Kesän hyvä teko - Opeta lapsi uimaan!   phuket.fi     arsedel.fi
Midnight Sun Restaurant Patong Kata 

 12 - Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999 - Ilmoitukset - Arkisto Soneran rahat?  - Väitep.

  N:o 826. Lauantai  2008-07-19  
Tämän numeron etusivulle!
"Laukaasta, Laukaaseen". Laukaan muuttoliike 1989- 1994.  Sisällysluettelo - Kuvat tekstisivuista
746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt  
Pertti Manninen  Laukaan kunta 1995.
 Netti 2008.  Kyselylomake lähtömuuttajilleKyselylomake tulomuuttajille
"Halu parantaa seurustelusuhdetta!" (Nainen 30, Laukaasta 1990) -  "Avioliitto sen verran kaukaa olevan miehen kanssa." (Nainen 30, Laukaasta 1990) - "Mies vaihtui, uusi asui  Helsingissä." (Nainen 30, Laukaasta 1992) - "Tällä ajalla on pakko koittaa pitää työpaikasta kiinni." (Nainen 23, Laukaasta 1993) - "Muutin siihen missä puoliso asui, siis ei valintaa!" (Nainen 23, Laukaasta  1992) - "Halu kokeilla omia/yhteisiä siipiä." (Nainen 23, Laukaasta 1992) - "Rauhallinen ympäristö, työssä kiire." (Mies 30, Laukaaseen 1993) - "Sattui löytymään se maailman paras paikka." (Nainen 40, Laukaaseen 1993)
LAUKAAN KUNNAN MUUTTOTUTKIMUS

Laukaan kunnassa tehdään muuttotutkimus vuosina 1989-1994 kunnasta poismuuttaneista ja kuntaan muuttaneista. Tähän tutkimukseen liittyen lähetetään samaan osoitteeseen muuttaneista vanhimman henkilön nimellä kyselylomake, jossa kysytään muuton syitä ja myös mielipiteitä Laukaan kunnan toiminnasta. Kysymyksiin voi vastata kuka tahansa perheen aikuisista. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti ja ne yhdistetään tilastoiksi ja kaavioiksi ennen niiden julkaisemista. Osoitetiedot on saatu Väestötietojärjestelmästä (Jyväskylän kihlakunnan rekisteritoimisto, PL 253,  40101 Jyväskylä).

Jokainen vastaus on arvokas Laukaan kunnan kehittämisen kannalta, joten toivon kyselyyn suhtauduttavan myönteisesti. Vastattuanne kysymyksiin voitte palauttaa kyselylomakkeen mukaan liitetyssä kirjekuoressa, jonka postimaksun Laukaan kunta on jo maksanut.

Kiitoksia vaivannäöstänne!

Laukaa toukokuun 13. päivänä 1994  

Ystävällisesti
Pertti Manninen
projektisihteeri
Puh. (941)  833479

Kyselylomake lähtömuuttajille
Kyselylomake tulomuuttajille
Laukaasta, Laukaaseen   Laukaan muuttoliike vuosina 89 - 94
746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt  Pertti Manninen  Laukaan kunta 1995.
LAUKAA  Kunnon kunta kanavareitin varrella  Laukaan kunta 1995  ISBN 951-97182-0-6
Kartta: Laukaa kk  Vihtavuori  Leppävesi  Lievestuore  Jyväskylä  Vaajakoski  Tikkakoski  Lentokenttä  Äänekoski  Suolahti  Konnevesi
VT 4  VT 9  VT 13  KT 69  MT 637  MT 640  MT 642  MT 6375  Keite-Päijänne kanava  
!0 km  6 km  5 km  20 km 20 km  30 km  10 km  20 km  

Muutosta. Luvut nyt löytyneestä selvityksestä: "Laukaasta, Laukaaseen" (1989-1994). Lue!
Ylärivi: Muuton tärkein yksittäinen syy.
Alarivi:
Muuton kolmen tärkeimmän syyn joukossa.
Perhe.
Lähtömuutto 35 %, tulomuutto 30 %
Lähtömuutto 50 %, tulomuutto 45 %
Työ.
Lähtömuutto 30 %, tulomuutto 20 %
Lähtömuutto 60 %, tulomuutto 40 %
Opiskelu.
Lähtömuutto   5 %, tulomuutto 1 %
Lähtömuutto 10 %, tulomuutto 1 %
Asunto.
Lähtömuutto 15 %, tulomuutto 20 %
Lähtömuutto 45 %, tulomuutto 60 %
Tontti.
Lähtömuutto   1 %, tulomuutto   5 %
Lähtömuutto   5 %, tulomuutto 20 %
Asuinympäristö.
Lähtömuutto   5 %, tulomuutto 10 %
Lähtömuutto 25 %, tulomuutto 60 %
Vapaa-ajan vietto.
Lähtömuutto   2 %, tulomuutto   1 %
Lähtömuutto 30 %, tulomuutto 15 %
Halu palata kotiseudulle.
Lähtömuutto   5 %, tulomuutto 10 %
Lähtömuutto 15 %, tulomuutto 20 %
Muu.
Lähtömuutto   3 %, tulomuutto   2 %
Lähtömuutto 10 %, tulomuutto   5 %
Selvitys: Laukaasta, Laukaaseen. Laukaan muuttoliike 1989- 1994. Pertti Manninen. Laukaan kunta 1995. (746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt.) Lue!
"Halu parantaa seurustelusuhdetta!" (Nainen 30, Laukaasta 1990) -  "Avioliitto sen verran kaukaa olevan miehen kanssa." (Nainen 30, Laukaasta 1990) - "Mies vaihtui, uusi asui  Helsingissä." (Nainen 30, Laukaasta 1992) - "Tällä ajalla on pakko koittaa pitää työpaikasta kiinni." (Nainen 23, Laukaasta 1993) - "Muutin siihen missä puoliso asui, siis ei valintaa!" (Nainen 23, Laukaasta  1992) - "Halu kokeilla omia/yhteisiä siipiä." (Nainen 23, Laukaasta 1992) - "Rauhallinen ympäristö, työssä kiire." (Mies 30, Laukaaseen 1993) - "Sattui löytymään se maailman paras paikka." (Nainen 40, Laukaaseen 1993)

Muutosta. Muuton luonne. Luvut nyt löytyneestä selvityksestä: "Laukaasta, Laukaaseen" (1989-1994). Lue!  
Välttämätön muutto
Lähtömuutto 44 %, tulomuutto 24 %.

Tavoitemuutto.
Lähtömuutto 48 %, tulomuutto 64 %.
"En osaa sanoa"
Lähtömuutto  8 %, tulomuutto 12 %.
Selvitys: Laukaasta, Laukaaseen. Laukaan muuttoliike 1989- 1994. Pertti Manninen. Laukaan kunta 1995. (746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt.) Lue!
"Halu parantaa seurustelusuhdetta!" (Nainen 30, Laukaasta 1990) -  "Avioliitto sen verran kaukaa olevan miehen kanssa." (Nainen 30, Laukaasta 1990) - "Mies vaihtui, uusi asui  Helsingissä." (Nainen 30, Laukaasta 1992) - "Tällä ajalla on pakko koittaa pitää työpaikasta kiinni." (Nainen 23, Laukaasta 1993) - "Muutin siihen missä puoliso asui, siis ei valintaa!" (Nainen 23, Laukaasta  1992) - "Halu kokeilla omia/yhteisiä siipiä." (Nainen 23, Laukaasta 1992) - "Rauhallinen ympäristö, työssä kiire." (Mies 30, Laukaaseen 1993) - "Sattui löytymään se maailman paras paikka." (Nainen 40, Laukaaseen 1993)

Sisällysluettelo

SISÄLLYSLUETTELO

TAULUKOT RYHMITTÄIN  LUETELTUINA
ESIPUHE
ELÄMÄNMUUTOS
KYSELY
MUUTON SYYT
MUUTON LUONNE

LAUKAASTA MUUTON SYYT
         
Tärkein yksittäinen syy:

                    Perhe  (35 %)

                    Työ  (30 %) 
                     Opiskelu  ( 5 %)
 
                     Asunto  (15 %)
                     Asuinympäristö  ( 5 %)
                     Tontti  ( 1 %)
 
                     Halu palata kotiseudulle  ( 5 %)
                     Vapaa-ajan vietto  ( 2 %) 
                     Muu  ( 3 %) 
         
Kolmen tärkeimmäksi mainitun syyn joukossa:

                     Työtä!  (60 5) 
                      Ei oppi ojaan kaada: opiskelu  (10 %)

                      Puolella perhe  (50 %)

                      Asuntoja  (45 %) asuinympäristössä  (25 %)
                      Tontteja  (5 %)

                      Paluu kotiseudulle  (15 %)
                      Muitakin (10 %)   

LAUKAASTA LÄHTÖMUUTON LUONNE

PAKKO VAI TAVOITE? MUUTON VÄLTTÄMÄTTÖMYYS  (44 %)
JA TAVOITTEELLISUUS  (48 %) TASOISSA





LAUKAASEEN TULOMUUTON SYYT 
            
Tärkein yksittäinen syy:
    
                     Asunto  (20 %)
                     Asuinympäristö  (10 %)
                     Tontti  ( 5 %)

                     Perhe  (30 %)

                     Työ  (20 %)
                      Opiskelu  ( 1 %)

                      Halu palata kotiseudulle  (10 %)
                      Vapaa-ajan vietto  ( 1 %)
                      Muu  ( 2 %)

Kolmen tärkeimmäksi   mainitun syyn joukossa:

                      Laukaan valtti: asuinympäristö  (60 %)
                      Parempaan asumiseen: asunto  (60 %)
                      Tarjolla tontteja  (20 %)

                      Perheen merkitys  (45 %)

                      Työtäkin vielä  (40 %)
                      Hitusen opiskelua  (1%) 

                      “Kotiseutu Laukaa” veti puoleensa  (20 %)
                      Vaatimatonta vapaa-ajan viettoa  (15 %)
                      Vähän muuta (5 %)

LAUKAASEEN TULOMUUTON LUONNE

Tavoitetta kerrakseen (64 %)
Pakon edessä (24 %) 
Paljon epävarmuutta (12 %)

MUUTTOALUEET
ARVIOITA JA KOKEMUKSIA
TAULUKOIDEN KERTOMAA: LÄHTÖ- JA TULOMUUTON KERTAILUA.
MUU AINEISTO 
MUU AINEISTO 
ATK-RATKAISU 
VASTAUSLOMAKE NUMEROIKSI JA TAULUKOIKSI  
JÄLKIPUHE 
LÄHTEET 
TAULUKOT 
LIITTEET
Selvitys: "Laukaasta, Laukaaseen". Laukaan muuttoliike 1989- 1994.
Pertti Manninen. Laukaan kunta 1995.
746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt.
Kuvat 2008.
Linkitetty sisällysluettelo

Taulukot ryhmittäin lueteltuina

TAULUKOT RYHMITTÄIN LUETELTUINA

LÄHTÖMUUTTO

PERHETIEDOT

LP0  Vastaajan sukupuoli ja ikä
LP1  Perheen koko
LP2  Perheen muutos muuton yhteydessä
LP3  Lapsuus- ja nuoruusvaiheen kotiseutu
LP4  Kotiseudun asuinalue
LP5  Siteet Laukaaseen

TYÖ JA KOULUTUS

LT1  Koulutus
LT2  Ammattiryhmä
LT3  Toiminta juuri ennen muuttoa
LT4  Toiminta heti muuton jälkeen
LT5  Työsuhteen muutos
LT6  Nykyisen työpaikan sijainti
LT7  Muuttopäätökseen vaikuttaneet tekijät (työ ja toimeentulo)

ASUMINEN

LA1  Asuinpaikan vaihtoon vaikuttaneet tekijät (asuminen)
LA2  Lähtöalue Laukaasta
LA3  Tulomuuttoalue
LA4  Asunnon tyyppi ennen muuttoa
LA5  Asunnon tyyppi heti muuton jälkeen
LA6  Asunnon hallintasuhde ennen muuttoa
LA7  Asunnon hallintasuhde heti muuton jälkeen
LA8  Asunnon tai rakennuspaikan etsiminen Laukaasta ennen muuttoa
LA9  Asunnon valintaan vaikuttaneet seikat

ASUINALUE

LK1  Arvio Laukaan asuinalueen laadusta
LU1  Asuinaluetoive

LAUKAAN KUNNAN TOIMINTA

LK2  Arvio Laukaan kunnan toiminnasta
LK3  Terveiset kunnalle (vastausprosentti)

YHTEENVETO MUUTON TAUSTATEKIJÖISTÄ

LM1  Muuttopäätökseen vaikuttaneet tärkeimmät tekijät
LM2  Muuton luonne

TAKAISINMUUTTOAJATUKSET

LM3  Lähitulevaisuuden takaisinmuuttoajatukset
LM4  Takaisinmuuton pahimmat esteet (vastausprosentti)
LM5  Kunnan helpottavat toimet (vastausprosentti)




TULOMUUTTO

PERHETIEDOT

TP0  Vastaajan sukupuoli ja ikä
TP1  Perheen koko
TP2  Perheen muutos muuton yhteydessä
TP3  Lapsuus- ja nuoruusvaiheen kotiseutu
TP4  Kotiseudun asuinalue
TP5  Siteet Laukaaseen

TYÖ JA KOULUTUS

TT1  Koulutus
TT2  Ammattiryhmä
TT3  Toiminta juuri ennen muuttoa
TT4  Toiminta heti muuton jälkeen
TT5  Toiminta tällä hetkellä
TT6  Työsuhteen muutos
TT7  Nykyisen työpaikan sijainti
TT8  Muuttopäätökseen vaikuttaneet tekijät (työ ja toimeentulo)

ASUMINEN

TA1  Asuinpaikan vaihtoon vaikuttaneet tekijät (asuminen)
TA2  Lähtömuuttoalue
TA3  Laukaan tuloasuinalue heti muuton jälkeen
TA4  Laukaan asuinalue tällä hetkellä
TA5  Muuttaminen Laukaaseen
TA6  Asunnon tyyppi ennen muuttoa
TA7  Asunnon tyyppi heti muuton jälkeen
TA8  Asunnon tyyppi tällä hetkellä
TA9  Asunnon hallintasuhde ennen muuttoa
TA10  Asunnon hallintasuhde heti muuton jälkeen
TA11  Asunnon hallintasuhde tällä hetkellä
TA12  Asunnon valintaan vaikuttaneet seikat
TA13  Asunnon tai rakennuspaikan etsiminen ennen muuttoa

ASUINALUE

TK1  Arvio nykyisen asuinalueen laadusta
TU1  Asuinaluetoive

ODOTUSTEN TOTEUTUMINEN

TK2  Tietojen saaminen Laukaasta ennen muuttoa
TK3  Tietojen oikeellisuus
TK4  Myönteisesti yllättäneet asiat (vastausprosentti)
TK5  Kielteisesti yllättäneet asiat (vastausprosentti)

LAUKAAN KUNNAN TOIMINTA

TK6  Arvio Laukaan kunnan toiminnasta
TK7  Terveiset kunnalle (vastausprosentti)
TK8  Mielipide Laukaan hintatasosta

YHTEENVETO MUUTON TAUSTATEKIJÖISTÄ

TM1  Muuttopäätökseen vaikuttaneet tärkeimmät tekijät
TM2  Muuton luonne

ASUINPAIKKAKUNNAN VAIHTO

TM3  Lähitulevaisuuden asuinpaikanvaihtoajatukset
TM4  Vaihtoajatuksiin vaikuttaneet seikat (vastausprosentti)
TM5  Laukaassa asumishalukkuuteen vaikuttavat seikat (vastausprosentti)

(Taulukoiden nimeäminen:
1. merkki L = lähtömuutto, T = tulomuutto.
2. merkki: P = perhe, T = työ, A = asuminen, K = kunta, U = unelma, M = muutto.

Esim. LA9 tarkoittaa taulukkoa: Lähtömuutto, Asuminen, numero 9)

Esipuhe (s.1), Elämän muutos (s.2)

ESIPUHE

Ketkä Laukaaseen muuttavat? Minkä tähden juuri Laukaaseen? Mistä? Ketkä muuttavat pois? Miksi? Minne?

Laukaan kunta halusi päätöksenteon ja tulevaisuuden suunnitelman pohjaksi tehdä selvityksen muuttajista palvellakseen asukkaitaan hyvin.

Selvitys käynnistyi helmikuussa 1994. Kyselylomakkeet lähetettiin toukokuussa ja aineisto käsiteltiin kesä-, heinä- ja elokuussa. Johtopäätökset ja selvityksen kirjoitus syntyi kypsyttelyn jälkeen marras- ja joulukuussa.

Selvityksen seurantaryhmän muodostivat asuntosihteeri Hely Harju (vs. asuntosihteeri Martti Kangas), kansliasihteeri Marja-Leena Kovanen ja ympäristötoimen johtaja Kalevi Virtanen. Selvityksen on laatinut projektisihteeri Pertti Manninen seurantaryhmän hyväksymin viitoituksin.

Ennen kyselylomakkeen lähettämistä muuttajille kaavoituspäällikkö Heikki Ala-Tauriala ja sosiaalijohtaja Vuokko Hiljanen tarkistivat yksityiskohtaisesti lomakkeen rakenteen ja sisällön. Asuntotoimiston kanslistit Leena Jokinen ja Kerttu Kirri tarkistivat lomakkeen vastaajan näkökulmasta katsottuna.

Aineiston atk-käsittelyssä olivat projektisihteerin apuna Antti Ahonen (tallennus ja lukujen laskenta), Tero Kovanen (tallennus ja kyselyt tietokannasta), Anne Nevaranta (tallennus) ja Tommi Rautiainen (tallennus, lukujen laskenta, kyselyt ja raportit tietokannasta). Atk-tuen niin ohjelmiston kuin laitteiston osalta antoi Kimmo Ohvo. Julkaisun ulkoasun ja tekstin viimeisteli Arja Hurskanen.

Kiitän kaikkia selvitykseen osallistuneita. Ilman heidän työpanostaan selvitys ei olisi aineiston laajuuden johdosta valmistunut suunnitellulla tavalla.

Tämä selvitys sisältää aineiston käsittelyn YLEISELLÄ TASOLLA: tunnusluvut on laskettu lähtö- ja tulomuuttajille vuosittain ryhmiteltynä.

Laukaassa joulukuun 19. päivänä 1994

Pertti Manninen
Projektisihteeri


ELÄMÄN MUUTOS

Muutto on aina suuri elämänmuutos.

Muuttoon on aina jokin syy, usein monta syytä.

Muutto on joskus pakon sanelema, joskus siihen sisältyy tavoite, jonka täyttymys selviää ajan kanssa.

Aina muuttaja ei itsekään tiedä miksi muuttaa.

LÄHTIJÖIDEN OMIN SANOIN (satunnainen valikoima v. 89)

“Oman perheen perustaminen.”  “Pois kotoa vanhempien luota.”  “Ensimmäiseen omaan kotiin muutto.”  “Lisääntynyt perhe.”  “Pieni koulu lapsille parempi.”  “Rakensimme perheellemme paremmin soveltuvan talon.”  “Yksiö yhdelle.”  “Koti yhteen kerrokseen.”  “Ei ollut sisävessaa ja suihkua.”  “Takaisin kotiseudulle.”  “Aviomies asuu edelleen Laukaassa.”  “Pääsin asumaan halvemmalla.”  “Työn perässä, olin naimaton -89.”  “Perhe kasvoi ja tarvitsi uuden asunnon.”  “Muutin siskoni kanssa pois.”  “Opiskelijaksi yksin.”  “Lapset asuvat muualla.”  “Ennen muuttoa olin 4 vuotta Lontoossa.”  “Siskon luo.”  “Syntyi toinen lapsi.”  “Yrittäjänä: tulin  - poismuuttasin.”  “Halu ympäristön ja elämän muutokseen.”  “Koulutusta vastaavaa työtä.”  “Vuokra-asuntojen puute.”  “Tarve katsastaa muitakin asuinseutuja.”  “Avomieheni oli jo täällä. silloin, jotenka perässä tultiin”  “Miehen kotitalon osto.”
“Henkilökohtaiset syyt.”  “Verottajan suhtautuminen viikottaisiin työmatkavähennyksiin,”  “Talon rakentaminen (Jkl).”  “Laukaa liian kaukana Jyväskylästä.”  “Avioero.”  “Uusien ihmisten kohtaamismahdollisuus.”  “Töitä ja asunto heti tarjolla.”  “Opiskelu.”
“YK:n rauhanturvaamistehtävä.”  “Saada kokemusta muualta.”  “Äitiysloman ajaksi lähelle kaupungin palveluja.”  “Vain työn saanti.”  “Paluu juurille.”  “Työpaikka oli  Jyväskylässä..”  “Suunnitelmat muuttuivat.”  “Pitkä työmatka.”  “Asuin työsuhdeasunnon solussa, ei tuntunut mukavalta.”   “”Takaisin kaupunkiin,”  “Itsenäisen asumisen aloittaminen.”  “Iän puolesta jo aika lähteä ja koulumatkan pituus lyheni.”  “Loma-asunnon sijainti.”  “Asunnon, oppilaitoksen, palvelujen, ystävien ja harrastusmahdollisuuksien sijainti samalla paikkakunnalla.”  “Oli jo Laukaassa oma asunto.”  “Miehen työ.”  “Lasten koulunkäynti (vieras kieli).”  “Kotiseutu.”  “Opiskelu tulevaisuudessa.”  “Ilmapiiri asuinkunnassa, ei hyväksytty kuin vanhat laukaalaiset.”  “Asuinkunnan koko.”  “Palkka.”  “Alun perin opiskelupaikka, jatkossa oman perheen perustaminen.”  “Oman asunnon osto.”  “Halpa tontti, parempi verotus, maaseutu (pieni koulu),”  “Järven rannalle.”  “Puutalo, parempi suunnittelu.”  “Yksin asuminen, oma rauha.”  “Mukavuudet (yleiset).”  “Omaan asuntoon vanhempien luota.”  “Uudempaan.”  “Omakotitaloon.”  “Omakotitalo.”  “Isompaan.”  “Yksiöön.”  “Pois puliukkojen seasta.”  “Maalle, pikkutila.”  “Lähemmäksi perheen työpaikkoja.”  “Avioero.”  “Tiituspohjan alueella esiintyi kesällä voimakasta hiekkapölyn vaivaa sekä melua soranottopaikalta.”  “Työpaikka kävelymatkan päässä.”  “Ei ole paljon valinnan vapautta jos muuttaa Jyväskylän kaupungin vuokra-asuntoihin.”  “Laajat vesistöt.”  “Kerrostalossa on helppo asua.”  “Vakinainen työ saman yhtiön palveluksessa.”  “Opiskelun aloittaminen Siuntiossa.”  “Miehen opiskelu ja työ.”

Selvitys: "Laukaasta, Laukaaseen". Laukaan muuttoliike 1989- 1994.
Pertti Manninen. Laukaan kunta 1995.
746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt.
Kyselylomake lähtömuuttajilleKyselylomake tulomuuttajille

Kysely (s.3, s. 4)

KYSELY

TUTKIMUSKOHDE JA -AIKA

Muuttojen syiden ja syiden mahdollisen muuttumisen selvittämiseksi valittiin tarkasteltavaksi usean vuoden ajanjakso. Tutkimuksessa ovat mukana kaikki 1.1.89 - 13.3.94 välisenä aikana Laukaasta muuttaneet (lähtömuuttaneet) ja 1.3.89 - 20.3.94 Laukaaseen muuttaneet (tulomuuttaneet) perheet. Perheeksi katsottiin myös yhden hengen taloudet. Lähtömuuttajaperheitä oli yhteensä 1837 ja tulomuuttajaperheitä 1413.

Kyselylomake lähetettiin kaikille, joiden osoite oli tiedossa paisi sellaisille, jotka ovat kieltäneet osoitetietojensa luovuttamisen. Myöskään ulkomaalaisille ei lähetetty kyselylomaketta. Henkilötiedot ja osoitteet hankittiin Väestötietojärjestelmästä (Jyväskylän kihlakunnan rekisteritoimisto, PL 253, 40101 Jyväskylä).

NUMEROTIETOJA

Lomakkeet lähetettiin toukokuun puolivälissä. Lähtömuuttajaperheille 1734, joista heinäkuun alkuun mennessä oli palautettu 747. Palautusprosentti on 43 %. Tulomuuttajaperheille lähetettiin 1231 kpl, joista palautettiin 575. Palautusprosentti on 47 %. Palauttajat edustavat 41 % niin lähtö- kuin tulomuuttajistakin.

Seuraavissa taulukoissa on esitetty muuttajaperheiden ja vastausten lukumäärät ja prosentit vuosittain.

Lähtömuuttajaperheet
Vuosi  lkm  %  kyselyn lkm  palautusten lkm  %

1989 334 18         181 24
1990 335 18         118 16
1991 360 20         141 19
1992 343 19         133 18
1993 405 22         150 20
1994   60  3           24  3

Yht. 1837 100  1734 747 100
Tulomuuttajaperheet
Vuosi  lkm  %  kyselyn lkm  palautusten lkm  %

1989 152 11            124 22
1990 203 14            108 19
1991 259 18            100 17
1992 309 22            111 19
1993 409 29            114 20
1994   81  5             18   3

Yht. 1413 100 1231 575 100

Muutaman vuoden asuminen uusilla asuinsijoilla näyttää selvästi lisänneen vastaushalukkuutta. Vuosien  1989 ja 1990 Laukaaseen muuttaneiden vastausprosentti nousee jopa 70 %:iin!


KYSYMYKSET


Kysymysten tärkein osa koski muuttoa ja sen syitä niin perheen, työn asumisen kuin myös muiden syiden kannalta. Lisäksi kysyttiin arviota mm. Laukaan asuinalueesta ja kunnan toiminnasta sekä muuttohalukkuudesta tulevaisuudessa. Muuttaja sai lähettää myös terveisiä kunnalle.

Kysymykset pyrittiin laatimaan sen verran yleisiksi, että yksittäistä vastaajaa ei vastausten perusteella pystytä tunnistamaan.

Lähtömuuttajien ja tulomuuttajien kysymyslomakkeet olivat erilaiset. Lomakkeet on esitetty liitteessä.
Selvitys: "Laukaasta, Laukaaseen". Laukaan muuttoliike 1989- 1994.
Pertti Manninen. Laukaan kunta 1995.
746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt.
Kyselylomake lähtömuuttajilleKyselylomake tulomuuttajille

Muuton syyt (s. 5), Muuton luonne (s.6)

MUUTON SYYT

Yhdeksälle kymmenestä joku syistä PERHE, TYÖ tai ASUMINEN oli tärkein yksittäinen muuton syy. Laukaasta lähtijöillä järjestys oli tämä, Laukaaseen tulijoilla asuminen (asunto, asuinympäristö ja tontti) oli tärkein.

Kun muuttajat mainitsivat kolme tärkeintä syytä, niin lähtijöillä työ ohitti perheen. Tulijoilla sensijaan asuminen vain vahvisti kärkisijaansa.

Taulukkoon 1 on poimittu SELVITYKSEN YLEINEN TIETO taulukoista 
LM1 ja  TM1. Vuoden 94 luvut ovat sulkeissa, koska aineistoa on vain vuoden alusta maaliskuun puoliväliin, “Kuvaava %“ kuvaa ajanjaksoa 89-93.

Taulukko 1. MUUTON SYYT



Koska tutkimusaineisto on suuri ja siihen sisältyvät kaikki kyselylomakkeen palauttaneet muuttajat, LUVUT OVAT “TOSIA”.

Vuosittaiset luvut ovat yleensä lähes samoja, joten eri asioita kuvaavien lukujen suuruussuhde kuvaa hyvin tarkasti vastaavien ASIOIDEN TÄRKEYTTÄ TOISIINSA NÄHDEN.

Poikkeamat puolestaan kertovat selvästi SUUNNAN, josta ollaan tulossa tai johon ollaan menossa. Esimerkiksi työn hiipuminen tulijoilla v. 92 ja v. 93 tärkeimpänä yksittäisenä syynä on myös Laukaassa varsin vavahduttava
MUUTON LUONNE

Johtuuko muutto jostakin PAKOTTAVASTA TEKIJÄSTÄ vai sisältyykö siihen TAVOITE?

Lähtijöillä pakko ja tavoite olivat tasoissa, sensijaan tulijat olivat paremmassa asemassa: tavoitemuuttajia on kaksi ja puoli kertaa enemmän. Myös niitä, jotka eivät osanneet sanoa oli tulijoina selvästi enemmän kuin lähtijöinä.

Taulukossa 2 esitetään muuttajien oma arvio muuton luonteesta vuosittain eriteltynä.

Taulukko 2. MUUTON LUONNE



Lähtijöillä v. 90 näyttää olleen selvästi vähemmän ja lähtijöillä v. 92 selvästi enemmän pakkoa kuin lähtijöillä yleensä. Tulijoilla v. 89 oli taas tavoitetta enemmän kuin muilla.
Selvitys: "Laukaasta, Laukaaseen". Laukaan muuttoliike 1989- 1994.
Pertti Manninen. Laukaan kunta 1995.
746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt.
LM1  Muuttopäätökseen vaikuttaneet tärkeimmät tekijät
TM1  Muuttopäätökseen vaikuttaneet tärkeimmät tekijät
LM2  Muuton luonne
TM2  Muuton luonne

Laukaasta lähtömuuton syyt. Tärkein yksittäinen syy  (s. 6-11)

LAUKAASTA LÄHTÖMUUTON SYYT: TÄRKEIN YKSITTÄINEN SYY
Lähtijän tärkein yksittäinen syy:
PERHE (35 %:lla)


“Laukaassa olin avoliitossa, muutin takaisin vanhempieni luo.”  “Lähdin yksin, tytär jäi Laukaaseen.“  “Vaimo ja 3 täysi-ikäistä lasta jäi Laukaaseen.“  “Syntyi neljäs Lapsi.“  “Pois poikakaverin luota.” 
“Perheeseen syntyi lapsi.”  “Olin raskaana.”  “Muutin äidin luokse.”   “Yksi lapsi syntyi.”  “Yksi lapsi muutti omaan asuntoon.”  “Itsenäisen elämän aloittaminen.”  “Halu parantaa seurustelusuhdetta.”  “Avioliitto sen verran kaukaa olevan miehen kanssa.”  “Halu palata lähemmäs vanhempia.”  “Halu itsenäistyä.” 
(v. 90 ja v. 91)
Joka kolmannelle lähtijälle (35 %:lle) PERHE oli tärkein muuton syy.

Joka toisella (55 %:lla) perhe muuttui muuton yhteydessä:

-  Avio- tai avoliittoon meni 25 %
-  Vanhempien tai sukulaisten luota pois muutti 20 %
-  Muun perheen luo muutti 5 %
-  Eron koki 5 %

Taulukossa LP2 on luvut esitetty vuosittain eriteltyinä.
Lähtijän tärkein yksittäinen syy:
TYÖ (30 %:lla)


“Työpaikan vaihdon vuoksi.”  “Työpaikan takia.”  “Työasiat.”  “Työmatka.”  “Verottaja pakotti minut muuttamaan.”  “Taloudelliset syyt.“  “Sairaalassa täytyy olla työssä pyhät ja arjet, illat, päivät, yöt. Vain ja ainoastaan oli lähdettävä yhteyksien takia.”  “Vaimon työmatkan pituus.”  “Taloudelliset.”  “Mahdollinen työpaikan saanti opiskelun jälkeen.”  “Taloudelliset mahdollisuudet.”  “Työ.”  “Kalliit ja hankalat kulkuyhteydet.”  “Työmatkat.”  “Viransijaisuuden loppuminen, uuden saanti uudelta paikkakunnalta.” “Työnantajan määräys siirtyä Laukaasta Jyväskylän toimistoon.”  “Työn saanti elämän turvaamiseksi ja veloista selviytymiseksi.”  “Opiskeltuani uuden ammatin, en saanut Laukaan lähistöltä enkä Laukaasta koulutusta vastaavaa työtä.”  “Silloinen työpaikka oli nk. hankala, työnantajan ymmärtämättömyys.”“Laukaasta tai sen lähialueella ei ollut koulutustani vastaavaa työtä saatavilla.”

“Laukaa ei pystynyt tarjoamaan työtä.”  “Taloudelliset syyt.”  “Työ ei liittynyt muuttooni!”  “Pääsy velattomaksi.”  “Epäsäännöllinen kolmivuorotyö.”  “Ei liittynyt työhön ja toimeentuloon.”  “Minulla oli vakituinen työpaikka Tornion kaupungissa.”  “Pienempi vero-%,”  “Laukaan hankala verotus.”  “Vakituinen työsuhde.”  “Elinkeinoasiamiehen nyreä suhtautuminen yrittäjätoiminnan aloittamiseen.”  “Opiskelupaikka, myöhempi työpaikka todennäköisesti muualla. (v. 92 ja v. 93)
Joka kolmannelle lähtijälle (305:lle) TYÖ oli muuton tärkein syy, tosin v.93 enää vain joka neljännelle.

Niille kolmelle neljästä lähtijälle (75 %:lle), joille työ ylipäätään vaikutti muuttopäätökseen, RATKAISEVIMMIN vaikuttivat seuraavat tekijät “tärkeysjärjestyksessä”:

-  Työpaikan saanti halutulta seudulta 25 %:lle
-  Työttömyys tai sen uhka 20 %:lle
-  Eteneminen ammattiuralla 20 %:lle
-  Perheenjäsenten työpaikka tai työnsaantimahdollisuudet 20 %:lle
-  Hankala tai kalli työmatka 20 %:lle

-  Muuten sopivamman työn saanti 15 %:lle
-  Muut syyt 15 %:lle

-  Elinkeinon harjoittamiselle sopivampi ympäristö 5 %:lle
-  Oman yrityksen perustaminen 2 %:lle
-  Siirtyminen maanviljelijäksi 1 %:lle.

Taulukossa LT7 on mainitut tekijät esitetty yksityiskohtaisemmin vuosittain eriteltynä.

Lähtijän toiminta muuton aikaan on esitetty taulukoissa LT3 ja LT4. työsuhteen muutos taulukossa LT5 ja nykyisen työpaikan sijainti taulukossa LT6
Lähtijän tärkein yksittäinen syy:
OPISKELU (5 %:lla)


“Vuonna 1988 lähdin opiskelemaan Kuopioon, sieltä matka jatkui 1992 Joensuuhun, kirjoilla olin Laukaassa.”  “Opiskelupaikan saanti.”  “Vaimoni aloitti opiskelun Jyväskylässä. Työmatka ja aika lyheni.”“Opiskelupaikka lähempänä.”  “Opiskelusta johtuvat koulumatkat veivät päivästä huomattavan ajan.”  (v. 94)
OPISKELUN takia Laukaasta muutti (kirjansa muuttaen) 5 % lähtijöistä, vuosina 89 ja 93 kuitenkin 10 %.

Kaiken kaikkiaan joka viidennen Laukaasta lähtijän pääasiallinen toiminta muuton aikaan oli opiskelu. Tarkat luvut näkee taulukoista LT3 ja LT4.
Lähtijän tärkein yksittäinen syy:
ASUNTO (15 %:lla), ASUINYMPÄRISTÖ (5 %:lla), TONTTI (1 %:lla)


“Asunnon myynti.”  “Omaan vuokra-asuntoon (pois kotoa).”  “Kerros- tai rivitaloon.”  “Omaan.”  “Parempikuntoiseen.”  “Halu päästä asumaan itsenäisesti.”  “Kerrostaloon, vaivaton asua.”  “Lapsille enemmän toimintamahdollisuuksia.”  “Avomiehen kanssa samaan asuntoon.”  “Isompaan.”  “Vanhasta omakotitalosta kerrostaloasuntoon.”  “Suurempaan.”

“Sauna ja kylpyhuone.”  “Omakotitaloon (vuokralle).” “Isompaan.”  “Edullinen vuokra-asunto.”  “Vuokra, kerrostalo.”  “Sauna, avarammat tilat.”  “Kerrostaloon.”  “Asuminen vuokrayksiöön itsekseen.”  “Omaan.”  “Asuntoon, jossa myös isoisä viihtyisi.”  “Oma asunto vuokralla.”

“Isompaan rivitaloon.”  “Pakko lähteä kun varkaat alkoivat tyhjentää kotiani.”  “Omaan asuntoon.”  “Vuokra-asuntoon.”  “Omakotitalo.”  “Tasokas kerrostalo.”  “Tilapäisasunto oli mahdoton, enkä viihtynyt.”  “Isompi kerrostaloasunto.”  “Opiskelijaboksi.”  “Avoliitto.”  "Kaupunki."  "Matka ja asunnon koko."  "Katto pään päälle."  "Palveluiden ja loulun lähelle."  

"Huoneita lisää."  "Muutto omaan asuntoon." "Suurempaan."  "Vauvan syntymä."  "Yhteinen asuinpaikka."  "Oma koti."  "Sauna, avarammat tilat."  "Avoliitto."  “Yhteen tasoon.”  “Askartelutilaa, oma piha.”  Edullinen omistusasunto.”  “Suurempi.”  “Perheenlisäys.”  “Liian takapajuinen kunta.”  “Omistuksessa olleen tontin ja omakotitalon valmistuminen.”

“Vehniältä liian pitkä matka esim. postiin ym. tärkeisiin palveluihin.”  “Avioero.”  “Konkurssin takia helpompi muuttaa pois tutusta ympäristöstä.”  “Lähemmäksi työpaiskojapääsy (työmatkat.)”  “Pitää olla oma rauha yövuoron jälkeen.”  “Sukulaisuussuhteet.”  “Muutto pois vanhempien luota.”  “Opiskelu samassa kaupungissa johon muutin.”  “Löytyi sopiva vuokraaja talolle.”  “Pakko asua opiskelupaikkakunnalla, joka suht kaukana Laukaasta.”“Jos ei siirtynyt viran mukana menisi työ ja asunto.”  “Asunnon saanti pikaisesti.”  “Yhteinen asunto.”  “Suuren taajaman palvelut.”  “Lyhyt työmatka.”  “Kihlatun kanssa yhteen muutto.”

“Opiskelu.”  “Stadin imu.”  “Opiskelu.”  “Asunto lähempää työpaikkaa.”  “Opiskelu.”  “En vaihtanut asuinpaikkaa ainoastaan kotikuntaa.” “Vuokra-asunnon saanti.“  “En voinut asua yksin maaseudulla.”  “Asuinolosuhteet eivät vaikuttaneet muuttopäätökseen.”“Vanhempien luota pois muutto.”  “Perheasiat.”  “Avovaimon kanssa yhteen asumaan.”

“Lähemmäs kaupunkia.”  “Haluttomuus omakotitaloasumiseen.”  “Välimatka.”  “Avioliiton solmiminen (miehellä jonkinnäköinen työ Jyväskylän mlk:ssa).” “Palveluiden lähelle.”  “Parempi harrastusmahdollisuus.”  “Avioero.”  “Ero ja oma asunto.” 
“Sopivalta paikalta sopivan kokoinen asunto (otettiin vastaan asuntokaupassa).”  “Muutto oli tilapäinen 3 kk, asun edelleen entisessä, ps. myös lapset.”  “Tutun kautta saimme sopivan asunnon.”  “Hyvät liikenneyhteydet.”  “Työpaikan vaihdos.”

“Koulun sijainti.”  “Tarjottiin vain hakemaani opiskeluasuntoa.”  “Lapsille kerhoja ja puistoja, palveluja enemmän.”  “Lähellä keskustaa.”  “Meille sopiva talo.”  “Työpaikka lähellä.”  “Entinen asunto meni vaihdossa.”  “Avopuolison tontti.”  “Halpa vuokra.”  “Opiskelu.”  “En vaihtanut asuntoa.”  “Tuttu asuinpaikka.”  “Kiire”.  “Muutin takaisin kotiin.”  “Työpaikat lähellä.”  “Asunto oli lähellä isoisää.”  “Tieto asumisen tilapäisyydestä (hankimme myöhemmin omistusasunnon).”

“Varkaudet.”  “Vuokra-asunto yhdessä tasossa.”  “Vuokra-asuntosuhteisiin kyllästyneenä kokeilin täysihoitolaa.”  “Avovaimo.”  “Lähellä keskustaa.”  “Muutto avoliittoon.”  “Halu omaan kämppään.”  “Tiesin asunnon olevan väliaikainen.” 
(Vuoden 93 lähtijöiden kaikki vastaukset)
Joka neljännelle lähtijälle(26 %:lle) ASUMINEN (ASUNTO, ASUINYMPÄRISTÖ, TONTTI) oli muuton tärkein syy.

Niille neljälle viidestä lähtijälle (80 %:lle), joille ASUMISEEN LIITTYVÄT TEKIJÄT vaikuttivat päätökseen vaihtaa asuinpaikkaa, ratkaisevimpia olivat:

-  Perhesyistä aiheutuva asumistarpeen muutos 35 %:lle

-  Halu toisenlaiseen asumismuotoon 25 %:lle
-  Muut syyt 25 %:lle
-  Mieluisamman vuokra-asunnon saanti 20 %:lle
-  Omistusasunnon hankinta 20 %:lle, vuosina 91-93 enää vain 8 %:lle

-  Muutoin sopivamman asunnon tarve 15 %:lle
-  Muutoin pyrkimys mieluisampaan asuinympäristöön 15 %:lle
-  Isomman asunnon tarve 10 %:lle

-  Asuinalueen rauhattomuus 5 %:lle
-  Ei ollut varaa omistusasuntoon 5 %:lle, vuosina 92-93 jo 10 %:lle
-  Liian korkeat asumiskustannukset 3 %:lle, vuosina 92-93 jo 15 %:lle
-  Asuinalueen likaisuus tai saasteisuus 2 %:lle
-  Liian tiukat rakentamismääräykset 1 %:lle

Edellä mainitut tekijät on esitetty yksityiskohtaisemmin vuosittain eriteltynä taulukossa LA1.

ASUNNON TYYPPI muuton aikaan on esitetty taulukoissa LA4 ja LA5 ja asunnon HALLINTASUHDE muuton aikaan taulukoissa LA6 ja LA7.

ASUNNON VALINTAAN VAIKUTTANEET SEIKAT on esitetty taulukossa LA9, josta seuraavassa on poimittu lähtijöiden arvio ko. seikoista ratkaisevasti vaikuttaneet-asteikosta:

-  Liikenneyhteydet 30 %

-  Halvat asumiskustannukset 25 %
-  Asuinalueen hyvä palveluvarustus 20 %
-  Asuinympäristön rauhallisuus 20 %
-  Asuinalueen luonnonläheisyys 20 %
-  Muita sopivia asuntoja ei ollut tarjolla 20 %
-  Muut seikat 20 %

-  Vuokra-asuntoja helposti saatavilla 15 %
-  Muun perheenjäsenen tai sukulaisen asunto 15 %
-  Asuinalueen väljyys 10 %, vuonna 92 peräti 20 %
-  Mahdollisuus asua sukulaisten ja tuttavien läheisyydessä 10 %
-  Työsuhdeasunto 10 %

-  Riittävän tilava tontti 5 %
-  Oma tontti 5 %
-  Muita tontteja ei ollut tarjolla 2 %
Lähtijän tärkein yksittäinen syy:
HALU PALATA KOTISEUDULLE (5 %:lla)


“Miehen lapsuudenkodin ostomahdollisuus.”  “Oma sairastuminen, miehen lapsuudenkodin osto.”  ”Takaisin kotiseudulle.”  “Kotiseutu.”  “Miehen kotitalon osto.”  “Miehen kotitaloon muutto.”  “Halu alkuperäiseen kotikuntaan.”  “Paluu juurille.”  “Takaisin kaupunkiin.”  (v. 89)

“Mieheni kuoli 1981 kun jäin yksin halusin takaisin lapsuusmaisemiin.”  “Halu muuttaa kotikuntaan.”  “Avosuhteen päättyminen ja työn saanti kotikunnasta.”  “Avomiehen kotitilan osto.”  “Siirtyminen miehen kotitilalle.”  “Avopuoliso Jyväskylästä josta myös itse tunnen olevani.”  “Kotitila.”  “Miehen kotitila.”  (v. 90)

“Miehen kotiseutu.”  “Kotitilan lunastus.”  “Kotipitäjä.”  “Muutto lähemmäksi kotiseutua.”  “Halusin kotipaikalle.”  “Siteet aikaisempaan asuinpaikkaan.”  (v. 91)

“Halu palata pääkaupunkiseudulle.”  “Oma syntymäpaikkakunta.”  “Ikävä kotiin (kotiseudulle).”  “Kotiseutu.”  (v. 92)

“Palasimme paikkakunnalle josta muutimme Laukaaseen.” “Muutin takaisin kotiin.”  (v. 93)
HALUN PALATA KOTISEUDULLE ilmoitti tärkeimmäksi muuton syyksi 5 % lähtijöistä.

Lähtijöiden LAPSUUS- JA NUORUUSVAIHEEN KOTISEUTU ilmenee taulukosta LP3, kotiseudun ASUINALUE taulukosta LP4.

Niiden mukaan lähtijöiden kotiseutu oli:
-  Laukaa (50 %)
-  Muu Jyvässeutu (15 %)
-  Muu Keski-Suomi (10 %)
-  Muu Suomi (25 %)
-  Muu (1 %)

ja kotiseudun asuinalue oli:
-  Kaupunki (20 %)
-  Muu taajama (40 %)
- Taajaman ulkopuoli (40 %)
Lähtijän tärkein yksittäinen syy: VAPAA-AJAN VIETTO (2 %:lla)

“Parempi harrastusmahdollisuus.”  “Leppävesi nuorelle vähän takapajula, ei paljon huvituksia.”“Lasten harrastukset.”  “Harrastukset.”  “Huonot bailausmahdollisuudet.”  “Lasten kerhon sijainti.”  “Kunnan tarjoama kerhotoiminta päiväaikaan.”  “Paljon monipuolisemmat harrastus mahdollisuudet.”  “Huvit.”  (v. 89-94)
VAPAA-AJAN VIETON mainitsi tärkeimmäksi muuton syyksi vain 2 % lähtijöistä. Vapaa-ajan PALVELUITA piti 85 % lähtijöistä kannaltaan merkittävinä, LASTEN HARRASTUSMAHDOLLISUUKSIA 50 % ja KULTTUURITARJONTAA 70 %.

Taulukosta LK1 (Arvio Laukaan asuinalueen laadusta) voidaan havaita, että hyvinä tai kohtalaisina piti vastanneista
-  Lasten harrastusmahdollisuuksia 75 %,
-  Vapaa-ajan palveluita 65 % j
-  Kulttuuritarjontaa 50 %.
Lähtijän tärkein yksittäinen syy:
MUU (2 %:lla)


“Halu lopettaa juopottelu ja saada tilalle terveempi elämäntapa.”  “Pois vanhempien luota.”  “Pois vanhempien luota.”  “Pitkä matka kaupunkiin.”  “Olla semmoisessa paikassa, jossa ei jokainen tunne toisiaan.” “Liikenneyhteydet,”  (v. 94)

“Täydellinen tympääntyminen Laukaaseen.”  “Vehniä oli liian sivussa Laukaan keskustasta, liikenneyhteydet huonot.”  “Kulkuyhteydet.”   “Kyllästyminen.”  “Liikenneyhteydet.”  “Varkauksien takia, oli pakko muuttaa.”  “Liikunkin yleensä isän johdatusta anoen, SE EI siis ollut jäädä pysyvästi Laukaaseen.”  “Etäisyys kaupungista.”  “Ystävät.”  “Kaupunkkin muutto.”  “Palvelut (nimenomaan tasokas kirjasto).”  “Ystävät.”  “Tyytymättömyys Laukaan kuntaan.”  “Liikenneyhteydet.”  (v. 93)
MUUN syyn mainitsi tärkeimmäksi muuton syyksi vain 2 % lähtijöistä. Ylläolevat eivät välttämättä ole tärkeimpiä muuton syitä, vaan esimerkkejä muiden syiden moninaisuudesta.
Selvitys: "Laukaasta, Laukaaseen". Laukaan muuttoliike 1989- 1994.
Pertti Manninen. Laukaan kunta 1995.
746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt.

Laukaasta lähtömuuton syyt. Kolmen tärkeimmäksi mainitun joukossa (s. 11-13)

LAUKAASTA LÄHTÖMUUTON SYYT. KOLMEN TÄRKEIMMÄKSI MAINITUN JOUKOSSA
Lähtijän kolmen tärkeimmäksi mainitseman joukossa: TYÖTÄ (60 %:lla)

TYÖ muuttui eniten vaikuttavaksi lähtömuuton syyksi, kun tarkastellaan lähtijöiden mainitsemien kolmen tärkeimmän syyn joukkoa. Tärkeimmän tekijän 30 %:iin tuli lisää toiset 30 %, joten työ oli kaiken kaikkiaan vaikuttanut muuttopäätökseen vaikuttaneena tekijänä 60 %:lla Laukaasta lähteneistä muuttajista.

EI OPPI OJAAN KAADA: Lähtijän kolmen tärkeimmäksi mainitseman syyn joukossa: OPISKELU (10 %:lla)

Opiskelijan työ: OPISKELU nousi vaikuttavaksi tekijäksi joka kymmenennelle Laukaasta lähtijälle, Tämän selvityksen pohjana ovat väestörekisteriin tulleet tiedot muutoista, joten ne opiskelijat, jotka eivät ole siirtäneet kirjojaanopiskelupaikkakunnilleen ovat edelleen laukaalaisia. He eivät siis näy näissä luvuissa mitenkään.

Lähtijän kolmen tärkeimmäksi mainitseman syyn joukossa: PUOLELLA PERHE /50 %:lla)

Vaikka PERHE oli tärkein yksittäinen muuton syy, niin tässä tarkastelussa tärkeimpään 35 %:iin tuli lisävaikutusta toiseksi tai kolmanneksi tärkeimmästä tekijästä enää vain 15 %. Perhe vaikutti puoleen lähtijöistä. Tämän vuoksi perhesyitä voi pitää luonteeltaan ehdottomina. Näinhän elävässä elämässä tavallisesti onkin laita.

Lähtijän kolmen tärkeimmäksi mainitseman syyn joukossa: ASUNTOJA (45 %:lla) ASUINYMPÄRISTÖSSÄ (25 %:lla)

Lisävaikutusta ASUNNON 15 %:iin tuli huomattavasti. Asuntoa piti toiseksi tärkeimpänä muuttopäätökseen vaikuttavana tekijänä 20 % ja kolmanneksi tärkeimpänä tekijänä 10 % lähtijöistä. Asunnolla oli siis vaikutusta lähes puolelle muuttajista.

Samoin ASUINYMPÄRISTÖN vaikutus kasvoi huomattavasti: 5 %:iin tuli lisäystä 20 %. Asuinalueella oli siis yhteensä vaikutusta joka neljännelle muuttajalle.

Laukaasta muutettiin aika vähän asunnon ja asuinympäristön takia. Kun sitten muutettiin jonkun muun syyn takia, niin asunto ja asuinympäristö oli kuitenkin muuttajalle hyvin tärkeä.

Lähtijän kolmen tärkeimmäksi mainitseman syyn joukossa: TONTTEJA (5%:lla)

TONTIN merkitys lähtömuutossa oli hyvin pieni. Tärkein tekijä tontti oli vain 1 %:lla lähtijöistä. Kolmen tärkeimmän syyn joukossa tontin vaikutus nousi 5 %:iin.


EI AINOASTAAN LEIVÄSTÄ: Lähtijän kolmen tärkeimmäksi mainitseman syyn joukossa: VAPAA-AJAN VIETTO (30 %:lla)


VAPAA-AJAN VIETOLLA ei tärkeimpänä muuttopäätökseen vaikuttavana tekijänä ollut juuri merkitystä. Vain 2 % lähtijöistä piti sitä tärkeimpänä. Toiseksi tärkeimpänä jo 10 % ja kolmanneksi tärkeimpänä peräti 20 %. Vapaa-ajan vietto ei siis yksinään johtanut muuttopäätökseen, mutta sillä oli kuitenkin huomattava merkitys siihen.

Lähtijän kolmen tärkeimmäksi mainitseman syyn joukossa: PALUU KOTISEUDULLE (15 %:lla)

HALU PALATA KOTISEUDULLE oli tärkein muuttopäätökseen vaikuttava tekijä 5 %:lle lähtijöistä, toiseksi tärkein niinikään 5 %:lle ja kolmanneksi tärkein aina vain 5 %:lle. Kaiken kaikkiaan tällä oli siis vaikutusta 15 %:lle lähtijöistä, vuosina 93 ja 94 tosin vain 10 %:lle.

Lähtijän kolmen tärkeimmäksi mainitseman syyn joukossa: MUU (10 %:lla)

Joku MUU syy vaikutti kolmen tärkeimmän tekijän joukossa 10 %:lle lähtijöistä. Seitsemän ja puolen sadan lähtijän erilaatuisia muita syitä oli seuraavasti:

Vuoden 89 lähtijöillä  62 kpl
90  35
91  43
92  40
93  40
94  14
Yhteensä 254 kpl

Näistä “erilaisia” lienee noin kolmannes! Syitä oli kaikkea maan ja taivaan välitä: yleisestä tympääntymisestä kotieläinten hoitoon.



Selvitys: "Laukaasta, Laukaaseen". Laukaan muuttoliike 1989- 1994.
Pertti Manninen. Laukaan kunta 1995.
746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt.

Laukaasta lähtömuuton luonne: Pakko vai tavoite? (s. 13)

LAUKAASTA LÄHTÖMUUTON LUONNE: PAKKO VAI TAVOITE?
MUUTON VÄLTTÄMÄTTÖMYYS (44 %:lla) JA TAVOITTEELLISUUS (48 %:lla) TASOISSA

Lähtijöiden “omien kertomusten”, oman elämäkokemuksen ja lukujen tarkastelun perusteella voi karkeasti jaotella pakon ja tavoitteen seuraavasti:

Perhe, työ ja opiskelu (ainakin tänä päivänä) on enemmän pakkoa kuin tavoitetta. Asunto, asuinympäristö, tontti, halu palata kotiseudulle ja vapaa-ajan vietto on enemmän tahtoa kuin pakkoa. Yksiökohtaisesti asiat voivat tietenkin olla aivan päinvastoin.

Jos aineistosta lasketaan “kolmen tärkeimmän syyn joukossa” prosenttiluvut yhteen edellä mainitun jaottelun mukaisesti päästään myös samaan lopputulokseen: Pakko ja tavoite ovat tasoissa!

Selvitys: "Laukaasta, Laukaaseen". Laukaan muuttoliike 1989- 1994.
Pertti Manninen. Laukaan kunta 1995.
746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt.
LM2  Muuton luonne

Laukaaseen tulomuuton syyt: Tärkein yksittäinen syy (s. 14-19)

LAUKAASEEN TULOMUUTON SYYT: TÄRKEIN YKSITTÄINEN SYY
Tulijan tärkein yksittäinen syy:
ASUNTO (20 %:lla), ASUINYMPÄRISTÖ (10 %:lla), TONTTI  (5 %:lla)


“Omistusasunnon hankinta, kohtuuhintainen asunto.”  “Laukaassa voisi joskus olla lapsille turvallinen kasvuympäristö.”  “Halpa järvenrantatontti ja valmis talo.”  “Sopivan hintainen talo.”  “Oma peritty maa.”

“Halu siirtyä pois taajama-alueelta.”  “Pienen taajaman kodikkuus ja turvallisuus.”  “Luonnon läheisyys.”  “Sisäsuomi rauhallisempi kuin ruuhkasuomi.”  “Omistin omakotitalon, iso tontti raskas hoitaa, jäin leskeksi v. 90.”  “OK-talo.”  “Rivitalo,”  “Omakotitaloon,”  “Oma talo.”

“Omakotitalo.”  “Omakotitaloon.”  “Omakotitalo/maatila.”  “Rivitalo.”  “Maaseudulle, omapiha.”  “Maalle”.  “Muutto maalle.”  “Oma talo maalla.”  “Omakotitalo.”  “Omakotitalo.”  “OK talo.”  “Omakotitalo.”  “Rivitalo.”

“Omakotitalo.”  “Soluasunnosta pois muutto.”  “Oma kämppä.”  “Omakotitalo.”  “Omakotitalo.”  “Omakotitalo.”  “Omakotitalo.”  “Omakotitalo.”

“Omakotitalo.”  “Omakotitaloon.”  “Maalla.”  “OK.”  “Pienempi asunto, rivitalo.”  “Kerrostalosta omakotitaloon.”  “Omakotitalo.”  “Pienestä isompaan.”  “Maaseudulla asuminen.”  “Omakotitaloon.”  “Sattui löytymään se maailman paras paikka.”  “Omakotitalo.”  “Omakotitaloon.”  “Pois kerrostaloasunnosta.”  “Pois kerrostalosta.”  “Avoliitto, lapsikin tulossa.”  “Avoliitto.”  “Uudempi, toimivampi.”  “Isompi.”  “OK talo maalla.”  “Omakotitalo.”  “Avoliittoon.”  “Suurempi asunto, maaseutu.”

“3 koiraa.”  “Iso talo.”  “Puutalo, uunilämmitys.”  “Pääsy isompaan.”  “Työ.”  “Ei naapureita seinän takana.”  “Mahdollisuus oleskella ulkona muuallakin kuin parvekkeella.”  “Pois kerrostalosta.”  “Lapset pienempään kouluun.”  “Oman asunnon myynti.”  “Muutto työpaikan perässä.”

“Vanhemman lapsen kielteinen kanta kaupunkiin muuttoon.”  “Oma rauha.”  “Lapsiystävällisempi, turvallisempi ympäristö.”  “Pomo asuu täällä.”  “Väliaikaisesti täytettävään virkaan tullessa ei voi edes ajatella harkita omistusasuntoa.”  “Halusin synnyinkuntaan työni loputtua.”

“Kesämökin hyödyntäminen.”  “Vilkkaampaan kanssakäymiseen.”  “Halu ns. omaan elämään, irrottautua kotipiireistä.”  “V-maiset naapurit.”

“Asuinpaikka mahdollista ostaa omaksi myöhemmin.”  “Vanhempien luo oli helppo palata.”  “Metsästä löytyy aina mieluista tekemistä.”  “Perhe, suku.”  “Sukulaiset asuivat täällä.”  “Koulun, päiväkodin ja ex-miehen työpaikan läheinen sijainti asuntoon nähden.”  “Lasten takia omakotitaloon.”  “Liikenneyhteyksiä ei Laukaassa ole.”  “Asuin Laukaassa v:sta 1965-90 joten tämä oli kuin kotipaikka.”  “Vanhemman lapsen tarve omaan huoneeseen.”  “Bussiyhteydet kaupunkiin hyvät, mutta Laukaaseen huonot.”

“Avomieheni asui täällä ennen muuttoani.”  “Asuntotoimistossa oli 2 kpl vaihtoehtoja joista vähemmän karmea piti ottaa.”  “Varma vuokranantaja.”

“Hintataso.”  “Olemme pettyneitä rauhattomuuteen, sekä tontin kokoon ja sijaintiin.”  “Koiriin (useampia) hyvin ymmärtäväisesti suhtautuvat naapurit.”  “Edullinen hankintahinta.”  “Kotipaikka.”  “Lisätilan ja asumisväljyyden tarve ahtaasti asumisen jälkeen.”
(Tulijoiden v. 93 kaikki vastaukset)

Joka kolmannelle tulijalle (35 %::lle) ASUMINEN (ASUNTO, ASUINYMPÄRISTÖ, TONTTI) oli muuton tärkein syy.

Lähes kaikille tulijoille (95 %:lle) ASUMISEEN LIITTYVÄT TEKIJÄT vaikuttivat päätökseen vaihtaa asuinpaikkaa. Ratkaisevimpia olivat:

-  Halu toisenlaiseen asumismuotoon 40 %:lle, vuonna 93 jo 50 %:lle
-  Muutoin pyrkimys mieluisampaan asuinympäristöön 40 %:lle

-  Perhesyistä aiheutuva asumistarpeen muutos 35 %:lle
-  Omistusasunnon hankinta 30 %:lle (PYSYNYT SAMANA JOKA VUOSI!)

-  Isomman asunnon tarve 20 %:lle
-  Muutoin sopivamman asunnon tarve 20 %:lle

-  Muut syyt 15 %:lle
-  Asuinalueen rauhattomuus 10 %:lle
-  Mieluisamman vuokra-asunnon saanti 10 %:lle

-  Asuinalueen likaisuus tai sateisuus 5 %:lle
-  Liian pieni tontti tai piha 5 %:lle
-  Liian korkeat asumiskustannukset 5 %:lle, vuosina 92-93 jo 10 %:lle
-  Ei ollut varaa omistusasuntoon 5 %:lle, vuosina 92-93 jo 10 %:lle
-  Asunnon irtisanomisuhka 2 %:lle, vuosina 92-93 jo 5 %:lle
-  Liian tiukat rakentamismääräykset 1 %:lle.

Edellä mainitut tekijät on esitetty yksityiskohtaisemmin vuosittain eriteltynä taulukossa TA1.

ASUNNON TYYPPI muuton aikaan ja nykyisin on esitetty taulukoissa TA6, TA7 ja TA8 ja asunnon HALLINTASUHDE muuton aikaan ja nykyisin taulukoissa TA9, TA10 ja TA11.

ASUNNON VALINTAAN vaikuttaneet seikat on esitetty taulukossa TA12, josta seuraavassa on poimittu tulijoiden arvio ko. seikoista RATKAISEVASTI vaikuttaneet asteikosta.

-  Asuinalueen luonnonläheisyys 45 %
-  Asuinympäristön rauhallisuus 40 %

-  Asuinalueen väljyys 35 %
-  Oma tontti 30 %
-  Riittävän tilava tontti 30 %

-  Muun perheenjäsenen tai sukulaisen asunto 20 %
-  Halvat asumiskustannukset 15 %, vuosina 93-94 jo 25 %
-  Mahdollisuus asua sukulaisten ja tuttavien läheisyydessä 15 %
-  Muita sopivia asuntoja ei ollut tarjolla 15 %
-  Liikenneyhteydet 10 %
-  Asuinalueen hyvä palveluvarustus 10 %
-  Työsuhdeasunto 10 %, vuosina 92-94 vain 3 %
-  Muut seikat 10 %

-  Vuokra-asuntoja helposti saatavilla 5 %
-  Muita tontteja ei ollut tarjolla 2 %
Tulijan tärkein yksittäinen syy:
PERHE (30 %:lle)


“Muutin erilleen mieheni kanssa.”  “Syntyi ensimmäinen lapsi.”  “Avopuolisoni oli kuollut 2 kk aikaisemmin.”  “Lapset syntyivät Laukaassa.”  “Siskon kanssa yhteisasuntoon.”  “Lapset muuttivat luokseni,”  “ASuin yksin.”  “Mieheni kuoli.”  “Lasten isä ja vanhemmat sisarukset asuvat lähempänä Laukaata kuin kuntaa josta muutin.”  (v. 90 ja v. 91)
Joka kolmannelle tulijalle (30 %:lle) PERHE oli tärkein muuton syy.

Joka kolmannella (35 %:lla) perhe muuttui muuton yhteydessä:

-  Avio- tai avoliittoon meni 20 %
-  Vanhempien tai sukulaisten luota pois muutti 5 %
-  Muun perheen luo muutti 5 %
-  Eron koki 5 %.

Taulukossa TP2 on luvut esitetty vuosittain eriteltynä.
Tulijan tärkein yksittäinen syy:
TYÖ (20 %:lla)


“Edelleen toiveet saada työpaikka paikkakunnalta.”  “Saa asua kotona, lyhyt työmatka.”  “Oma työpaikka Laukaassa.”  “Toimialalle sopivat tilat asunnon yhteydessä.” “Oman yrityksen lopettaminen.”  “Pian työtön??”
“Toivottamasta työtilanteesta johtuen katson ettei entisellä ammatillani ole enää mitään merkitystä.”  “Osa-aikatyössä kaupassa.”  “Työtön.”

“Ennen yrittäjänä.”  “Yrityksen loppumisen takia maaseudulla halvemmat elinkustannukset.”  “Asumisen hintataso.”  “Rauhallinen ympäristö, työssä kiire.”  “Taloudelliset syyt.”  “Parempi palkka (Laukaalla).”  “Työssä saatavat km-korvaukset, ym etuudet.”  (v. 92 ja v. 93)
Joka viidennelle tulijalle (20 %:lle) TYÖ oli muuton tärkein syy, tosin vuosina 92-93 enää vain 15 %:lle tulijoista.

Niille hiukan yli puolelle tulijoista (55 %;lle), joille työ ylipäätään oli vaikuttanut muuttopäätökseen, RATKAISEVIMMIN vaikuttivat seuraavat tekijät:

-  Perheenjäsenten työpaikka tai työnsaantimahdollisuudet 30 %:lle

-  Työpaikan saanti halutulta seudulta 20 %:lle

-  Hankala tai kallis työmatka 15 %:lle
-  Muuten sopivamman työn saanti 10 %:lle
-  Eteneminen ammattiuralla 10 %:lle
-  Työttömyys tai sen uhka 10 %:lle
-  Muut syyt 10 %:lle, vuonna 93 tosin 20 %:lle

-  Elinkeinon harjoittamiselle sopivampi ympäristö 5 %:lle
-  Oman yrityksen perustaminen 5 %:lle
-  Siirtyminen maanviljelijäksi 0 %:lle

Taulukossa TT8 on mainitut tekijät esitetty yksityiskohtaisemmin vuosittain eriteltynä.

Tulijan TOIMINTA muuton aikaan ja tällä hetkellä on esitetty taulukoissa TT3, TT4 ja TT5, TYÖSUHTEEN MUUTOS taulukossa TT6 ja NYKYISEN TYÖPAIKAN SIJAINTI taulukossa TT7
Tulijan tärkein yksittäinen syy:
OPISKELU (1 %:lla)


“Opiskelu.”  “Iltalukion aloittaminen Jyväskylässä.”  “Opiskelumatkat.”  “Opiskelun aloittaminen Jyväskylässä.”  “Opiskelun aloittaminen.”  “Opiskelu toisella paikkakunnalla.”  “Opiskelu.”  (v.. 89-94)
OPISKELUN takia Laukaaseen muutti (kirjansa muuttaen) 1 % tulijoista.

Kaiken kaikkiaan vain 5 % Laukaaseen tulijoista pitää heti muuton jälkeen pääasiallisena toimintanaan opiskelua. Sama 5 % opiskelee tälläkin hetkellä, joten voinee päätellä, että Laukaasta on löytynyt sopiva opiskelijaboksi. Tarkat luvut näkee taulukoista TT3, TT4 ja TT5
Tulijan tärkein yksittäinen syy:
HALU PALATA KOTISEUDULLE (10 %:lla)


“Sydän Laukaassa, tulin perheen ja kavereiden luo.”  “Avopuolison kotikunta.”  “Aviopuolison oli muka pakko palata juurilleen.”  (v.89)

“Lähemmäs kotipuolta.”  “Synnyinpaikka - Lapsuuskoti.”  “Paluu kotiseudulle.”  (v. 90)

“Muutto synnyinseudulle.”  “Aviomies asunut koko ikänsä täällä.”  “Halusin kotimaakuntaan.”  “Kotiseutu.”  “Paluumuutto Ruotsista.”  (v. 91)

“Vaimon halu palata kotiseudulleen.”  “Syntymäkotini (vanha sukutila) oli myytävänä.”  “Jäin ansiotyöstä eläkkeelle joten muutin entiselle kotipaikalleni (ei enää pitkiä työmatkoja).”  “”Helsinki on helvetti.”  “Emme viihtyneet, halusimme palata entiselle asuin-alueellemme.”  “Muutto takaisin laukaalaiseksi, jotta saisin pitkämatkalaisena opiskelija-asuntolasta huoneen.”  “Muutin vaimon perintötaloon.”  “200 v. samalla suvulla ollut kotitilani oli myytävänä.”  “Savio/Lievestuoreen tuttuus ja ystävät.”  (v. 92)

“Halusin synnyinkuntaan työni loputtua.”  “Vanhempien luo oli helppo palata.”  “Asuin Laukaassa v:sta 1965-90 joten tämä oli kuin kotipaikka.”  (v. 93)
HALUN PALATA KOTISEUDULLE ilmoitti tärkeimmäksi muuton syyksi 10 % tulijoista.

Tulijoiden LAPSUUS- JA NUORUUSVAIHEEN KOTISEUTU ilmenee taulukosta TP3, kotiseudun ASUINALUE taulukosta TP4.

Niiden mukaan tulijoiden kotiseutu oli:

-  Laukaa (20 %)
-  Muu Jyvässeutu (25 %)
-  Muu Keski-Suomi (20 %)
-  Muu Suomi (35 %)
-  Muu (2 %)

Ja kotiseudun asuinalue oli:

-  Kaupunki (30 %)
-  Muu taajama (30 %)
-  Taajaman ulkopuoli (40 %).
Tulijan tärkein yksittäinen syy:
VAPAA-AJAN VIETTO (1 %:lla)


“Kaverit ja ystävät.”  “Harrastukset, elämän muoto maalle sopiva.”  “Voi laittaa puutarhan, voi pitää kotieläimiä.”  “Harrastukset.”  “Hevosharrastus.”  “Harrastus ja sen kulkuyhteydet.”  “Ranta-asuminen.”  “Hyvät urheilumahdollisuudet.”  “Hyvät harrastusmahdollisuudet, HYVIN RATKAISEVA,”  “Koiran pitäminen.”  Hevosharrastus.”  “Oma rauha.”  “Metsästä löytyy aina mieluisaa tekemistä.”  “Kesämökin hyödyntäminen.”  (v. 89-94)

Nämä “Omat sanat” on poimittu lähinnä asumiseen liittyvistä vastauksista. Vapaa-ajan vietto on sitä, mitä sen itse kukin tahtoo olevan siinä ympäristössä, jonka asuinpaikakseen on valinnut tai johon on joutunut.

VAPAA-AJAN VIETON mainitsi tärkeimmäksi muuton syyksi vain 1 % tulijoista. Kuitenkin vapaa-ajan PALVELUITA piti 85 % tulijoista kannaltaan merkittävinä, LASTEN HARRASTUSMAHDOLLISUUKSIA 65 % ja KULTTUURITARJONTAA 75 %. Taulukosta TK1 (ARVIO LAUKAAN ASUINALUEEN LAADUSTA) voidaan havaita, että hyvinä tai kohtalaisina tulijoista piti

-  Lasten harrastusmahdollisuuksia 85 %
-  Vapaa-ajan palveluita 75 % ja
-  Kulttuuritarjontaa 60 %.
Tulijan tärkein yksittäinen syy:
MUU (2 %:lla)


“Lyhyt koulumatka lapselle.”  “Ex-miehen työpaikan, päiväkodin ja koulun läheisyys asuntoon nähden.”  “Laukaassa voisi joskus olla lapsille turvallinen kasvuympäristö.”  “Ystävät.”  “Tuttavaperhe.”  “Lapset pienempään kouluun.”  “Lapsiystävällisempi, turvallisempi ympäristö.”  “Oma rauha.”  “Halu ns. omaan elämään, irrottautua kotipiireistä.”  “Liikenneyhteyksiä ei Laukaassa ole!!”  (v. 93)

“Halu ympäristön vaihdokseen, kaveri houkutteli.”  “Peruspalvelut lähellä.”  “Että eläimien pito olisi halvempaa.”  “”Ystävät.”  “Tuttavat.”  “Pääsin kokonaan entisistä ympyröistä eroon.”  “Huonot ihmissuhteet ja kaksikielisyys.”  “Ajokustannukset Laukaa-Jkl.”  “Kaikki läheiset ystävät Laukaassa.”  “Koulun läheisyys (ala-aste), koulun pienuus.”  “Koirista häiriöitä muille.”  “Lyhyempi matka kesämökille.”  “Lähellä neuvola, koulu päiväkoti, kauppa, kirjasto.”  “Eläinten pito mahdollinen, eläimet turvassa paljolta liikenteeltä.”  “Liikenneyhteydet Jyväskylään.”  (v. 92)
MUUN syyn mainitsi tärkeimmäksi muuton syyksi vain 2 % tulijoista. Ylläolevat eivät välttämättä ole tärkeimpiä muuton syitä, vaan esimerkkejä muiden syiden moninaisuudesta.
Selvitys: "Laukaasta, Laukaaseen". Laukaan muuttoliike 1989- 1994.
Pertti Manninen. Laukaan kunta 1995.
746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt.

Laukaaseen tulomuuton syyt: Kolmen tärkeimmäksi mainitun joukossa:  (s. 19-20)

LAUKAASEEN TULOMUUTON SYYT: KOLMEN TÄRKEIMMÄKSI MAINITUN JOUKOSSA:
Tulijan kolmen tärkeimmäksi mainitseman syyn joukossa:
LAUKAAN VALTTI: ASUINYMPÄRISTÖ (60 %:lla)


ASUINYMPÄRISTÖ muuttui eniten vaikuttavaksi tulomuuton syyksi, kun tarkastellaan tulijoiden (korjattu 2008-07-19) mainitsemien kolmen tärkeimmän syyn joukkoa.

Tärkeimmän tekijän 10 %:iin tuli lisää peräti 50 %, joten asuinympäristö oli kaiken kaikkiaan vaikuttanut yhtenä muuttopäätökseen vaikuttaneena tekijänä 60 %:lle Laukaaseen tulleista muuttajista.

Asuinympäristön merkityksen lisäys jakaantui tasan muuttajan toiseksi ja kolmanneksi tärkeimpänä pitämän tekijän kesken, kummallakin oli 25 %:n merkitys.

Tässä piili Laukaan valtti: Vaikka tulijan tärkein tekijä muutossa oli perhe tai työ niin, asuinympäristöllä oli kuitenkin huomattavan tärkeä merkitys tulomuuttajalle. (lihavointi 2008-07-19)

Tulijan kolmen tärkeimmäksi mainitseman syyn joukossa:
PAREMPAAN ASUMISEEN: ASUNTO (60 %:lla)


Lisävaikutusta ASUNNON 20 %:iin tuli huomattavasti. Asuntoa piti toiseksi tärkeimpänä muuttopäätökseen vaikuttavana tekijänä 25 % ja kolmanneksi tärkeimpänä tekijänä 15 % tulijoista. Asunnolla oli siis vaikutusta niinikään 60 %:lle muuttajista.

Tulijan kolmen tärkeimmäksi mainitseman syyn joukossa:
TARJOLLA TONTTEJA (20 %:lla)


TONTIN merkitys tulomuutossa oli varsin suuri. Tärkein tekijä tontti oli tosin vain 5 %:lle tulijoista, mutta kolmen tärkeimmän syyn joukossa tontin vaikutus nousi jo 20 %:iin.

Koska asunnolla oli merkitystä 60 %:lle tulijoista ja tontilla 20 %:lle, niin karkean päättelyn mukaan siis kolmannes tulijoista ratkaisi asumisensa tontin hankkimalla ja rakentamalla ja kaksi kolmannesta valmiin asunnon hankkimalla. Näin ei ilmeisesti ole kuitenkaan käynyt, joten tontin merkitys oli osittain sisältynyt valmiin asunnon tonttiin.

Tulijan kolmen tärkeimmäksi mainitseman syyn joukossa:
PERHEEN MERKITYS (45 %:lla)


Vaikka PERHE olikin erittäin tärkeä yksittäinen muuton syy, niin tässä tarkastelussa tärkeimpään 30 %:iin (korjattu 2008-07-19) tuli lisävaikutusta toiseksi tai kolmanneksi tärkeimmästä tekijästä enää yhteensä 15 %. Perhe vaikutti siis lähes puoleen tulijoista.

Tulijan kolmen tärkeimmäksi mainitseman syyn joukossa:
VIELÄ TYÖTÄKIN (40 %:lla)


Tärkeimmän tekijän 20 %:iin tuli lisää toiset 20 %. Näinollen 40 % tulomuuttajista piti TYÖTÄ tärkeänä muuttopäätökseen vaikuttaneena tekijänä. Vuonna 93 tosin vain 25 %.
(lihavointi 2008-07-19)

Tulijan kolmen tärkeimmäksi mainitseman syyn joukossa:
HITUSEN OPISKELUA (1 %:lla)


Tulijan muuttopäätökseen vaikuttaneeseen tärkeimpään tekijään ei tullut mitään lisää: OPISKELU pysyi 1 %:saan.

“KOTISEUTU LAUKAA” VETÄÄ PUOLEENSA: Tulijan kolmen tärkeimmäksi mainitseman syyn joukossa:
HALU PALATA KOTISEUDULLE (20 %:lla)


Tärkeimmän tekijän 10 %:iin tuli lisää 5 % ja 5 %, joten peräti joka viides (20 %) tulomuuttajista mainitsi HALUN PALATA KOTISEUDULLE tärkeänä muuttopäätökseen vaikuttaneena tekijänä.

Tulijan kolmen tärkeimmäksi mainitseman syyn joukossa:
VAATIMATONTA VAPAA-AJAN VIETTOA (15 %:lla)


VAPAA-AJAN VIETTO nousi lähes olemattomasta tärkeimmän tekijän 1 %:sta sentään vaatimattomaan (?) 15 %:iin. Kysymyksessä lienee kuitenkin näköharha. Laukaa tarjoaa luonnostaan hyviä vapaa-ajan viettomahdollisuuksia tänne muuttaneille. 
(lihavointi 2008-07-19)

Tulijan kolmen tärkeimmäksi mainitseman syyn joukossa:
VÄHÄN MUUTA (5 %:lla)


MUU saavuttaa kolmen tärkeimmän tekijän tarkastelussa 5 %:n rajan. Muita tärkeitä tekijöitä oli kovin monenlaisia, niillä oli kuitenkin yksi yhteinen piirre: ne olivat tärkeitä.
(lihavointi 2008-07-19)


Selvitys: "Laukaasta, Laukaaseen". Laukaan muuttoliike 1989- 1994.
Pertti Manninen. Laukaan kunta 1995.
746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt.

Laukaaseen tulomuuton luonne:  (s. 21)

LAUKAASEEN TULOMUUTON LUONNE: 
TAVOITETTA KERRAKSEEN (64 %:lla), PAKON EDESSÄ (24 %:lla), PALJON EPÄVARMUUTTA (12 %:lla)

Miksi Laukaaseen tuloa tavoiteltiin? Tulijoita johdateltiin vastaamaan tähän kysymykseen tavoitteellisin esimerkein: halu parantaa esim. asuinolosuhteita, työolo-suhteita tai harrastusmahdollisuuksia. Edellä todettiin, että tulijat eivät pitäneet kovin tärkeänä vapaa-ajan viettoa erillisenä tekijänä.

Työtä pidetään tänä päivänä mieluimmin pakkona kuin tavoitteena: kun on onnistunut työpaikan saamaan ja säilyttämään niin tavoitteena on pikemminkin työpaikan säilyttäminen kuin työolosuhteiden parantaminen. Mitä jää jäljelle? Asuminen (asunto, asuinympäristö ja tontti). Sen pitääkin sitten selittää kaikki.

Lähtömuuttajille kehitetty karkea jaottelu sopi hyvin myös tulomuuttajille: Työ, perhe ja opiskelu ovat pakkoa, asunto, asuinympäristö ja tontti sekä halu palata kotiseudulle ja vapaa-ajan vietto tavoitetta. Kun lasketaan näiden kahden ryhmän prosenttilukujen suhde saadaan sama tulos: tavoitemuutto on kaksi ja puoli kertainen pakkomuuttoon verrattuna.

Tulomuuttajan suuremman epävarmuuden muuton luonteesta voi yrittää selittää siten, että pakko on aina varmempaa kuin tavoite. Paljon pakkoa, vähän epävarmuutta. Paljon tavoitetta, paljon epävarmuutta.

Selvitys: "Laukaasta, Laukaaseen". Laukaan muuttoliike 1989- 1994.
Pertti Manninen. Laukaan kunta 1995.
746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt.
TM2  Muuton luonne

Muuttoalueet (s. 22)

MUUTTOALUEET
LÄHTÖALUE LAUKAASTA

Lähtijät jakaantuivat seuraavasti (suluissa asuinalueen osuus koko väestöstä):

Kirkonkylä  30 %  (20 %)
Vihtavuori  15 %  (10 %)
Leppävesi 15 %  (10 %)
Lievestuore  20 %  (15 %)
Maaseutualue  20 %  (45 %)

Lähtöalue Laukaasta on esitetty vuosittain eriteltynä taulukossa LA2.


TULOALUE (ALUE, JONNE LAUKAASTA LÄHDETTIIN)


Lähtijät jakaantuivat tuloalueen mukaan seuraavasti;

Jyvässeutu  45 %  (v. 89,90)  55 %  (v. 91-93)
Muu Keski-Suomi  15 %  (v. 89,90)  15 %  (v. 91-93)
Muu Suomi  40 %  (v. 89, 90)  30 %  (v. 91-93)

Tulomuuttoalue on esitetty vuosittain eriteltynä taulukossa LA3.
LÄHTÖALUE LAUKAASEEN

Tulijat jakaantuivat Laukaaseen lähtöalueen mukaan seuraavasti:

Jyvässeutu  50 %  (v. 89,90)  55 %  (v. 91-93)
Muu Keski-Suomi  15 %  (v. 89,90)  20 %  (v. 91-93)
Muu Suomi  35 %  (v. 89,90)  25 %  (v. 91-93)
Ulkomaat  1 %  (v. 89, 90)  1 %  (v. 91-93)

Lähtöalue on esitetty vuosittain eriteltynä taulukossa TA2.


LAUKAAN TULOASUINALUE HETI MUUTON JÄLKEEN

Kirkonkylä  30 %
Vihtavuori  15 %
Leppävesi  15 %
Lievestuore  20 %
Maaseutualue  20 %

Tuloasuinalue on esitetty muuton jälkeen ja tällä hetkellä vuosittain eriteltynä taulukossa TA3 ja TA4.
Selvitys: "Laukaasta, Laukaaseen". Laukaan muuttoliike 1989- 1994.
Pertti Manninen. Laukaan kunta 1995.
746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt.

Arvioita ja kokemuksia (s. 23)

ARVIOITA JA KOKEMUKSIA
KYSELYLOMAKE

Lomake suunniteltiin helposti täytettäväksi niin ulkoasun kuin kysymysten suhteen. Avoimille vastauksille (vastaajan itse omin sanoin kirjoittamille) annettiin runsaasti tilaa niiden käsittelyn hankaluuden uhallakin. Lomakkeen palauttaneet edustivat 41 % muuttajista. Vastausprosentti oli odottamattoman korkea.


VASTAAMATTOMUUS


Varmaankaan lomake ei ollut syynä vastaamattomuuteen. Suurin syy lienee elämäntilanteen vaikeudessa (syrjäytyneisyys, pettymys yhteiskuntaan tai ongelmat työssä ja toimeentulossa tai ihmissuhteissa). Toinen tärkeä syy vastaamattomuuteen on varmaankin yleinen kielteisyys kaikkea utelua kohtaan.

Tässä on syytä korostaa sitä, että vastaaminen on ollut tietenkin täysin vapaaehtoista. Tutkimuksen asenne oli aivan “puolueeton”: ei surtu vastaamattomuutta ja iloittiin, kun vastauksia saatiin.
EDUSTAVUUS

Vastaukset sisältävät niin kiitosta kuin moitettakin. Ne on kirjoitettu hyvällä käsialalla tai vähän huonommallakin. Niistä jäi kuitenkin sellainen mielikuva, että oli haluttu vastata rehellisesti ja että ne edustivat aika hyvin kaikkia muuttajia.


TAULUKOT - TIETOJEN AARREAITTA


Lomakkeeseen ahdettiin tietoisesti paljon enemmän kysymyksiä kuin pelkkiin muuton syiden selvittämiseen olisi tarvittu. Aineiston laatua tahdottiin parantaa yksityiskohtaisella kysymisellä. Lisäksi haluttiintarkempaa tietoa monista muistakin asioista kunnan toimintojen arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Taulukko-osaa voikin luonnehtia TIETOJEN AARRE-AITAKSI!
Selvitys: "Laukaasta, Laukaaseen". Laukaan muuttoliike 1989- 1994.
Pertti Manninen. Laukaan kunta 1995.
746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt.

Taulukoiden kertomaa: Lähtö- ja tulomuuton vertailua. Muu aineisto (s. 24-30)

TAULUKOIDEN KERTOMAA: LÄHTÖ- JA TULOMUUTON VERTAILUA. MUU AINEISTO
TAULUKOIDEN KERTOMAA: LÄHTÖ- JA TULOMUUTON VERTAILUA. MUU AINEISTO

Taulukoiden sisältöä selostetaan seuraavassa luettelonomaisesti joitakin ensisilmäyksen havaintoja esilletuoden jättäen johtopäätösten teon lukijalle.

VASTAAJAN SUKUPUOLI JA IKÄ (LP0 ja TP0)

-  Lähtijät olivat keskimäärin neljä vuotta nuorempia kuin tulijat (33 ja 37 vuotta).
-  Ikäryhmässä 21-25 vuotta lähtijöitä oli kaksi ja puoli kertaa enemmän kuin tulijoita.
-  Nuorten lähtijöiden määrä kasvoi huomattavasti v. 93, nuorten tulijoiden jo v. 92.

PERHEEN KOKO (LP1 ja TP1)

- Lapsiperheiden osuus oli lähtijöistä 40 % ja tulijoista 60 %.

PERHEEN MUUTOS MUUTON YHTEYDESSÄ (LP2 ja TP”)

-  Lähtijöillä oli 50 % enemmän muutosta kuin tulijoilla.
-  Lähtijät muuttivat pois vanhempiensa tai sukulaistensa luota kolme kertaa useammin kuin tulijat.
-  Vanhempiensa tai sukulaistensa kanssa asuneiden lähtijöiden määrä väheni selvästi vuoden 90 jälkeen, tulijoiden määrä pysyi koko ajan samana paitsi v. 91.

LAPSUUS- JA NUORUUSVAIHEEN KOTISEUTU (LP3 ja TP3)

-  Keski-Suomesta oli kotoisin lähtijöistä 75 %, tulijoista 65 %.

SITEET LAUKAASEEN (LP5 ja TP5)

-  Tulijoilla oli huomattavasti enemmän siteitä Laukaaseen kuin lähtijöillä.

KOULUTUS (LT1 ja TT1)

- Keski- ja peruskoulun suorittaneita oli lähtijöinä vähemmän kuin tulijoina.
- Ammattikurssin suorittaneita oli lähtijöinä enemmän kuin tulijoina.
-  Korkeakoulun suorittaneita oli lähtijöinä enemmän kuin tulijoina.

AMMATTIRYHMÄ (LT2 ja TT2)

-  Ylempiä toimihenkilöitä oli lähtijöinä enemmän kuin tulijoina.
-  Yrittäjiä tai yksityisen ammatinharjoittajia oli lähtijöinä vähemmän kuin tulijoina.
-  Koululaisia tai opiskelijoita oli lähtijöinä huomattavasti enemmän kuin tulijoina.
-  Eläkeläisiä oli lähtijöinä vähemmän kuin tulijoina.

TOIMINTA MUUTON AIKAAN (LT3, LT4, TT3, TT4 ja TT5)

-  Työssäkäynti lisääntyi lähtijöillä (paitsi v. 92), tulijoilla työssäkäynti väheni.
-  Työttömyys tai pakkoloma puri lähtijöitä vuotta myöhemmin (vasta v. 92) kuin tulijoita.
-  Työssäkäyvien muuttajien osuus putosi puoleen v. 93.
-  Eläkeläisten tulo kaksinkertaistui v. 93.
-  Työssäkäyvien ja opiskelevien yhteinen osuus oli samansuuruinen lähtijöillä ja tulijoilla.
-  Lähtijöiden opiskelu oli moninkertaista tulijoihin verrattuna.
-  Opiskelu lisääntyi “räjähdysmäisesti” v. 93.

TYÖSUHTEEN MUUTOS (LT5 ja TT6)

-  Lähtijöillä työsuhde vaihtui useammin kuin tulijoilla.
-  “Kuvaava %” ei kerro koko totuutta:
Lähtijöillä työsuhde vaihtui väheten 41 %:sta 13 %:iin vuosina 90-93!
Tulijoilla työsuhde vaihtui väheten 26 %:sta 8 %:iin vuosina 90-93!

NYKYISEN TYÖPAIKAN SIJAINTI (LT6 ja TT7)

-  Lähtijöillä Keski-Suomen osuus vakiintui 65 %:iin.
-  Puolella vuosien 89 ja 90 tulijoista ja kolmanneksella vuosien 91-93 tulijoista on työpaikka Laukaassa.

MUUTTOPÄÄTÖKSEEN VAIKUTTANEET TEKIJÄT (TYÖ JA TOIMEENTULO) (LT7 ja TT8)

-  Työttömyys tai sen uhka oli lähtijöillä 50 % suurempi kuin tulijoilla. Se kasvoi selvästi vuodesta 92 lähtien.
-  Työpaikan saanti halutulta seudulta väheni lähtijöillä tasaisesti vuodesta 90 lähtien, tulijoilla se väheni romahdusmaisesti v. 92.
-  Eteneminen ammattiuralla oli lähtijöille selvästi tärkeämpää kuin tulijoille. Merkitys väheni tasaisesti: lähtijöillä 30 %:sta 12 %:iin, tulijoilla 10 %:sta 4 %:iin!
- Oman yrityksen perustaminen vaikutti lähtijöillä hiukan vähemmän kuin tulijoilla.
-  Muiden perheenjäsenten työpaikan ja työnsaantimahdollisuuksien merkitys oli lähtijöille selvästi vähäisempää kuin tulijoille. Vuosina 92 ja 93 merkitys hiipui selvästi, varsinkin tulijoille.
-  Hankala tai kallis työmatka vaikutti lähtijöille selvästi enemmän kuin tulijoille.
-  Elinkeinon harjoittamiselle sopivampi ympäristö oli tärkeämpi tulijoille kuin lähtijöille. V. 91 merkitys oli ylipäätään aallonpohjassa!
-  Muut syyt kasvoivat jyrkästi vuosina 92 ja 93!

ASUINPAIKAN VAIHTOON VAIKUTTANEET TEKIJÄT (ASUMINEN) (LA1 ja LT1)

-  Liian korkeat asumiskustannukset vaikuttivat vuosina 89-91 lähtijöillä selvästi vähemmän kuin tulijoilla. Vuonna 92 tapahtui käänne: vaikutus nousi lähtijöillä räjähdysmäisesti.
-  Isomman asunnon tarve oli tulijoilla kaksinkertainen lähtijöihin verrattuna.
-  Mieluisamman vuokra-asunnon saannin vaikutus oli lähtijöillä kasinkertainen tulijoihin verrattuna. V. 92 vaikutus nousi tulijoille 100 % ja lähtijöille 50 %.
-  Perhesyistä aiheutuva asumistarpeen muutos oli tulijoille ja lähtijöille samanlainen.
-  Omistusasunnon hankinnan vaikutus oli tulijoille moninkertainen lähtijöihin verrattuna. Vaikutus romahti lähtijöille vuodesta 91 lähtien. Tulijoille vaikutus oli v. 91 poikkeuksellisen korkea.
-  Ei ollut varaa omistusasuntoon. Vaikutus pysyi  vuosina 89-91 samansuuruisena tulijoille ja lähtijöille. Vuodesta 92 lähtien vaikutus nousi molemmille selvästi, lähtijöille jopa jyrkästi.
-  Halu toisenlaiseen asumismuotoon vaikutti tulijoille selvästi enemmän kuin lähtijöille. Vaikutus kasvoi tulijoille joka vuosi, lähtijöille vaikutus pysyi samansuuruisena.
-  Muuten sopivamman asunnon tarve vaikutti tulijoille enemmän kuin lähtijöille. Vaikutus kuitenkin tasoittui v. 93.
-  Liian tiukat rakentamismääräykset vaikuttivat vähän tasaisesti joka vuosi niin lähtijöille kuin tulijoillekin.
-  Liian pieni tontti tai piha vaikutti tulijoille tasaisesti monin verroin enemmän kuin lähtijöille.
-  Asuinalueen rauhattomuus vaikutti tulijoille moninkertaisesti lähtijöihin verrattuna.
-  Asuinalueen likaisuus tai saasteisuus vaikutti tulijoille tasaisesti ja moninkertaisesti joka vuosi lähtijöihin verrattuna.
-  Muutoin pyrkimys mieluisampaan asuinympäristöön vaikutti tulijoille moninkertaisesti lähtijöihin verrattuna. Vaikutus kasvoi lähtijöillä joka vuosi, tulijoilla vaikutus pysyi tasaisena.
-  Muut syyt vaikuttivat lähtijöille selvästi enemmän kuin tulijoille. Vaikutus pysyi tasaisena koko ajan.

LÄHTÖALUE LAUKAASTA (LA2)

-  Lähtö kirkonkylästä kääntyi nousuun v. 91.
-  Lähtö Vihtavuoresta oli v. 92 poikkeuksellisen pientä.
-  Lähtö Leppävedeltä oli melko tasaista koko ajan.
-  Lähtö Lievestuoreelta v. 93 oli poikkeuksellisen pientä.
-  Lähtö maaseutualueelta oli v. 93 poikkeuksellisen pientä.

LAUKAAN TULOASUINALUE (TA3 ja TA4)

-  Tulo kirkonkylään oli vuosina 90 ja 91 selvästi suurempaa kuin muina vuosina.
-  Tulo Vihtavuoreen oli vuosina 92 ja 93 suurempaa kuin muina vuosina.
-  Tulo Leppävedelle vaihteli jopa kaksinkertaistuen vuodesta 92 vuoteen 93.
-  Tulo Lievestuoreelle pysyi melko tasaisena joka vuosi.
-  Tulo maaseutualueelle oli suurta vuosina 91 ja 92.

ALUE, JONNE LAUKAASTA MUUTETTIIN (LA3)

-  Muutto Jyvässeudulle kasvoi selvästi vuodesta 91 lähtien muun Suomen kustannuksella.

ALUE, JOSTA LAUKAASEEN MUUTETTIIN (TA2)

-  Muutto Jyvässeudulta kasvoi hieman vuodesta 92 lähtien.
-  Muutto muualta Suomesta väheni selvästi vuodesta 91 lähtien.

ASUNNON TYYPPI (LA4, LA5, TA6, TA7 ja TA8)

-  Lähtijöiden omakotitalo- ja maatila-asuminen muuttui erittäin selvästi kerros- ja rivitaloasumiseksi.
-  Tulijoiden kerrostalovaltainen asuminen muuttui maanläheisemmäksi: omakotitalo-, rivitalo- ja maatila-asuminen kasvoi jyrkästi.

MUUTTAMINEN LAUKAASSA (TA5)

-  Muuttaminen on ollut suurta: puolet vuoden 89 tulijoistaan muuttanut pois Laukaan ensiasunnostaan ja jo viidennes vuoden 93 tulijoista on ehtinyt muuttaa toiseen asuntoon noin vuoden kuluessa.

ASUNNON HALLINTASUHDE (LA6, LA7, TA9, TA10 ja TA11)

-  Lähtijöiden ja tulijoiden selvin ero: Lähdetään sukulaisten omistamasta asunnosta vuokra-asuntoon, tullaan omasta tai puolison omistamasta omaan tai puolison omistamaan. Asunnon omistaminen kasvoi muuton yhteydessä niin lähtijöillä kuin tulijoillakin.
-  Lähtijöillä vuokra-asuminen kasvoi: kunnan vuokra-asunnoissa noin 50 % (paitsi v. 91) ja yksityisissä vuokra-asunnoissa noin 100 %.
-  Tulijoilla vuokra-asuminen väheni kunnan vuokra-asunnoissa noin 25 %. Yksityisissä vuokra-asunnoissa vuokra-asuminen pysyi ennallaan, tulijoilla romahti.

ASUNNON TAI RAKENNUSPAIKAN ETSIMINEN (LA8 ja TA13)

-  Joka kymmenes lähtijä etsi Laukaasta ennen muuttoaan asuntoa tai rakennuspaikkaa.
-  Lähes joka toinen tulija etsi ennen muuttoaan asuntoa tai rakennuspaikkaa muualta. Vuonna 93 etsiminen muualta Keski-Suomesta kaksinkertaistui!

ASUNNON VALINTAAN VAIKUTTANEET SEIKAT (LA9 ja TA12)

-  Asuinalueen luonnonläheisyys ja väljyys, asuinympäristön rauhallisuus, oma tontti ja riittävän tilava tontti vaikuttivat tulijoilla huomattavasti enemmän kuin lähtijöillä.
-  Halvat asumiskustannukset, asuinalueen hyvä palveluvarustus, vuokra-asuntojen helppo saatavuus ja liikenneyhteydet sekä muut seikat vaikuttivat lähtijöille selvästi enemmän kuin tulijoille.

ARVIO LAUKAAN ASUINALUEEN LAADUSTA (LK1 ja TK1)

-  Päivittäistavarapalveluilla, lasten päivähoitopalveluilla, lasten harrastusmahdollisuuksilla ja mahdollisuudella elää rauhassa omaa elämäänsä oli selvästi suurempi merkitys tulijoille kuin lähtijöille.
-  Lähtijöille ei millään annetulla arviokohteella ollut selvästi suurempaa merkitystä kuin tulijoille.
-  Arviot olivat yleensä ottaen aika samanlaiset. Lähtijöiltä huonomman arvion saivat lasten harrastusmahdollisuudet, vapaa-ajan palvelut, kulttuuritarjonta, mahdollisuudet luoda ystävyys- ja tuttavuussuhteita sekä liikenneyhteydet.

ASUINALUETOIVE (LU1 ja TU1)

-  Lähtijöiden toiveena on taajama kaupungin tuntumassa ja taajaman ulkopuoli kaupungin läheisyydessä useammin kuin tulijoilla.
-  Tulijoilla nykyinen asuinalue on mieluisin useammin kuin lähtijöillä.
-  Vuoden 93 lähtijät unelmoivat kaupungin tuntumassa sijaitsevasta taajamasta useammin kuin aikaisempien vuosien lähtijät.
-  Vuoden 93 tulijat unelmoivat kunnon maaseudusta useammin kuin aikaisempien vuosien tulijat.

ARVOSANA LAUKAAN KUNNAN TOIMINNASTA (LK2 ja TK6)

-  Tulijat olivat joutuneet selvästi enemmän tekemisiin tonttien tarjonnan, rakennuslupa-asioiden ja rakennusvalvonnan, vesihuollon, viemäröinnin ja katuvalojen sekä vapaa-ajan palveluiden kanssa kuin lähtijät.
-  Lähtijät olivat joutuneet selvästi enemmän tekemisiin vain koulun kanssa.
-  Lähtijät pitivät selvästi huonompina kunnallisten vuokra-asuntojen tarjontaa ja vapaa-ajan palveluita kuin tulijat.
-  Tonttien tarjonnan ja rakennuslupa-asioiden sekä vuoraeasuntojen tarjonnan arviot vaihtelivat huomattavasti vuodesta toiseen niin lähtijöillä kuin tulijoillakin.
-  Vesihuoltoa, viemäröintiä ja katuvaloja pitivät heikkoina erityisesti vuosien 90 ja 91 tulijat.
-  Vapaa-ajan palveluita pitivät tyydyttävinä erityisesti vuoden 91 tulijat, heikkoina erityisesti vuoden 90 tulijat.
-  Päivähoitoa pitivät vuoden 89 tulijat erityisen hyvinä ja 93 lähtijät taas erityisen huonona!
-  Arviot koulusta olivat hyvät ja samanlaiset joka vuosi.
-  Myös terveydenhoito sai hyvät ja tasaiset arviot joka vuosi.
-  Tulijoilta kysyttyjä yritysten toimintaedellytyksiä pitivät erityisen hyvinä vuoden 93 lähtijät ja tulijat ja erityisen huonoina vuoden 92 tulijat.

TERVEISET KUNNALLE (LK3 ja TK7)

-  Vuosien 89-92 tulijat lähettivät selvästi enemmän terveisiä kunnalle kuin samojen vuosien lähtijät.
-  Uusimmat vuoden 93 tulijat lähettivät selvästi vähemmän terveisiä kuin aikaisempien vuosien tulijat.

TULIJOIDEN MIELIPIDE LAUKAAN HINTATASOSTA (TK8)

-  Tonttien hintoja piti 90 % tulijoista Laukaassa edullisempina tai samansuuruisina kuin muissa kunnissa. Vuosien 89 ja 92 tulijoista kuitenkin noin 20 % piti niitä korkeampina.
-  Kunnallisten vuokra-asuntojen vuokria Laukaassa piti 85 % tulijoista edullisempina tai samansuuruisina kuin muualla, Vuoden 89 tulijoista kuitenkin noin 35 % piti niitä korkeampina.
-  Vettä, jätevettä ja jätteenkäsittelyä piti 75 % tulijoista Laukaassa edullisempina tai samansuuruisina kuin muissa kunnissa. Vuoden 92 tulijoista kuitenkin yli 50 % piti niitä korkeampina!
-  Kaukolämmön hintaa piti 90 % tulijoista (vuoden 90 tulijoista peräti 100 %) Laukaassa edullisempana tai samansuuruisena kuin muualla.

TIETOJEN SAAMINEN LAUKAASTA (TK2)

-  Vuoden 89 tulijat saivat muualta, vuoden 90 tulijat sanomalehdistä ja kunnanvirastosta, vuoden 91 tulijat perheenjäseniltä ja vuoden 93 tulijat kunnanvirastosta vähemmän tietoja kuin muiden vuosien tulijat.

TIETOJEN OIKEELLISUUS (TK3)

-  Vuoden 92 tulijoiden mielestä tiedot vastasivat parhaiten todellisuutta.

LAUKAASSA YLLÄTTÄNEET ASIAT (TK4 ja TK5)

-  Lähes puolet tulijoista kertoi myönteisistä asioista ja tasan puolet kielteisistä asioista. Poikkeuksena olivat uusimmat, vuoden 93 tulijat, joilla oli selvästi vähemmän kielteistä kerrottavaa kuin aikaisempien vuosien tulijoilla.

LÄHITULEVAISUUDEN TAKAISINMUUTTOAJATUKSET (LM3)

-  Vanhimmilla, vuoden 89 lähtijöillä oli jonkin verran enemmän takaisinmuuttoajatuksia kuin nuoremmilla, vuosien 90-93 lähtijöillä.

ESTEET TAKAISINMUUTOLLE. KUNNAN HELPOTTAVAT TOIMET (LM4 ja LM5)

-  Vuoden 90 lähtijät kuvailivat pahimpia esteitä vähemmän kuin muiden vuosien lähtijät.
-  Uusimmat, vuosien 93 ja 93 lähtijät luettelivat kunnan takaisinmuuttoa helpottavia toimia selvästi enemmän kuin aikaisemmat lähtijät.

ASUINPAIKKAKUNNAN VAIHTOAJATUS (TM3)

-  Vuoden 90 tulijoilla oli asuinpaikkakunnan vaihtoajatusta selvästi enemmän kuin muiden vuosien tulijoilla.
-  Uusimmilla, vuoden 93 tulijoilla oli niin asuinpaikkakunnan vaihtoajatusta kuin keskustelua siitä huomattavasti vähemmän kuin aikaisemmilla tulijoilla.

ASUINPAIKANVAIHTOAJATUKSIIN JA LAUKAASA ASUMISHALUKKUUTEEN VAIKUTTANEET SEIKAT (TM4 ja TM5)

-  Asuinpaikan vaihtoajatuksistaan kertoi noin 30 % tulijoista, vuoden 92 tulijat jonkin verran enemmän ja vuoden 93 tulijat jonkin verran vähemmän.
-  asumishalukkuudestaan Laukaassa kertoi noin 65 % tulijoista, vuoden 92 tulijat olivat tässäkin aktiivisempia: noin 80 % halusi kertoa asumishalukkuudestaan Laukaassa!


MUU AINEISTO

Kyselyssä saatiin lisäksi aineistoa, jota tässä selvityksessä ei tarkasteltu kuin vastausprosenttien osalta:

-  Terveiset kunnalle (546 vastausta)
-  Esteet takaisinmuutolle (445 vastausta)
-  Kunnan helpottavat toimet takaisinmuutolle (244 vastausta)
-  Laukaassa myönteisesti yllättäneet asiat (271 vastausta)
-  Laukaassa kielteisesti yllättäneet asiat (281 vastausta)
-  Asuinpaikan vaihtoajatuksiin vaikuttaneet seikat (159 vastausta)
-  Halukkuuteen asua Laukaassa vaikuttaneet seikat (381 vastausta).
Vastauksia yhteensä: 2327!

Eri asiaryhmiin liittyviä “lisätekstejä” on luettu vain vastauksia tarkentavassa mielessä.

Monet “muut ja muut syyt”- vastaukset ovat jääneet tarkemmin purkamatta.

Tarkastelematta ovat myös 623 puolison erilliskysymysten vastaukset.


TAULUKOT
TAULUKOT
Selvitys: "Laukaasta, Laukaaseen". Laukaan muuttoliike 1989- 1994.
Pertti Manninen. Laukaan kunta 1995.
746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt.

Atk-ratkaisu (s. 31), Vastauslomake numeroiksi ja taulukoiksi (s. 31)

ATK-RATKAISU & VASTAUSLOMAKE NUMEROIKSI JA TAULUKOIKSI
ATK-RATKAISU

Tiedon tallennuksessa ja käsittelyssä käytettiin PARADOX-tietokantaohjelmaa (versio 2.0).

Tietojen käsittelylle valittiin käytännöllinen lähestymistapa: Aineisto jaettiin lähtijöille ja tulijoille erikseen ajallisesti kuuden muuttovuoden mukaan ja sisällöllisesti seitsemän aiheen mukaan. Aiheita olivat perhe, työ, asuminen, asuinympäristö, kunta, muuton yhteenveto ja puoliso.

Näin TAULUT saatiin sen kokoisiksi, ettei minkäänlaisia “koko-onelmia” tullut esille tietojenkäsittelyssä.

Aineiston laajuuden kuvailemiseksi esitetään seuraavassa eri tietoja sisältävien KENTTIEN lukumäärät: perhe (30 lähtijälle, 32 tulijalle), työ (58, 65), asuminen (75, 100), asuinalue (29, 42), kunta (19, 34), muuton yhteenveto (15, 15), puoliso (48, 55).

Jos jokainen olisi vastannut jokaiseen kysymykseen, niin aineistoon olisi tullut yhteensä noin 400000 (neljäsataatuhatta) tietoa muuttajista, Kun jätetään pois puolison tiedot ja osittain vajaat vastaukset, niin arviolta tässä selvityksessä on käsitelty noin 320000 tietoa muuttajista, 160000 lähtijöistä ja 160000 tulijoista.

VASTAUSLOMAKE NUMEROIKSI JA TAULUKOIKSI

TUNNUSLUVUT

Joissakin kysymyksissä oli useita vaihtoehtoja. Niinpä laskettavien tunnuslukujen määräsi tuli ilman puolison tietoja lähtijöille noin 300 ja tulijoille noin 400 jokaiselle vuodelle 89-94.

Ensin laskettiin lukujen lukumäärä, toiseksi laskettiin esiintymisprosentti. Kolmanneksi prosenttiluvut koottiin taulukoiksi.


KUVAAVA %

Taulukoihin koottujen 3990 tunnusluvun hallitsemiseksi kehitettiin aineistoa helpommin kuvaava luku: kuvaava %. Se on luku, joka yksinään kuvaa koko ajanjaksoa 89-93 mahdollisimman tarkasti ja oikein. Se on tunnuslukuja katselemalla ja maistelemalla päätelty keskiluku. Sen tarkkuudeksi valittiin paremmin ajatuksen hallitsema 5 %:n tarkkuus. Pienissä esiintymissä kuvaava % voi olla myös 1, 2,tai 3 (poikkeukset vahvistavat säännön!).

Luku yksinään kertoo tietenkin jotakin kuvaamastaan asiasta, kuitenkin paljon enemmän ja syvemmin se kertoo, kun sitä verrataan muihin lukuihin.
Selvitys: "Laukaasta, Laukaaseen". Laukaan muuttoliike 1989- 1994.
Pertti Manninen. Laukaan kunta 1995.
746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt.

Jälkipuhe (s. 32), Lähteet (s. 33)

JÄLKIPUHE & LÄHTEET
JÄLKIPUHE

Selvityksen ote on ollut pikemminkin käytännöllinen kuin teoreettinen. Kaikki lasketut luvut ovat tietenkin oikeita eikä minkäänlaisia oikaisuja ole tehty, päinvastoin aineistoa on korjattu vastaajien jäljiltä, kun on selvästi annettu oikea vastaus väärään kysymykseen. Aineiston ja siitä laskettujen lukujen tarkkuutta pidetty koko selvityksen tärkeimpänä asiana. Sellaisia tilastollisia menetelmiä kuten esim. keskihajonnan laskeminen ja merkitsevyystestit ei ole käytetty, koska päätelmät luvuista on voitu tehdä muutoinkin.

Tutkimusaineistoon on ensimmäisen kerran Suomessa pyritty saamaan KAIKKI muuttajat näin pitkältä ajanjaksolta. Niinpä muuttajien henkilötietojen ja osoitteiden saaminen kestikin niin kauan, ettei aineiston käsittelyyn varattu aika tahtonut millään riittää. Ilman apuvoimia aika ei olisikaan riittänyt. Suurin osa varsinaisesta selvitysajasta kului kuitenkin taulukoiden tekemisessä ja lukujen tarkistamisessa.

Tässä selvityksessä on aukaistu tietojen aarreaitan ovi muuttamisen yleisten syiden selvittämiseksi ja hiukan raotettu ovea muillekin asioille.

Tiedot on järjestetty tietokantaan siten, että tietojen poiminta ja yhdistely lisäselvityksiä varten on mahdollista eri perustein haluttujen tietojen saamiseksi. Näinollen yksityiskohtaisessa tarkastelussa voi saada vastauksen esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: Minkälaisia olivat Leppävedeltä lähtijät? Mitkä olivat alle 26-vuotiaiden muuton tärkeimmät syyt? Minkä ikäiset lähtivät Laukaasta työn perässä? Minkälaiset muuttajat olivat kiinnostuneita tonteista, minkälaiset vuokra-asunnoista? Miten koulutus vaikutti muuttohalukkuuteen. Ketkä antoivat arvoa asuinalueen luonnonläheisyydelle ja asuinympäristön rauhallisuudelle?
LÄHTEET

Kumpulainen Mikko: Maallemuuttajat: tutkimus Joensuusta ympäristökuntiin suuntautuneista muutoista. Joensuun yliopisto 1993. (Kyselylomake)

Muuttoliiketutkimuksia ja -selvityksiä Järvenpäästä, Kontiolahdelta, Lahdesta, Muuramesta, Porista, Ruovedeltä, Saaristokunnista, Savonlinnasta, Turun seudulta sekä Tuupovaarasta tapahtuneesta muuttoliikkeestä vuosilta 86-93.

Selvitys: "Laukaasta, Laukaaseen". Laukaan muuttoliike 1989- 1994.
Pertti Manninen. Laukaan kunta 1995.
746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt.

Taulukot (s.34-60)

TAULUKOT
Selvitys: "Laukaasta, Laukaaseen". Laukaan muuttoliike 1989- 1994.
Pertti Manninen. Laukaan kunta 1995.
746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt.

Liite (s. 61-75)

Liite.
Kyselylomake lähtömuuttajille
Kyselylomake tulomuuttajille
Selvitys: "Laukaasta, Laukaaseen". Laukaan muuttoliike 1989- 1994.
Pertti Manninen. Laukaan kunta 1995.
746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt.
SISÄLLYSLUETTELO
Selvitys: "Laukaasta, Laukaaseen". Laukaan muuttoliike 1989- 1994.
Pertti Manninen. Laukaan kunta 1995.
746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt.

Muutosta. Muuton tärkein yksittäinen syy. Luvut nyt löytyneestä selvityksestä: "Laukaasta, Laukaaseen" (1989-1994). Lue!  Muuttokuvat 2008. Isonna!
Perhe.
Lähtömuutto 35 %, tulomuutto 30 %.


Työ.
Lähtömuutto 30 %, tulomuutto 20 %.
Opiskelu.
Lähtömuutto 5 %, tulomuutto 1 %.
Asunto.
Lähtömuutto 15 %, tulomuutto 20 %.
Tontti.
Lähtömuutto 1 %, tulomuutto 5 %.
Asuinympäristö.
Lähtömuutto 5 %, tulomuutto 10 %.
Vapaa-ajan vietto.
Lähtömuutto 2 %, tulomuutto 1 %.
Halu palata kotiseudulle.
Lähtömuutto 5 %, tulomuutto 10 %.
Muu.
Lähtömuutto 3 %, tulomuutto 2 %.
Kuvat:  Laukaassa ja Jyväskylässä muuttopäivinä torstai-illasta (2008-05-28) sunnuntai-iltaan  (2008-06-01) Pertti Manninen. Isonna!
Selvitys: Laukaasta, Laukaaseen. Laukaan muuttoliike 1989- 1994. Pertti Manninen. Laukaan kunta 1995. (746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt.) Lue!
"Halu parantaa seurustelusuhdetta!" (Nainen 30, Laukaasta 1990)
"Avioliitto sen verran kaukaa olevan miehen kanssa." (Nainen 30, Laukaasta 1990)
"Mies vaihtui, uusi asui  Helsingissä." (Nainen 30, Laukaasta 1992)
"Tällä ajalla on pakko koittaa pitää työpaikasta kiinni." (Nainen 23, Laukaasta 1993)
"Muutin siihen missä puoliso asui, siis ei valintaa!" (Nainen 23, Laukaasta  1992)
"Halu kokeilla omia/yhteisiä siipiä." (Nainen 23, Laukaasta 1992)
"Rauhallinen ympäristö, työssä kiire." (Mies 30, Laukaaseen 1993)
"Sattui löytymään se maailman paras paikka." (Nainen 40, Laukaaseen 1993)

Muutosta. Muuton luonne. Luvut nyt löytyneestä selvityksestä: "Laukaasta, Laukaaseen" (1989-1994). Lue!  
Välttämätön muutto
Lähtömuutto 44 %, tulomuutto 24 %.

Tavoitemuutto.
Lähtömuutto 48 %, tulomuutto 64 %.
"En osaa sanoa"
Lähtömuutto 8 %, tulomuutto 12 %.
Selvitys: Laukaasta, Laukaaseen. Laukaan muuttoliike 1989- 1994. Pertti Manninen. Laukaan kunta 1995. (746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt.) Lue!
"Halu parantaa seurustelusuhdetta!" (Nainen 30, Laukaasta 1990)
"Avioliitto sen verran kaukaa olevan miehen kanssa." (Nainen 30, Laukaasta 1990)
"Mies vaihtui, uusi asui  Helsingissä." (Nainen 30, Laukaasta 1992)
"Tällä ajalla on pakko koittaa pitää työpaikasta kiinni." (Nainen 23, Laukaasta 1993)
"Muutin siihen missä puoliso asui, siis ei valintaa!" (Nainen 23, Laukaasta  1992)
"Halu kokeilla omia/yhteisiä siipiä." (Nainen 23, Laukaasta 1992)
"Rauhallinen ympäristö, työssä kiire." (Mies 30, Laukaaseen 1993)
"Sattui löytymään se maailman paras paikka." (Nainen 40, Laukaaseen 1993)

Lue!
Kuvat:  Laukaassa ja Jyväskylässä muuttopäivinä torstai-illasta (2008-05-28) sunnuntai-iltaan  (2008-06-01) Pertti Manninen. Isonna!

Muutosta. Muuton kolmen tärkeimmän syyn joukossa. Luvut nyt löytyneestä selvityksestä: "Laukaasta, Laukaaseen" (1989-1994). Lue!  Muuttokuvat 2008. Isonna!
Perhe.
Lähtömuutto 50 %, tulomuutto 45 %.


Työ.
Lähtömuutto 60 %, tulomuutto 40 %.

Opiskelu.
Lähtömuutto 10 %, tulomuutto 1 %.

Asunto.
Lähtömuutto 45 %, tulomuutto 60 %.

Tontti.
Lähtömuutto 5 %, tulomuutto 20 %.

Asuinympäristö.
Lähtömuutto 25 %, tulomuutto 60 %.

Vapaa-ajan vietto.
Lähtömuutto 30 %, tulomuutto 15 %.

Halu palata kotiseudulle.
Lähtömuutto 15 %, tulomuutto 20 %.

Muu.
Lähtömuutto 10 %, tulomuutto 5 %.

Kuvat:  Laukaassa ja Jyväskylässä muuttopäivinä torstai-illasta (2008-05-28) sunnuntai-iltaan  (2008-06-01) Pertti Manninen. Isonna!
Selvitys: Laukaasta, Laukaaseen. Laukaan muuttoliike 1989- 1994. Pertti Manninen. Laukaan kunta 1995. (746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt.) Lue!
"Halu parantaa seurustelusuhdetta!" (Nainen 30, Laukaasta 1990)
"Avioliitto sen verran kaukaa olevan miehen kanssa." (Nainen 30, Laukaasta 1990)
"Mies vaihtui, uusi asui  Helsingissä." (Nainen 30, Laukaasta 1992)
"Tällä ajalla on pakko koittaa pitää työpaikasta kiinni." (Nainen 23, Laukaasta 1993)
"Muutin siihen missä puoliso asui, siis ei valintaa!" (Nainen 23, Laukaasta  1992)
"Halu kokeilla omia/yhteisiä siipiä." (Nainen 23, Laukaasta 1992)
"Rauhallinen ympäristö, työssä kiire." (Mies 30, Laukaaseen 1993)
"Sattui löytymään se maailman paras paikka." (Nainen 40, Laukaaseen 1993)

Muutosta. 
Luvut nyt löytyneestä selvityksestä: "Laukaasta, Laukaaseen" (1989-1994). Lue!
Ylärivi: Muuton tärkein yksittäinen syy.
Alarivi:
Muuton kolmen tärkeimmän syyn joukossa. 
Perhe.
Lähtömuutto 35 %, tulomuutto 30 %
Lähtömuutto 50 %, tulomuutto 45 %
Työ.
Lähtömuutto 30 %, tulomuutto 20 %
Lähtömuutto 60 %, tulomuutto 40 %
Opiskelu.
Lähtömuutto   5 %, tulomuutto 1 %
Lähtömuutto 10 %, tulomuutto 1 %
Asunto.
Lähtömuutto 15 %, tulomuutto 20 %
Lähtömuutto 45 %, tulomuutto 60 %
Tontti.
Lähtömuutto   1 %, tulomuutto   5 %
Lähtömuutto   5 %, tulomuutto 20 %
Asuinympäristö.
Lähtömuutto   5 %, tulomuutto 10 %
Lähtömuutto 25 %, tulomuutto 60 %
Vapaa-ajan vietto.
Lähtömuutto   2 %, tulomuutto   1 %
Lähtömuutto 30 %, tulomuutto 15 %
Halu palata kotiseudulle.
Lähtömuutto   5 %, tulomuutto 10 %
Lähtömuutto 15 %, tulomuutto 20 %
Muu.
Lähtömuutto   3 %, tulomuutto   2 %
Lähtömuutto 10 %, tulomuutto   5 %
Selvitys: Laukaasta, Laukaaseen. Laukaan muuttoliike 1989- 1994. Pertti Manninen. Laukaan kunta 1995. (746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt.) Lue!
"Halu parantaa seurustelusuhdetta!" (Nainen 30, Laukaasta 1990) -  "Avioliitto sen verran kaukaa olevan miehen kanssa." (Nainen 30, Laukaasta 1990) - "Mies vaihtui, uusi asui  Helsingissä." (Nainen 30, Laukaasta 1992) - "Tällä ajalla on pakko koittaa pitää työpaikasta kiinni." (Nainen 23, Laukaasta 1993) - "Muutin siihen missä puoliso asui, siis ei valintaa!" (Nainen 23, Laukaasta  1992) - "Halu kokeilla omia/yhteisiä siipiä." (Nainen 23, Laukaasta 1992) - "Rauhallinen ympäristö, työssä kiire." (Mies 30, Laukaaseen 1993) - "Sattui löytymään se maailman paras paikka." (Nainen 40, Laukaaseen 1993)

"Laukaasta, Laukaaseen". Laukaan muuttoliike 1989- 1994.  Sisällysluettelo - Kuvat tekstisivuista
746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt  
Pertti Manninen  Laukaan kunta 1995.
 Netti 2008Kyselylomake lähtömuuttajilleKyselylomake tulomuuttajille

Tämän numeron etusivulle!

CASQUE D'OR, Rakastajatar, unohtumaton rakkaustarina vuodelta 1952. alkuperäinen nimi Kultakypärä tai Kultatukka.
Yle Teema. Kino klassikko:  Rakastajatar. Huomenna sunnuntaina 2008-07-20 klo 19:00.

Kultatukka, kuvan kolme unelmointia:
CASQUE D'OR
de Jacques Becker avec Simone Signoret, Serge Reggiani, Claude Dauphin.
Un dimanche d'automne de 1898. Les hommes de la " Bande à Leca " envahissent bruyamment une paisible guinguette avec leurs " poules". L'une d'elles, Marie, fait sensation. Belle, arrogante avec sa coiffure " en casque " d'un roux flamboyant. Pour provoquer son homme Roland, elle accepte de danser avec un ouvrier charpentier, Manda, ex-compagnon de prison de Raymond, le loustic de la bande. ...
Kultatukka, kuvan kolme unelmointia.
CASQUE D'OR, Rakastajatar, unohtumaton rakkaustarina vuodelta 1952. alkuperäinen nimi Kultakypärä tai Kultatukka.
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999. Joka torstai. torstaina 8, maaliskuuta 2001, lisäykset tarvittaessa.
kultatukka, kuvan kolme unelmointia pertti manninen

Serge Reggiani, la lumière de "l'Italien" s'est éteinte. Le chanteur et acteur est mort à son domicile parisien dans la nuit du 22 au 23  juillet. Il s'était rendu populaire tout en cultivant la discrétion. LeMonde.fr.

Kunnianosoitus Serge Reggianille. Joskus elokuva jää lähtemättömästi mieleen. Minulle kävi näin kun nuorena koin Jacques Beckerin elokuvan Rakastajatar. Myöhemmin se tuli ehkä muutaman kerran televisiossa, jonka innoittamana ilmeisesti kuva kuva miehestä ja naisesta tuli unelmoitua uudestaan, useampaan kertaan maaliskuussa 2001. Vasta ehkä vuosi sitten näin Ranskan televisiossa vanhan miehen haastattelun, jonka taustalle yht'äkkkiä heijastettiin kuva, jonka tunnistin. Samassa tunnistin jotenkin vanhan miehen jo hauraasta olemuksesta hänet 50 vuotta nuorempana. Sattumalta katsoin jälleen Ranskan televisiota viime perjantaina. Serge Reggianin kuolema oli monen uutislähetyksen pääaihe ja ylimääräisenä esitettiin ohjelmasta poiketen puolen tunnin mittainen pari vuotta sitten tehty jo 80 täyttäneen rakastetun näyttelijän ja laulajan haastattelu. Kunnianosoitus Serge Reggianille. Pertti Manninen 26.07.2004. Kultatukka, kuvan kolme unelmointia julkaistu ensimmäisen kerran torstaina 08.03.2001.

CASQUE D'OR, Rakastajatar, unohtumaton rakkaustarina vuodelta 1952. alkuperäinen nimi Kultakypärä tai Kultatukka.
Yle Teema. Kino klassikko:  Rakastajatar. Huomenna sunnuntaina 2008-07-20 klo 19:00.


Opeta lapsi uimaan!

Sananvapaus kauppatavarana


"Elokuvalipulla kohtuuton hinta"

Kuvat 2008

Otsikot 2008

Ilmoitukset 

Arkisto
 


Minne hävisivät Soneran rahat? (Jatkokertomuksen 2 jaksoa)
  

Tallentakaa sivuja ennenkuin viranomainen sulkee mielivaltaisesti kaikki sivut! Väitepäätös



Etusivu tiistaina 19. heinäkuuta 2005.

Oikeusjuttu - Painajainen. 19.07.2005.
Täydelliset tekstit alkuperäisessä julkaisujärjestyksessä.  Linkit dokumentteihin. 12 17.05.2001 alkaen.
19.07.2005.

Eräs pakkohuutokauppa 1999-2000. Ulosottomiehen ja  kihlakunnanvoudin operaatio mitätöi vanhuksen etuoikeutetun saatavan 90 000 markkaa Merita Pankin hyväksi.

Ikikertut syksyllä.  Laukaa 02.10.1999, silloin kun kaikki näytti vielä hyvältä. Kuva Pertti Manninen.
Lue myös! Rikosilmoitus asiakirjaväärennöksistä tai väärän selityksen ja merkinnän tekemisestä asiakirjoissa. 12.fi 04.09.2003. 

Avustava ulosottomies Raino Rinne ja kihlakunnanvouti Jarmo Kivistö asialla.
Koska oikeudelle esitetty asiakirja ei ole vielä rikosoikeudellisesti vanhentunut selostan asiaa aikaisemmin julkaistujen asiakirjojen pohjalta. Seuraavan muistion laadin 24.03.2001 ja 27.03.2001 oikeudenkäyntiä varten,  silloin kun kaikki oli vielä muistissa. Ulosottovalitus käsiteltiin Jyväskylän käräjäoikeudessa ilman suullista käsittelyä. Päätöksen tästä teki käräjätuomari Matti Kuuliala yhtenä perustelunaan se, ettei valittajalle tulisi lisää oikeudenkäyntikuluja. Näin ollen avustava ulosottomies Raino Rinteen  paikkansapitämätön kirjallinen lausunto sai suhteettoman painoarvon. Vaasan hovioikeus muutti sitten päätöstä ja lainvoiman saaneessa päätöksessä todettiin kihlakunnanvouti Jarmo Kivistön toimineen virheellisesti ja ristiriitaisesti. Hovioikeus ei myöskään välittänyt enää mitään siitä perusteesta, jolla vanhuksen etuoikeutettu vaatimus hylättiin. Näin ollen ulosoton operaatio vaatimusten hylkäämisestä osoittautui tarkkaan laskelmoiduksi tempuksi. Pertti Manninen. 24.06.2004.

19.07.2005. 

12 torstai 2007-07-19  N:o 678.

Hunttalan Matin ohjaajat Katri ja Jan Nyquist hymyilevät onnellisina upean näytöksen jälkeen. Kuvia!


  

Three-quarters of the answer

In their desperation to sell you a home, property developers have come up with a new wheeze: they'll front up 25% of the asking price. Rupert Jones reports 
The Guardian, Saturday July 19, 2008



12 N:o 825. Torstai 2008-07-17  
"Tuloveroihin aiottua suurempi kevennys". Lue! - Pekka Kettunen Oopperassa. Lue!
"Palokärki  nakuttaa lahoa puuta säleitä lennättäen." Helsinki Kivihaka tiistaina 2008-07-15 klo 11.24. Pertti Manninen.

Pekka Kettunen Oopperassa. Arkisto. 12 torstaina 28.10.2004.
"Hauskaakin täällä Helsingissä on ollut. Olin juuri oopperan ensi-illassa kuuntelemassa suomalaisen naisen säveltämää musiikkia. Kaikki oli tosi hienoa, paitsi sillä rouvalla, joka kesken kestävään rakkauteen uskovan sopraanon laulaessa päästi ilmoille kuuluvan pierun. Muistin, että aatelinen nainen päästää aatelisen pierun. Nurkat natisevat ja joskus ihmisetkin." Jyväskylän entinen kaupunginjohtaja Pekka Kettunen on saanut Suur-Jyväskylän lehdessä kolumnipalstan. Kirjeitä kaupungista. 2004/10/28


Ilmoitukset 



Skeppargården Jukka Salo s/y Talassa Kippari/ veneentekijä Skeppare / båtbyggare 0400-975679 www.skeppargarden.fi


Opeta lapsi uimaan!

Sananvapaus kauppatavarana


"Elokuvalipulla kohtuuton hinta"

Kuvat 2008

Otsikot 2008



12 1999, 2000, 2001, 2002, 2003, 2004, 2005, 2006, 2007, 2008
1999/07/28  Kettunen ralliradan takuumiehenä. Laajavuoren ralliradan rakentamisesta on olemassa lainvoimainen päätös, jota ei viime kesänä uskallettu panna täytäntöön asukkaiden liian suuren vastustuksen takia. Rakentamisen on hyväksynyt kaupungin ylin johto ja viime talven aikana juonittiin rakentamistaktiikka. Mitään ympäristölupaa ei haeta, koska vedotaan siihen huuhaa-perusteeseen, että sellaista ei muka tarvita koska alue on jo kaavoitettu urheilukäyttöön. Tähän lankaan on joko tietoisesti tai tietämättään mennyt myös Keskisuomalainen. Radan rakentaminen liittyy yhtenä olennaisena osana kaupunginjohtaja Kettusen luomaan Jyväskylän imago-kampanjaan jossa kyllä Laajavuoren asukkaat jäävät toiseksi.
Kettunen: Lisäpanostusta avainkehittämiseen. "Vaurastumisesta tulee tehdä hyve eikä sitä tule tulkita "riistoksi"."
Kettunen: Muuttuva Johtajuus. "Vaikka johtamisessa tunnustetaan erilaisuus rikkautena ja kehittämisen voimavarana, pyrkimys kokonaisuuden hahmottamiseen on tärkeä, koska se prosessina tarjoaa itse kullekin tilaisuuden omien ennakkoluulojen ja yksipuolisuuksien ihmettelyyn!" Pekka Kettunen Keskisuomalainessa 25.6.99. Taidatko sen selkeämmin sanoa!

2000/06/08  Kesän hyvä teko: opeta lapsi uimaan! Kesän hyvä teko: Hyppää kantapäät edellä! Viikon kuva: Muista liivit!

2001/06/07  Kesän hyvä teko: Opeta lapsi uimaan! Uimakoulut kutsuvat! Sinnikäs yksityisopetuskin kannattaa!

2002/06/27  Minne hävisivät Soneran rahat? Minne hävisivät Soneran valvojat? Netissä julkaistun Sonera-kirjan valtio-omistajan valvonnan laiminlyöntiä koskevat luvut. Pääosissa viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen ja valtiovarainministeri Sauli Niinistö sekä maan hallituksen ydinosa sekä tietenkin vastuussa olevat virkamiehet.
Soneran portaat. Jatkoa.  Alkusanat 27.06.2002. "Ja minne se loppuu?" Näihin sanoihin päättyi eräs Soneraa käsittelevä 12.fi:in sivu. Loppumisesta ei taida olla vielä tietoa, vaikka lopettamisesta on jo tehty päätöskin: fuusioituminen Telia Ab:hen. Aikaisemminkin olen käsitellyt omistajan vastuuta valvontavelvollisuuden romahtamisessa jutussa "Omistajan vastuu".
Suomessa on riittävästi talousasioita käsitteleviä toimituksia. kertokoot ne talousasioita. Silkkihansikkailla on kyllä käsitelty poliitikkoja. Ministeri Olli-Pekka Heinonen luuli pääsevänsä kuin koira veräjästä uuteen suojatyöpaikkaan. Valtiovarainministeri Sauli Niinistö uhraa ministerin toisensa perään, jottei hänen neroutensa pääsisi oikeisiin mittasuhteisiin, siis kääpiösarjaan! Pääministeri Paavo Lipponen on taas niin paksunahkainen ja vahvasti varjeltu, ettei häntä mikään heilauta! Sonera-kirjan kuvailemat tapahtumat ovat pöyristyttäviä ja on ihme, jos ne onnistutaan painamaan villaisella. Sitä pahoin pelkään! Pertti Manninen

2003/07/03  Helsingin Sanomat jäi valheesta kiinni! HS-Gallup 15.06.2003.
Ilta-Sanomat käytti sumeilematta hyväkseen! Ilta-Sanomat, pääkirjoitus 17.06.2003: SDP noussut suosituimmaksi.
Uusi HS-Gallup todistaa virhemarginaalin unohtamisen tahallisuuden! HS-Gallup 30.06.2003.
Pääkirjoitukset 01.07.2003. Ilta-Sanomat: Keskusta putosi kannatuskuoppaan. Helsingin Sanomat: Keskusta maksaa kalliisti Jäättenmäen tähdenlennosta.

2004/06/17  Pääkirjoitus. Nettisanomien 5-vuotisen ilmestymisen kunniaksi olen kerännyt heinäkuun 1999, 2000, 2001, 2002 ja 2003 ensimmäiset numerot jonoon. Otsikot ovat siis sattumanvaraisia, mutta myös kuvaavia. Tämän kirjoitan maanantaina 05.07.2004 ja päivään torstaiksi 08.07.2004. Jonkunlainen matka ja loma on siis mielessä. Ylivoimaisesti tärkeimmän asian tästä valikoimasta tahdon toistaa aina ja aina!  Kesän hyvä teko: Opeta lapsi uimaan! Pertti Manninen,

2005/07/07  Lontoossa torstaina 07.07.2005 klo 11:44 - 11:47.

2006/06/19  Bisnesnainen? "Yhdellä osavaltakunnallisella kanavalla ei toimintaa välttämättä olta oltaisi pystytty edes sillä tavoin tekemään, että siitä olisi saatu kannattavaa bisnestä." Liikenneministeri Susanna Huovinen. Täsmällinen sitaatti TV1:n 20.30:n  uutislähetyksestä keskiviikkona 31.05.2006.
Bisnesmies! "SanomaWSOY:n sähköisistä liiketoiminnoista vastaavan SWelcomin toimitusjohtaja Tapio Kallioja sanoo, että yhtiö ei olisi aloittanut toimintaa yhdellä osavaltakunnallisella luvalla, koska se ei olisi kannattanut." Helsingin Sanomat torstaina 01.06.2006. SanomaWSOY saa kaksi koko maan radiokanavaa-juttu. Pääkirjoitus.
Astian makua.
(17.06.2006). SanomaWSOY puki liikenneministeri Susanna Huovisen pelastusoperaation haastattelun muotoon tämän Sävelradion lakkauttamispäätöksessä!

2006/07/06  "Kahdessa kaupungissa eräänä kuumana päivänä, aamusta iltaan."  Kulkijan kuvia. Heinäkuun maanantaina 03.07.2006.

2007/07/07  Nettisanomien päätoimittaja pyytää valituslupaa Korkeimmalta oikeudelta asianajajan kunniaa loukkaavasta tuomiosta.


2008/07/10
  Kettus-kusetus senkun jatkuu!


Jukka Ammondt. Kettunen ja Keljonlahti.
"Pekka Kettusen eroraha on noussut jälleen valtakunnallisten uutiskanavien ykkösaiheiden joukkoon. Ne toimenpiteet, joihin kaupunginhallitus 8.12.2003 ryhtyi Kettusen omasta tahdostaan tapahtuneen irtisanoutumisen vuoksi, ovat osoittautuneet Jyväskylän kunnallispoliittisen maineen kannalta onnettomiksi ratkaisuiksi. Kaupunginhallitus oli korvauksesta päättäessään käyttänyt sille kuuluvaa harkintavaltaa muuhun tarkoitukseen kuin mihin se on ollut käytettävissä ja näin ylittänyt toimivaltansa, kuten Hämeenlinnan hallinto-oikeus totesi päätöksessään keväällä 2005 ja jonka KHO päätöksessään 6.6.2006 vahvisti. Kun Jyväskylän kaupunginvaltuusto 15.1 2007 taipui äänin 40-17 kaupunginhallituksen esitykseen erorahan perimättä jättämisestä, käynnistyi uusi näytelmä Kettus-draamojen sarjassa. Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi 27.6.2008 kaupunginvaltuuston päätöksen ja näin myös kaupunginvaltuusto oli ylittänyt toimivaltansa. Klassisen draaman kaavioon suhteutettuna tämä uusi vaihe merkitsee toimintaa kiihdyttävän kohdan ilmaantumista nyt käynnistyneeseen uuteen näytelmään." Jukka Ammondt. Kettunen ja Keljonlahti. Keskisuomalainen torstaina 2008-07-10.


12 2003
Torstaina 10. heinäkuuta 2003. Numero 206. 207   Etusivu

USA:n ja liittolaisten varsinaisten sotatoimien päätyttyä Irakin hallinnon pystytys jatkuu. Joukkotuhoaseiden etsintä jatkuu. Tappaminenkin jatkuu. Kaadot Irakin armeijasta tuhansia? Surmat siviiliväestöstä tuhansia? Kaadot liittoutumasta satoja?
Valehdella saa - mutta eivät kaikki. Suomessa saa valehdella, jos valehtelee oikeaan suuntaan. Ahtisaaren, Niinistön, Rehnin ja Lipposen valheet peiteltiin. Nykyposti 7/2003 heinäkuussa 2003.
Eino Leino 125-vuotta. "Päivä paistaa, lehti loistaa, vaarat tanhun tahdin toistaa: Kesä tullut on." Sinipiikojen kesälaulu karkelokuvaelmasta Väinämöisen kosinta.
"Sielu rikki yössä vaellan, unikuvissani matkustan." Viikon kuva. 
Hoitamattomat opintolainat lisääntyvät edelleen. Helsingin Sanomat. Kotimaa. Maanantaina 30.06.2003.
Lainaa vaikea hoitaa palkatta. "Jälleen kerran opiskelijoita osoitetaan syyttävällä sormella, vaikka pitäisi keskittyä pohtimaan perimmäisiä syitä, mistä takaisinmaksuongelmat juontavat juurensa." Helsingin Sanomat. Mielipide. Lauantaina 05.07.2003
Ydinvoiman erinomaisuus kaipaisi kunnollisia todisteita. Erään nuoren toimitukselle lähettämä ystävänsä mielipidekirjoitus keväältä 2002 Keskisuomalaisen Kansa sanoo-palstalta.
Sippulanniemen golf-kenttä aiotaan pitää 9-väyläisenä. "...vaikka Korkeimman hallinto-oikeuden vahvistama kaava ja mahdolliset lisämaiden ostot... " Keskisuomalainen. Urheilu. Lauantaina 05.07.2003.
Keskustan kannatus noussut viikossa peräti 1,5 prosenttiyksikköä! 12.fi, analyysi 10.07.2003.
SDP on tällä hetkellä selvästi maan suurin puolue. Taloustutkimuksen Ylen radion uutisotimitukselle tehdyn tutkimus. Keskisuomalainen perjantaina 04.07.2003.


12 2003
12.fi torstaina 17.07.2003.  Etusivu.

Irak-vuoto. Asiakirjat.
11.3.2003. Ilta-Sanomat.
11.3.2003. Iltalehti.
12.3.2003. Ilta-Sanomat.
12.3.2003. Iltalehti.
8.5.2003. Ilta-Sanomat. Uusia!
Poliisi tutkii näitä sivuja.

Ilta-Sanomat 11.3.2003. Salainen raportti Lipposen vierailusta Washingtonissa. Bush kiitti Suomea "liittymisestä koalitioon." IS sai käsiinsä ulkoministeriön salaiseksi leimatun raportin Lipposen ja Bushin tapaamisesta.
 
"Keskustan puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki (kesk) sai aiheen viimeviikkoiseen ulkopoliittiseen hyökkäykseensä kahdesta Suomen Washingtonin suurlähetystön tekemästä ja salaiseksi leimatusta raportista.
Pääministeri Paavo Lipponen (sd) viime joulukuussa tekemän vierailun jälkeen tehdyn raportin mukaan presidentti George W. Bush ylisti Suomea hyväksi yhteistyökumppaniksi ja kiitti Suomen hallitusta Irakin tilannetta koskevista kannanotoista ja liittymisestä koalitioon.

Suomen kumppanuuteen Yhdysvaltain kanssa viitataan myös ulkoministeriön Irakin tilannetta koskevasta tiedotustilaisuudesta tehdyn raportin aluksi. Paikalla olivat maat, jotka varaulkoministeri Marc Grossmanin mukaan ovat tavalla tai toisella luvanneet apua tai yhteistyötä Irakin osalta, raportissa sanotaan.
Grossman briiffasi runsasta 30 maata Irakin tilanteen kehityksestä helmikuun viimeisenä päivänä. Läsnä oli Euroopan, lähi-idän, Persianlahden ja Tyynenmeren alueen maita. EU-maista mukana olivat ainakin Britannia, Tanska ja Alankomaat, naapuristamme Norja ja Viro.
Raportin laatineen Suomen Washingtonin-suurlähetystön kakkosmiehen Matti Anttosen mukaan esille tulleissa USA:n kannanotoissa ei ollut mitään oleellisesti uutta. Yhdysvaltain hallinnossa on raportin mukaan epäselvyyttä siitä, mikä YK:n roolin tulisi olla erityisesti siinä tapauksessa, että turvallisuusneuvosto ei hyväksy päätöslauselmaa. Ratkaisevaa näyttää olevan, millainen tulos turvallisuusneuvostossa saavutetaan.
Grossman totesi, ettei tiedotustilaisuudessa ole tarkoitus keskustella yksittäisten maiden panoksesta. Se on Yhdysvaltojen ja ko. maan välinen asia. Briiffauksia jatketaan viikoittain apulaisulkoministeritasolla.
- Huolena on se, että turvallisuusneuvosto on jakaantunut. Yhdysvallat tavoittelee yksimielisyyttä tai ainakin enemmistöä. Kävipä turvallisuusneuvostossa miten tahansa, YK:lla voi olla tärkeä rooli humanitaarisen avun jakamisessa.

Suomen pääministerin vierailua käsittelevän raportin mukaan Lipponen kertoi tasavallan presidentin ja hallituksen päätöksestä suhtautua myönteisesti Yhdysvaltain pyyntöön olla mukana mahdollisen konfliktin jälkeisessä Irakin vakauttamisessa humanitäärisen avun ja rauhanturvatoiminnan kautta. Bush totesi arvostavansa Suomen suhtautumista tilanteeseen ja kiitti päätöksestä. Lipponen puolestaan kiitti Bushia johtajuudesta pyrkimyksissä rakentaa kansainvälistä koalitiota.
- Suomi arvostaa etenkin sitä, että Yhdysvallat päätti viedä Irak-problematiikan YK:n käsiteltäväksi. Lipponen ja Bush olivat yhtä mieltä pääministeri Blairin rakentavasta roolista tilanteessa, raportissa sanotaan.
Lipponen kiitti Bushia globaalista johtajuudesta syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeen ja totesi raportin mukaan Suomen olevan Yhdysvaltain liittolainen terrorismin vastaisessa taistelussa. Bush vahvisti asian näin olevan ja kiitti Suomea sen panoksesta."
Kari Valtonen. Ilta-Sanomat tiistaina 11.3.2003.

Ulkoasiainhallinto SALAINEN ( __ / __ ) _____ § k. _____ .).
Bush ylisti Suomea hyväksi yhteistyökumppaniksi ja kiitti Suomen hallitusta Irakin tilannetta koskevista kannanotoista ja liittymisestä koalitioon.Yhdysvallatkin toivoo tilanteen ratkeavan rauhanomaisesti ilman, että sotilaalliseen operaatioon jouduttaisiin turvautumaan. Näin ei kuitenkaan välttämättä käy, mutta mahdollisuus on edelleen olemassa. Irakin kohdalla on kyse todellisesta uhasta. Saddam Hussein ei epäröi tappaa eikä uhata ihmisten perusoikeuksia. Asetarkastusten tehtävänä on Bushin mukaan todentaa aseidenriisunnan tapahtuminen eikä pyrkiä etsimään Saddam Husseinin piilottamia aseita. Todistustaakka on Irakilla eikä Yhdysvalloilla. Bush uskoi myös, että Irakilaiset lopettavat Saddam Husseinin tukemisen nopeasti sen jälkeen, kun hirmuhallinnon uskottavuus murenee. Analogiamall (puuttuu) käytti Romanian Ceausescun kohtaloa. Irakilaiset ansaitsevat ihmisoikeudet. He saavat raken (puuttuu) demokratiansa omalta pohjaltaan, Yhdysvallat ei ole pakottamassa heille omaa malli (puuttuu). Lähde: Ilta-Sanomat tiistaina 11.3.2003.
Ulkoasiainhallinnon salaiseksi julistamassa raportissa kuvataan Lipposen ja Bushin käymää keskustelua mm. ylläolevalla tavalla. Ilta-Sanomat tiistaina 11.3.2003. 

"Ministeri Max Jakobson: Jäättenmäen Irak-hyökkäys saivartelua.
Oppositiojohtaja Anneli Jäätteenmäen (kesk) viimeviikkoinen hyökkäys pääministeri Paavo Lipposen Irak-linjanvvetoja vastaan on hakemalla haettua saivartelua.
Tätä mieltä on ministeri Max Jakobson.
Jakobson ei hyväksy Jäätteenmäen arvostelua siitä, että Lipponen kertoi liian aikaisin Suomen avusta Irakin jälleenrakentamiseksi mahdollisten sotatoimien jälkeen.
Lipponen vieraili USA:ssa joulukuussa ja keskusteli presidentti George W. Bushin ja varaprespdentti Richard Cheneyn kanssa.
Jakobson viittaa saamiinsa tietoihin Suomen Washingtonin.suurlähetystön tuosta vierailusta laatimasta salaisesta raportista.
Lisäksi hänen arvionsa pohjana on toinen salainen raportti, joka on tehty Yhdysvaltojen ulkoministeriön kolmellekymmenelle maalle 28. helmikuuta järjestämästä tiedotustilaisuudesta.
- YK:n turvallisuusneuvosto päätti jo 20. marraskuuta, että Irakin on luovuttava kielletyistä aseista voimatoimien uhalla. Jopa Syyria äänesti päätöslauselman puolesta.
- On haettua nähdä Suomen hallituksen lupaus avusta Irakin jälleenrakennuksessa poikkeavana kannanottona.
Jakobson ei näe mitään ihmeellistä siinäkään, että Lipponen ylisti Bushia Irak-kysymyksen viemisestä YK-käsittelyyn. Se on hänen mukaansa loogista Suomen ja myös EU-maiden politiikan kannalta.
- On harhaanjohtavaa esittää, että Lipponen tai hallitus olisivat ottaneet kannan, jossa on arvosteltavaa. Lipponenhan kiitti, ettei USA lähtenyt ratkomaan kysymystä omin päin.

Suomen lupaama apu tuli esille myös Yhdysvaltojen järjestämässä tiedotustilaisuudessa.
- Olemme liittolaisia siinä mielessä, että olemme luvanneet humanitääristä apua. Se ei kuitenkaan leimaa meitä liittolaisiksi tulevassa sodassa. On luontevaa, että Suomen hallitus tukee turvallisuusneuvoston päätöslausumaa.
Jakobson ei näe Suomen kannalta kiusalliseksi sitä, etteivät Saksa, Ranska ja Ruotsi osallistuneet tuohon tiedotustilaisuuteen.
- Tiedotustilaisuudessa oli mukana myös muita EU-maita kuin Suomi, kuten Hollanti, Tanska ja Norja, jotka eivät myöskään ole osallistumassa USA:n rinnalla sotaan.
- Kutsun saanti briiffaukseen ei ole rasitus ulkopolitiikalle. On hyvä käydä kuuntelemassa, mitä sanotaan, Aivan typerää on kuvitella, että osallistuminen nerkitsisi liittymistä USA:n liittolaiseksi.
- Tämä tulee selvästi esille myös varaulkoministeri Grossmanin briiffauksesta laaditusta raportista. Siinä sanotaan, että apu annetaan YK:n kautta, Jakobson huomauttaa."
Kari Valtonen. Ilta-Sanomat tiistaina 11.3.2003.

Lue myös! Iltalehti tiistaina 11.3.2003. Ulkoministeriön salaiset dokumentit paljastavat: Mitä Lipponen ja Bush todella puhuivat. Ote alkuperäisestä asiakirjasta.

Vuoto ulkoministeriössä.

Suomen hallitus päätti, että WTC:n ja Pentagonin tuhoamiseen osallistuneiden terroristeiksi epäiltyjen todisteet pidetään salaisina ja niitä ei kommentoida. Helsingin Sanomat on kuitenkin saanut lausunnon asiakirjoihin tutustuneelta ulkoministeriön virkamieheltä, että todisteet ovat vakuuttavia! 12.fi 04.10.2001.


12 2004
Torstaina 15. heinäkuuta 2004. Numero 260.

JUILLET 14
Presidentti Jacques Chirac on tulossa kahdessa mustassa autossa seurueineen 28 moottoripyöräpoliisin auran ympäröimänä Champs Elyséetä pitkin vilkuttaen kansalaisille kätensä auton ikkunasta ulos työntäen. Tunnelman kuvannut suoraan Pariisista Pertti Manninen, 12.fi.
Ranska järjestää kansanäänestyksen EU:n perustuslaista. "Perustuslaki koskee ranskalaisia suoraan, joten he saavat kertoa mielipiteensä suoraan." Presidentti Jacques Chirac Ranskan kansallispäivänä 14. heinäkuuta. .
"Experience the Reality". Kuva: Pertti Manninen.
Tätä mieltä oltiin Suomessa kuukausi sitten.  Kansanäänestys uudesta perustuslaista? Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat Riikka Uosukaisen ja Risto Makkosen tentissä suorassa lähetyksessä Ruoholahdesta, Helsingin sydämestä. TV1 torstaina 10.06.2004 klo 21.05. Suuri vaalikeskustelu. 
Ilta-Sanomat maanantaina 05.05.2004. Lukijalta. "Suomen nykyinen opintotukimalli on peräisin vuodelta 1992, jonka jälkeen opintorahaan eikä asumislisään ole tehty korotuksia. Vuonna 1995 opintorahaa jopa leikattiin." Suvi Hautanen. Hallitus petti opiskelijat. 
Aftonbladet söndag 11 juli 2004. Kejsaren av Sverige. Tulossa.
Iltalehti maanantaina 12.07.2004. Matti sanoi "Tahdon" Merville korva ... Tulossa.
Kännissä kirjoitettua. Ilta-Sanomat tiistaina 13.07.2004. Ammattivalittajien paratiisi. Tulossa.
Iltalehti keskiviikkona 14.07.2004. Subjektiivinen valinta otsikoista. Tulossa.
Irak.  Joukkotuhoaseita ei ole löytynyt ja perustelut sotaan lähtöön ovat perustuneet virheelliseen tiedustelutietoon. Presidentti George W. Bush luotti tietoon ja pääministeri Tony Blair toimi hyvässä uskossa! Molemmat valtion päämiehet ovat tulossa presidentti Martti Ahtisaaren jo vuotta aikaisemmin ilmoittamalle linjalle: "En minä niistä joukkotuhoaseista paljon piittaa."  Öljyputkia räjähtelee. Irakin hallinnon pystytys jatkuu. Kaadot Irakin armeijasta kymmeniä tuhansia. Surmat siviiliväestöstä,  irakbodycount.net tarkentuneet yli kymmeneksi tuhanneksi. Kaadot liittoutumasta satoja. Tuhannen rajakin on mahdollisesti jo ylitetty, ainakin kun palkkasoturit lasketaan mukaan. Tappaminen jatkuu.
Dagens Nyheter tisdag 13 juli 2004. Ett krig byggt på lögner. Tulossa. 
"Tuuli käy heidän ylitseen". Poisnukkuneitten muistolle. Kuvasarja


12 2005
Etusivu tiistaina 12. heinäkuuta 2005.

Jonathan Steele: "Terrorism is a technique, not an enemy state that can be defeated".

9 suomalaisen lehden pääkirjoitukset Lontoon pommi-iskuja seuraavana päivänä perjantaina 08.07.2005.
Aamulehti. Halpaa kauhua tunnelin syvyyksissä.
Helsingin Sanomat. Lontoon terrorihyökkäys oli tarkasti valmisteltu ja ajoitettu.
Iltalehti. Meilläkin varauduttava terroristien iskuihin.
Ilta-Sanomat. Terroristit iskivät Lontooseen.
Kansan Uutiset. Viikkolehti. Helvetti valloillaan Lontoossa.
Kauppalehti. 2. pääkirjoitus. Terrorismia ei ole voitettu.
Keskisuomalainen. 2. pääkirjoitus. Juhlatunnelma muuttui suruksi.
Savon Sanomat. Terrorismin uusin isku osui Lontooseen.
Uutispäivä Demari. Pelätty uusi terrori-isku kohdistui maailman huomion keskipisteeseen.
   
Tulossa seuraavat 15 pääkirjoitusta perjantailta 08.07.2005:
Etelä-Suomen Sanomat. Lontoo terrorismin kourissa.
Ilkka. Terroristeilla ei ole maailman köyhien valtakirjaa.
Kalajokilaakso. 2. pääkirjoitus. Lontoon isku järkytti, muttei yllättänyt.
Kaleva. Silmitöntä tappamista.
Karjalainen. Terrorin pelko palasi koko Eurooppaan.
Keskipohjanmaa. Lontoo ilosta suruun.
Länsi-Savo. Terroristit etsivät jälleen sopivan ajan ja kohteen. !
Länsi-Suomi. Lontoon iskut toivat uhat lähemmilsi.
Pohjalainen. Terrorismin varjo yltää kaikkialle.
Satakunnan kansa. Lontoon terroriteko tarkkaan ajoitettu.
Netistä:
Hbl. Hufvudstadsbladet. Den dyrköpta öppenheten.
Aftonbladet. 8 juli 2005. Nej, inte en gång till...
Expressen. Ledare. Publicerad:  2005-07-07 21:02. Vi måste slå tillbaka.
The Guardian. Friday July 8, 2005. In the face of danger. Leader. 
Turun Sanomat ja Kouvolan  Sanomat eivät käsitelleet 08.07.2005 pääkirjoituksissaan Lontoon tapahtumia.
 
Jonathan Steele: "Terrorism is a technique, not an enemy state that can be defeated".
The Guardian. Saturday November 22, 2003  A war that can never be won


12 2006
Keskiviikkona 12.07.2006.

"Suuri maaryöstö". Kymmeniä kirjoituksia!
"Mitä Keijo Ketonen oikein sanoi? Selvityksiä. Tulossa!

"Pitää haluta olla oikeudenmukainen." - "Päättäjän on pystyttävä vastustamaan kovaäänisimpiä vaatijoita, jotka uhkaavat putsata pajatson muiden nenän edestä." - "Jussi Pajusen toimintamalli on, että itseään pitää pystyä katsomaan työpäivän jälkeen peilistä silmiin". Kirkko & kaupunki keskiviikkona 14.12.2005. Näin alkoi lehden juttu, joka kertoi kaupunginjohtajasta joulun edellä viime vuonna jolloin  Jussi Pajunen  kumppaneineen jo suunnitteli kaikessa hiljaisuudessa Sipoon maiden ryöstöä Helsingille. Lue lisää tämä ja muitakin artikkeleja  näistä "kannibaaleista" ja tästä "kannibalismista", jolle Helsingin Sanomat on torstaina 22.06.2006 antanut luvan pääkirjoituksessaan "Helsingin alueliitosesitys on tyly mutta perusteltu" kannibaalit nimeltä mainiten. Maan hallitus toteuttaa nämä suunnitelmat erityislailla valtiomies Matti Vanhasen siunauksella!

"Keskikesän hetkiä." Kuvat Pertti Manninen.
"Ajankohtaista." Kuvat Pertti Manninen.


12 2007
12 tiistai 2007-07-10 N:o 677. 

Kesälukemista! Miljoonan euron kaappaus! 
Kesän hyvä teko: Opeta lapsi uimaan!

Nettisanomien päätoimittaja pyytää valituslupaa Korkeimmalta oikeudelta asianajajan kunniaa loukkaavasta tuomiosta. 
"I juridiska frågor sker det ofta så här." Matti Vanhanen.    
Sipoo-Sibbo. Pääkirjoitus Viimeinen naula pääministeri Vanhasen arkkuun.

Edessä Kumpula, takana Pasila. Etäisyys keskustasta neljä (4) km. Kuva Pertti Manninen 
Kuva. Vanhanen tyrmäsi Liljeströmin 8-4. Ottelusta jätetään protesti ja lopullinen tulos ratkeaa protestin tultua käsitellyksi. Christel Liljeström, orförande kommunstyrelsen i Sibbo. - "I juridiska frågor sker det ofta så här." Matti Vanhanen, statsminister, c.
Complete baby turns up in Siberia Guardian Unlimited Science 
Wadenström Blog   
Box-Kracher Sylvester. 
"Elokuva-lipulla kohtuuton hinta"
Vem ska hänga Bush?
BULLSHIT!
Paavo Lipposen hallituksen päätös irakilais-diplomaattien karkottamisesta oikeuskanslerin tutkittavaksi.
Eksyikö pääministeri Matti Vanhanen Sipoon korpeen?

Rakentamis-bisneksen läheisyys tuo turvallisuutta! 
Arkisto  Sipoo-kiistan raadollinen tausta. Ilkka Hakalehdon tiedote. 
Laukaassa haisee golf-maakauppa. "... maa-alue ei yhtiölle käytännössä maksa mitään." 
Extra! Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen: "Pitää haluta olla oikeudenmukainen". Extra! 
Arkisto   Uutta valoa Ilta-Sanomien päätoimittajan Antti-Pekka Pietilän potkuihin. llta-Sanomat. Pääkirjoitus lauantai 2006-09-16. Kovaa peliä Sipoossa. 
Bush rejects Republican protests on Iraq Guardian Unlimited Tuesday July 10, 2007
Sananvapaus kauppatavarana. Martti Valkonen: Journalismin salat I.


Ilmoitukset 

Arkisto
 


Minne hävisivät Soneran rahat? (Jatkokertomuksen 2 jaksoa)
  

Tallentakaa sivuja ennenkuin viranomainen sulkee mielivaltaisesti kaikki sivut! Väitepäätös



  

12  N:o 821. Torstai  2008-07-10 
Daniel Cohn-Bendit hiillosti presidentti Sarkozya Pekingin avajaisiin osallistumisesta. Lue  - Kirkuvan historia (1. raapaisu). Lue!  -  Vanhanen-Mertalan luostariyökään ei avannut ovia Elysée-palatsiin. Lue!  -  Kettus-kusetus senkun jatkuu! Lue!



"Daniel Cohn Bendit MEP". Ranska Strasbourg. France24 Focus Europe Live tänään torstaina 2008-07-10. Lue!
"Kirkuva Kirjaston kino Syksy 82". Viime sunnuntaina 2008-07-06 Keski-Suomessa. Lue!
"Vanhanen och flickvän får äta pä museum". Helsinki. HBL Hufvudstadsbladet tänään torstaina 2008-07-10. Lue!
"Kettusen erorahajupakka kiusaa yhä Jyväskylää". Helsinki. Ilta-Sanomat eilen keskiviikkona 2008-07-09. Lue!
Kuvat Pertti Manninen.



Suuri erorahanumero. 12 tiistaina 2008-07-01. Lue!
Kaamea kertomus kusetuksesta: Kettunen kusetti kaupunkia. Kaupunki kusetti Kettusta. Keskisuomalainen kusetti kansaa. Lue pääkirjoitus! Tulikin kertomus Kettusesta. Lue!


  N:o 821. Torstai  2008-07-10
Kettus-kusetus senkun jatkuu! 

"Kettusen erorahajupakka kiusaa yhä Jyväskylää". Helsinki. Ilta-Sanomat eilen keskiviikkona 2008-07-09. Kuva Pertti Manninen

  N:o 821. Torstai  2008-07-10
Kettus-kusetus senkun jatkuu! 


Kettusen jupakka ylittää kohtuuden.

Pääkirjoitus. KSML.fi  keskiviikkona 2008-07-02. Päätoimittaja on Erkki Laatikainen.



Juristit kirjoittavat hintavan laskun.

Päätoimittajan kolumni. Erkki Laatikainen. KSML.fi lauantaina 2008-07-05.


Kettusen erorahan käsittelyä lykättiin.

KSML.fi  tiistaina 2008-07-08.


Toimivalta ylitettiin.

Suur-Jyväskylän lehti  keskiviikkona 2008-07-02. Pääkirjoitus. Päätoimittaja on Tapani Markkanen.


Kettusen eroraha menee takaisinperintään.

Suur-Jyväskylän lehti  keskiviikkona 2008-07-02.
Kettus-kusetus senkun jatkuu!
12 torstaina 2008-07-10.

 Kuvateksti: Pekka Kettunen jätti Jyväskylän kaupunginjohtajan viran taakseen huhtikuun lopussa 2004. Kuva: Jaana Kautto.

Keskisuomalainen torstaina 2008-07-10. Puheenvuorot. Jukka Ammondt.

Kettunen ja Keljonlahti 

Pekka Kettusen eroraha on noussut jälleen valtakunnallisten uutiskanavien ykkösaiheiden joukkoon. Ne toimenpiteet, joihin kaupunginhallitus 8.12.2003 ryhtyi Kettusen omasta tahdostaan tapahtuneen irtisanoutumisen vuoksi, ovat osoittautuneet Jyväskylän kunnallispoliittisen maineen kannalta onnettomiksi ratkaisuiksi.

Kaupunginhallitus oli korvauksesta päättäessään käyttänyt sille kuuluvaa harkintavaltaa muuhun tarkoitukseen kuin mihin se on ollut käytettävissä ja näin ylittänyt toimivaltansa, kuten Hämeenlinnan hallinto-oikeus totesi päätöksessään keväällä 2005 ja jonka KHO päätöksessään 6.6.2006 vahvisti.


Kun Jyväskylän kaupunginvaltuusto 15.1 2007 taipui äänin 40-17 kaupunginhallituksen esitykseen erorahan perimättä jättämisestä, käynnistyi uusi näytelmä Kettus-draamojen sarjassa.


Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi 27.6.2008 kaupunginvaltuuston päätöksen ja näin myös kaupunginvaltuusto oli ylittänyt toimivaltansa. Klassisen draaman kaavioon suhteutettuna tämä uusi vaihe merkitsee toimintaa kiihdyttävän kohdan ilmaantumista nyt käynnistyneeseen uuteen näytelmään.


Elämme siis Kettus-draamassa nousevaa toiminnan vaihetta, johon kuuluu runsas esillä olo valtakunnallisessa mediassa. Se luo jännitettä ja nostaa draamassa tarvittavat voimat ja vastavoimat esiin kärjistäen niitä.


Tilanteeseen sopii erinomaisesti myös asian pöydälle jättäminen kaupunginhallituksen kokouksessa. Näin on draamaan noussut myös keskeinen jännitysmomentti, aika. Minkälaiseen ratkaisuun päädytään Kettusen erorahan perimisasiassa kolmen viikon kuluessa?


Nyt siis valmistellaan käännekohtaa, jonka myötä draaman perustilanne muuttuu ja ainekset näytelmän loppuratkaisulle ovat valmiina.


Kettus-rahat ovat nappikauppaa


Kettusen erorahajupakkaa on kiintoisaa verrata mittasuhteiltaan jättiläismäiseen Keljonlahden voimalainvestointiin. Hankkeen inhimilliset ja luontoon kohdistuneet mittasuhteet ovat tulleet surullisella tavalla esiin. Keljonkankaan asukkaat ovat joutuneet todistamaan terveysriskeille altistuneina rakennustyömaan eri vaiheiden myötä luonnon tuhoutumista. Se tulee jatkumaan myös Keski-Suomen yhä vähälukuisemmilla luonnontilaisilla soilla, mikäli voimalaitossuunnitelmat kaikesta huolimatta toteutetaan.


Keljonlahden suurvoimalan taloudellisten riskien rinnalla parinsadan tuhannen euron Kettus-rahat ovat valitettavasti vain nappikauppaa.


Turvetta eli käytännössä fossiilista polttoainetta pääasiallisesti energialähteenään käyttävä Keljonlahti on jo lähtökohtaisesti ajastaan jäljessä oleva suurhanke. Samaan aikaan, kun Keljonlahtea rakennetaan, uusiutuviin energiamuotoihin tehtyjen investointien määrää kasvoi viime vuonna YK:n ympäristöohjelman UNEPin tilastojen mukaan 60 prosentilla. Investoinnit uusiutuviin energiamuotoihin nousevat UNEPin ennusteiden mukaan moninkertaisesti vuoteen 2012 mennessä.


Keljonlahden vastaus ilmastopoliittisiin haasteisiin kolmannelle päästökauppakaudelle siirryttäessä on sitä vastoin tyly. Jyväskylän Energian ilmoittama miljoonan hiilidioksiditonnin päästöoikeuksien tarve vuodessa tulee todella kalliiksi, sillä tämän draaman vastavoimana ei ole Kettunen, vaan yhä tiukkenevat maailmanlaajuiset pyrkimykset hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseksi ja EU:n komission tiukka rooli rajoitusten läpiviemiseksi.


JUKKA AMMONDT kaupunginvaltuutettu (vihr.) Jyväskylä


Suuri erorahanumero. 12 tiistaina 2008-07-01. Lue!
Kaamea kertomus kusetuksesta: Kettunen kusetti kaupunkia. Kaupunki kusetti Kettusta. Keskisuomalainen kusetti kansaa. Lue pääkirjoitus! Tulikin kertomus Kettusesta. Lue!




 12 - Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999
- Ilmoitukset - Arkisto Soneran rahat?  - Väitep.

 N:o 820. Tiistai  2008-07-08   etusivu
edellinen  seuraava  UUSIN
Kuva: "28 vuotta myöhemmin."

Kuva: "28 vuotta myöhemmin."
Timo Mäkelä piirsi eräänä iltana vuonna 1980 vastapäätä istuneesta juttelukaverista kuvan. Urhon Pub Helsingissä oli siihen aikaan, ehkä vieläkin, niin suosittu, että piti jonottaa sisällepääsyä, joten jouduin VP:n (Veikko Palolahti) kanssa sattumalta Mäkelän pöytään. Jollain toisella reissulla tapasin nyt keväällä Tuonelaan siirtyneen toimittaja Risto Hannulan ja jatkoillekin mentiin hänen kotiinsa Siltasaareen. Tiesin taiteilija Mäkelästä sen verran, että hän oli siihen aikaan myös Kansan Uutisten pilapiirtäjä. Myöhemmin ostin jonkun hänen piirroskirjankin. Siinä se piirros sitten syntyi, maksoin pienen palkkion ja otin kuvan mukaani ehkä povitaskussa. Minun piti se sitten kehystää, kuva oli ihan näköiseni, mutta kehystys aina vain jäi ja piirros lojui milloin missäkin laatikossa ja hyllyssä. 80-luvun lopulla "isossa muutossa" tämä irrallinen piirros joutui sitten kadoksiin ei tosin unhoon ja elettelin toiveita, että kyllä se joskus vielä voisi löytyäkin. Janne oli pyynnöstäni pakannut elokuvakerho Kirkuvan vanhat julisteet ynnä muuta paperia erääseen pahvilaatikkoon, joka sitten seurasi aina mukana muutoissa eri puolille. Laatikko pulpahti esiin nyt toukokuussa 2008 ja päätin sen jossain välissä tutkia. Tilaisuus tutkimiseen tuli ja sieltä elokuvajulisteiden välistä piirros nyt löytyi. Onnellinen löytäjä esittelee sitä "naamat käden päässä"-tekniikalla otetussa kuvassa autenttisella löytöpaikalla purettuaan laatikon sisällön ja löydettyään Kirkuvasta sen verran materiaalia, että voi siitä "raapaisun historiasta" joskus kirjoittaa ja julkaista. Tulossa! Kuva ja kuvattava Pertti Manninen sunnuntaina 2008-07-06 illalla siinä yhdeksän aikaan Peurunka-järven rannalla Keski-Suomessa Laukaassa. Toinen kuva.



Kuva: "Laatikko". 
Pertti Manninen sunnuntaina 2008-07-06 illalla. Elokuvakerho Kirkuva (Kirkkonummi). Raapaisu historiasta tulossa! 
 




  

Opeta lapsi uimaan!

Sananvapaus kauppatavarana


"Elokuvalipulla kohtuuton hinta"

Kuvat 2008

Otsikot 2008


 12 - Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999 - Ilmoitukset - Arkisto Pekkarinen  - Väitepäät.

 N:o 816. Keskiviikko  2008-06-25   etusivu
edellinen  seuraava  UUSIN
Extra! Lahden MM-hiihdot 2001. Yksitoista päivää urheilua ja dopingia. Lue!
Ralli, säännöt ja urheilu sekä vedonlyönti. & Hänen ei annettu tulla maaliin (Immonen). Lue!
Eräs doping-sotku ja sen pimitys. (Haikkola, Viren, Vainio, Ilkka, Lanamäki, Kokko). Lue!
Ilkka Kanerva - viimeinen mohikaani & Oletko urheiluhullu? Testaa itsesi! Lue!
Advokaten: Våra mästare är rena. (Kenteris, Thanou). Aftonbladet. 15 augusti 2004. Lue!
Nalle Puh, Ihaa ja Doping.

Mitä hännällesi on tapahtunut? Mitä sille on voinut tapahtua?
TV1 maanantaina 2008-06-23.

Häntä joko on tai ei ole, siitä ei voi erehtyä.
TV1 maanantaina 2008-06-23.

Olet näköjään oikeassa.
TV1 maanantaina 2008-06-23.

Syntymäpäiväpiirakka, sokeroituja karpaloita, ynnä muuta. 
TV1 maanantaina 2008-06-23.

Kyrön mukaan Kihu tiesi missä hiihtoliitossa mentiin. Keskisuomalainen tiistaina 2008-06-24.

Kyrön mukaan plasmalaajentajia käytettiin vain ennen starttitestiä.
Keskisuomalainen tiistaina 2008-06-24.

Hiihtoliitolle tuli hätä.
Keskisuomalainen keskiviikkona 2008-06-25.

Seitsemän vuoden dopingyksinäisyys. Kommentti. Ilkka Kulmala.
Keskisuomalainen keskiviikkona 2008-06-25.
Kuvat: Pertti Manninen. Isonna!

  

Opeta lapsi uimaan!

Sananvapaus kauppatavarana


"Elokuvalipulla kohtuuton hinta"

Kuvat 2008

Otsikot 2008



Kesän hyvä teko - Opeta lapsi uimaan!   phuket.fi     arsedel.fi
Midnight Sun Restaurant Patong Kata 

 12 - Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999 - Ilmoitukset - Arkisto - Sattuma  

 N:o 811. Tiistai   2008-06-10   etusivu
edellinen  seuraava  UUSIN

Funding scandal taints Finland's reputation. Financial Times

Rakentamisbisneksen läheisyys tuo turvallisuutta! 
Pääministeri Matti Vanhasen toiminta Helsingin pakkoliitospäätöksessä Sipoosta. 12 mm.  keskiviikkona 2006-10-04   

Jyväskylän sankarit oikeuskanslerilla ja käräjillä!
Oikeuskansleri pesi puhtaaksi Mauri Pekkarisen. Huonommin kävi ex-kaupunginjohtaja Pekka Kettuselle, jolle käräjäoikeus tuomitsi vankeusrangaistuksen, ei tosin lahjuksista vaan rattijuoppoudesta.
    

Oikeuskansleri Jaakko Jonkka pesi puhtaaksi ministeri Mauri Pekkaisen vaalirahasotkussa. Oikeuskansleri uskoi ministeriä, kun tämä kertoi unohtaneensa noin 850 000:n euron avustuksen Suomi-Soffalle myydessään kuuluisia taulujaan samalle firmalle muutamaa kuukautta myöhemmin. Jäävikään Pekkarinen ei avustusta myöntäessään ollut, koska taulukaupasta ei ollut ministerin kertoman mukaan mitään tietoa avustuksen myöntämishetkellä. Huomattuaan puolitoista vuotta myöhemmin munauksensa Pekkarinen kiiruusti palautti taulukaupparahat Suomi-Soffalle. Taulujen kohtalosta ei ole julkisuudessa kerrottu.  Jyväskylän ex-kaupunginjohtaja Pekka Kettunen tuli kunnolla pestyksi  Helsingin käräjäoikeuden päätöksellä, jolla tämä tuomittiin 80 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen, joka pistetään toimeen, jos Kettunen vielä möhlii rangaistuksen arvoisesti. Lehtitietojen mukaan siviilirangaistukseksi tuli myös avioero tämän jupakan seurauksena.

 Kuvat  Pertti Manninen.

Oikeuskansleri tasapainoilemassa nuoralla Sonera-tutkimuksiaan. Suomen oikeuskansleri sai vihdoin Sonera-tutkimuksensa päätökseen: Maan hallitus ei ole mitenkään käsitellyt Soneran UMTS-kauppoja. Yllätyksenä ei voi pitää edes vastausten yhdenmukaisuutta.  Ainutlaatuinen kuvareportaasi  2002-10-10.   (Oikeuskanslerina oli vuonna 2002 Paavo Nikula).

Keskustan Pekkarinen". Hä - Ruka! - 
www.ruka.fi.   Vaalien aattona Jyväskylässä 2007- 03-14.

Kuningas New Yorkissa.
Muut lehdet: Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettunen, Keski-Suomen Puhelin Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja ja sen tytäryhtiön Kestel Oy:n hallituksen puheenjohtaja kertoo Suur-Jyväskylän lehdessä 21.06.1995: "KSP:ssä olen mukana valvomassa kaupungin etua, sillä kaupunki on KSP:n suurin osakas puhelinliittymien kautta. Olisi mielestäni aika nurinkurista, jos kaupunki ei saisi olla valvomassa etujaan. KSP ei ole missään erikoisasemassa vaan kaupunki kilpailuttaa yhtiöitä aina kun se on mahdollista. Ja tietysti käytetään jääviysmenettelyä, silloin esittelijä on toinen, selvittää Kettunen." 

Kettusen toiminta oli ratkaiseva, kun puhelinyhtiö saatiin pois keskisuomalaisilta pienosakkailta liikemiesten temmellyskentäksi. Myös Keskisuomalaisen panos oli merkittävä filunkiyhtiöineen ja pienosakkaiden valtakirjojen keräysilmoituksen kohtalokkaalla viivästyttämisellään. Kettusen toiminta
2002-02-24. Täydellinen selostus 2002-02-24.

Lue myös! Näin Jyväskylässä: Ex-kaupunginjohtaja Pekka Kettunen sai pitää erorahansa vaikka ne olivat laittomat! - Tunarit ja munarit eivät raskineet pyytää niitä takaisin! Kirjoituksia Kettusesta  2008/02/08

Myös pääministeri Matti Vanhasen vaalirahailmoitus on puutteellinen ja lakia rikkova vaikka pääministeri kehuukin antaneensa sen asianmukaisesti!

Tänään tiistaina 2008-06-10 Ilta-Sanomissa: "Vanhanen huomautti ilmoittaneensa omat vaalirahansa, mutta osan merkittävistä sosiaalidemokraateista jättäneen kunnollisen ilmoituksen tekemättä."  Kuinka hassusti kävikään. Helsingin Sanomien ja julkisuudessa liikkuneiden tietojen mukaan Kehittyvien maakuntien Suomi-yhdistyksessä oli vain viisi rahoittajaa. Kun Matti Vanhanen sai yhdistykseltä vaalirahaa 10 000 euroa, niin pakostakin jonkun, tai mahdollisesti kaikkien sukarien ja kakkosten, lahjoitus on ylittänyt 1700 euroa, jotka olisi pitänyt erotella. Lain rikkominen tietämättään kuulostaa aika hupaiselta pääministerin suusta. Vanhanenhan väitti olleensa siinä käsityksessä, että lahjoittaneita liikemiehiä oli useita kymmeniä.
Matti Vanhasen vaalirahailmoitus.
Pertti Manninen, 12. Tiistai 2008-06-10.

Lue myös! Rakentamisbisneksen läheisyys tuo turvallisuutta!
Pääministeri Matti Vanhasen toiminta Helsingin pakkoliitospäätöksessä Sipoosta,  mm. 2006-10-04   

Financial Times päättää Suomen vaalirahoitusta koskevan artikkelin tänään tiistaina 2008-06-10 näin:

"But the questions remain of why such shadowy legislation was drawn up in the first place by a country so committed to transparency and why it was not reformed sooner." Financial Times


Bisquit tänään. Ruusuista rikkauksiin.

"Omaisuusvero on jo onnistuttu siirtämään demarien toverisella avulla tykkänään valtion maksettavaksi ja perintöveronkin kanssa ollaan jo melko pitkällä.
Uusin maksullinen innovaatio on erityisesti Suomen maakuntien piirissä kehitetty maksullinen arvovalintavaikuttaminen. Toisinaan näkee käytettävän myös muotoa maskullinen." Ruusuista rikkauksiin. Bisquit Seppo Ahti. Ilta-sanomat tiistaina 2008-06-10.

Lue myös! Maa ja maksattaminen. 

"Tässä esitetään seuraava veikkaus: Kapitaali bonuksesta. Moraali anuksesta. Tieto siitä, ettei pääomalla ole isänmaata, näyttää nyt levinneen jopa valtiovarainministeriöön. Antti Kalliomäki esittää viimeisenä vallankumouksellisena tekonaan varallisuusveron poistamista isänmaasta. Forssan suunnassa saattaisivat pyöriä haudoissaan jos eläisivät, koska eivät ymmärtäisi maailman muutosta". Maa ja maksattaminen. Bisquit, Iltasanomat tiistaina 20.09.2005. "Antti Kalliomäen viimeinen vallankumouksellinen teko" 2005/09/20



Päivän arkistohelmi
2007-03-06.  

12  Tiistai 2007-03-06   "Tätä linjaa pitää jatkaa. Kiitos. Entä varallisuusvero? Hyvä kun sanoit."
 
Matti Vanhanen ja Eero Heinäluoma vaalitentissä. FST5:n kuvasta tiistaina 2007-03-06 Pertti Manninen. Isonna!  Jatkuu!
Lue myös! 
Pääkirjoitus. Rikkaita ja köyhiä. Ahneita ja vaatimattomia ...Lue!
 


Toinen päivän arkistohelmi
2007-03-09. 
 
   
12 Perjantai 2007-03-09. 



"Ten? You want five change." Charlie Chaplin: Panttilainaamossa. 1910-luvun mykkäelokuva. Tv1000 Classic.

 
Vaalien rahoitus on terveellä pohjalla


Keskisuomalainen. Pääkirjoitus. Sunnuntai 2007-03-04. Keskisuomalaisen päätoimittaja on Erkki Laatikainen. 
 
"Vaalirahoituksen avoimuudesta keskustellaan varsinkin vaalien kynnyksellä. Osa kansalaisista katsoo, että puolueiden ja ehdokkaiden olisi kerrottava kampanjansa jokaisen euron alkuperä. On jopa väitetty Suomen vaalirahoituksen olevan yhtä salamyhkäistä kuin Valko-Venäjällä tai monissa Lähi-idän valtioissa.
 
Maamme rinnastaminen diktatuurivaltioihin osoittaa sanojansa täydellistä asiantuntemattomuutta ja kiivasta arvolatauksellisuutta. Hän tietoisesti tai tahtomattaan vähättelee ja halventaa kansanvaltaamme. Pohjoismaisen Suomen käytänteet kestävät kansainvälisen vertailun. Parannettavaa ehkä löytyy, mutta kokonaisuus on kohdallaan.

Suuri osa rahoituksesta tulee valtiolta. Se myöntää puolueille tukea niiden parlamentaarisen voiman suhteessa. Lisäksi puolueet ja ehdokkaat järjestävät avoimia varainkeruuseminaareja. Niihin osallistuvat yhteisöt lunastavat lipun, jonka hinta vaihtelee muutamasta sadasta eurosta runsaaseen tuhanteen euroon.
 Seminaareissa puhuvat eri alojen johtavat asiantuntijat, joten niiden asiallinen anti on kiistaton."  >>>
(jatkuu)  Vaalien rahoitus on terveellä pohjalla
Keskisuomalainen. Pääkirjoitus. Sunnuntai 2007-03-04. Keskisuomalaisen päätoimittaja on Erkki Laatikainen. 

>>>  "Seminaareissa puhuvat eri alojen johtavat asiantuntijat, joten niiden asiallinen anti on kiistaton.

Puoluejohtajat vierailevat toistensa tilaisuuksissa. Vuoropuhelu toimii ja demokratiaa arvostetaan. Rahaa hankitaan myös myymällä grafiikkaa, maalauksia, taidemaljakoita, kirjoja ja muuta tämän kaltaista esineistöä.

Vaalien rahoihin ei liity sellaista mystiikkaa, jota muutamat dosentit ja ammattiasiantuntijat epäilevät. He eivät yksinkertaisesti tunne todellisuutta, vaan he elävät teoriaherroina.

Puolueiden rahankeruussa esiintyi salamyhkäisyyttä ja kielteisiä ilmiöitä toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina. Kommunistit kauhoivat rahaa Neuvostoliiton veljespuolueeltaan. Sosiaalidemokraatteja auttoivat ruotsalaiset, länsisaksalaiset ja amerikkalaiset toimijat. Keskusta ja kokoomus saivat epäilemättä osansa. Liikkeellä olivat kylmän sodan ideologista ottelua harjoittaneet tiedustelupalvelut. Kotimaiset yritykset huolehtivat niin ikään kansanvaltaa puoltaneiden puolueiden ja ehdokkaiden aineellisesta auttamisesta. Merkittävä siivu rahavirroista oli salaista eikä se välttämättä näkynyt osallisten kirjanpidoissa."  
>>>

 12 Perjantai 2007-03-09. 



"Ten? You want five change." Charlie Chaplin: Panttilainaamossa. 1910-luvun mykkäelokuva. Tv1000 Classic.
12 Perjantai 2007-03-09. 



"Ten? You want five change." Charlie Chaplin: Panttilainaamossa. 1910-luvun mykkäelokuva. Tv1000 Classic.
 
(jatkuu)  Vaalien rahoitus on terveellä pohjalla

Keskisuomalainen. Pääkirjoitus. Sunnuntai 2007-03-04. Keskisuomalaisen päätoimittaja on Erkki Laatikainen. 

>>>  "Merkittävä siivu rahavirroista oli salaista eikä se välttämättä näkynyt osallisten kirjanpidoissa.

Tilanne selkiintyi, kun eduskunta sääti puoluetuen jo vuosikymmeniä sitten. Se vapautti puolueet ongelmasta. Valtion raha mahdollistaa perustyön. Lisäksi valitut kansanedustajat ovat velvolliset antamaan selvityksen rahoituksestaan, mutta sen sisältö on yleispiirteinen.

Puolueilta ja ehdokkailta ei ole syytä edellyttää muista kansalaisliikkeistä poikkeavaa tapaa. Jonkin verran on lahjoittajia, jotka eivät halua nimeään julki, jos he antavat tukea yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Siihen myös yhteiskunnallinen työ kuuluu.

Joka euron julkistamispakko näivettäisi rahalähteitä, ei sen vuoksi, että lahjoituksissa on hävettävää, vaan yrityksillä ja yksilöillä on oma intimiteettikäsityksensä. Sen kunnioittaminen on oikeusvaltion muuan hyvä piirre. "

Keskisuomalainen. Pääkirjoitus. Sunnuntai 2007-03-04. 

Päivän arkistohelmi 2007-03-09. 

 

Rakentamisbisneksen läheisyys tuo turvallisuutta!


Financial Times. Funding scandal taints Finland's reputation.
Kaleva.plus. Kontiola oli päättämässä Nova Groupin tontista.


Funding scandal taints Finland’s reputation

By David Ibison, Nordic Correspondent
Published: June 10 2008 04:16 | Last updated: June 10 2008 04:16

 

What started as a throw-away comment on a Finnish talk show has turned into a political funding scandal and left a smear on the Nordic country that cherishes its reputation as one of the world’s cleanest, open and most transparent societies.

Timo Kalli, chairman of the Centre party, which dominates Finland’s four-party, right-leaning coalition government, casually revealed he knowingly broke the law after failing to reveal who had made donations to his election campaign in 2007.

Finnish party funding laws state politicians must reveal the source of their donations, but oddly contain no sanctions for those who fail to do so.

Mr Kalli was by no means the only parliamentarian taking advantage of the lax legislation. Shame-faced politicians, including ministers of state, have been forced to step forward almost daily to state they did the same thing.

“The law does not sanction the crime in any way,” said a frustrated Kimmo Grönlund, professor of political science at the University of Turku in western Finland. “We all said it wouldn’t work.”

The affair has also ensnared Mr Vanhanen, leader of the Centre party, who received a donation from a business group called KMS but said he had no idea he had received it and no idea what KMS was.

It has transpired KMS was established in the Centre party’s own headquarters. Things took a turn for the worse after it emerged KMS was backing the building of a shopping centre called Ideapark outside Helsinki, the capital, and that Mr Vanhanen had briefly mentioned that Ideapark would be a good thing in a blog.

There is, as yet, no proof of any corruption by any of the politicians involved, but the relaxed attitude of lawmakers to the law is undermining public confidence in politicians in general, and Mr Vanhanen’s administration in particular.

For Mr Vanhanen, the scandal was the last thing he needed. The unmarried prime minister has been struggling to stave off criticism of his lively private life, which has been spiced up with a kiss-and-tell book from a former girlfriend. “His curve is downwards,” said Göran Djuplund, a politics professor at the University of Turku.

In this febrile atmosphere, emboldened leftwing opposition parties are calling for a general election to clear the air.

...

But the questions remain of why such shadowy legislation was drawn up in the first place by a country so committed to transparency and why it was not reformed sooner.

Funding scandal taints Finland’s reputation



Kontiola oli päättämässä Nova Groupin tontista.

Keskustan kehittämispäällikkö Lasse Kontiola oli viime syksynä päättämässä Rovaniemen kaupunginvaltuustossa asemakaavamuutoksesta, jolla tehtiin mahdolliseksi moottorikelkkatehtaan tontin myynti Nova Group Oy:lle ja Nova Kiinteistökehitys Oy:lle. Lisää aiheesta

Kontiolalla oli tilinkäyttöoikeudet Kehittyvien Maakuntien Suomi -yhdistyksessä, jonka suuri rahoittaja on ollut Nova Group.

Lisää aiheesta.


Opeta lapsi uimaan!

Sananvapaus kauppatavarana


"Elokuvalipulla kohtuuton hinta"

Kuvat 2008

Otsikot 2008

2000/06/01  Harjun huminaa: funkkis-bensa-asema puretaan. 



Jyväskylän
ydinkeskustassa oleva vanha funkkis-bensa-asema puretaan paikalle suunnitellun konserttitalon alta. Mitään käsitystä ei ole siitä rakennetaanko konserttitaloa ikinä, rahoja siihen ei ole osoitettu.

Kaiken lisäksi Sonera on jo nirhaissut nurkan arkkitehtikilpailun voittaneesta ehdotuksesta, joten tontin kohtaloksi näyttää tulevan valuminen liike-elämän tarpeisiin kaupunginjohtaja Pekka Kettusen johdolla.

Luottamusnaiset ja -miehet ovat joko sokeita tai kyynikkoja. Rappeutumaan päässyttä rakennusta ei ole kehdattu purkaa suoraan bisnes-miehille. 2000/06/01

 

2001/06/07  Kesän hyvä teko: Opeta lapsi uimaan! Uimakoulut kutsuvat! Sinnikäs yksityisopetuskin kannattaa! 

2002/05/30 Huutokauppaa hädällä. Suomen hallitus ja oikeusministeri Johannes Koskinen olivat pankkien höynäytettävinä. Ulosottoperinnän määräajan pidennys ja kuolinpesien putsaaminen vesittävät hyvätkin pyrkimykset.

Golf-sokeutta Suomen maassa Oulussa ministeri Suvi Lindén kaatui viheriölle. Jyväskylässä vieläkin hullummin: Kaupunginjohtaja Pekka Kettusen johdolla kaavoitetaan golf-kenttää yksityisten maille maanomistajien vastustuksesta välittämättä.
2002/05/30

Suomen perustuslaki pilkattavana Opiskelijat pakotetaan ottamaan lainaa perustoimeentuloonsa ainoana ihmisryhmänä Suomessa. 2002/05/30

Pääkirjoitus: Pankit eivät ota riskejä asuntolainoissa Yhdellekään pankille ei kelpaa vakuudeksi pelkkä asunto, myös henkilökohtainen "ikuinen" maksuvelvollisuus vaaditaan. Vakuusarvojen romahtaminen on aina asiakkaan riski.
2002/05/30

2003/06/05  USA:n ja liittolaisten varsinaisten sotatoimien päätyttyä Irakin hallinnon pystytys jatkuu. Joukkotuhoaseiden etsintä jatkuu. Kaadot Irakin armeijasta tuhansia? Surmat siviiliväestöstä tuhansia? Kaadot liittoutumasta satoja?


 

2004/06/03  Pekka Ervasti Irakgate-kirjansa haastattelussa Nelosen uutisissa keskiviikkona 02.06.2004: "No Jäätteenmäki itse kieltäytyi haastattelusta ja ja teki jonkun verran töitä sen eteen että keskeiset keskustavaikuttajat eivät antaisi minulle haastatteluja. Yhtä lukuunottamatta nää vetoomukset kuitenkin kaikuivat kuuroille korville."



Vuosi sitten! 12 12.06.2003. Vuotaja nähty eduskuntatalon katolla! Lehtemme kuvaaja ehti napata kuvan juhannustunnelmissa. Tarkkaan ei käynyt selville oliko kysymyksessä kansanedustaja Hannu Takkula. Ilta-Sanomien toimittaja Pekka Ervasti ja päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä poistuivat samaan aikaan viereisen Nykytaiteen museon, Kiasman kautta Sanomataloon. Sylttytehtaalle ei valokuvaajamme päässyt vaan joutui tyytymään ulkokuviin. 2004/06/03 

2005/06/04  Hollantilaisetkin sanoivat ei EU:n perustuslaille. Ulkoministeri  Erkki Tuomioja ilmoitti ja selitti, että Suomessa jatketaan "sopimuksen" käsittelyä niinkuin on ajateltu! Saa nähdä! 

2006/06/04  "Euroopan mestari Amin Asikainen puolen yön aikaan."

Pääkirjoitus. Illan uutislähetykset kertoivat uusien radiolupien myöntämisestä.
SanomaWSOY saa kaksi melkein valtakunnallista, mitä se sitten tarkoittaneekin, rock-radion ja naisten radion. Swelcomin pomo Tapio Kallioja selittää jotain ympäripyöreää kokonaisuudesta ja mobiilista. Jokainen  Nelonen plussan katselija tietää kuinka ala-arvoisesti sitä digikanavaa ylläpidetään. Tulee ostos-tv:tä ja ehkä niitä järjettömiä puhelinkilpailujakin. MTV3:n Pekka Karhuvaara on katkera, kun Sävelradio menettää toimilupansa ja liikenneministeri Susanna Huovinen höpäjää jotain kannattavuudesta, minkä takia SanomaWSOY:lle täytyi antaa kaksi kanavaa! Radio-Cityn johtajanainen toivottaa SanomaWSOY:lle onnea. koska rock-radio ei kahteenkymmeneen vuoteen ole ollut mikään kultakaivos. Eihän siitä tietenkään ole kysymys bisneksessä, jotain kannattaa pyörittää tappiollakin, koska sekin on toiselta pois! Muuten Nelosen uutiset ei kyllä tainnut mainita mitään Sävelradion ja Radio-Cityn teurastuksesta. Jumalatonta tiedonvälitystä parhaimmillaan, vaiko pahimmillaan. Liikenneministeri oli niin tyytyväisen näköinen, että SDP näyttää saaneen herrasmiessopimuksen SanomaWSOY:n suojelusta ja varmaan henkilökohtaisestakin. Olemmehan nähneet kuinka silkkihansikkain Paavo Lipponen selvisi Sonera-seikkailuista ja kuinka SDP:n sisäministeri Kari Rajamäkikin sai samanlaisen silkkihansikaskohtelun Helsingin Sanomissa sekoiltuaan morkkaamaan Alpo Rusia vielä senkin jälkeen, kun tämä oli vapautettu kaikista syytteistä. Lehdessä taisi oikeuskansleri Paavo Nikulan lepsut moitteetkin jäädä mainitsematta. On tainnut Matti Vanhanenkin saada näillä tempuillaan lupauksen valtiomiesmäisestä kohtelusta. Aika näyttää mistä oli kysymys. Vanha sanontahan on, että raha ei haise. Keskiviikkona toukokuun viimeisenä päivänä 31.05.2006 Pertti Manninen, päätoimittaja, 12. 2006/06/04

2007/06/06  "Leve den svenska nationen" - Jan Myrdal förklarar varför 6 juni är en dag att fira


   




12   Sunnuntai 2008-01-13. Kuvia 2008.


Lintu pysäkillä. Ma 2008-01-07.


Tyttö vauhdilla. Ma 2008-01-07.


Marski jalustalla. Ma 2008-01-07.


Räntäsade päivällä. Pe 2008-01-11.


Kuvat 2008
Otsikot 2008


  N:o 707. Tiistai 2008-01-01

edellinen  seuraava UUSIN - Onnellista vuotta 2008! - Rochefortin tytöt - Crack! Snap! Futz! -

BONNE ANNEE 2008

Heti vuoden vaihduttua ja tanssin loputtua, klo 00.05 Ranskan aikaa, Suomen paukuttelun jo hiljalleen päättyessä. TV5MONDE EUROPE, Le plus grand cabaret. Kuva: Pertti Manninen tiistaina 2008-01-01 klo 01.05.

Onnellista vuotta 2008!



Trial by newspaper (Ruusunen)

Suomalainen tähtihetki

Keskustelu.

Nimim. Rahat vai moraali. Ilta-Sanomat. Mielipide: 
Laman uhrit ja tekijät

Pääkirjoitus: Suomalainen polttouhri & Liite

Iltapäivälehtien valinta tänään: "Huoripukki ja murhamies"

"Kutistunut unelma eli rakkauden kuolema." Kuva

Pitkä-Matin oikeudenkäynti alkoi eilen Ystävänpäivän jälkeen. Lue taustaa!

Ystävän päivänä, penkkariajelupäivänä. "Abi -sinä olet tähti!" - "Hengaillaan" - "Onko aamuja?" - "On, nolla"

Mitäs tämä on? - Mutta peikko kulta, miten sait nelosen käytöksestä?

Ex-kaupunginjohtaja Kettunen kärähti ratista. - Sai pitää erorahansa vaikka ne olivat laittomat! Juttuja!

Selvitys vuoden 1988 väestöennusteen toteutumisesta seitsemällä alueella

Päätoimittaja Erkki Laatikainen: Keski-Suomi pärjää väestön kasvamisessa

Päätoimittaja Janne Virkkunen: Valta pohjaa luotettavuuteen

Puolueeton ja puolueellinen lehdistö. Viikkosanomat 29.8.1958, päätoimittaja Aatos Erkko

Pakinoitsija Bisquit: Nyreä tuuli

Pääministeri (Statsministern, Finnish PM) Matti Vanhanen

BONNE ANNEE 2008
. Kuva

Helsingin Sanomat ja valta, 1999 heinäkuu-elokuu nykykommentein

Chartres - Katedraali - Muisto 

"Helsinki saa osan Espoota"
 


"Tässä on uusi Itä-Helsinki"


Sipoosta pakkolohkaisupäätöksen kummisedät ja kummitädit
 

Kuva. Sipoo-Sibbo eli Vanhanen vs. Liljeström
 

Sananvapaus kauppatavarana
 

12 lehteä!
 

Jussi Pajunen: "Pitää haluta olla oikeudenmukainen"
   

Pääkirjoitus. Mietteitä oikeudenmukaisuudesta
  

Kirjoituksia Sipoosta
 

Päätoimittaja Janne Virkkusen esitelmä Katse eteenpäin seminaarissa


Pääministeri (Statsministern, Finnish PM) Matti Vanhanen
  

SanomaWSOY:n tekemä rikos jäi selvittämättä!
 

BONNE ANNEE 2008
 

Asianajajan laskutus, kunnianloukkaus ja (3poistettu 06.12.2015)




12. Lauantai 2008-07-19 - N:o 828. "Laukaasta, Laukaaseen". Laukaan muuttoliike 1989- 1994.  TIIVISTELMÄ -  SISÄLLYSLUETTELO - ESIPUHE - ELÄMÄNMUUTOS - KYSELY - MUUTON SYYT - MUUTON LUONNE 

Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: 12 @hotmail.com - Sivut 2008-07-19, nettiin 2008-07-20, linkkejä 2008-07-23.

2008/07/19 - 12 - "Laukaasta, Laukaaseen". Laukaan muuttoliike 1989- 1994.  TIIVISTELMÄ -  SISÄLLYSLUETTELO - ESIPUHE - ELÄMÄNMUUTOS - KYSELY - MUUTON SYYT - MUUTON LUONNE  -  Muutosta. Muuton tärkein yksittäinen syy. Muuttoluvut nyt löytyneestä selvityksestä: "Laukaasta, Laukaaseen" (1989-1994).  Muuttokuvat muuttopäivinä 2008.  - Laukaasta, Laukaaseen. Laukaan muuttoliike 1989- 1994. Pertti Manninen. Laukaan kunta 1995. (746 lähtömuuttajan ja 575 tulomuuttajan muuton syyt.)   "Palokärki  nakuttaa lahoa puuta" - Kuva. Lexusluxus  - Kuva. Päämisteri Matti Vanhanen kunnia-aitiossa Ranskan vallankumouksen vuosipäivän paraatissa  - "Haluttomuus vai kyvyttömyys?" Kalle Isokallio.  - Daniel Cohn-Bendit hiillosti presidentti Sarkozya Pekingin avajaisiin osallistumisesta.  - Kirkuvan historia (1. raapaisu).   -   Kettus-kusetus senkun jatkuu!  - Pekka Kettunen, Erkki Laatikainen, Jukka Ammondt -  Kuva: "28 vuotta myöhemmin." Timo Mäkelä piirsi eräänä iltana vuonna 1980 vastapäätä istuneesta juttelukaverista kuvan. Urhon Pub Helsingissä oli siihen aikaan, ehkä vieläkin, niin suosittu, että piti jonottaa sisällepääsyä, ... - Timo Mäkelä, Pertti Manninen, Veikko Palolahti, Risto Hannula - Urhon Pub  - Elokuvakerho Kirkuva, Kirkkonummi. raapaisu historiasta tulossa. -  Jyväskylä. Kaamea kertomus kusetuksesta: Kettunen kusetti kaupunkia. Kaupunki kusetti Kettusta. Keskisuomalainen kusetti kansaa. Lue pääkirjoitus! Tulikin kertomus Kettusesta. - Pekka Kettunen -  Nalle Puh, Ihaa ja Doping. Kuva tikka, palokärki - Kuvat: Pertti Manninen. -  12 lauantaina 19.07.2008 - etusivu -  kuva - kuvat - pertti manninen - Luettelo. - 12 - 12.fi - Lakisanomat  

Sivun alkuun!

Liite

12 2004-04-25
Amerikkalaispoliitikoille olisi aivan erilainen päätös lähettää joukkoja sotaan, jos siellä olisi mukana heidän omia poikiaan ja tyttäriään. Näin on enää kuitenkin äärimmäisen harvoin. Sosiologian professori Charles Moskos Northwestern Univeristystä. - Palkkasoturi tähtää yliopiston penkille. Keskisuomalainen maanantaina 15.03.2004. Mika Horelli.

SanomaWSOY:n tekemä rikos jäi selvittämättä!

Irak-vuoto-asiakirjat olivat Helsingin käräjäoikeuden päätöksen mukaan salaisia. Ilta-Sanomat julkisti niitä kuitenkin neljään eri kertaan, siis rikkoi lakia toistuvasti jatkuvasti. Suomen lain mukaan rikokseen osallistunutta pitää rangaista kuin olisi sen itse tehnyt. Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki ei kuitenkaan nostanut syytettä Ilta-Sanomia vastaan, koska lehden edustajat olivat poliisikuulusteluissa kertoneet, etteivät tiedä kuka asiakirjat oli lähettänyt ruskeassa kirjekuoressa toimitukseen. Kirjekuoretkin on sittemmin hävitetty.

Julkaistessaan salainen-leimalla varustettujen asiakirjojen sisältöä lehti on joutunut punnitsemaan rikoksen ankaruutta ja siitä saadun hyödyn arvoa. Lisäksi se on punninnut voisiko siitä joutua kiinni, toisin sanoen tulisiko kirjeen lähettäjä esiin, jolloin löytyisi henkilö syytettäväksi ja tuomittavaksi ja siinä samassa sitten kanssarikolliseksi. Kyllä kai lehti jotenkin on joutunut varmistamaan, ettei ihan mitä tahansa tuntemattoman lähettäjän salaisiksi julistettujen asiakirjojen sisältöä julkista ja on siis joutunut hankkimaan itseasiassa tietoja asiakirjojen sisällöstä sen jakeluun kuuluneilta ulkoasiainhallinnon virkamiehiltä.

Salaisten asiakirjojen vuotamisesta voi saada jopa vankeustuomion, käsitykseni mukaan. Toisin sanoen rikos ei vanhene vielä moneen vuoteen. Auta armias, jos vuotaja jostain syystä myöhemmin ilmoittautuu ja vetää mukaansa SanomaWSOY:n kanssarikollisekseen. Miten sitten suu pannaan vai olisiko nyt vain parasta ristiä kädet siellä sun täällä.

Pertti Manninen, 12.fi torstaina 25.03.2004.

PS. Almamedian Iltalehteen vuodetut asiakirjat olivat hiukan erimuotoisia ja niissä erään asiakirjan numero oli samalla tavalla virheellinen kuin käräjäoikeudessa sakkoihin tuomitun Martti Mannisen tietokoneen kovalevyltä oli löytynyt. Tämä asettaa aika outoon valoon valtakunnansyyttäjän syyttämättäjättämispäätöksen.

Sama.

Ja varmemmaksi vakuudeksi 12.fi tietenkin julkisti iltapäivälehtien julkaiseman aineiston viime kesänä seuraavasti:

Irak-vuotoasiakirjat julkaistiin iltapäivälehdissä. Tässä aineisto kokonaisuudessaan.
11.3.2003. Ilta-Sanomat.
11.3.2003. Iltalehti.

12.3.2003. Ilta-Sanomat.
12.3.2003. Iltalehti.
8.5.2003. Ilta-Sanomat.
Uusia!

Edellä on mainittu Ilta-Sanomien kolme numeroa, jossa salaista aineistoa julkaistiin. Ja kuinka sitten sattuikaan. Käsiini osui vielä neljäskin lehti, joka ilmestyi kaksi päivää viimeisen julkistuksen jälkeen ja jossa sama aineisto julkaistiin uudelleen varmemmaksi vakuudeksi! Toistuva ja jatkettu rikos, yleensähän siitä saa lisärangaistuksen!

Samapa vaan. Hohhoijaa. Lähden kahville.



  N:o 820. Tiistai  2008-07-08 "Toinen kuva".


Timo Mäkelä piirsi eräänä iltana vuonna 1980 vastapäätä istuneesta juttelukaverista kuvan. Urhon Pub Helsingissä oli siihen aikaan, ehkä vieläkin, niin suosittu, että piti jonottaa sisällepääsyä, joten jouduin VP:n (Veikko Palolahti) kanssa sattumalta Mäkelän pöytään. Jollain toisella reissulla tapasin nyt keväällä Tuonelaan siirtyneen toimittaja Risto Hannulan ja jatkoillekin mentiin hänen kotiinsa Siltasaareen. Tiesin taiteilija Mäkelästä sen verran, että hän oli siihen aikaan myös Kansan Uutisten pilapiirtäjä. Myöhemmin ostin jonkun hänen piirroskirjankin. Siinä se piirros sitten syntyi, maksoin pienen palkkion ja otin kuvan mukaani ehkä povitaskussa. Minun piti se sitten kehystää, kuva oli ihan näköiseni, mutta kehystys aina vain jäi ja piirros lojui milloin missäkin laatikossa ja hyllyssä. 80-luvun lopulla "isossa muutossa" tämä irrallinen piirros joutui sitten kadoksiin ei tosin unhoon ja elettelin toiveita, että kyllä se joskus vielä voisi löytyäkin. Janne oli pyynnöstäni pakannut elokuvakerho Kirkuvan vanhat julisteet ynnä muuta paperia erääseen pahvilaatikkoon, joka sitten seurasi aina mukana muutoissa eri puolille. Laatikko pulpahti esiin nyt toukokuussa 2008 ja päätin sen jossain välissä tutkia. Tilaisuus tutkimiseen tuli ja sieltä elokuvajulisteiden välistä piirros nyt löytyi. Pertti Manninen sunnuntaina 2008-07-06 illalla siinä yhdeksän aikaan Peurunka-järven rannalla Keski-Suomessa Laukaassa. Toinen kuva.



12  N:o 823. Maanantai 2008-07-14     
Kuva. Lexusluxus.  -  Kuva. Päämisteri Matti Vanhanen kunnia-aitiossa Ranskan vallankumouksen vuosipäivän paraatissa. - "Haluttomuus vai kyvyttömyys?"


News
 Pilgrims fill Sydney streets as pope rests

Kuva: "Lexusluxus". Helsinki. Nordenskiöldinkatu. Lauantaina 2008-07-13 klo puoli yhdeksän aikaan illalla. 
Kuva:
"Päämisteri Matti Vanhanen presidentti Nicolas Sarkozyn takana kunnia-aitiossa Ranskan vallankumouksen vuosipäivän paraatissa." Pariisi. Champs Elysée. Maanantai 2008-07-14 iltapäivällä France24:n uutislähetyksestä.  Kuvat Pertti Manninen.



Kalle Isokallio. Kolumni. Iltalehti maanantaina 2008-07-14.

http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/



Lue myös!

Kansainvälinen parturi.
...
Työttömyys alenee vain aitoja työtilaisuuksia luomalla. Ovatko ne kokopäiväisiä, kuukausipalkkaisia, pätkätöitä vai mitä ovatkaan, se on samantekevää. Kunhan vaan on työtä tarjolla halukkaille. Tuntuu ihmeelliseltä, että ne samat ihmiset, jotka ovat luoneet maahan työnestojärjestelmän olisivat yhtäkkiä kiinnostuneet purkamaan sen.
...
Suomessa olevat työpaikat voidaan jakaa kahteen kategoriaan. Sellaiset, jotka ovat kansainvälisen kilpailun kohteena ja sellaisiin, joihin kohdistuu vain kotimainen kilpailu. Kännyköiden kokoonpano, sellun keitto, paperikoneiden väsääminen ja muita sen tapaisia työtehtäviä jää ja syntyy Suomeen vain, jos olemme niissä askareissa kilpailukykyisempiä kuin muut.

Jos emme ole, niin kyllä maailmasta paikkoja löytyy, jossa kännyköitä kasataan, sellua keitetään ja valsseja sorvataan. Kotimarkkinoiden tarpeisiin tähtäävät työpaikat ovat sen sijaan alttiita vain kotimaiselle kilpailulle. Parturi kilpailee vain suomalaisen parturin kanssa. On saman tekevää leikkaako joku Kuala Lumpurissa tai Delhissä tukan halvemmalla kuin hän.

Poliitisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa vain vähäisesti siihen, ovatko teollisuutemme työpaikat kilpailukykyisiä. Enemmän kuin verotus, siihen vaikuttaa palkkataso. Siksi Teollisuuden etujärjestöjen vouhotus pääomaveroista ja osinkoveroista on naurettavaa älyllistä epärehellisyyttä. Jos teollisuus suostuu ylisuuriin palkankorotuksiin, teolliset työpaikat katoavat Suomesta. Niin yksinkertaista se on, vaikka eduskunta mitä äänestäisi. Kun kansallinen eduskunta ei mahda kansainväliselle kilpailulle mitään, olisiko syytä keskittyä niihin kotimarkkinatyöpaikkoihin.

Kotimarkkinatyöpaikkoja syntyy vain palvelusektorille. Johtuen siitä, että teollisuutemme ei tee tuotteita, joita ei tehtäisi jossain muuallakin. Piika- ja plankkipoikayhteiskunnalla pelottelu on siis turhaa, ellei tavoitteena ole ylläpitää työttömyyttä.

Työministeriön ajatus siitä, että työttömyys katoaa kouluttamalla on absurdi. Teollisuudessa on tänään jäljellä yhtä monta työpaikkaa kuin mitä maassa on työttömiä. Luulevatko ne siellä työministeriössä, että teolliset työpaikat kaksinkertaistuvat työttömyyskursseja lisäämällä? Minä en moiseen usko. Pidän työministeriön suunnitelmaa edesvastuuttomana ihmisten halveksuntana ja verorahojen tuhlaamisena."

Kalle Isokallio. Iltalehti 20.01.2003.  2003/01/23



Torstaina 05.08.2004. Työtä! Kootut selitykset! Tanja Karpela ja Kalle Isokallio. Ainakin. Tulossa!
Saunan sytykkeistä. Sailaksen ehdotukset pulmallisia köyhille. Heikki Hiilamo, Jouko Karjalainen ja Antti Parpo. Helsingin Sanomat. Mielipide perjantaina 04.04.2003. Tulossa.





Kuva 08.03.2006. "Naisen palkka 1".  Iltalehti. Kolumni. Kalle Isokallio. Maanantaina 06.03.2006. Myyttejä ja mainoslauseita.
Tulossa!

"Olisin toivonut, että Tasavallan Presidentti Tarja Halonen olisi uuden kautensa avajaispuheessa pystynyt pitäytymään faktoissa. Mutta ei, pakko oli hymy huulilla kertoa kaupunkilegenda ja sen avulla kosiskella väärin väittein naispuolisten kansalaisten suosiota. Älykkyyden puutteesta ei presidenttiämme voi kai syyttää. Hän mainitsi puheessaan, että naisen euro on edelleen Suomessa vain kahdeksankymmentä senttiä. Väite ei pidä paikkaansa. Ja sen ymmärtää myös presidenttimme." Tulossa!




Kuva 08.03.2006. " Naisen palkka 2". Aamulehti. Kotimaa. Keskiviikkona 08.03.2006. Kun mies ansaitsee euron, nainen saa 96-97 senttiä. Naistenpäivä: Nainen tienaa vähemmän, vaikka ala, työ ja titteli on sama kuin miehellä. Riikka Lehtovaara.
Tulossa!

"Aamulehdessä julkaistiin helmikuussa tutkimus, jonka mukaan eriarvoisuuden siemen kylvetään jo kotona. Tytöille maksetaan jo 12-vuotiaana pienempää viikkorahaa kuin pojille." Tulossa!




Kuva 08.03.2006. "Naisen palkka 3". Aamulehti. 3. pääkirjoitus. Keskiviikkona 08.03.2006. Jatkuvaa palkkahurskastelua. Aamulehden vastaava päätoimittaja on Matti Apunen. Tulossa!

"Ammattijärjestöjen ohella myös poliitikot päivittelevät vuodesta toiseen naisten huonoja palkkoja. Se on melkoista hurskastelua. Ammattijärjestöt allekirjoittavat palkkasopimukset ja poliitikoilla on sormensa pelissä julkisen puolen työvoimasta päätettäessä. Milloinkahan naispalkoista isoa ääntä pitävät poliitikot huomaavat olleensa itse siunaamassa sitä, että etenkin hoiva-aloilla pätkätyöt painavat alas naisten palkkatasoa?" Tulossa!

Elokuvalipulla kohtuuton hinta.

2006/03/08


Pääkirjoitus. Tapoja Matti Vanhanen ja Jyrki Katainen!

Kaiken korskeuden keskellä ei tarvitse käyttäytyä moukkamaisesti naishenkilöä kohtaan. Vt. pääministerinkin pitäisi ymmärtää, että hän on hallitustunnustelujen vetäjä ja hänen edustamallaan puolueella on sittenkin vain neljäsosa eduskuntapaikoista.
Kohteliaisuutta korskeuden sijaan. Hyviä tapoja välinpitämättömyyden sijaan. Eikö viiskymppinen mies ole tällaista vielä oppinut?  
Huomaavaisuus naisen istahtaessa ja tuolin vetäminen sopisi myös  "Euroopan presidentiksi " itseään kutsuneelle mörrikälle.
Perjantaina 2007-04-13. Pertti Manninen.




Suomalaiset herrasmiehet Matti Vanhanen ja Jyrki Katainen rojahtamassa sijoilleen Tarja Cronbergin vetäessä tuoliaan hallitusneuvottelujen tiedotustilaisuudessa Säätytalolla perjantaina 2007-04-13. FST:n uutislähetys klo 18.15. Kuva: Pertti Manninen. Isonna!


Kalle Isokallio. Kolumni. Iltalehti maanantaina 2008-07-14.

Haluttomuus vai kyvyttömyys?

Kun hallituksella ei ole näkemystä siitä minne sen pitäisi Suomea viedä, se keskittyy tulevaisuuteen varautumisen sijasta näpertelemään tämän päivän ongelmien kanssa tarjoten niihin eilisen ratkaisuja.

Harvoin, jos koskaan maassamme on ollut näin huonosti johdettu ja vain lyhyen tähtäimen tavoitteiden perässä säntäilevä hallitus. Vanhasen toista hallitusta tulee historia kutsumaan päiväperhohallitukseksi.

Globalisaatio on tosiasia, jota viisimiljoonainen kansa ei kuusimiljardisessa maailmassa voi olla ottamatta huomioon. Meidän pitää suojata itsemme mahdollisimman hyvin globalisaation negatiivisilta vaikutuksilta ja samalla hyödyntää maksimaalisesti sen positiiviset mahdollisuudet. Poliitikoille jääköön kansalaisten suojeleminen ja yrityksille positiivisten mahdollisuuksien hyödyntäminen.

Kansainväliset tilastot osoittavat, että maailmankaupan vapauttaminen politiikan ulottumattomiin on johtanut siihen, että sen seurauksena ovat pääomapelurit rikastuneet ja työtätekevät köyhtyneet. Se johtuu siitä, että maailmanmarkkinoille on tullut enemmän uutta työvoimaa, kuin uutta pääomaa. Tuo uusi työvoima on tällä hetkellä heikommin koulutettua kuin kehittyneissä teollisuusmaissa, mutta muutamassa kymmenessä vuodessa sen koulutustaso ajaa kiinni teollisuusmaiden koulutustason. Yhä useampi osaamisen alue joutuu kansainvälisen kilpailun kohteeksi.

Vääjäämätön lopputulos on se, että Suomessa yhä useammasta työstä työnantajan on tulevaisuudessa mahdotonta maksaa työntekijöilleen samaa reaalipalkkaa kuin tänään. Jotta se ei johtaisi kansan kahtiajakautumiseen, tuloverotusta on jo ensi vuonna laskettava reippaasti pienempien ansiotulojen kohdalla ja kohtuullisesti keskituloisten osalta. Tuo verojen alennus on mahdollista rahoittaa siirtämällä pääomatulojen verotus samalle asteikoille kuin työtulojen verotus. Siten voidaan kansalaisille tasata globalisaation haitat ja hyödyt.

Puheet siitä, että pääomatuloja nauttivat ihmiset muuttaisivat pois Suomesta, perustuvat väärinymmärrykseen ja ovat sen lisäksi loukkaavia. En usko, että yksikään Herlinin veljeksistä muuttaa maasta, vaikka pääomatuloja ryhdytään verottamaan kuin ansiotuloja.

Sen verran lujaan siinä suvussa on isänmaallisuus poikiin istutettu.

Jos muutama kasinopeluri muuttaisikin, väliäkö sillä. Yhtään työpaikkaa he eivät ole tähänkään mennessä maahan luoneet. Enemmänkin ovat muiden selkänahasta rahansa riipineet.

Suomella on kaksi vaihtoehtoa. Joko annetaan kansainvälisen kilpailun romuttaa yhteiskunta tai ryhdytään toimenpiteisiin Suomen pelastamiseksi. Nykyinen hallitus on valinnut antaa-mennä vaihtoehdon, mutta meillä on mahdollisuus valita seuraavissa eduskuntavaaleissa sen tilalle hallitus, joka haluaa pelastaa Suomen. Se varmaan älyää ryhtyä verottamaan pääomaa samalla ankaruudella kuin työntekoa.



Lue myös!

12 tiistaina 02.11.2004.

Miten aforismi syntyy?
(Kirjailija Kalle Isokallio ja kirjailija Seppo "Bisquit" Ahti.) 

MTV3-uutiset 30.10.2004 klo 22.00. ("Loppukevennys". Helsingin Kirjamessuilta isossa hallissa yleisön joukossa.).

Toimittaja Raija Kantomaa: miten voi olla hauska lokakuun synkimpänä ja pimeimpänä päivänä?

B: sehän on ammattitaitokysymys.
I: en mä mä en tiedä seppo meistä on hauska ja mä näytän profiilia

K: mistä teidän hauskuus kumpuaa?

B: no sä oot varmaan keksinyt itse nää kysymykset joo täytyy
Kirjailija Kalle Isokallio: siis me syvällisesti analysoidaan suomalaista yhteiskuntaa ja tota noin sen historiaa ja myöskin kansanluonnetta ja erilaisten etnisten ryhmien vaikutusta suomeen ja ...
B: ja sitten me ei välitetä siitä
I: ... ja senjälkeen mä kirjoitan hauskan jutun
K: onko ne hauskoja juttuja?

B ai mun omani vai?
I: Sepon on ainakin hauskoja
Kirjailija Seppo "Bisquit" Ahti: on kyllä kyllä kalle on musta hauskempi
ja ennen kaikkea mä nautin siitä että  mä en oo lukenut niistä yhtään
I:  no jos me seppo säästää multa tuota aikaa hirveesti jos mä iltasanomissa aina hyppään aina sepon yli niin tota noin niin aikaa säästyy

K: miksi sinä kirjoitat

I: ei oo parempaakaan tekemistä
K: oikeasti
I: no ei oo parempaakaan tekemistä rospuuttokausi ei voi ajaa moottoripyörällä tota ei voi lumilautailla vielä niin jotainhan on silloin puuhattava silloin kirjoitetaan kirja
B: jos sä nyt tarkalleen mietit mitä tarkoittaa lause ei ole parempaa tekemistä niin ett sä sitä pitäis mitenkään vähättelynä
ei ole parempaa tekemistä
jumalaut tästä tuli aforismi
K. joo täst pannaan kirjaan (epäselvä)
B: joh joh joh (epäselvä)

Tomi Einonen: asia vilpitön ja tätä kaksikon mainostamaa rospuuttoaikaa saadaan vielä ensi yönä tunti lisää. (aika asiallisesti).
Leena Kaskela: aivan (suu herttaisessa hymyssä).
 


 

Suomalainen todellisuus. Koiran ulkoiluttajia Aleksilla.
Kuva sarjasta Stokkalta Skattalle ja vähän takaisinkin. Pertti Manninen, Helsinki lauantaina 14.08.2004.  2004/11/02




Sivun alkuun!

Tämä on Nettisanomat-sivuston kopio 12-sivustoon logot ja sivuston nimi muuttaen. Alkuperäiset järjestysnumerot on säilytetty. Nettiin lauantaina 2010-11-13 klo 10:54.

Restaurointi 1. Vuodet 2008 ja 2009. Linkit tarkistettu toimiviksi, puuttuvat kuvat palautettu, "12-Arsedel-Midnight Sun Restaurant"- banneri poistettu. Työn kesto: 2011-09-15 alkaen ja 2011-09-18 päättyen.Tämä sivusto on tehty Nettisanomat-sivuston tarkistetusta versiosta 2011-09-21.

 

2012-05-08: Sivustolta on poistettu Keski-Suomen käräjäoikeuden 24.1.2012 antaman kunnianloukkausta koskevan tuomion 12/230 R11/268 johdosta tuomiossa mainittujen henkilöiden asianosaistiedot rikoksentekoajalta 6.5.2007 - 18.1.2012. Tuomio luettavissa osoitteessa: http://www.n3.fi/tuomiot/keskisuomiko20120124/etusivu.htm

 

2012-05-08: Sivustolta on poistettu Keski-Suomen käräjäoikeuden 24.1.2012 antaman kunnianloukkausta koskevan tuomion 12/230 R11/268 johdosta tuomiossa mainittujen henkilöiden asianosaistiedot rikoksentekoajalta 6.5.2007 - 18.1.2012. Tuomio luettavissa osoitteessa: http://www.n3.fi/tuomiot/keskisuomiko20120124/etusivu.htm

..
2004-2011: Vaasan hovioikeuden (19.11.2015) kumottua Keski-Suomen käräjäoikeuden (24.01.2012) tuomion sivusto on palautettu osittain alkuperäiseen muotoon hovioikeuden tuomio huomioon ottaen lauantaina 05.03.2016, äitini 100-vuotis syntymäpäivänä.