Murros on ollut kiehtovaa, on ollut mukava elää siinä mukana ja päästää vaikuttamaan, Toivanen miettii. Toivasen mielestä ehdottomasti järisyttävimpiin kokemuksiin kuuluu säästöpankkien pilkkominen syksyllä 1993. Hänen vastuullaan oli silloisessa Postipankin Jyväskylän konttorissa kaikki heille säästöpankista tulleet yritysasiakkaat.  - Historiallisesti se on yksittäisenä tapahtumana aika kova juttu. Menee varmaan kaksi tai kolme sukupolvea, ennen kuin niitä asioita voidaan kiihkottomasti tutkia, Toivanen uskoo. - Yritysasiakaskannan tila oli esimerkiksi lähes käsittämätön. Meillä vastaanotetuista Säästöpankki Suomen yritysvastuista järjestämättömiä luottoja ja takauksia oli yli 90 prosenttia. Meillä itsellämme oli niitä pahimmillaan noin 20 prosenttia ja minusta sekin oli hurjan korkea määrä. Elmer Toivanen työskentelee tällä hetkellä Leonian Keski-Suomen yrityskonttorissa, missä hänen asiakkaitaan ovat julkisyhteisöt. Toivasen uraan on tällä vuosikymmenellä mahtunut myös kimurantteja käänteitä. Vuonna 1994 hän oli häviävänä osapuolena pankin ja asiakkaiden välisessä kiistassa, joka koski tontin omistussuhteita. Oikeusjutun jälkimainingit veivät miehen kahdeksi vuodeksi Helsinkiin pankin ns. keltaisen linjan projektin johtajaksi. Jyväskylään hän palasi vuonna 1996. - Jutusta ei jäänyt mitään pysyvää traumaa, mutta olihan se kiusallista silloin. Oikeuslaitosta en halua kritisoida, mutta kyllä siihen prosessiin erikoisiakin piirteitä mahtui, Toivanen muistelee. ... EIJA LEINONEN Keskisuomalainen maanantaina 15. marraskuuta 1999."
http://www.12.fi/1999/11/18/n9916pankit.htm


Postipankin hävittämisestä vuoden 1999 lopulla kirjoitti 12 kaksikin juttua torstaina 1999-11-04. Näistä ensimmäinen oli nimeltään: Leonia - Posti - Sampo - Pohjola: Kokonaisuus kadoksissa:

"Leonia - Posti -Sampo - Pohjola: Kokonaisuus kadoksissa. Kokonaisuus kadoksissa - silloin kun se on tarkoituksenmukaista. Valtionvarainministeri Sauli Niinistö on kovasti perustellut Sampo-Leonia-Pohjola(?)-liittoa, että sillä tavalla saadaan Leoniasta paras hinta valtiolle eli veronmaksajille. Sen jälkeen kun Leonian ja Postin välinen yhteistyösopimuksen oli ilmoitettu loppuvan liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen sanoi aamu-tv:ssä keskiviikkona 3. lokakuuta 1999 klo 7.20 loppuvan, että "minä puhun vain postipalvelujen osalta ja postin palvelut eivät heikkene, postitoimipaikkojen lukumäärä pysyy 1500:ssa". Tässähän onkin koko homman ydin: Maan hallitus ei pysty tarkastelemaan jotain asiaa kokonaisuutena ja sitten eri ministerit selittelevät kokonaisuutta vain oman tehtäväkenttänsä osalta. Lopputulos on kuitenkin se, että Suomen maaseudun asukkaiden palvelut heikkenevät ja näiden selittelyjen jälkeen 1700 työntekijää Postista jää näillä näkyvin työttömiksi ja ei kai Leonia-Sampo-fuusiokaan lisää työpaikkoja."
http://www.12.fi/1999/11/04/n9914leoniaposti.htm


Samana päivänä juttua torstaina 1990-11-04 oli otsikoitu: Itsemurhasopimuksen tehneet Postin johtajat myös irtisanottavien listalle! ja koko juttu:

"Posti ei saa ottaa muitakaan pankkipalveluja! Itsemurhasopimuksen tehneet Postin johtajat myös irtisanottavien listalle! Tarkoituksenmukaisuuden huippuilmentymä on myös se, että "Postin uusiin palveluihin tuskin kuitenkaan kuuluvat jonkun muun pankkiryhmän palvelut. Sen on Leonia varmistanut neuvotteluissaan." "Postin ja Leonian sopimuksen mukaan Posti ei saa ottaa konttoriinsa muiden pankkiryhmien tuotteita välittömästi vuodenvaihteen 2000-2001 jälkeen." (Ilta-Sanomat keskiviikkona 3. marraskuuta 1999). Tällaisen itsemurhasopimuksen tehneet Postin johtajat tulisi erottaa välittömästi, vaikka tietenkin varmaankin he ovat olleet vain pelinappuloita suuremmassa omaisuudenjakopelissä, jota he palkkajohtajina ovat joutuneet toteuttamaan!"
http://www.12.fi/1999/11/04/n9914leoniaposti.htm


Tällä kertaa sai myös Sdp-poliitikko ansaitsemaansa (?) kritiikkiä. 12 edelleen torstaina 1999-11-04 jutussa: Antero Kekkonen - läpinäkyvä hurskastelija:

"Antero Kekkonen - läpinäkyvä hurskastelija: "En ole ollut mukana neuvotteluissa." Suomen Postin hallintoneuvoston puheenjohtaja kansanedustaja Antero Kekkonen (sd) uhkasi muutama viikko sitten erota edellisestä tehtävästään, kun Sampo ja Leonia runnottiin yhteen joku viikko sitten. " - Se oli hätähuuto postilaisten puolesta, Kekkonen sanoi päätettyään olla eroamatta. Kekkosella ei ole hätähuutonsa lisäksi muuta tarjottavaa postilaisille, joiden työpaikat ovat nyt uhattuina. Kekkonen korostaa kuitenkin, että hän ei ole ollut mukana neuvotteluissa. - Tämä on virkamiesten neuvottelema ratkaisu." (Ilta-Sanomat keskiviikkona 3. marraskuuta 1999)."
http://www.12.fi/1999/11/04/n9914leoniaposti.htm#anterokekkonen


Tarina jatkuu seuraavalla viikolla ja sivun otsikoksi on asioina: Suomen posti - Leonia - alasajo - Olli-Pekka Heinonen - Antti Kalliomäki - postin työntekijä. 12 Posti-otsikolla torstaina 1999-11-11:

"Posti: Postin työntekijä keskustelussa, jossa etsittiin Postille uusia töitä: "Asialla alkaa olla jo kiire. Kahden kuukauden perästä aletaan käydä jo YT-neuvotteluja." (irtisanomisneuvotteluja). TV1 ma 8.11.99 klo 22.30.
Posti: Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen: "Kun Leonian kanssa oltiin neuvotteluissa, ei tietenkään voinut käydä muiden kanssa neuvotteluja." TV1 ma 8.11.99 klo 22.30.
Posti: SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kalliomäki: "On tullut hyviä ehdotuksia päivittäin, tulevaisuuden suhteen olen optimistinen." TV1 ma 8.11.99 klo 22.30.
http://www.12.fi/1999/11/11/n9915posti.htm

Niinpä.

Säkääkin elämässä tarvitaan. Toisen huono säkä voi olla toisen hyväksi. Nettisanomissa torstaina 1999-11-18 juttu Lain yläpuolella kertoo Sammon silloisen pääjohtaja Jouko K. Leskisen säkästä:

"Ostettuaan Orionin osakkeita vähän ennen ylimääräistä osingonjakoa Sammon pääjohtaja Jouko K. Leskinen ilmoittaa kuulleensa ylimääräisestä osingonjaosta vasta hallintoneuvoston työvaliokunnan kokouksessa, siis vasta senjälkeen kun hän oli hankkinut arvokkaat osakkeensa. Epäily mahdollisesta sisäpiiririkoksesta on Ratassa (Rahoitustarkastuksessa) selvitettävänä ja Rata on jättänyt asian keskusrikospoliisin tutkittavaksi. Omituinen todistaja astui kuvaan: Sammon hallituksen puheenjohtaja Jukka Härmälä ilmoittaa julkisuudessa, että Orionin hallintoneuvostossa istuvalla Leskisellä on ollut vain "huono säkä" ajoittaessaan oston niinkuin ajoitti! "Huono säkä"-ilmaus  Diileriltä Ilta-Sanomaista tiistaina 16. marraskuuta 1999."
http://www.12.fi/1999/11/18/n9916yleiset.htm#lain
 

Postipankin erotettu pääjohtaja Seppo Lindblom  muisti hiukan väärin Postipankin aikojaan. 12 torstaina 199-11-18:

"Seppo Lindblom vääristelee omaa osuuttaan Postipankin sotkuissa. Sairaseläkkeelle itsensä keplotellut ja valtion erityisessä suojeluksessa ollut Postipankin entinen pääjohtaja muistaa väärin, kun hän väittää oman osuutensa olleen vaatimaton Postipankin seikkailuissa edellisen pankkikriisin aikaan. Kun Timo Harakka (Musta laatikko tiistaina 16. marraskuuta 1999) väitti Postipankin sekaantuneen niin sanottuihin Kouri-kauppoihin Lindblom totesi: "Toimitusjohtaja sai lähteä". Ei siis hän itse. Kyllähän Lindblom itsekin sai lähteä vaikka hiukan myöhemmin kun pankin USA-tappiot kävivät sietämättömän suuriksi ja niihin liittyi iljettävä epäonnistunut salailu-operaatio, jonka vuoksi pääjohtaja olisi pitänyt erottaa paljon aikaisemmin. Senaikainen mafia-presidentti esti suojattinsa häätämisen pääjohtajan paikalta. Huseerattiinhan siinä toisten rahoilla ja kai siinä vaiheessa oli jo päätetty, että seikkailut pistetään kansan maksettaviksi! 12.fi 18. marraskuuta 1999 pm"
http://www.12.fi/1999/11/18/n9916pankit.htm


Marraskuun lopussa entinen valtiovarainministeri Iiro Viinanenkin osallistui keskusteluun ja päästeli suustaan legendaarisen sammakon. 12 1999-11-30:

"Pohjola - Leonia- Sampo: Pohjolan pääjohtaja Iiro Viinanen ei päästäisi poliitikkoja päättämään talouselämän asioista. Iiro Viinanen television haastattelemana 23.11.99 TV1:ssä klo 20.35: "Ruotsalaisilta uskomaton välistäveto. Uutisten toimittaja: "Oliko tämä kouluesimerkki siitä, että poliitikkoja ei pitäisi päästä päättämään talouselämän asioista?" Viinanen: "Ehdottomasti". Helsingin Sanomat jätti pois tämän jälkimmäisen kommentin julkaistessaan seuraavana päivänä em. haastattelun sisältöä!
http://www.12.fi/1999/11/25/n9917uutiset.htm



Vuonna 2000 maaliskuussa arvioitiin neljää poliitikkoa otsikoin: Ahne Ahtisaari - Heikko Heinonen
Liukas Lipponen - Nihkeä Niinistö . Tässä heistä kaksi, 12 2000-03-09:


"Heikko Heinonen. Postin teurastus johtuu ajan muutoksesta! Vaikka Lipponen ja Niinistö kuinka jyräisivät, niin aina minä selvityksen keksin. Ne kai kokeilee kuinka paljon minua passaa mankeloida, ensin lasten esikoulussa ja nyt postin teurastamisessa. Uskokaa vain, kyllä minua irtisanottavat käy sääliksi. Mutta kun tämä ajan henki on nyt tällainen ja täytyyhän minunkin ajatella tulevaisuuttani!"

Nihkeä Niinistö. Tästä kaikki alkoi! Soneran osakemyynti Soneras aktieförsäljning 28.9-12.10.19999.
Kansallis-varallisuuden hukkaaminen Kansallisen kokoomuksen johdolla, kun Kansallispankkikin on jo ruotsalaisten omistuksessa! Mitä kuuluu eläkeläisten leikatuille indekseille ja pitkäaikaistyöttömien indeksikorotuksille?"
http://www.12.fi/2000/03/09/etusivu.htm


Meno jatkui 2001. 12 taas muistutti asiasta etusivullaan ja linkillä HS:n kirjoitukseen torstaina 2001-04-05 otsikoiden Soneran portaat:

"Tästä se alkoi. Leonia järjesti. Soneran osakemyynti Soneras aktie-försäljning 26.9- 12.10.1999.
Toinen myynti. Ja tänne se päätyi. Käväisy välillä huipulla 13. kerroksessa. Soneran osake romahti jo alle anti-hinnan. Ostitko ja myitkö ajoissa?"
http://www.12.fi/2001/04/05/etusivu.htm


Katkelma HS:n kirjoituksesta. 12 torstaina 2001-04-05:


"Soneran osake romahti jo alle antihinnan. "Valtion teleyhtiön Soneran surullinen pörssitaaperrus ohitti jälleen yhden virstanpylvään maanantaina, kun rajussa laskussa ollut osake halventui antihintansa alapuolelle Helsingin pörssissä. Päätöskurssi oli 7,19 euroa eli 12,3 prosenttia maanantaista aloitusta alempana. Sonera tuli pörssiin 16-kertaisesti ylimerkittynä marraskuussa 1998 hintaan 7,57 euroa. Rapahalvaksi tuomittu hinnoittelu aiheutti suuren nurinan, jossa kyytiä saivat niin annin pääjärjestäjä Merrill Lynch kuin liikenneministeriökin." JYRI RAIVIO / Helsingin Sanomat tiistaina, katkelma kirjoituksen alusta 03.04.01.
http://www.12.fi/2001/04/05/sonera.htm
 


Vuonna 2002 ihmeteltiin Soneran UMTS-seikkailuja ja ilmestyi ns. Sonera-kirja. Se on yhä Nettisanomien arkistossa luettavissa. Alunperinkään lehti ei uskaltanut julkaista Kaj-Erik Relanderin kavallusepäilyksiä koskevaa lukua eikä myöskään Venäjän mafiaa koskevaa lukua. Kirjassa on ihan hyvä analyysi ja selostus kuinka valtion hyvin hoidettu perustoiminto onnistuttiin yksityistämään ja omaisuus hävittämään. 12 torstaina 2002-06-27:

"Vuonna 1996 Telen verkossa oli jo miljoona matkapuhelinta. Tulevaisuus näytti loistavalta. Sonera oli alkanut kansainvälistyä jo 1990-luvun ensimmäisellä puoliskolla ja lähtenyt teleoperaattoreiden osakkaaksi mm. Unkarissa, Turkissa ja Baltiassa. Sonera oli noussut maailman yhdeksi edistyneimmäksi matkaviestintäoperaattoriksi 1990-luvun puolivälin jälkeen. Soneran noteeraus Helsingin pörssissä alkoi 10.11.1998, jolloin valtio myi 22 % Sonerasta 7 miljardilla markalla.  Soneralla on takanaan kunniakas ja hieno historia. Se on aina ollut teknisesti maailman eturivin teleyrityksiä ja tuottanut valtiolle paljon tuloja. Tässä kirjassa kerrotaan, kuinka Kaj-Erik Relanderin aikakaudella tehtyjen toimien tuloksena tämä kannattava ja historialtaan hieno valtion kruununjalokivi vietiin konkurssin partaalle ja kymmenien miljardien markkojen velkoihin vähän yli yhdessä vuodessa. Miten tämä oli mahdollista?"
http://www.12.fi/2002/06/27/sonera_1.htm


Vuonna 2003 12 ihmetteli edelleen valtion omaisuuden hävittämistä kertomalla tällä kertaa Valtrasta Postipankkia ja Teleä unohtamatta. 12 torstaina 2003-09-11 jutussa Talous. Valtra. Sekoilu jatkuu:


"Lääketieteen ja kirurgian tohtori Sinikka Mönkäreen ja valtiotieteen maisteri Paavo Lipposen päätettyä myydä Partek, peli oli pelattu. Kone Oy teki hyvän kaupan ja sillä selvä. Historiaa: Kun Valmet aikoinaan myi hissinsä Otikselle, Kone Oy sivuutettiin. Tästä kostosta en ole nähnyt mitään puhuttavan. Historiaa, ehkä hiukan epätarkkaa. Valtion omistama Enso myi kerran metsänsä Ahlstömille ja vuoden kuluttua osti ne takaisin tai ainakin Ahlström myi ne 800 miljoonan markan voitolla vuotta myöhemmin. Kauppa se on joka kannattaa. Tämä oli historiaa, ehkä hiukan epätarkkaa. Postipankki on hävitetty ja Sampo näyttää karsivan liiketoimintojaan kovalla kädellä. Käykääpä pankin konttorissa, hyvä on jos sisälle pääsee! Postipankin hävittäjät olivat ainakin diplomi-insinööri (?) Olli-Pekka Heinonen ja varatuomari Sauli Niinistö. Palkinnot näistä kansallisomaisuuksien hävittämisistä ovat ruhtinaalliset, noin tavallisen ihmisen näkökulmasta katsottuna. Sonerasta ja sen hupeloinnista ei aina jaksa puhua, mutta yllätys, yllätys, samat henkilöt, nämä isänmaan neropatit, sielläkin ovat hääränneet."
http://www.12.fi/2003/09/11/valtra.htm


Suomen Yhdyspankin aikaisesta toiminnasta, Suomen taloushistorian kavalimmasta ja peitellyimmästä pelastusoperaatiota 12 kirjoitti torstaina 2004-05-20:

"Pankki oli matkalla kohti loppuaan, osakkeenomistajien rahat ja omaisuudet olivat vaarassa. Jo vuotta ennen Esko Ahon pankkitukipäätöstä säätytalolla oli Aleksanterinkadun vanhaan pankkisaliin kokoontunut Suomen Yhdyspankin arvovaltainen hallintoneuvosto. Paikalla oli ilaskiveä ehnroothia björnbergiä pankin napamiehiä ja omistajia. Johtokunnan jäsenet Ahti Hirvonen ja Björn Wahlroos lukivat madonlukuja ja johtivat puhetta. Lopuksi esitettiin Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio, oli turvattava paikallaolijoiden ja muidenkin pankkien suuromistajien osakkeet ja omistukset. Vanhan ja kunnianarvoisen pankin yhtiöjärjestys muutettiin huomaamatta veronmaksajien silmien edessä. Velkoja ja sitoumuksia siirrettiin vanhasta SYP:stä Pohjoismaiden Yhdyspankki Oy:lle,  joka kas kummaa muutti nimensä heinäkuussa vuonna 91 Suomen Yhdyspankiksi. Vanha ja kunnianarvoisa entinen SYP se muutettiin Unitas Oy:ksi. Uudelle yhtiölle roskapankki SYP:lle jäivät sekkitilit myös yleiseen liikenteeseen lasketut velkakirjat, sekä ulkomaiset että kotimaiset, ne siirrettiin tälle susipankille." Seppo Konttinen Ylen Talousarvio-lähetyksessä perjantaina 14.05.2004. Ohjelman nimi oli Pankkivangit. Lue lisää!
http://www.12.fi/2004/05/20/pankkivankituki.htm


Varallisuusveron poiston yhteydessä 12 kirjoitti lauantaina 2005-09-17 jutussa "Budjetti: Rikkaalle reippaasti ja köyhällekin vähän eli hyvinvointivaltion pohja uhattun
a.":

"Kuvatekstit:  "SanomaWSOY:n suuromistaja Aatos Erkko - 1 408 661 euroa vähemmän veroja. - Erkkojen perillinen Rafaela Seppälä - 830 965 euroa vähemmän veroja. - Sammon suuromistaja Björn Wahlroos - 568 000 euroa vähemmän veroja. - Onnisen suuromistaja Anja Toivanen - 535 405 euroa vähemmän veroja. - Elcoteqin suuromistaja Antti Piippo - 279 717 euroa vähemmän veroja."
Selitys: "Veron määrä laskettu vuoden 2003 omaisuustietojen ja 2005 veroperusteiden mukaan ja on vain suuntaa antava."
http://www.12.fi/2005/09/17/varallisuusvero.htm


Varallisuusveron poiston yhteydessä 12 kirjoitti keskiviikkona 2005-0
9-28 jutussa Aakkosjärjestyksessä toisiinsa kietoutuvaa moskaa:

"Varallisuusveron tuotto on liikkunut viime vuosina sadan miljoonan euron yläpuolella. Esimerkiksi vuonna 2003 varallisuusveroa kilahti valtion kirstuun noin 123 miljoonaa euroa. Varallisuusverotilastojen kärjestä löytyvät muun muassa Sanoma -WSOY:n suuromistajien Aatos Erkon ja Rafaela Seppälän, Sammon pääomistajan Björn Wahlroosin, Onninen-konsernin pääomistajan Anja Toivanen-Koiviston ja Lemminkäisen omistajiin kuuluvan Erkki J. Pentin nimet."
http://www.12.fi/2005/09/28/optiotjahuomio.htm

Tässä siis joitakin sirpaleita. Ympäristöä, sille, miten joku erityisesti vaurastui. Taisi käydä niin, että Björn Wahlroos onnistui ostamaan Sypiltä tai Unitakselta tai tähän liittyvältä jonkun pankin pikkuisen osan tehtyään tietenkin ensin hyvät palvelukset emoyhtiölle. Tämän osasen Björn Wahlroos onnistui myymään Postipankille tai Leonialle tai tähän liittyvälle saaden maksuksi kaksi prosenttia entisen valtion pankin, Postipankin tai sen seuraajan oaskkeista. Suunnilleen ehkä näin. Loppu onkin sitten legendaa jo eläessään!

Pääkirjoitus. Lauantai 2006-11-11. 12. Pertti Manninen.

 

 

Ilmoita ilmaiseksi- iIlmoitusssivulle!



Man with a Cut-Out Shadow



12

Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.

12@
hotmail.com




  
12 sunnuntai 2006-11-12.

Kaupunginjohtaja Pajusen jääviys ja Helsingin Sanomat.

Helsingin Sanomat unohtaa kertoa pääkirjoituksessaan KHO:n päätöksestä olennaisen seikan: Kauppakeskuksen laajentamista ja  sitä koskevaa kaavamuutosta oli juuri perusteltu Malmin lentokentälle sijoittuvalla väestönlisäyksellä. Helsingin Sanomat koplaa nyt myös yhteen Malmin lentokenttäkaavan ja Helsingin aluevaatimukset (ryöstöaikeet) antamalla tälle toiminnalle nimen "Helsingin ja Sipoon rajansiirtohanke".


Ensin Helsingin Sanomien pääkirjoitus ja sitten muutamia kommentteja.

Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. KHO löysi riittävän näytön Pajusen jääviydestä. Sunnuntai 2006-11-12. (Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen).

KHO löysi riittävän näytön Pajusen jääviydestä.
Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtajan Jussi Pajusen olisi ollut hyvä muistaa sanonta "varovaisuus on viisautta", kun hän muutama vuosi sitten osallistui yleiskaavan käsittelyyn kaupunginhallituksessa. Korkein hallinto-oikeus katsoi tuoreessa päätöksessään, että nykyinen kaupunginjohtaja oli jäävi, kun kumosi kaupunginvaltuuston päätöksen, joka koski Malmin lentokentän osuutta yleiskaavassa.

Malmin lentoaseman ystävät ry valitti kaupunginvaltuuston päätöksestä, jolla kolme vuotta sitten hyväksyttiin Helsingin yleiskaava 2002. Kaavassa on mukana Malmin lentokenttäalue, joka on osoitettu pääosin pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Kaavan valmistelun aikaan oli vireillä myös Malmin kauppakeskuksen laajennushanke.

Pajunen oli asian käsittelyn aikaan paitsi kaupunginhallituksen puheenjohtaja myös Kiinteistö Oy Malmin Novan hallituksen puheenjohtaja. Yleiskaavaesityksen mukaan kentän kaavoittaminen asuinalueeksi vahvistaa Malmin aluekeskusta, sen palveluja ja vetovoimaa. Valittajien mukaan lentokentän alueelle suunnitellun asuinalueen rakentamisella on merkittävä vaikutus kauppakeskuksessa toimivien yritysten liikevaihtoon ja samalla kiinteistöyhtiön saamiin vuokratuloihin.

KHO otti päätöksenteossaan huomioon myös Novan liiketoiminnasta saadun selvityksen, jonka mukaan yhtiön toiminnan kannalta on ollut huomattavaa taloudellista merkitystä, millaiseksi Malmin lentokentän maankäyttö osoitetaan.

On aika luonnollista uskoa, että kauppakeskus hyötyy noin kilometrin päähän tulevasta uudesta isosta asuinalueesta. KHO katsookin, että kiinteistöyhtiön hallituksen puheenjohtajana Pajusen olisi pitänyt jäävätä itsensä, kun yleiskaavaa käsiteltiin kaupunginhallituksessa. Kun hän ei niin tehnyt, valtuuston myöhempi päätös oli oikeuden mielestä virheellinen ja KHO kumosi sen Malmin lentokenttää koskevalta osalta.

Hallintomenettelylain tulkinta ei ollut tuomioistuimille kovin helppoa, Helsingin hallinto-oikeus katsoi, että Pajuselle ja yhtiölle, joiden toiminnassa hän on mukana, ei kaupunginhallituksen ja valtuuston päätöksistä ole hyötyä. KHO:kaan ei ollut yksimielinen, vaan jääviyspäätös hyväksyttiin äänin 6-2. Vähemmistön mielestä kaava-asia liittyi kaupungin asuntotuotantoon, eikä Pajunen siksi ollut esteellinen osallistumaan yleiskaavan valmisteluun.

Korkein hallinto-oikeus on sanonut viimeisen sanan, ja siihen on tyytyminen. Päätöksen merkitys ratkeaa vasta sitten, kun Malmin lentokentän tulevaisuus sekä Helsingin ja Sipoon rajansiirtohanke ratkeavat. Lopputuloksena voi hyvinkin olla, että Helsinki ei tarvitse kiisteltyä lentokenttäaluetta asumiseen, vaan kenttä jää nykyisille sijoilleen.

Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. KHO löysi riittävän näytön Pajusen jääviydestä. Sunnuntai 2006-11-12. (Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen).


Helsingin Sanomilla on ollut käytettävissään KHO:n päätös. Tämä kirjoitus perustuu päätöksestä kirjoitettuihin uutisiin ja lehtijuttuihin.

Helsingin Sanomat unohtaa kertoa pääkirjoituksessaan KHO:n päätöksestä olennaisen seikan: Kauppakeskuksen laajentamista ja  sitä koskevaa kaavamuutosta oli juuri perusteltu Malmin lentokentälle sijoittuvalla väestönlisäyksellä.

Tämä unohtunut puoli asiasta on tuotu esille HBL:ssä, Hufvudstadsbladetissa keskiviikkona 2006-11-08 seuraavin sanoin: Etusivulla: "Pajunens problem berodde pä att han var styrelseordförande för bäde Edvard Pajunen och Malmin Nova. Bolagen är delägare i Malms köpcentrum. Man hade nyligen anhållit om rätt att bygga ut med ökat kundunderlag som motivering." Uutisessa: "Bolaget hade tidigare anhållit om planeändring för att få utvidga köpcentret just med motiveringen att befolkningsunderlaget i Malm skulle bli större."

Lisäksi  Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa jätetään kertomatta, että Jussi Pajunen oli käsitellyt  ja päättänyt asiasta, Helsingin yleiskaavasta 2002, myös valtuutettuna kaupunginvaltuustossa.

Helsingin Sanomien pääkirjoitus-hyväksyminen Helsingin maaryöstöön alkoi konkreettisesti torstaina 2006-06-22 "Helsingin alueliitosesitys on tyly mutta perusteltu".

Nyt tässä pääkirjoituksessa 2006-11-12 "KHO löysi riittävän näytön Pajusen jääviydestä" tästä alueliitosesityksestä käytetään hiukan, ehkä aika paljonkin, huvittavaa nimeä: "Helsingin ja Sipoon rajansiirtohanke".

Jostain kumman syystä pääkirjoituksen kirjoittaja ei ole lukenut omaa lehteäänkään. Ei tämä hanke ole Sipoosta vaan perseestä lähtöisin.


Linkkejä aikaisempaan Nettisanomien kirjoitteluun:

Pääkirjoitus. Jääviys on itse huomattava.
http://www.12.fi/2006/11/11/etusivu.html#jaaviys

Suuri maartyöstö 4. Sipoo. Muutama kymmen artikkelia aikajärjestyksessä, joka paljastaa mielenkiintoisia yhteyksiä.
http://www.12.fi/2006/11/11/etusivu.html#suurimaaryosto4

Lista Helsingin aluevaatimuksiin liittyvistä satunnaisista kirjoituksista.
http://www.12.fi/2006/10/13/etusivu.html#listahelsingin

Sunnuntai 2006-11-12. Pääkirjoitus. 12. Pertti Manninen.

Liite.

Keskisuomalainen maaryöstö ja jääviys yleisemminkin: "
Oulussa ministeri Suvi Linden kaatui viheriölle. Jyväskylässä on pistetty vieläkin paremmaksi: kaupunginjohtaja Pekka Kettunen ja kumppanit kaavoittavat golf-kenttää yksityisten maille maanomistajien vastustuksesta välittämättä. Golf-sokeutta Suomen maassa.
http://www.12.fi/2002/05/30/golfsokeuttasuomessa.htm

Jyväskylän hanke hankkia pakolla maata golf-kenttää varten:  Suomalainen sosialisointi Jyväskylässä. Kaavaryöstö etenee. Raportti Itsenäisyyspäivän aattona 2002.
http://www.12.fi/2002/12/05/etusivu.htm


Jyväskylän ex-kaupunginjohtaja Pekka Kettusen erorahajupakka:  
Pekka Kettunen ja potkut.
 http://www.12.fi/2004/08/03/kettunen.htm

Pekka Kettusen erorahajupakan jatko-osa: "Saivarteleva hallinto-oikeus." Keskisuomalainen. Päätoimittaja Erkki Laatikainen. 12: Pekka Kettunen - Paska ei pöyhien parane.
http://www.12.fi/2005/04/05/etusivu.htm

 

Ilmoita ilmaiseksi- iIlmoitusssivulle!



Man with a Cut-Out Shadow



12

Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.

12@
hotmail.com



  
  
12 torstai 2006-11-09.

Pääkirjoitus. Jääviys on itse huomattava.

Mietteitä juridisesta ja eettisestä jääviydestä yksilön ja yhtiön tai konsernin kannalta. Esimerkkeinä Suvi Lindén, Jussi Pajunen, SanomaWSOY, Helsingin Sanomat ja Keskisuomalainen.


Jääviys ei ole rikos, se on olosuhde, joka on itse huomattava ja jos ei huomaa, niin päätös, jota on ollut tekemässä, mitätöidään, kun jääviys on todettu jossain oikeudessa. Näin juridisesti. Etiikka on sitten toinen juttu. Päätöksentekijän pitäisi olla niin korkealla tasolla, että itse huomaisi olevansa jäävi päättäessään jostakin asiasta.

Ministeri Suvi Linden joutui eroamaan päättäessään golf-avustuksesta kentälle, josta itse tai ainakin sukulaiset omistivat golf-osakkeita. Hän sai mennä. Asiasta lyhyt kommentti Nettisanomissa torstaina 2002-05-30:

 "Jääviys on itse huomattava. Ministeri Suvi Lindén oli irti arkielämän käytännöllisistä toimista. Mikäli ministeri Suvi Linden oli todella tietämätön jääviyden olemassaolosta päätöksenteossa ja myönsi itsensä ja lähisukulaistensa omistamalle golf-kentälle miljoonan markan avustuksen, selitykseksi voi vain tarjota arkielämästä vieraantumista ja oligarkiassa viihtymistä. Tähän viittaa kyllä sekin, että hän aluksi valehteli saamansa vaalirahoituksen oululaiselta osuuskauppa Arinalta. Tällaisen ministerin joutikin mennä muihin maisemiin."  http://www.12.fi/2002/05/30/jaaviys.htm


Nyt "Korkein hallinto-oikeus kumosi Helsingin yleiskaavan 2002 Malmin lentokentän osalta. KHO:n mukaan Helsingin nykyinen kaupungin johtaja Jussi Pajunen oli 2002 esteellinen käsittelemään yleiskaavaa. Asiaa valtuustossa ja kaupunginhallituksessa valmistellut Pajunen toimi hallituksen puheenjohtajana yhtiössä, jonka KHO katsoi hyötyvän yleiskaavaratkaisusta. Pajusta päätös hämmentää." Helsingin Sanomat keskiviikkona 2006-11-08 pääuutissivulla aika vaatimattomasti.

Samalla lailla oli aikoinaan ministeri Suvi Lindén hämmentynyt ja todisteli kovasti, ettei ollut tehnyt mitään väärää. Oikeuskansleri ei nähnyt mitään väärää itse avustuksessa juridiselta kannalta. Etiikan  ministeri Lindén näytti kuitenkin unohtaneen.

Kun Jussi Pajusta oltiin juuri valitsemassa kaupungin johtajan virkaan 12 kirjoitti Pajusesta näin:

"Tiistai 2005-03-29. 12. "Katso miten piiri pyörii hummerit kun siinä hyörii". Pertti Manninen. "Katso miten piiri pyörii hummerit kun siinä hyörii".Helsinki. Tämä tunneli tässä Eduskuntatalon ja Sanomatalon edessä on paljon vartija. Rakennetaanko se niin, että SanomaWSOY saa maksimaalisen hyödyn ovelasta optiostaan  - päätetäänkö kylmästi tämän hetkellisen huuman takia jättää tulevaisuuden varaus tekemättä? Kauppalehti. Presso toi asian sentään edes kunnolla esille  lauantaina 19. maaliskuuta 2005. Hiukan selvennystä: Outo ovela optio tarkoittaa sitä, että SanomaWSOY esiintyy julkaisuissaan ikään kuin lisärakennus olisi läpihuutojuttu. Virkamiehet niin valtion kuin kaupungin puolelta ovat olleet koko ajan myötävaikuttamassa Sanomatalo 2:n rakentamismahdollisuuksiin. Rakennusoikeutta löytyy kummasti lisää kaupungin tarpeisiin ja tuleva (?) kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on ollut jo vuosia Sanomatalo 2:n innokas kannattaja. Hänellä tai hänen omistamallaan yhtiöllä on maita Malmin lentokentän kupeessa ja lentokentän siirtäminen tuo hänelle jättipotin. Helsingin Sanomat kannatti kylmän viileästi kentän siirtämistä. Asioitahan ei tietenkään ole koplattu yhteen, mutta kivasti molempien hankkeiden lopputulos hyödyttää pyrkimyksiä rikastumiseen."  http://www.12.fi/2005/03/29/pressosanoma.html


Ja valinnan tapahduttua näin:

 "Keskiviikko 2005-03-30. 12. Pääkirjoitus. "Asuntoja! Kyllä. 3. Rehellinen. Luotettava. Aikaansaava. Jussi Pajunen. Helsingin Liberaalit. Itsenäinen liberaali." Pertti Manninen. Kokoomuslainen Jussi Pajunen valittiin tänään keskiviikkona 30.03.2005 alkuillasta Helsingin uudeksi kaupunginjohtajaksi 01.06.2005 alkaen  Kokoomuksen, SDP:n ja Vihreiden tekemän ennakkosopimuksen mukaisesti.  Jussi Pajunen seuraa tehtävässään kokoomuslaista Eva-Riitta Siitosta, joka aikoinaan voitti äärimmäisen niukasti SDP:n ehdokkaan nykyisen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpisen. Silloin kokous venyi yli puolenyön ja tulos oli loppuun asti epävarma.  Silloinkin oli ennakkosopimus. Sopimuksen mukaan Pekka Korpinen piti valittaman, mutta sopimus oli hölmö, koska sopijilta puuttui yksi ääni ja niin Eva-Riitta Siitonen tuli valituksi. Tässä 1980-luvun (luulen niin) arkistokuvassa Jussi Pajunen on ehdokkaana vielä liberaalien listoilla ja vaatii   Asuntoja! Kyllä.  Vaatimus on aina ajankohtainen. Heti valintansa jälkeen uutisstudioon kiidätettynä hän MTV3:n Kymmenen uutisissa  vieritti Helsingin kymmenen vuoden asuntorakentamiskurjuuden syyksi Vuosaaren sataman rakentamisen viivästymisen. Lisäksi hän kaipasi ensimmäisenä tärkeimpänä asiana seudullista yhteistyötä. Haastattelu oli laadittu niin, että väliin näytettiin koululaisten ja vanhempien mielenosoitusta Roihuvuoressa, jossa koulu aiotaan lakkauttaa. Lapsiakin haastateltiin. Riittää  tässä uudella kaupunginjohtajalla tehtäviä kaikilla saroilla. Asuntorakentamisen suhteen saa nähdä muuttuuko mikään. Niin kauan kuin ihmisten perustarpeiden tyydyttäminen on bisneksen varassa voi kurjuuden ennustaa jatkuvan. Niin kauan kuin rakentamisessa voidellaan erilaisia intressejä voi kurjuuden ennustaa jatkuvan. Ja niin kauan kuin korruptio ja kähmintä näillä alueilla tuottaa hyvin voi kurjuuden ennustaa jatkuvan. Jussi Pajusella on ihan omiakin intressejä. Malmin lentokentän rakentaminen asuntoalueeksi hyödyttää aivan suoraan hänen ja sukulaistensa omistuksia ja hyvinvointeja. Toivottavasti Jussi Pajunen haluaa jäädä historiaan muuna kuin tahdottomana marionettina ja oman edun tavoittelijana. Seitsemässä vuodessa kyllä ehtii jotakin, jos vain näkemystä ja inhimillisyyttä piisaa.  Niinkuin silloin 80- luvulla: Rehellinen. Luotettava. Aikaansaava. Jussi Pajunen." http://www.12.fi/2005/03/30/etusivu.htm


Ja vuoden lopussa hän antoi sitten seuraavan haastattelun:

"Maanantai 2005-12-12. Kirkko & kaupunki. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen: "Pitää haluta olla oikeudenmukainen". Tommi Sarlin. 

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen: ”Pitää haluta olla oikeudenmukainen” Jussi Pajusen toimintamalli on, että itseään pitää pystyä katsomaan työpäivän jälkeen peilistä silmiin. Oikeudenmukaisuus, ihmisläheisyys, tasapainoisuus, vapaus. Komealta kuulostaa niiden arvojen lista, joita kaupunginjohtaja Jussi Pajunen haluaa työssään tavoitella. Omien eettisten periaatteiden tulee hänen mukaansa olla mietitty mahdollisimman pitkälle, kun päättää resurssien jakamisesta kaupungin johdossa. – Päätöstenteon jälkeen tulee pystyä elämään paitsi päätösten myös itsensä kanssa, Pajunen sanoo kaupungintalolla tilavassa työhuoneessaan." http://www.12.fi/2006/07/12/etusivu.htm#pitaakuva

HBL Hufvudstadsbladet kertoi asiasta näin keskiviikkona 2006-11-08:

"HFD PRICKADE PAJUNEN. Generalplanen gäller inte Malms flygfält. Jussi Pajunen var jävig att delta i beslutet då Malms flygfält planerades, säger HFD. Beslutet tog de flesta beslutsfattare i Helsingfors på sängen i går. ... Nuvarande borgmästare Jussi Pajunen (saml) var ordförande för stadsstyrelsen då förslaget till generalplan behandlades i styrelse och fullmäktige. HFD säger nu klart ut att Pajunen var jävig. Han var nämligen styrelseordförande för fastighetsbolaget Malmin Nova som är delägare i köpcent­ret i Malm. Bolaget hade tidigare anhållit om planeändring för att få utvidga köpcentret just med motiveringen att befolkningsunderlaget i Malm skulle bli större. ...
– I och med generalplanen har bolaget kunnat vänta speciella fördelar. Därmed har Jussi Pajunen som ordförande i Malmin Novas styrelse varit jävig att delta i generalplanebeslutet i egenskap av stadsstyrelsemedlem, sägs i HFD:s utslag." HBL Hufvudstadsbladet. Camilla Berggren.

Uutisen mukaan silloinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja  Jussi Pajunen osallistui asiankäsittelyyn ja päätöksentekoon kaupunginhallituksessa ja valtuustossa. Hän oli kysynyt asiaa kaupungin lakimiehiltä ja luottanut saamaansa vastaukseen, ettei ollut jäävi. Mutta elämässä ei aina kannata luottaa asiantuntijoiden sanaan, vaan itsekin on syytä pohtia päätöksen tekoa niin juridiselta kuin eettiseltäkin kannalta. Pajunen ei näemmä pohtinut tarpeeksi ja sai nyt kielteistä huomiota osakseen, kun kysymys on kuitenkin omasta arvostelukyvystä.

Edellä on jo ohimennen sivuttu eettistä jääviyttä. Tämä korostuu nimenomaan tapauksissa, jossa ollaan omalla asialla, eikä siitä kerrota. Surullinen esimerkki tästä on SanomaWSOY:n Helsingin Sanomien pyrkimykset saada toinenkin tontti Eduskuntatalon edestä ja pyrkimyksistä kirjoittaminen lehdessä. Kysymys oli Konsernin etiikasta asiakkaitaan, lukijoitaan kohtaan.

Tätä asiaa 12 pohti useaan otteeseen ja tässä ehkä ensimmäinen torstaina 1999-12-16:

"Pertti Manninen: Eikö kukaan uskalla kertoa Helsingin Sanomille sen jääviydestä kirjoittaa Helsingin keskustan kaavoituksesta? Vastaus kysymykseen? Helsingin Sanomat antaa Ohjeitaan ja Mielipiteitään eräästä Helsingin keskeisestä kaavoituskohteesta Kampin alueella. Sinänsä pääkirjoituksessa olevat asiat ovat kannatettavia, koska niissä pyritään osoittamaan järjetön massiivirakentaminen kaupunkikuvan turmelijaksi. Paljon pahaa on Kampissakin jo tehty ja tuhoamisen pysäyttäminen on ehkä jo liian myöhäistä. Kuvaava esimerkki nykyisen menon hyväksymisestä on kirjoituksen loppulause: "Oikea ratkaisu on jättää Kampintorin länsipäädystä näkymä Fredrikinkadulle ja siirtää jättirakennus nyt ehdotetulle paikalle. Autotalon ja Sähkötalon välinen tontti sopii siihen hyvin. Tontti olisikin aivan liian arvokas pelkästään Kampin metroaseman sisäänkäynniksi." Tällä lauseella Helsingin Sanomat hyväksyy alueen bisnes-slummiutumisen eikä kiinnitä huomiota siihen, että alueen avaruus katoaa vääjäämättömästi. Matalaa tilaa jää liian vähän, jäljelle jää jonkunlainen "hornankattila" yksikerroksine rakennuksineen. Lehti ei puutu ollenkaan joihinkin aikaisempiin päätöksiin, jotka nyt tuottavat satoa. Niihin kuuluu kaupunginjohtaja Pekka Korpisen Finnlines-Vuosaari-sotkut ja -lupaukset, joiden täyttäminen johtaa hirvittävään lopputulokseen. Lehti itse selostaa toisessa jutussa järjetöntä option puolustamistaan, joka johtaa vielä herkemmän alueen, eduskunnan edessä olevan alueen lopulliseen tuhoamiseen ja täyttämiseen. Sinne lykätään konserttitaloa kahteen kerrokseen ja Sanoman laajennusta ja ties mitä. Onko Sanoma-WSOY pistetty ansaan vai onko se mennyt sinne ahneuksissaan vapaaehtoisesti. Joka tapauksessa uusi rakennus ja vielä optiot sitovat Helsingin Sanomien kädet, niin että se on jäävi kirjoittamaan Helsingin keskustan kaava-asioista. Peruuttamaton tulee tapahtumaan. Parasta mitä Sanoma-WSOY voisi tehdä olisi pitää kiinni optiostaan, maksaa ja jättää se käyttämättä ja rakentaa sille aukio, joka voitaisiin aivan hyvin nimetä myöhemmin Aatos Erkon aukioksi. Se oli todellinen kulttuuriteko, jota kiittelisivät useat suomalaiset sukupolvet ja jonka ansiosta varmasti jäisi Suomen historiaan. 12.fi 17. joulukuuta 1999 Pertti Manninen." http://www.12.fi/1999/12/16/n9920helsinginsanomat.htm#vastaus

Sitten paria vuotta myöhemmin torstaina 2002- 03-14:

"Kansallismaisema vuonna 2010? Kohtaako junalla pääkaupunkiin tuleva tällaisen maiseman 2010? Taustalla pilkottavat Sanomatalo ja Eduskuntatalo. 14.03.02 Pertti Manninen, 12.fi  Kuvannut ja kuvitellut Pertti Manninen. Raha ratkaisee! Rakentamisessa on kysymys niin suurista taloudellisista arvoista, että niihin osallistuminen houkuttelee. Löytyipä lopulta sukupolvi, joka haluaa pistää lihoiksi Helsingin, maan pääkaupungin, kansallismaiseman. Avara näkymä katkaistaan erilaisilla torneilla ja hyvä on! Helsingin Sanomat - jäävi? Helsingin Sanomat on yleisesti puoltanut uutta kaavaa. Joitakin yksityisiä painaviakin vastustuksia on julkaistu. Toisaalta toimitus on julkaissut myös pöyristyttäviä, tarkoitushakuisia lentokoneesta nähtyjä perspektiivikuvia, joissa suunniteltu rakentaminen näyttää hyvin vaatimattomalta. Helsingin Sanomia julkaisee pörssiyhtiö SanomaWSOY. Pörssiyhtiön tehtävänä on tuottaa voittoa omistajilleen ja niinpä lehti on määrätietoisesti unohtanut, että yhtiöllä on optio yhteen uudesta tornista. Jääviys on itse huomattava. Helsingin Sanomat ei ole huomannut. Päinvastoin yhtiöltä palkkaa saavat himaset ja iltasanomaiset ovat repineet vaatteensa, kun ympäristöministeri Satu Hassi on määrännyt ministeriötään tutkimaan kaavan syntyvaiheita. SanomaWSOY:n palvelijat ilmoittavat syvän huolestumisensa siitä, että jos kaavaa ei toteuteta, niin valtiolle aiheutuu tästä suuria kuluja. And so what? Kyllä Suomessa ja Helsingissäkin maata ja ilmaa riittää ilman että kansallismaisema tuhotaan. Pertti Manninen, 12.fi 14.03.2002." http://www.12.fi/2002/03/14/kansallismaisema.htm

Ja vielä paria vuotta myöhemmin torstaina 2004-04-15:

"Vallan väärinkäyttöä. Kaksi esimerkkiä, kuinka Helsingin Sanomat käyttää valtaansa väärin.
Esimerkki 1. & Esimerkki 2. & Loppukommentti. Esimerkki 1. Oma lehmä ojassa eli jääviys kirjoittaa Helsingin keskustan kaavoittamisesta. ”Esteet poistuivat Helsingin Töölönlahden rakentamiselta”. Helsingin Sanomat tiistaina 30. maaliskuuta 2004. Näennäisen selostavassa uutisessa Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä hylätä asemakaavasta tehdyt valitukset, lehti unohtaa kertoa, että sen tai sen julkaisijan SanomaWSOY:n intressit ovat sekoittuneet asiaan mitä syvimmällä tasolla. Helsingin Sanomat on joskus vuosia sitten onnistunut neuvottelemaan epämääräisissä olosuhteissa epämääräisiltä virkamiehiltä, ehkä myös päättäjiltä, option lisärakentamisesta tälle alueelle. Option mukaan lisärakennus olisi yhtä suuri kuin nykyinen Sanomatalo. Uutisessa tästä optiosta ei kerrota yhtään mitään. Lehti on vuosikausia vähätellyt 1800-luvulta peräisin olevien punatiilisten makasiinien kaupunkikuvallista merkitystä ja ei ole juuri kertonut uutisissaan, että sillä on mitä syvin oma intressi asiassa. Tällainen uutisointi on vallan väärinkäyttöä ja lukijoittensa, siis viime kädessä lehteä ylläpitävien Helsingin asukkaiden, iljettävää halveksimista ja tiedotusmotissa pitämistä. Uutisen vieressä on toimittaja Olli Pohjanpalon kommentti-puheenvuoroksi naamioitu uutinen: ”Kaupungilla ei ole enää tontteja Kampin-Töölönlahden alueelta myydä, paitsi yksi Sanoma WSOY:lle.” Lehden julkaisemasta edellä mainitusta jutusta ja edellä mainitusta kommentista, pääsee päätelmään. KAIKKI HELSINGIN KAUPUNGIN MÄÄRÄYSVALLASSA OLEVA RAKENTAMINEN UHRATAAN PYHÄLLE LEHMÄLLE: SANOMAWSOY:LLE JA KAUPUNKILAISTEN KOVASTI HALUAMALLE UUDELLE KESKUSTAN PÄÄKIRJASTOLLE EI TILAA ENÄÄ LÖYDY! Kokonaan toinen juttu on se, että pitääkö alueelle ylipäätään rakentaa yhtään mitään. Tulisiko kansallismaisema jättää koskemattomaksi historialliset makasiinit omalle alkuperäiselle paikalleen paikalleen jättäen ja tasoittaa paikalle vain aukio: Suomen tori. Helsinki. Töölönlahden asemakaava. SanomaWSOY:n laajennus hankkimansa rakentamisoption mahdollistamana. Korkeimman hallinto-oikeuden hyväksymät uudisrakennukset punaisella merkittyinä. 12.fi torstaina 15.04.2004." http://www.12.fi/2004/04/15/helsinginsanomatkaava.htm

Myöhemminhän SanomaWSOY katsoi viisaimmaksi luopua optiotontistaan ja saada takaisin alkuperäistä tehtäväänsä: olla kunnollinen asiakkaitaan, lukijoitaan palveleva tiedonvälittäjä, jonka jääviyttä kirjoittaa asioista ei ainakaan suoralta kädeltä voi osoittaa. Tottakai pörssiyhtiön tärkein tehtävä on tuottaa omistajilleen maksimaalinen voitto, mutta maksimin saavuttamiseksi asiakkaitakin täytyy kunnioittaa. Kovasti se on kuitenkin vaikeaa, koska kaapatessaan Ison Omenan elokuvateatterien vuokrasopimuksen omistamalleen Finnkino Oy:lle, Helsingin Sanomat unohti usein nähdyn lauseen, jossa kerrotaan Helsingin Sanomien kuuluvan samaan konserniin elokuvayhtiön kanssa. Netissä tästä oli maininta, ei paperilehdessä. Ehkä se oli harjoitelma tulevaisuutta varten, jolloin tylsä lause jätetään jutun lopusta pois. Miten sitten on jäävittömän kirjoittamisen laita.

Tähän loppuun muistuma menosta Keski-Suomessa. Parhaillaanhan Keskisuomalainen kirjoittaa Jyväskylän kaupungin uudesta sähkövoimalaitoshankkeesta kovin innokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti, kun Keskisuomalaisen emoyhtiö on menossa sinne vähemmistöosakkaaksi omaisuuttaan kartuttamaan ja nylkemään asukkaita korkeilla sähköhinnoilla. Tähän lopuksi aikaisempi otsikko ja juttu  eräästä toisesta hankkeesta. Keski-Suomen Puhelin Oy:n hävittämisestä pois keskisuomalaisesta omistuksesta ja kaappausta varten perustetusta Fiotele Oy:stä. Siinä kävi köpelösti. Kaappaus epäonnistui, mutta kuitenkin kelvolliset kipurahat tuli, tosin miljoonat taisi mennä Elisa Oyj:lle,  tälle etevämmälle kaappaajalle. 12 kirjoitti tästä torstaina 2000-03-23  ensin Keskisuomalaista lainaten ja sitten kommentin epäonnistuneesta bisneksestä:

"Lehti bisnestensä vartijana. Keskisuomalainen ei jäävää itseään vaikka oli itse mukana pelissä!
Muut lehdet: Keskisuomalainen, pääkirjoitus 24.3.2000. "Markkina-arvon mukaan Fiotelen pitäisi saada noin 30 miljoonaa markkaa eli 1,9 miljoonaa markkaa jokaiselle osakkaalle. Keski-Suomen Puhelimen määräävät tahot haluavat maksaa ainoastaan 1,2 miljoonaa markkaa tai hieman tätä enemmän. Tätä sopii nimittää ahneudeksi. He vetoavat aiempiin sopimuksiin ja unohtavat Fiotelen päätarkoituksen olleen päätäntävallan varjeleminen Keski-Suomessa." Muut lehdet: Keskisuomalainen, pääkirjoitus 24.3.2000.

Kommentti: Joskus bisnes voi mennä päin peetä! Helsingin Puhelin Oyj eli nykyinen Elisa ei voi mitenkään lahjoittaa Keskisuomalaisen haikailemia summia joillekin kerjääjille. Se on yksityinen yhtiö, jonka pitää pitää osakkeenomistajiensa puolta. Jo tällaisten summien haikaileminen osoittaa millaisilla savijaloilla koko kaappausyritys oli ja kun nyt pupu on pöksyssä huudetaan apua. Bisnes mikä bisnes, joskus se voi mennä päin peetä. Ikävä kyllä! Lisäksi järjestely hyväksyttiin yhtiökokouksessa juuri "omin äänin", kun pienosakkaiden valtakirjoja hylättiin kyseenalaisesti ja Keskisuomalainen viivästytti tahallaan pienosakkaiden valtakirjojen keruuilmoitusta! 12.fi ma 27.03.00, pertti manninen." http://www.12.fi/2000/03/23/etusivu.htm

Jääviys tässäkin jutussa mainittiin. Jääviyshän olisi itse huomattava, mutta aikamme on nyt niin itsekäs, että eettiset toimintatavat on heitetty romukoppaan. Milloinkahan Jyväskylän seudun, entisen Jyvässeudun, asukkaat huomaavat, että paikallinen valtalehti kusee heitä silmään?

Näin Suomessa varmaankin kaikkialla, missä paikallinen valtamedia on kadottanut eettisyytensä eikä kerro lukijoilleen omista intresseistään erilaisissa bisneksissä.

Pääkirjoitus. Torstai 2006-11-09. 12. Pertti Manninen.

 

 

Ilmoita ilmaiseksi- iIlmoitusssivulle!



Man with a Cut-Out Shadow



12

Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.

12@
hotmail.com



 

 
12 maanantai 2006-11-06.

 

Saddamin kuolemantuomio ja Yle. Kuka määräsi muuttamaan kommenttien järjestystä? Vasemmassa kuvassa Tv2:n uutislähetys sunnuntaina 2006-11-05 klo 18.03. Myöhemmin illalla klo 21.50 alkaneessa TV2:n uutislähetyksessä kommenttien järjestys oli vaihtunut. Vasemmalla aito kuva ja oikealla siitä muokattu kuva, joka olisi otettu, jos kamera olisi ollut valmiina. Ylessähän molemmat uutislähetykset ovat tallella! Kuvat: Pertti Manninen.

Yle TV2 klo 18.03.
USA:n lippu. "Tämä on hyvä päivä irakilaisille"
EU:n lippu. "Oikeudenkäyntien tulee olla oikeudenmukaisia"
Amnestyn symboli. "Epäoikeudenmukainen oikeudenkäynti"

Yle TV2 klo n. 21.53.
EU:n lippu. "Oikeudenkäyntien tulee olla oikeudenmukaisia"
Amnestyn symboli. "Epäoikeudenmukainen oikeudenkäynti"
USA:n lippu. "Tämä on hyvä päivä irakilaisille"

Pääkirjoitus. Vaikea kuva 2.

Saddamin oikeudenkäyntiin ja sen tulokseen EU:n puheenjohtajamaa Suomi  joutuu jotakin lausumaan. Näin ollen lausahdus
"Oikeudenkäyntien tulee olla oikeudenmukaisia" on paikallaan. Siihen onko näin EU eikä sen puheenjohtajamaa Suomi uskalla sanoa yhtään mitään. Siihen mikä näkökanta tuodaan ensin esille voi jotakin sanoa. Aluksi tuotiin esille valtion televisiossa USA:n näkökanta ensimmäisenä. Muutamaa tuntia myöhemmin EU:n näkökanta. Amnestynkin kannanotto oli ennen USA:n tappamisen hyväksyvää kannanottoa.

Tappaminen on aina väärin ja tappamisen hyväksyminen on armotonta.

Pääkirjoitus. Maanantai 2006-11-06 12. Pertti Manninen

Tässä alempana eripainos torstaina 2003- 04-10 julkaisusta ensimmäisestä Vaikeasta kuvasta.

Monday November 06 2006  Guardian Unlimited
 Saddam sentenced to hang
Bush hails 'milestone' amid EU doubts over legality and timing.
Slideshow: portrait of a dictator
Saddam: a tribute
What happens next?
News blog: Have your say
Special report: Iraq

More on the Saddam verdict
We have forfeited the moral authority to hang Saddam
Comment is free: The verdict is just, but the process by which it has been reached stinks, writes Max Hastings.
Comment is free: Brendan O'Neill
Comment is free: Martin Woollacott
Cartoon: Martin Rowson
Leader: Uncertain justice
FAQ: The trial, the verdict and its timing

Monday November 06 2006  Guardian Unlimited
 

 

Ilmoita ilmaiseksi- iIlmoitusssivulle!



Man with a Cut-Out Shadow



12

Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.

12@
hotmail.com




Tässä alempana eripainos torstaina 2003- 04-10 julkaisusta ensimmäisestä Vaikeasta kuvasta:

"Täytyy valita millä puolella on. Joko on ihanteiden, oikeudenmukaisuuden, isänmaan, moraalin, maailmanmarkkinoiden, hyvinvoinnin, elinkeinoelämän - ja napalmin puolella - tai niiden karkeiden kansojen puolella joita kiinnostavat enemmän puuvillanhinnat ja maa ja oikeus kuin yläluokan oikeudenmukaiset ihanteet." Jan Myrdal 24.07.1966.

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.

192
193
194
 
 
 

Valtauksen merkki. Vaikea kuva 2003. Keskiviikkona 09.04.2003 näimme teeveessä kuinka Saddamin patsas kaadetaan. Näimme kuinka kasvot peitettiin ensin USA:n lipulla ja sitten Irakin lipulla ja näimme lopuksi patsaan romahduksen ja hävittämisen.

Seuraavana päivänä 10.04.2003 vain yhdessä käsiini sattuneista lehdistä oli kuva USA:n lipusta Saddamin kasvoilla: Sanomalehti Kalevassa. Muut tyytyivät näyttämään "vain" patsaan kaatamisen ja hävittämisen. Nämä muut olivat: Dagens Nyheter, Helsingin Sanomat, Iltalehti, Ilta-sanomat ja Keskisuomalainen. Pertti Manninen, 12.fi 10.04.2003.

 
Reuters 10.04.2003. Kaleva. Valtauksen merkki. Yhdysvaltain merijalkaväen sotilas peitti Saddam Husseinin kasvot tähtilipulla Bagdadissa. Hetken kuluttua lippu vaihtui Irakin lipuksi. Seppo Ylönen, Kaleva.
 

Valtauksen merkki. Vaikea kuva 2003. "...vain yhdessä käsiini sattuneista lehdistä oli kuva USA:n lipusta Saddamin kasvoilla: Sanomalehti Kalevassa." Pertti Manninen.
Irakin sota. Valtauksen merkki.Yhdysvaltain merijalkaväen sotilas peitti Saddam Husseinin kasvot tähtilipulla Bagdadissa. Hetken kuluttua lippu vaihtui Irakin lipuksi. Kaleva. Saddamin hallinto on kaadettu. Symboli nurin.Saddam Husseinin kuusimetrinen patsas kaadettiin Bagdadin keskustassa kaupunkilaisten ja amerikkalaisten voimin. Kaleva. Tapahtui keskiviikkona 09.04.2003.
Saddam Husseinin valta kaatui vihdoin Bagdadissa. Yhdysvaltain joukot kaatoivat presidentti Saddam Husseinin kuusimetrisen patsaan Bagdadin keskustassa keskiviikkona. Keskisuomalainen. Amerikkalaisten mukaan Irakin hallitus on vihdoin kukistettu. Keskisuomalainen.
Irakin hirmuhallitsijan metallinen patsas läsähti maahan. Helsingin Sanomat.
Saddamin valta romahti Bagdadissa. Saddamin patsas putoaa maahan Bagdadin keskustassa keskiviikkona. Yhdysvaltain panssaroitu ajoneuvo kiskoi patsaan jalustaltaan. Helsingin Sanomat.
Saddams välde har fallit. Saddamsstatyn pä paradistorget i Bagdad fälldes med amerikansk hjälp. När jättestatyn hade dragits omkull väntade folkets vrede. Irakier med tunga släggor gick lös på statyn och krossade huvudet. Dagens nyheter. Bagdad antautui, mutta missä on Saddam? Liittouman voitonjuhlaa himmensi pelko siitä, missä Saddam on ja voiko hän vielä iskeä takaisin. Ilta-sanomat.
"Diktaattori on poissa." Saddamin mahalasku. Iltalehti.


Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.

192
193
194
 

Torstaina
10.04.2003.


 

 
   
 
  Jan Myrdal 24.07.1966 Aftonbladet.
Suomentanut Auli Tarkka vuonna 1971 suomeksi ilmestyneeseen kirjaan Sanankäyttöä, johon Johan von Bonsdorff ja Auli Tarkka valitsivat artikkelit. Oikeuden voitto eli rehellisin kansa.
  Reuters 10.04.2003. Kaleva.
Valtauksen merkki.
Yhdysvaltain merijalkaväen sotilas peitti Saddam Husseinin kasvot tähtilipulla Bagdadissa. Hetken kuluttua lippu vaihtui Irakin lipuksi. Seppo Ylönen, Kaleva.
 

Tässä ylempänä eripainos torstaina 2003- 04-10 julkaisusta ensimmäisestä Vaikeasta kuvasta.




 12 sunnuntai 2006-11-05

12 sunnuntai 2006-11-05
Optioner i Fortum värda en halv miljard - Optioner i Fortum värda en halv miljard - Kommunernas miljardblunder. Fortumin optioiden arvo puoli miljardia - Fortumin optioiden arvo puoli miljardia - Kuntien miljardinukahdus. Aftonbladet Ekonomi & E24.seLäs! -Lue!    Pääkirjoitus. Rikkaita ja köyhiä. Ahneita ja vaatimattomia ... Lue!

12 sunnuntai 2006-11-05.

"Lihapatojen äärellä". Kuva: Pertti Manninen.

Pääkirjoitus
Rikkaita ja köyhiä. Ahneita ja vaatimattomia. Epäpäteviä virkamiehiä ja ministereitä hyvin palkatuissa suojatyöpaikoissaan. Suojelijana mm. tasavallan presidentti.

Fortumin optiot ovat monella tapaa häikäilemättömät. Talousasiantuntijat ovat moneen kertaan selittäneet, että osakkeiden arvonnousu on johtunut muustakin kuin toimitusjohtaja Mikael Liliuksen tai esim. tiedotusjohtaja Carola Teir-Lehtisen pätevyydestä.

Aikamme häikäilemätöntä ahneutta kuvastaa se, että nämä valtion omaisuuden erityiset jakajat jaksavat puolustaa optioittensa oikeutusta. Kun asiaa yritettiin tutkia ja mahdollisesti kohtuullistaakin, niin tasavallan presidentti Tarja Halonen tuli hätiin ja pysäytti Eduskunnan selvityksen.

Hän menetteli samalla tavalla kuin aikanaan presidentti Mauno Koivisto, kun tämä kutsui oikeuslaitoksen syyttäjät koolle ja antoi "ukaasinsa" talousrikosten syyttämiskynnyksen korkealle nostamiseksi. Hän pelasti silloin ainakin vävypoikansa nimeltään Jari Komulainen ja tietenkin monet sdp:n edustajat Rakennusosakeyhtiö Hakan johdossa. Tällä kertaa presidentti Tarja Halonen pelasti puoluetoverinsa, ministerit maan hallituksessa ja virkamiehet, jotka olivat löperön optio-ohjelman neuvotelleet.

Tähän väliin joitakin katkelmia vuosi sitten julkaistusta pääkirjoituksesta:

"Pääkirjoitus keskiviikkona 28. syyskuuta 2005. Pertti Manninen. Aakkosjärjestyksessä toisiinsa kietoutuvaa moskaa. Ajankohta, Fortum, Helsingin Sanomat, ministerit, optiot, psykopaatit, varallisuusveron poisto ja virkamiehet. (http://www.12.fi/2005/09/28/optiotjahuomio.htm).
 
Ajankohta:
Helsingin Sanomat saa tietenkin valita mistä kirjoittaa, mutta on lukijoiden halveksimista jättää kirjoittamatta varallisuusveron poistosta ja kiinnittää kaikki huomio Fortumin optioihin.

Psykopaatit:
Aftonbladetissa
ruotsalainen kirjailija ja lehden kolumnisti Jan Guillou käytti ökyoptioiden saajista psykopaatit- nimitystä jossain lehtijutussaan jo kuukausia sitten. Kolumnissaan helmikuun sunnuntaina 06.02.2005 “Den växande direktörsklassen blir vår nya adel” hän kertoo Fortumista, toimitusjohtaja Mikael Liliuksesta ja sähkönhinnasta mm. näin:

"Den växande direktörsklassen blir vår nya adel. Elpriserna har ökat med 64 procent sedan 2000 och är högre än någonsin. Under samma period steg vinsten för de tre bolagen Fortum, Sydkraft och Vattenfall från 8 till 19 miljarder. Det finns ett samband." (http://www.aftonbladet.se/vss/nyheter/story/0,2789,599363,00.html)

Ministerit:
Kauppa- ja teollisuusministereinä toimineet Erkki Tuomioja ja Sinikka Mönkäre ovat hyväksyneet ja allekirjoittaneet tai ainakin valtuuttaneet allekirjoittamaan optiot valtion puolesta. Kaikesta hallituksen toiminnasta kantaa vastuun pääministeri, tässä tapauksessa Paavo Lipponen. Varapääministerinä toimi ilmeisesti niihin aikoihin valtiovarainministeri Sauli Niinistö.

Nämä herrathan ovat tunnettuja vastuun pakoilijoita ja ovat uhranneet ministerin toisensa jälkeen pelastaakseen oman nahkansa. Ainakin Arja Alho, Matti Aura ja Olli-Pekka Heinonen ovat saaneet lähteä, jotta oma kuori ei vahingoittuisi.

Virkamiehet:
Kaksi nimeä on tuotu esille: Markku Tapio ja Erkki Virtanen kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Jossain haastattelussa, ilmeisesti Helsingin Sanomissa, toinen kertoi , että jonkinlainen optioleikkuri oli esillä sopimuksia kirjoitettaessa, mutta “se jäi jostain syystä pois”. Sietäisi tutkia tämä leväperäisyys.

Raimo Sailas ja Anne Brunila voivat huokaista helpotuksesta, kun sattuivat olemaan valtiovarainministeriössä. Luurankoja ei sieltä ainakaan vielä ole löytynyt, jos ei nyt oteta lukuun Soneran

Optiot:
Tämä ahneuden ja ryöstämisen ja pimittämisen ilmapiiri on pesiytynyt myös Helsingin SanomienSanomaWSOY:n yhtiökokoukseen optiot yritettiin salakuljettaa. Listalla oli viattomalta kuulostava kohta "Hallituksen valtuuttaminen päättämään osakepääoman korottamisesta"." Ilta-Sanomat. Uutiset. Suomi. Viikon kurssit. Siniset silmät. Jarmo Leppiniemi -kolumni. Tiistai 13.04.2004. 12 15.04.2004. (http://www.12.fi/2004/04/15/etusivu.htm).

Varallisuusveron poisto:
Kauppalehti Presso julkaisi veron poistoa ylistävän artikkelin lauantaina 24.09.2005 Raha &Valta-osan etusivulla:  “Veron poisto vapauttaa varakkaan”. “Sijoittajalla on pian lupa olla vapautuneesti varakas. Varallisuusvero poistuu vuoden 2006 alussa, eikä omaisuutta enää tarvitse näennäisesti minimoida verojen välttämiseksi.” ... "Varallisuusveron tuotto on liikkunut viime vuosina sadan miljoonan euron yläpuolella. Esimerkiksi vuonna 2003 varallisuusveroa kilahti valtion kirstuun noin 123 miljoonaa euroa.

Varallisuusverotilastojen kärjestä löytyvät muun muassa Sanoma -WSOY:n suuromistajien Aatos Erkon ja Rafaela Seppälän, Sammon pääomistajan Björn Wahlroosin, Onninen-konsernin pääomistajan Anja Toivanen-Koiviston ja Lemminkäisen omistajiin kuuluvan Erkki J. Pentin nimet. Tänä vuonna varallisuusveroa kertyy huomattavasti pienempi summa, arviolta 60-70 miljoonaa euroa. Hallitus nosti varallisuusveron alarajan 250 000 euroon verovuoden 2005 alusta ja pienensi samalla alarajan ylimenevästä summasta laskettavan varallisuusveroprosentin 0,8 prosenttiin. Aiemmin varallisuusveron perimisen alaraja oli 185 000 euroa.” Kauppalehti Presso lauantaina 24.09.2005.

Ajankohta:
Fortumin optio-meteli
ajoittui nyt siihen hetkeen, jolloin pitäisi olla käynnissä varallisuus veron poisto-meteli. Näin ei tietenkään ole, sillä tämä kuuluisa kolmen kopla: pääministeri Matti Vanhanen, valtiovarainministeri Antti Kalliomäki ja ympäristöministeri Jan-Erik Enestam yllätti kaikki, tietenkin takapirujen siivittäminä, ja poisti muina miehinä tupon yhteydessä varallisuusveron. Siinä oli eleetöntä gangsterismia parhaimmillaan.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainenkin jotain sopersi kameroiden edessä, ettei se ihan yllätyksenä tullut. Samasta asiasta lausui muuten Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen, että se jouti pois “fiskaalisesti merkityksettömänä".

Tässä teemoja ja henkilöitä sille, miksi köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat ja miksi empaattisuus on heitetty romukoppaan kaikessa toiminnassa. Ryöstämisen ja oman edun kulttuuri on lyönyt läpi koko yhteiskunnan. Perinteisesti inhimillisten ihmistenkin on pakko toimia näin kun heidät siihen pakotetaan. Pakottajat häpeään, tai hirteen jos muu ei auta! Ei tämä meno ole kansakunnan onneksi!
Pääkirjoitus keskiviikkona 28.09.2005. Pertti Manninen.

P.S. Kirjoittamisen jälkeen tutkin illan ohjelmaa Ylen Digi-Teema-kanavalla. Siellä esitetään tänään klo 23.30, siis keskiyöllä, vuonna 1963 valmistunut italialainen elokuva Mondo Cane - Kova maailma. Sama.

Henkilöt esiintymisjärjestyksessä: Heli Paasio, Jan Guillou, Mikael Lilius,  Lundberg,  Erkki Tuomioja, Sinikka Mönkäre, Paavo Lipponen, Sauli Niinistö, Arja Alho, Matti Aura, Olli-Pekka Heinonen, Markku Tapio, Erkki Virtanen, Raimo Sailas, Anne Brunila, Rauno Puolimatka,  Aatos Erkko, Rafaela Seppälä, Björn Wahlroos, Anja Toivanen-Koivisto, Erkki J. Pentti,  Matti Vanhanen, Antti Kalliomäki, Jan-Erik Enestam, Lauri Ihalainen ja Erkki Liikanen.

Lue myös!
Omistajan vastuu.
Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö.
"Hallituksessa on ollut molempien päähallituspuolueiden puheenjohtajat, joten hupeloinnilla on korkein mahdollinen tuki takanaan." 12 torstaina 06.09.2001. (http://www.12.fi/2001/09/06/omistajalipponen.htm)".

Näin siis vuosi sitten. Mitä tähän nyt enää muuta lisäämään kuin, että Helsingin Sanomat toi esille uuden paljastuksen. Nyt on käynyt ilmi, että optioita on annettu sellaisillekin Fortumin johtajille, jotka ovat saaneet potkut tai siirretty toisiin tehtäviin. Siis annettu kannustuspalkkioita jo potkut saaneille.

Eihän tässä ole mitään muuta järkeä kuin, että valtion omaisuuden ryöstö on sallittua. Aikakausi ja päättäjät hyväksyvät tämän. Itse asiassa oman nahkansa pelastaakseen. Vuosi sitten lainatusta pääkirjoituksesta voi lukea ohjeen, miten leväperäisiä päättäjiä pitäisi kohdella:

"Toinen näistä kaverin tai toverin uhraajista sai hyvän viran Euroopasta ja pyrkii nyt presidentiksi ja toinen lämmittelee eduskunnan puhemiehenä odottaen itse säätämäänsä jättieläkettä. Voisiko ajatella, että myös ex-pääministeri Paavo Lipponen kaiken Soneran ja nyt Fortumin jälkeen joutuisi tekemisistään vastuuseen ja alennettaisiin tavalliseksi kansanedustajaksi tavallista kansanedustajan eläkettä nostamaan? Voi tietenkin ajatella ja kysyä, mutta eihän tämä mafia-verkosto toveriaan hylkää!" 12 keskiviikkona 2005- 08-28.

Vuosi sitten julkaistu pääkirjoitus kokonaisuudessaan liitteenä myös tämän sivun lopussa. Hissillä alas!

Lopuksi hiukan lainauksia Helsingin Sanomien ansiokkaasta, tosin aika hienovaraisesti ministerejä kohtelevasta kolumnista lauantailta 2006-11-04: Helsingin Sanomat. Talous. Näkökulma. Jyri Raivio.Fortum-skandaalien yhteiset nimittäjät.

"Päättyneen viikon suuri mediasirkus, verotietojen julkistaminen, paljasti jälleen yhden Fortumin palkitsemis- ja kannustinjärjestelmään liittyvän skandaalin. Se on miljoonaoptioiden myöntäminen jo aikoja sitten paikkansa jättäneille tai potkut saaneille johtajille . Puhuminen kannustinpalkkioista on rienausta, jos niitä jaellaan miljoonatolkulla jo kaksi vuotta aiemmin yhtiöstä lähteneille tai ns. linjaorganisaatiosta neuvonantajiksi siirtyneille johtajille."

Toinen katkelma: "... ällistelty useana viime vuonna Fortumin johdon jättimäisiä optioita. Yritysjohto ja sen palkitsemiseen erikoistuneet konsultit ovat vieneet, omistajaohjaus on vikissyt. "Ei koskaan enää", ovat omistajaa eli meitä kaikkia edustavat ministerit ja muut poliitikot vakuuttaneet jokaisen uuden skandaalin jälkeen. Ministerit kuitenkin vaihtuvat. Mönkäreet, Tuomiojat, Kalliomäet ja Pekkariset ovat pätkätyöläisiä, joiden on hyvin vaikea perehtyä monimutkaisten kannustinjärjestelmien saloihin."

"Yksi sen sijaan on säilynyt, Fortumin isännän, kauppa ja teollisuusministeriön eli ktm:n korkein virkamiesjohto. Kansliapäällikkö Erkki Virtasen ja omistajapolitiikan yksikön johtajan Markku Tapion olisi pitänyt vahtia poliittisten isäntiensä puolesta sitä, ettei valtionyhtiön kannustinjärjestelmissä mennä kohtuuttomuuksiin, joko he eivät ole niin tehneet tai ministerit eivät ole heitä uskoneet."

"Tai ehkä he kaikki uskovat sitkeästi eläviin väitteisiin, joiden mukaan yrityksen kurssinousun perusteella myönnettävät optiotulot eivät ole keneltäkään pois."

Tässä siis oli joitakin katkelmia kirjoituksesta lauantailta 2006-11-04: Helsingin Sanomat. Talous. Näkökulma. Jyri Raivio. Fortum-skandaalien yhteiset nimittäjät.

Ihan hiukan huomautuksena. Eihän niihin kaikkiin kannustinjärjestelmän saloihin tarvitsisikaan tutustua, kun ihan terveellä maalais- tai kaupunkilaisjärjellä liittäisi niihin yhden kaikkea myöhempää kromeluudia leikkaavan pykälän numero yksi: "Kannustin- ja optio-ohjelman tuottama tulo ei saa vuotta kohden ylittää vuosipalkkaa ja piste."

Käyttäköön kannustettu tämän ylimääräisen tulon vuosittain sitten ihan miten hyvänsä, ostakoon vaikka yhtiönsä osakkeita ja rikastukoon sitten vaikka kuinka. Riski on kuitenkin sijoittajan. Tässä se pieni ero.

Lopuksi: Jonkun ministerin Sinikka Mönkäreen tai Leena Luhtasen mieskin oli Fortumin optioiden saajien joukossa. Asia on kuitenkin syytä tarkistaa jottei tulisi levitettyä väärää tietoa.
seikkailuja ja vihreää valoa menneille hulluille miljarditappioille. Luulisi kyseisen ministeriön olevan nimensä mukaisesti jonkinlaisessa vastuussa valtion varoista!" omistajayhtiöönkin ainakin seuraavasta päätellen: ”




Fortumin optiot ovat herättäneet mielenkiintoa myös Ruotsissa. Tässä muutamia otsikoita ja linkkejä E24.se:stä:
Optioner i Fortum  värda en halv miljard
(http://www.e24.se/dynamiskt/nyheter/did_13995340.asp)
Fortums omtalade optionsprogram upphör
(http://www.e24.se/dynamiskt/nyheter/did_13995350.asp)
Här hamnar dina elpengar
(http://www.e24.se/dynamiskt/samhallsekonomi/did_13890405.asp)
Kommunernas miljardblunder
(http://www.e24.se/dynamiskt/nyheter/did_13992251.asp)
Tyskt kol räddar Vattenfalls vinst
(http://www.e24.se/dynamiskt/nyheter/did_13973356.asp).

Artikkelit ovat myös liitteenä tämän sivun alimmaisena. Liite!

Suomessakin monet kunnat hupeloivat rahansa myydessään sähköyhtiönsä osakkeet ruotsalaiselle Vattenfallille. Nyt saa lukea siitä, että ruotsalaiset ovat katkeria, kun kunnat ovat myyneet omistamansa sähköyhtiöt Fortumille Ruotsissa. Ja pian kunnat ovat katkeria Suomessa.

Tulee mieleen ajatus, että johtajat molemmin puolin lahtea ovat olleet hyvässä yhteisymmärryksessä. Ostetaan naapurimaasta, niin voidaan pitää sähkönhinta halutussa, eikä tulisi niin kovia vaatimuksia enemmistöosakkaalta hinnan kurissa pitämiseksi.

Keski-Suomessa ainakin kymmenen kunnan omistama sähköyhtiö Keski-Suomen Valo Oy myytiin Vattenfallille. Osa kunnista säilytti ehkä rahat jotenkin, mutta osa, esim. Laukaa hupeloi ne samantien. Noin 42 miljoonan markan potti hurahti hetkessä yleisiin menoihin, mitä nyt 5 miljoonaa markkaa Jyväskylänseudun kehittämisyhtiö Oy:hyn elinkeinojen kehittämiseksi. Kyläkouluja ja lukio Lievestuoreella lakkautetaan (ilmeisesti). Vanhusten hoitoon ja omaishoitajille tarvittaisiin lisää resursseja jne.

Ja asukkaat maksavat nyt sitten huikeasti nousseita sähkölaskujaan ja entinen kunnanhallituksen tai kunnanvaltuuston puheenjohtaja, nykyinen maakuntahallituksen tai jonkun sellaisen puheenjohtaja halajaa eduskuntaan päätöksiä tekemään, ehkä hiukan viisaampana.

Pääkirjoitus. Sunnuntai 2006-11-04. 12. Pertti Manninen.

Tämän pääkirjoituksen alkuun!

 

Ilmoita ilmaiseksi- iIlmoitusssivulle!



Man with a Cut-Out Shadow



12

Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.

12@
hotmail.com




 
12 keskiviikko 2006-11-01
 Kurssilaiset  kulkemassa geokätkölle.

Geokätkentä: sekoitus urheilua ja teknologiaa  
Teksti ja kuvat Heidi Heikkilä.  

"Geokätkentä on saanut alkunsa Yhdysvalloista. 2000-luvulla digitaaliteknologian myötä lasten aarteenetsintäleikit ovat muuttuneet maailmanlaajuisiksi aarteenmetsästyspeleiksi. Tunnetuin niistä on aikuisten ja lasten yhteinen viihde - geokätkentä.  Geokätkentä (englanniksi geocaching) on GPS-satelliittipaikantimen avulla kätköjen piilottamista ja etsintää erilaisissa maastoissa." 


Turun Kakskerran Harjattulassa sijaitsevassa Paasikivi-Opistossa alkoi elokuun puolessa välissä Geokätkentä uusi urheilupeli ja virtuaaliyhteisöt osana peliä -kurssi, jonka vetäjänä toimi Pirita Ihamäki. Olin itse mukana tuolla mielenkiintoisella kurssilla, jossa Ihamäki kertoi hyvin kattavasti geokätkennästä. Kurssiin osallistujia oli vain viisi, ja me kurssilaiset teimme neljä kätköä Paasikivi-Opiston ympäristöön GIS-paikkatietotapahtumaa varten. Minun tehtäväni oli kirjoittaa tämä lehtiartikkeli, jonka esittelin tuossa tapahtumassa.

Kurssilaiset opettivat GPS-satelliittipaikantimen käyttöä tapahtumaan kutsutuille henkilöille. Kuljimme ryhmässä geokätköjä etsien. Huonon sään takia kävimme vain kahdella geokätköllä. Kurssilla jokaisen piti luoda käyttäjätunnus geokätkennän viralliseen sivustoon (www.geocaching.com), jotta pystyimme keskustelemaan Groundspeak forumilla geokätkentää harrastavien henkilöiden kanssa. Geokätköjen suunnitteleminen oli hauskaa ja luonnossa oli kiva liikkua.
       
Geokätkentä on saanut alkunsa Yhdysvalloista. 2000-luvulla digitaaliteknologian myötä lasten aarteenetsintäleikit ovat muuttuneet maailmanlaajuisiksi aarteenmetsästyspeleiksi. Tunnetuin niistä on aikuisten ja lasten yhteinen viihde - geokätkentä.  Geokätkentä (englanniksi geocaching) on GPS-satelliittipaikantimen avulla kätköjen piilottamista ja etsintää erilaisissa maastoissa. Kätköjen kordinaatit ovat löydettävissä geokätkennän viralliselta sivustolta, joka perustettiin vuoden 2000 aikana.

Lähtiessään etsimään kätköjä geokätkennän harrastaja käy läpi geokätkennän virallisen sivuston kätkövalikoimaa ja valitsee sieltä sijainniltaan sopivan paikan. Seuraavaksi geokätköilijä naputtaa koordinaatit GPS-paikantimeen, ja sen jälkeen hän voi lähteä etsimään kätköjä. Etsinnän kohde eli geokätkö, on yleensä pakasterasia, joka sisältää geokätkötiedotteen, logikirjan löydön todentamista varten ja pieniä aarteita, esimerkiksi geokolikoita ja pehmoleluja.

Kätköilijän kuuluu kirjoittaa kätköllä ollessaan muutama sana kätkön vieraskirjaan eli lokikirjaan. Lisäksi hän saa ottaa esineen geokätköstä, mutta vain jos hän vaihtaa tilalle uuden esineen. Palattuaan tietokoneensa äärelle harrastaja ilmoittaa löydöstään ja kokemistaan seikkailuista kätkön kotisivun sähköiseen vieraskirjaan. Jokaisesta löydetystä kätköstä geokätköilijä saa pisteen. Tällöin harrastus voi muuttua kilpailuksi. Geokätkentää voidaan sanoa harrastukseksi silloin kun se on toistuvaa, vapaaehtoista ja mielihyvää tuottavaa.

Geokätkentä sopii kaikenikäisille, ja sitä harrastetaan yksin, pariskunnittain, perheittäin sekä erilaisina ryhminä, esimerkiksi työporukoina. Geokätkennästä voi olla paljon hyötyä kenelle tahansa: siitä saa liikuntaa, sillä voi parantaa sosiaalisia taitojaan, se on yksi tapa pitää hauskaa, sen avulla voi oppia luontokuvausta ja tutustua mihin tahansa ympäristöön.

GPS-satelliittipaikantimen käytön oppii geokätkentää harrastettaessa tai ihan vain geokätkentää kokeillakseenkin. GPS-paikantimen käytön oppimisesta on hyötyä esimerkiksi silloin kun lähtee autolla ajamaan tuntemattomia teitä.  Geokätkennässä voi kokeilla omia rajojaan, niin fyysisiä kuin älyllisiäkin. Hyvää kuntoa tarvitaan esimerkiksi silloin, kun pitäisi kiivetä kalliota pitkin kätkön luo. Älykkyyttä geokätkennässä tarvitaan, koska geokätkö voi sisältää hankalan tehtävän.

Kätköjen vaikeusaste on yhdestä tähdestä viiteen tähteen, joista yksi tarkoittaa hyvin helppoa ja viisi hyvin vaikeaa. Vaikeusaste määritellään kätkön sijainnin, reitin maaston sekä kätkön tehtävien mukaan. Koska geokätkennän harrastajia on monenlaisia ja geokätkentäharrastus on monitahoinen, kätköjä tarvitaan peruskätköistä vaikeisiin vedenalaisiin kätköihin asti. Joillakin geokätköpaikoilla halutaan jakaa paikkakokemus maailmanlaajuisesti muiden harrastajien kanssa.
 
Pirita Ihamäki on tehnyt geokätkentäharrastajista kuusi profiililuokitusta: teknofriikit, trendiharrastajat, liikunnalliset luontoaktivistit, urbaanit kätköpongarit, extremekätköilijät ja älykätköilijät.

Teknofriikit ovat innostuneet yhdistämään teknologista osaamistaan geokätkentäharrastukseensa, ja haluavat kokea elämyksiä erilaisissa ympäristöissä. Varsinkin historialliset, kulttuurilliset tai maisemalliset ympäristöt kiinnostavat heitä. Teknologia on heille joka päiväistä, ja heillä on myös geokätkennästä omat kotisivut. He keskustelevat paljon Groundspeak forumilla geokätköä harrastavien kanssa. Heille haasteitten saavuttaminen on tärkeämpää kuin kilpaileminen, kuten kätkön tekeminen kuntaan, jossa ei ole ikinä ollut geokätköä.

Trendiharrastajille liikunta, luonto, ympäristölliset arvot ja teknologia ovat tärkeitä. Harrastuksen tulee olla heidän mielestään trendikästä. He käyttävät teknologisia välineitä päivittäin kuten sähköpostia ja keskustelufoorumeja. Trendiharrastajat kilpailevat itsensä kanssa. Heidän haasteena on kokea erilaisia kätkötyyppejä, ja he kehittävät niitä mielellään myös itse. He ovat hyvin sosiaalisia ja käyvät geokätkentätapahtumissa.

Liikunnallisille luontoaktivisteille luonto on tärkeä, ja he nauttivat siellä liikkumisesta. He pitävät myös matkustamisesta ja haluavat kokea uusia elämyksiä paikoissa, joihin ei tulisi muuten mentyä. Heille on tärkeintä saada geokätkennästä luontoelämyksiä. Heidän haasteena voidaan pitää käymistä Suomen kaikissa niissä kunnissa, joissa on geokätköjä. He keskustelevat paljon Groundspeak forumilla, ja kertovat siellä mielellään kätköilymatkoistaan. He käyvät geokätkentätapahtumissa, koska siellä he kohtaavat samanhenkisiä henkilöitä.

Urbaaneille kätköpongareille luonnon kauniit maisemat eivät ole niin tärkeitä, vaan enemmänkin rakennettu maisema. He pitävät maastollisesti helpoista kätköpaikoista. Heille tärkeintä geokätkentäharrastuksessa on se, että alueella on paljon kätköjä. Lisäksi toinen asia, joka heitä motivoi harrastamaan geokätkentää, on kilpaileminen muiden geokätkeilijöiden kanssa. Heille on tärkeää löytää mahdollisimman monta kätköä. He soveltavat teknologiaa harrastukseensa, ja tekevät erilaisia tilastoja omille kotisivuilleen.  He osallistuvat geokätkentätapahtumiin, ja pitävät pienistä kilpailuista, joita niissä järjestetään.

Extremekätköilijät ovat kiinnostuneita luonnosta ja varsinkin paikoista, joita luonto on muokannut. Heille GPS-paikannin on pelkkä apu-väline. He eivät ole kovin kiinnostuneita teknologiasta. He käyttävät Groundspeakforumia vain sosiaalisena kohtauspaikkana, ja keskustelevat siellä hurjimmista kokemuksistaan. He pitävät kilpailemisesta ja haluavat haastaa muita tekemään kätköjä vaikeisiin paikkoihin. Varsinkin he itse tekevät mielellään kätkön vaikeaan paikkaan.

Älykätköilijät pitävät luonnossa liikkumisesta, mutta tärkeintä heille on vaikeat älylliset haasteet luonnossa. He pitävät teknologisia laitteita hyvinä apuvälineinä, ja kehittelevät mielellään uusia sovelluksia geokätkentäharrastukseen. He pitävät kilpailemisesta, ja tekevät älyllisesti vaikeita kätköjä. He eivät pidä fyysisesti vaativista kätköistä eikä helpot kätköt kiinnosta heitä. Heille geokätkennässä on tärkeää myös sosiaalisuus, ja siksi he järjestävätkin geokätkentätapahtumia tai osallistuvat niihin.
   
Geokätkentää voidaan hyödyntää opetukseen, esimerkiksi matematiikassa tunneilla voidaan laskea satelliittien etäisyyksiä maasta, biologiassa voidaan hyödyntää geokätkentää kasvien ja eläinkunnan sekä muun elollisen oppimisessa. Karttojen lukutaitoa voidaan maantieteessä opiskella geokätkennän avulla kuin myös geologiaa.  Yhdysvalloissa geokätkentää on sovellettu muun muassa opetuskäyttöön. Groundspeak forumilla opettajat keskustelevat, kuinka he ovat hyödyntäneet geokätkentää opetuksessaan.

Teksti ja kuvat Heidi Heikkilä.

 
Kurssilaiset opettelemassa GPS-paikantimen käyttöä.

Tulosta! Tämä artikkeli omalla sivullaan!

 

Ilmoita ilmaiseksi- iIlmoitusssivulle!



Man with a Cut-Out Shadow



12

Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.

12@
hotmail.com



Sivun alkuun!
 
12 tiistai 2006-10-24

Huikea mahdollisuus luovuudelle
 
TV - ohjelmia ja elokuvia voi Suomessa tehdä kuka tahansa tänäpäivänä, ilman Elokuvasäätiön tai TV - kanavien suostumusta. Teosten laatu on parantunut teknologian halpenimisen myötä ja jakelu onnistuu näppärästi internetin kautta, kiitos YouTuben, Google - videon ja vastaavien palveluiden.
 
Ensimmäinen iso läpi murto oli Tamperelainen Star Wreck ja sen innoittamina audiovisuaalisen alan ulkopuolinen tuotanto on räjähtänyt kasvuun. Kun ohjelmien latauskerrat ovat isoja, ei ole ihme että sponsori- ja mainosraha alkaa hakeutua näiden takapihojen Tarantinojen luokse.
 
Aivan juuri tullut ilmiö ovat, kotivideokameradokumentit, jotka ovat käytännössä 2000 - luvun mielipidekirjoituksia. Kuka tahansa voi olla tänäpäivänä Hannu Karpo. Eli tavallinen ihminen lähtee pienin resurssein ottamaan selvää yhteiskunnallisista epäkohdista. Amerikassa kotivideokameradokumentit ovat saavuttaneet suurta suosiota Yes-Menin ja Super size me elokuvien huiman menestysten myötä.
 
Audiovisuaalisen alan pelisäännöt ovat muuttuneet ajat sitten ja portinvartijoiden aika on auttamatta ohi suomalaisen viihteen kentässä. Harmi että elokuvasäätiö etunenässä hukkasi hienon mahdollisuuden.
 
jarno jäppinen
Kotka



Lue myös! 12.fi 1999/03
torstaina elokuun 19. päivänä 1999


Uusi demokratia on täällä nyt!

Suomen perustuslaissa ja hallitusmuodossa itsenäisyytemme aluksi julistettiin ylväästi mielipiteen ja julkaisemisen vapaus kaikille kansalaisille kuuluvaksi perusoikeudeksi.
Historia on välillä kääntänyt kasvonsa tälle ylevyydelle, ja kirjapainoja on tuhottu ja toimittajia vangittu vuosien kuluessa.

Julkaisemisen vapaus on ollut kuitenkin käytännössä teoriaa, sillä painotuotteen tekeminen on ollut sen verran arvokasta puuhaa, ettei siihen kaikilla ole ollut mahdollisuutta. Viimeistään julistaminen on kuitenkin tyssännyt jakelemisen vaikeuteen.
Lehtien yleisönosastot ovat tietenkin arvokkaita väyliä mielipiteen ilmaisuille ja hyvässä lehdessä mielipiteiden runsaus näkyy ja sen annetaan näkyä.
Mutta viime kädessä lehden omistaja päättää, mitä lehdessä julkaistaan ja piste.

Oikein kriittisellä hetkellä sananvapaus horjuu ja kaikkien mielipiteiden ei anneta tulla julkisuuteen.
Hyvänä, tai pikemminkin pahana, esimerkkinä oli EU-äänestystä edeltävä aika, jolloin kriittisten mielipiteiden esittäjien suut tukittiin. Ei julkaistu erimielisten kirjoituksia.
Tähän syntiin lankesi mm. Suomen Päälehti*, joka ajoi Suomea EU:hun kuin käärmettä pyssyyn!
* Helsingin Sanomat

Vasta nyt Uusi demokratia on todellisuutta julkaisemisen ja sanomisen vapaudessa.
Internet on tuonut mahdollisuuden lähes jokaiselle.
Tästä 12 on esimerkki: kerran viikossa mielipiteet esille kaikkien luettaviksi.

Jotta kuitenkin pysyttäisiin maanpinnalla tähän lopuksi kaksi aikaisemmissa numeroissa julkaistua dilemmaa:
Dilemma: Kuinka kirjoittaa sellaisille ihmisille, joilla ei ole välinettä tämän lukemiseen?
Kuinka kirjoittaa sellaisille ihmisille sellaisten ihmisten asioista, joista he eivät välitä? (29.07.99)
Dilemma2: Miten nämä sivut voivat löytyä valtamerestä tai sen pohjalta? (05.08.99)
(12 17.08.99 pm)
http://www.12.fi/1999/08/19/netti1708.htm#uusidemokrati

Pääkirjoitus. Mihin tämä johtaa?

"Eli tavallinen ihminen lähtee pienin resurssein ottamaan selvää yhteiskunnallisista epäkohdista",  Näin Jarno Jäppinen kirjoittaa  vuonna 2006  jutussaan Huikea mahdollisuus luovuudelle kirjoittaessaan jokamiehen mahdollisuuksista tehdä elokuva. 12 totesi seitsemän vuotta sitten vuonna 1999 analogisen asian, mielipiteen kirjoittamisen vapauden  jutussa Uusi demokratia on täällä nyt.

Mihin tämä kaikki johtaa kysyi kuitenkin Croucho Marx jo vuonna 1932 toisessa yhteydessä kuitenkin anarkistisuudessaan kaikkea tarkoittaen.

Pääkirjoitus tiistaina 2006-10-24. Pertti Maninen. 12.

 


Lue myös! Pääkirjoitus. Suomi 2006. "Tulen hulluksi. Mihin tämä johtaa. Mitä saatte tästä?"  Lue!

 

Ilmoita ilmaiseksi- iIlmoitusssivulle!



Man with a Cut-Out Shadow



12

Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.

12@
hotmail.com



      
Sivun alkuun!
 

12 lauantai 2006-10-21
 

Kuva "Naakat lentelevät levottomasti eräänä lokakuun aamuna". Kuva: Pertti Manninen. Kuva. 
 

12 lauantai 2006-10-21

Pääkirjoitus. Salaisuuksia.

Sota ja sotatilanne on niin poikkeuksellinen maan historiassa, että siinä tapahtuu kaikenlaista, mikä haluttaisiin painaa Unholaan. Nyt Lappeenrannan Huhtiniemestä löytynyt joukkohauta voi ehkä vahvistaa sen huhun, että 1944 kesällä Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikoihin teloitettiin suomalaisia sotilaita ja ennen kuin siihen säädettiin laki. Näin asiakirjat ovat hävinneet ja tieto teloituksista on vain kulkenut kertomuksina vuosikymmenet. Päätoimittaja Antti O. Arponen on kirjoittanut tapauksesta kirjan ja pitänyt asiaa vireillä. Eläkkeellä oleva professori Heikki Ylikangas piti haastattelussa vahinkona sitä, että poliisi on liian innokkaasti ruvennut tutkimaan asiaa murhina. Ylikangas pelkäsi, että tämä voi haitata asian selvittämistä.

Kolmetoista vuotta sitten Tuonen tuville lähtenyt isäni, Erkki Manninen,  oli lääkintämiehenä etulinjassa. Hänen syntymäpäivänsä oli muuten eilen 20.10. Paljon hän ei kertonut sodan hirvittävyyksistä, mutta aina silloin tällöin jotakin. Mieleeni on jäänyt sirpaleita, jotka joskus pulpahtavat esille. Suurhyökkäyksestä hän kertoi, että se oli tulossa, sillä viikkokausia, muistini mukaan, vihollinen yötä päivää siirsi kalustojaan ja miehistöjään asemiin. Kolina ja äänet kuuluivat koko ajan. Toinen lääkintämiehen tehtäviin kuulunut juttu jäi mieleeni. Hän oli sitomassa aika pahoin haavoittunutta sotilasta ja tämä oli sanonut: “Älä niitä hyviä villahousuja leikkaa!” Hän oli sitä ikäluokka (10-syntynyt), että joutui vielä Lappiinkin sotimaan saksalaisia vastaan, vanhemmat kotiutettiin. Siellä Kemijärvellä kaatui lääkintämiesten lautta. Lääkintäupseeri oli lautan kaatumisen jälkeen todennut: “Kaikki, mikä puuttuu varusteista  ja tavaroista, meni siinä lautan mukana.”

Vielä eräs tarina jäi myös mieleen. Ministeri Eljas Erkko lähti “sukellusveneellä Ruotsiin karkuun pelättyään Neuvostoliiton miehittävän Suomen”. Minulle tämä kertomus oli ja on yhä vieläkin ihan tosi.  Missään lehtijutussa tai historian kirjassa en ole tähän asiaan törmännyt. Kyllä kai siitä jossain sota-arkistossa pitäisi olla tietoa. Tämä salaisuushan ei ole tietenkään mitenkään samassa luokassa kuin Huhtiniemen ruumislöydöt, mutta kaikkien salaisuuksien olisi jotenkin auettava. Näinhän ei tietenkään tapahdu. Ei näitä sodan veteraaneja ole enää kovinkaan montaa vuotta mahdollista kuulla tai kuunnella.

Eilen oli kirkas ja kuulas päivä, tänään oli harmaata ja tuuli aika lailla. Illalla satoi hiukan, joka hetkeksi muuttui rännäksi ja muutti hiekkatien valkoiseksi.

Pääkirjoitus lauantaina 2006-10-21. Pertti Manninen. 12.

Lue myös Ylen juttu!
Lappeenrannan Huhtiniemestä löytyi vanha joukkohauta

 

Ilmoita ilmaiseksi- iIlmoitusssivulle!



Man with a Cut-Out Shadow



12

Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.

12@
hotmail.com

Sivun alkuun!


12 maanantai 2006-10-16.

"Tänään kerätään allekirjoituksia. Allekirjoita vetoomus kunnanhallitukselle ja valtuustolle!  Hoitajia vanhusten huoltoon! Tukea omaishoitajille! Laukaan eläkeläisjärjestöt". Laukaa  perjantaina 2006-10-06.  Kuva: Pertti Manninen.

 

Pääkirjoitus. Pääministeri Matti Vanhanen, oletteko jo lakannut lyömästä vaimoanne? 


STT teki torstaina 2006-10-12 sähköpostikyselyn Suomen ministereille. Kysyttiin mm. onko ministeri maksanut tv-lupansa ja onko käyttänyt joskus pimeää työvoimaa, siis jättänyt suorittamatta ennakkoveronpidätyksen ja muut sosiaalikulut.

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) piti kysymyksiä loukkaavina ja sai loukkauskuoroon yhtymään myös Sdp:n puheenjohtajan Eero Heinäluoman (sdp). Tämä rajavartiolaitoksen lakon rikkuriaikeita suunnitellut porukka oli siis jälleen koossa.

Kysymykseen ehtivät kuitenkin vastata, siis ilmoittaen etteivät ole kyseisiä rikkomuksia tehneet, ulkoministeri Erkki Tuomioja (sdp), ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäki (kesk), toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos (rkp), opetusministeri Antti Kalliomäki
(sdp),  maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja (kesk), liikenneministeri Susanna Huovinen (sdp), sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen (sdp) ja ympäristöministeri Jan-Erik Enestam (rkp). Tämä lista Hufvudstadsbladetissa sunnuntaina 2006-10-15.

Surullisen hahmon ritaritar Tuula Haatainen veti sitten nimensä pois listalta. Maanantain 2006-10-16 Ilta-Sanomien mukaan: ”Opetusministeri Tuula Haatainen (sd) perui vastauksensa Vanhasen reaktion jälkeen”.

Kannattaa kiinnittää huomioonsa juuri reaktioihin.
Pääministeri Matti Vanhanen, oletteko jo lakannut lyömästä vaimoanne?

Voiko tällaiseen kysymykseen vastata, varsinkaan nykyisin? Onko pääministeri Matti Vanhanen niin pirun taitava poliitikko, että saa kiinnitettyä median huomion kaikkeen epäolennaiseen, eikä hallituksen harjoittamaan politiikkaan joka on onnistunut yli odotusten rikkaiden kannalta: veronalennukset, varallisuusveron poisto kokonaan, rikkaiden hyvinvoinnin paraneminen.

Köyhät sitä vastoin ovat ajautuneet entistä suurempaan kurjuuteen. niin eläkeläiset. lapsiperheet, opiskelijat, työttömät, sairaat, vanhukset jne. He eivät ole päässeet hyvinvoinnin jakoon mukaan ollenkaan, mitä nyt kuukausi sitten toteutettu 5:n euron korotus kansaneläkkeisiin tapahtui, jota monet pitivät suorastaan pilkkana tässä vauhdikkaassa talouskehityksessä. Jostain sai lukea niinkin kyynisen olettamuksen, että alkoholiveroa alennettiin sen takia, että eläkkeisiin ei tulisi indeksikorotusta!

Pääkirjoitus. Maanantai 2006-10-16. 12. Pertti Manninen. 




"Tänään kerätään allekirjoituksia. Allekirjoita vetoomus kunnanhallitukselle ja valtuustolle!  Hoitajia vanhusten huoltoon! Tukea omaishoitajille! Laukaan eläkeläisjärjestöt". Laukaa  perjantaina 2006-10-06.  Kuva: Pertti Manninen.

 

Ilmoita ilmaiseksi- iIlmoitusssivulle!



Man with a Cut-Out Shadow



12

Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.

12@
hotmail.com

  Sivun alkuun!
 

12 perjantai 2006-10-13

Verenpunainen syksy Suomessa ja maailmalla. Toimittaja tapetaan Venäjällä. Joka 40. irakilainen on kuollut vuoden 2003 hyökkäyksen jälkeen sodan jaloissa. Elämme veristä aikaa.
Linkkejä: Leader: In praise of Politkovskaya   Obituary: Anna Politkovskaya - '655,000 Iraqis killed since 2003'  One in 40 'killed since invasion' - Nämä lehdestä Guardian Unlimited, jonka arkistot ovat avoinna, toivottavasti vielä vuosien päästä.
Pääkirjoitus. 12 perjantai 2006-10-13. Pertti Manninen.




Kuva: Pertti Manninen

 

Ilmoita ilmaiseksi- iIlmoitusssivulle!



Man with a Cut-Out Shadow



12

Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.

12@
hotmail.com

Sivun alkuun!
 
12 maanantai 2006-10-09.
Pääkirjoitus. Suomi 2006.
Paariavaltiosta varteenotettavien valtioiden joukkoon.

Ydinaseiden purkaminen on aloitettava nyt kaikkialla, eikä vain hoettava Pohjois-Korean pahuutta. Israelista kukaan ei puhu mitään. Suomenkin hallituksen tekopyhyyteen on havahduttava. EU:n puheenjohtajamaa Suomi antaa paheksuvia lausuntojaan parhaana mallioppilaana ja juoksupoikana. Vaikka näin tehdäänkin viran puolesta, on aika nähdä pitemmälle. Ydinaseiden hävittäminen täytyy ottaa ensisijaiseksi tavoitteeksi ja siinä on maailman mahtivaltioidenkin nöyrryttävä ihmiskunnan painostuksen takia. Tällaista roolia Suomenkin pitäisi harjoittaa, eikä mennä aidolla (?) innolla militaristien kelkkaan.
Pääkirjoitus 2006-10-09. Pertti Manninen. 12



Maanantai-illan 2006-10-09  ajankohtaisohjelmista: "... teknologin har till 100 % skapats i Demokratiska folkrepubliken Korea." FST5 klo 20.

Lue myös!
Maanantai 2006-10-09  Yle 24 Uutiset online
EU tuomitsee jyrkästi ydinkokeen   
Vaahtoranta: Ydinkoe jatkoa uhkailulinjalle 


Lue myös!
Monrday October 9 2006  Guardian Unlimited
N Korea claims first nuclear test   North Korea said today it had performed its first-ever nuclear weapons test, a move that prompted swift international condemnation.  
Simon Tisdall's world briefing   
Test unnerves Asian markets    
Nuclear trial a test for UN   
Special report: N&S Korea

Lue myös!
Onsdag  2006-10-04 Aftonbladet
Hotar med atombomb
För Nordkorea är det en livförsäkring

Nordkorea vill försäkra sig om att deras livförsäkring fortfarande gäller.
Provspränger de en atombomb är det en gång för alla bevisat att landet har kärnvapen.
Det enda som garanterat håller USA på avstånd.

Åtminstone är det så kommunistdiktaturen i Pyong-yang resonerar.
Nordkorea hävdar sedan en tid att de har kärnvapen. För några månader sedan genomförde de flera test av raketer som sägs kunna nå USA.
Som straff infördes vissa ekonomiska sanktioner. USA vill gå ännu hårdare fram.
 
"Ondskans axel"
Många är övertygade om att Nordkorea talar sanning om sina kärnvapen, men diktatorn Kim Yong-Il verkar ändå frukta att USA funderar på att störta honom. Det var efter att president Bush utnämnt Nordkorea som ett av länderna i "ondskans axel" (ihop med Irak och Iran) som problemen började på allvar.
Ingen tidpunkt anges för när kärnvapentesterna är tänkta att genomföras.
Febril internationell aktivitet kommer nu att utbryta för att Nordkorea ska avstå från testerna.
 
Notoriskt oberäknelig
Möjligen kalkylerar Nordkoreas ledning med morötter i form av ekonomiskt stöd om de avstår.
Problemet är att ingen egentligen vet vad det är Nordkorea vill, utom möjligen att få säkerhetsgarantier från USA.
Regimen är notoriskt oberäknelig, vilket är det värsta orosmomentet. Ingen vet vad ledaren Kim Yong-Il är beredd att göra om han känner sig pressad.
Wolfgang Hansson
Hotar med atombomb För Nordkorea är det en livförsäkring


Lue myös
Tisdag 2006-10-03 Aftonbladet
Nordkorea vill testa kärnvapen   "Kan leda till att fler länder skaffar kärnvapen"


Lue myös! Fredsträff '84 Västerås 12-15 juli
YK:n päivänä 24.10.2002. Muistoja siitä kuinka vaadimme maailmaan rauhaa polkupyörämarssilla Västeråsiin vuonna 1984. Pitkään tekeillä ollut sivu saa arvoisensa julkaisupäivän nyt, pommeja odotellessa. Vain rypistynyt 8-sivuinen ohjelmalehti on löytynyt, valokuvat ovat tuhoutuneet elämän kourissa tai sitten ne vielä joskus pulpahtavat jostakin esiin. Tervehdys mukanaolijoille. Nimeltä mainiten Markku ja Mika Paavilainen. Samma pä svenska senare! Pertti Manninen  2002-10-24

Fredsträff '84 Västerås 12-15 juli
Den fortsatta uprustningen, de direkta förberedelserna för att kunna föra ett "begränsat" kärnvapenkrig och att kunna vinna ett sådant krig, måste till varje pris stoppas.
Ett kärnvapenkrig kan inte begränsas och det kommer inte att finnas nägon segrare.
Risken för att ett kärnvapenkrig skall bryta ut blir allt större för var dag. Det nuvarande klimatet av kallt krig och konfrontation måste hejdas. Detta förutsätter förtroendeskapande åtgärder, konkreta nedrustningsåtgärder och ett ökat samarbete.
De viktigaste förtroendeskapande åtgärderna just nu är att skapa en korridor fri från kärnvapen genom Europa, som Palmekomissionen har föreslagit och att påbörja förhandlingarna om att göra Norden till en kärnvapen fri zon.
Ett ytterligare viktigt steg skulle vara om kärnvapenmakterna kom överens om att inte som första land använda kärnvapen.
Utplaceringen av nya kärnvapen i Europa är just nu det största hotet mot freden. Det måste till ett omedelbart stopp för utplacering av medeldistanskärnvapen i både väst- och östeuropa. De redan utplacerade nya raketerna måste tas bort och förhandlingarna mäste återupptas.
Vårt lands neutralitet och territoriella integritet hotas av att kryssningsrobotar, som utplaceras i England, faktiskt är avsedda att flyga 20-50 meter över våra städer och samhällen.
Samarbete och gemenskap mellan alla folk är allt viktigare förutsättningar för nedrustning. Vi måste hejda konfrontationen och det kalla kriget. I dess ställe skall vi sätta avspänning mellan öst och väst, gemensam säkerhet och nedrustning.
Än kan vi hindra att ett kärnvapenkrig bryter ut, om vi alla hjälps åt.
Kom till fredsträffen i Västerås. Än är det inte för sent att hindra kärnvapenkriget.

Fredsträff '84 Västerås 12-15 juli  2002-10-24

Maanantai-illan 2006-10-09  ajankohtaisohjelmista:  Opiskelijoiden mielenosoitus opintorahan korottamiseksi Mannerheimintiellä Kiasman ja Sanomatalon edessä Eduskuntatalo määränpäänään. FST5 klo 20.

Lue myös!
Näin meitä hallitaan (jakso n). Vuoden limbo! Eero Heinäluoma: "Kyllä opintolaina on opintotukea. Opiskelu on investointi tulevaisuuteen. Ei missään opiskelu tapahdu kansalaispalkalla."   Pääkirjoitus.
2006-09-14.

Lue myös!
Iltalehti keskiviikko 2006-09-13. Opintotuen määrä? HMMM. Eero Heinäluoma uskoi opintotuen olevan lähes tuhat euroa kuussa.
2006-09-14.

Lue myös!
Ylioppilaslehti. Alkuperäinen haastattelu.

Maailmassa on virhe: Miksi opintotuki ei nouse?

Vakiopalstat  · Lehti 11/2006 (08.09.2006)  2006-08-14

Lue myös!
"Pienetkin leikkaukset tuntuvat opiskelijan kukkarossa pahalta, mutta kaikki on suhteellista."
Helsingin Sanomien pääkirjoitus, (lehden vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen).
lue lisää leikkauksista
"Pienetkin leikkaukset tuntuvat opiskelijan kukkarossa pahalta, mutta kaikki on suhteellista."
...Yksinäisen korkeakouluopiskelijan opintotuki ja asumislisä voivat nousta nykyisin 21 546 markkaan yhdeksässä kuukaudessa ja 28 728 markkaan vuodessa. Summat eivät ole pieniä.
Kalenterivuoden maksimituki ei poikkea paljon siitä, mitä keskituloinen maksaa veroina vuodessa palkastaan. Mitä sitä sanotaankaan? Ilmaista lounasta ei ole.
Helsingin Sanomien pääkirjoittaja keskiviikkona 04.08.99 "Opiskelijoiden tukien leikkaukset"

Maksimissaan (johon vain harvat opiskelijat yltävät) alle 2400 markkaa kuukaudessa elämiseen: asumiseen, ruokaan ja kaikkeen muuhun! Kannattaa kyllä olla kateellinen kohta siellä uudessa norsunluu- eiku lasitornissa!
12.fi 12.08.99. pm
 1999-08-12

Lue myös!
Makasiinit: Poltto oli vain loppuhuipennus. Todelliset tuhoojat ovat tässä kuvassa.  2006-05-09





Maanantai-illan 2005-10-09 ajankohtaisohjelmista:  "Tunnettu pankkiiri Andrei Koslov oli murhattu vain kuukausia sitten ..." Anna-Lena Laurén FST5 obs. klo 20.20.    

Lue myös!
Maanantai 2006-10-09  Yle 24 Uutiset online
Tuomioja: Politkovskajan murhan tutkimusta seurataan 

Lue myös!

Monrday October 9 2006
 
Guardian Unlimited
Putin silent as critic is murdered   Protesters gather in central Moscow to express their anger at the assassination of the crusading journalist Anna Politkovskaya.  
Leader: In praise of Politkovskaya   
Obituary: Anna Politkovskaya   
Special report: Russia





Maanantai-illan 2005-10-09 ajankohtaisohjelmista:
"Donne in carriera Top 25 in Europa
9 Nord Europa (Olanda, Svezia, Danimarca, Finlandia)
7 Gran Bretagna
4 Francia
2 Germania
1 Spaana, Turchia e  Polonia."
Rai Uno, tg1 Telegiornale klo 21.

 

Ilmoita ilmaiseksi- iIlmoitusssivulle!



Man with a Cut-Out Shadow



12

Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.

12@
hotmail.com

Sivun alkuun!

Suuri maaryöstö. Sipoo. Vanhasen valinnat ja Mannisen manipuloinnit paljastumassa! Rakentamisbisneksen läheisyys tuo turvallisuutta! Toista sataa otsikkoa ja katkelmia kirjoituksista. Lue!

Bisquit. Masennushan siitä seuraa. Toki siitäkin voi saada aineistoa kuusipäiväisiin lehtiin. Eikä edes mitään vanhan jauhamista tyyliin "puhun niin totta kuin osaan", vaan tuoretta näkökulmaa "olen niin masentunut kuin jaksan." Bisquit. Seppo Ahti. Mediasuksikkuutta. Ilta-Sanomat tiistaina 2006-10-03.

Pääkirjoitus. Suomi 2006. "Tulen hulluksi. Mihin tämä johtaa. Mitä saatte tästä?"



. "Onko lumppuja, luita tai pulloja? Pannaanpa tuulemaan. Tarjotaanko 76? Tarjotaanko 1776? Mietittekö, mitä teen täällä. Tulin hakemaan poikaani. Hyvästelin molemmat. Missä poikani muuten on? Neiti, voitteko nousta, että näen poikani. - Teet siis läksyjä koulussa. - Hei ukko! Oppilaat haluaisivat varmaan kuulla suunnitelmistanne. Sanoitte sen jo. Täällä vain puhutaan. Tulen hulluksi. Mihin tämä johtaa. Mitä saatte tästä? Pysähtykää ja näyttäkää avioliittolupanne.

Rehtori Wagstaff, nyt kun olette astunut kenkiini . Johtokunnalla on teille muutamia ehdotuksia. Ei suunnitelmat mua kiinnosta, eivät yhtään innosta. Vaikka kuka ehdottaisikaan olen vastaan. En kelpo ehdotustakaan mä suostu huutelemaan. Ei muutoksetkaan tässä auta lainkaan - olen vastaan! Minä vastustan, periaatteesta mä vastustan. Hän vastustaa. Hän näyttää vastustavan vaan. Jo ennen pojan syntymää pääs ilmaan mulla huuto tää. .
Pääkirjoitus. Suomi 2006. "Tulen hulluksi. Mihin tämä johtaa. Mitä saatte tästä?" Pertti Manninen. 12 keskiviikko 2006-10-04.

Alkupuolen repliikkejä, joku välistä pois jääden, elokuvasta Hevosen sulat. USA 1932. Groucho Marx rehtorina esittelee ohjelmansa lukukauden avajaisissa. TV1000 Classic keskiviikkona 2006-10-04. Kuvasarja tulossa!

Lue myös!
Marx jää, RAUTIO LÄHTEE. Lue!
Alkuperäinen sivu:  12 2004-01-08

Pääkirjoitus. SanomaWSOY:n Jokerien uusin palkkalainen kuvassa:



Iltalehti maanantai 2006-10-02. "Vuonna 2004 Nick Kypreos makasi tajuttomana verilammikossaan taustalla näkyvän 
Ryan VandenBusschen käsittelyn jäljiltä. Kypreos sai vakavan aivovamman ja joutui lopettanaan uransa."

Ilta-Sanomat keskiviikko 2006-10-04. "Eilisen Jokerit-HIFK-ottelun toisella peliminuutilla nähtiin tappelu, josta koko kaupungin kiekkoväki oli jo viikon ajan kohissut. Jokerien Ryan VandenBussche ja HIFK:n Pasi Nielikäinen pudottivat yksissä tuumin hanskansa ja kypäränsä ja ottivat toisistaan mittaa. "

Pääkirjoitus. Suomi 2006. "Tulen hulluksi. Mihin tämä johtaa. Mitä saatte tästä?" Pertti Manninen. 12 keskiviikko 2006-10-04.

Lue myös!
Harry Harkimo polttaa suruttomasti Suomen rikkaimman miehen Aatos Erkon rahoja?  
"Jokerien tappioputki jatkuu jo viidettä vuotta."  12 2005-01-13

Lue myös!
Sotakirveet esiin. Ilta-Sanomat 16.01.2003. Ilkka Ala-Kivimäki. Tuomas Nyholm.
"Tästä tilanteesta puhutaan vielä pitkään. HIFK:n paras hyökkääjä Tuomo Ruutu jään pinnassa loukattuaan polvensa Toni Sihvosen taklauksesta. Ruutu ei palaa kaukaloon enää tällä kaudella." 12  2003-01-16

Lue myös!
Polveen potkimista Hartwall-areenalla.
Liigan puheenjohtaja Jokeri-pomo Harry Harkimo: "Se on tän päivän jääkiekkoa".
MTV3 16.01.2003 klo 17.15 Lööpin takana-ohjelmassa.
12  2003-01-16


Lue myös!
Hakkaamista Harkimon Hartwall-areenalla ja muuallakin. 12 1999-11-25

 

Ilmoita ilmaiseksi- iIlmoitusssivulle!



Man with a Cut-Out Shadow



12

Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen.

12@
hotmail.com
 
 
Etusivu
Etusivu2osa

Tämä on Nettisanomat-sivuston kopio 12-sivustoon logot ja sivuston nimi muuttaen. Alkuperäiset järjestysnumerot on säilytetty. Nettiin perjantaina 2010-11-12 klo 14.22.

Banneri " Haku - 12 10v - Arsedel - Midnight Sun Restaurant" poistettu yläbannerin alapuolelta keskiviikkona 2011-09-07 koko vuodelta 2006. Katso 2006-01-01-sivulta. Arkisto: www.12.fi. Linkit tarkistettu, html-koodi kiillotettu 2011-09-18. Sivujen osittainen jako johtui aikoinaan vallinneista linjaongelmista. pm. Tämä sivusto on tehty Nettisanomat-sivuston tarkistetusta versiosta 2011-09-21. Pertti Manninen...
2004-2011: Vaasan hovioikeuden (19.11.2015) kumottua Keski-Suomen käräjäoikeuden (24.01.2012) tuomion sivusto on palautettu osittain alkuperäiseen muotoon hovioikeuden tuomio huomioon ottaen lauantaina 05.03.2016, äitini 100-vuotis syntymäpäivänä.