12.fi 2000/42

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999. Joka torstai.



torstaina 18. toukokuuta 2000, lisäykset jatkuvasti.

Viikon kuva:

12.fi:
haku kaikista aiemmista

ahneus tuhoaa yhteisen lepopäivän
torstaina 18. toukokuuta 2000
"Eikö ahneudelle ole olemassa mitään rajoja Suomessa riemuvuonna 2000?"



tämä meno joka päivälle?



tämä meno joka päivälle?

kuva: Pertti Manninen, Helsinki toukokuussa 1999.

Piispa Wille Riekkinen ja professori Timo Veijola huolissaan.

ahneus tuhoaa yhteisen lepopäivän


mielipide Helsingin Sanomissa tiistaina 16 toukokuuta 2000.


"...pyrkineet vähä vähältä murtamaan yhteiseen lepopäivään liittyviä inhimillisiä arvoja."

"Ennen pitkää yhteiskunta toimii täysillä läpi viikon. Päädytään non stop -yhteiskuntaan, jossa ei tunneta yhteisiä lepopäiviä, ei mitään vaihteen varjoa."

"Ihmisen luontaiset tarpeet on alistettu tehokkuuden ja talouselämän vaatimuksille. Kuitenkin ihmisen hyvinvointi vaatii hiljaisuutta, joutenoloa ja arkirutiinin katkaisevia juhlia."

"...ihmisen henkisen hyvinvoinnin kannalta on hyödyllistä, kun aika ei ole yhtä ja samaa loputonta janaa, vaan että se jakautuu ihmisen mittaisiin, pienempiin jaksoihin, jotka luovat elämään säännöllistä vaihtelua."


"Ei riitä, että jokainen yksilö ryhmittää aikansa haluamallaan tavalla, vaan tarvitaan myös kaikille yhteistä ajan rytmiä."

"Pienet perheyritykset ja erikoistavarakaupat ajetaan kohtuuttomalla kilpailulla henkihieveriin..."


"Lepopäivää ei kannata suojella vain siksi, että se on säädetty Raamatussa, vaan siksi, että se on osoittautunut vuosituhansien saatossa ihmistä suojelevaksi instituutioksi."


"Vanhan testamentin sapattikäsky on maailman vanhin työsuojelulaki. Sen tarkoituksena on suojella raskaisiin töihin pakotettuja ihmisryhmiä, mutta sen lisäksi myös työn teettäjiä itseään."

"... millaisista motiiveista lepopäivän horjuttaminen nousee. Taustalla on ihmisen pohjaton ahneus."


"...suurliikemiehet, jotka pyrkivät maksimoimaan voittonsa ja kaatamaan kilpailijansa. He "polkevat vähävaraisia ja ajavat maaseudun köyhät perikatoon."


He haluavat ottaa kaiken irti myös ajasta, päästä eroon taloudellisesti näennäisen hyödyttömistä juhla- ja lepopäivistä saadakseen näin "varattomat valtaansa rahalla ja köyhät kenkäparin hinnalla."


"Eikö ahneudelle ole olemassa mitään rajoja Suomessa riemuvuonna 2000?"




tämä meno joka päivälle?

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 



yhteisten hetkien puolustus murenemassa?

kuvat: Pertti Manninen, Helsinkija Jyväskylä toukokuussa 1999.

 

 



tämä meno joka päivälle?

 

 

 

 



tämä meno joka päivälle?

 

Ahneus tuhoaa yhteisen lepopäivän.


Wille Riekkinen, Kuopion hiippakunnan piispa.
Timo Veijola, Vanhan testamentin tutkimuksen professori, Helsingin yliopisto.

Helsingin Sanomat, Mielipide, tiistaina 16. toukokuuta 2000.


Hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityksen, jonka tarkoituksena on lisätä tuntuvasti kauppojen sunnuntaiaukioloa.

Kaupat voisivat esityksen mukaan olla auki sunnuntaisin nykyisten kesäkuukausien ja joulukuun lisäksi myös toukokuussa ja marraskuussa.

Pienet alle neljänsadan neliömetrin myymälät saisivat olla sunnuntaisin auki ympäri vuoden kello 12:sta kello 21:een. Samalla esitetään vapaata sunnuntai aukioloa myös huonekalu- ja autokaupoille sekä partureille ja kampaamoille.

Esitys noudattaa johdonmukaisesti linjaa, jolla maamme viimeaikaiset hallitukset ovat kokoomusministerien aloitteesta pyrkineet vähä vähältä murtamaan yhteiseen lepopäivään liittyviä inhimillisiä arvoja.

Kun kaupan aukiolorajoituksia puretaan, ilmiö laajenee sieltä väistämättä muillekin aloille, kuten lakiesityksen partureita ja kampaamoita koskeva kohta selvästi osoittaa. Ennen pitkää yhteiskunta toimii täysillä läpi viikon. Päädytään non stop -yhteiskuntaan, jossa ei tunneta yhteisiä lepopäiviä, ei mitään vaihteen varjoa.

Uskooko hallitus tosissaan, että tällä tavalla parannetaan suomalaisen yhteiskunnan henkistä hyvinvointia? Yleisesti on tiedossa, että suomalainen yhteiskunta ei voi hyvin. Jo noin puolet työikäisestä väestöstä kärsii ajoittain työuupumuksesta.

Nuoret voivat pahoin, juopottelevat ja kiusaavat toinen toistaan kouluissa. Vanhukset on unohdettu yksinäisyyteen odottamaan kuolemaa ja psykiatristen sairaaloiden potilaita on siirretty sankoin joukoin niin sanottuun avohoitoon katuja mittailemaan.

On käynyt selvääkin selvemmäksi, että kysymys ei ole ensi sijassa yksilön vaan koko yhteiskunnan sairauksista.

Globalisoituneen talouden myötä koko yhteiskunta on radikaalisti vieraantumassa ihmisestä ja ihmisyydestä. Ihmisen luontaiset tarpeet on alistettu tehokkuuden ja talouselämän vaatimuksille. Kuitenkin ihmisen hyvinvointi vaatii hiljaisuutta, joutenoloa ja arkirutiinin katkaisevia juhlia.

Nykyään on olemassa tieteellistä ajan tutkimusta. Senkin perusteella tiedetään, että ihmisen henkisen hyvinvoinnin kannalta on hyödyllistä, kun aika ei ole yhtä ja samaa loputonta janaa, vaan että se jakautuu ihmisen mittaisiin, pienempiin jaksoihin, jotka luovat elämään säännöllistä vaihtelua.

Ei riitä, että jokainen yksilö ryhmittää aikansa haluamallaan tavalla, vaan tarvitaan myös kaikille yhteistä ajan rytmiä. Vasta se mahdollistaa yhteiset juhlat, yhteiset harrastukset, yhteiset tapaamiset ja koko kulttuurin kokemisen yhteisenä asiana.

Suomalainen yhteiskunta ei hyödy edes taloudellisesti vähääkään sunnuntaikaupasta. Rahaa ei tule mistään lisää. Se vain jakautuu eri tavalla.

Pienet perheyritykset ja erikoistavarakaupat ajetaan kohtuuttomalla kilpailulla henkihieveriin, ja jäljelle jäävät suuret kauppaketjut mammuttimaisine marketteineen. Lopulta laskun maksaa kuluttaja sekä kohonneina hintoina että yhteisen elämänlaadun olennaisena heikkenemisenä.

Ovatko päättäjät tietoisia, mitä ovat tekemässä horjuttaessaan yhteisen lepopäivän asemaa? Lepopäivää ei kannata suojella vain siksi, että se on säädetty Raamatussa, vaan siksi, että se on osoittautunut vuosituhansien saatossa ihmistä suojelevaksi instituutioksi.

Vanhan testamentin sapattikäsky on maailman vanhin työsuojelulaki. Sen tarkoituksena on suojella raskaisiin töihin pakotettuja ihmisryhmiä, mutta sen lisäksi myös työn teettäjiä itseään. Siksi sitä perustellaan 5. Mooseksen kirjassa sanoin: "Näin sinun orjasi ja orjattaresi saavat levätä kuten sinä itsekin." Siis myös "sinä itse", työnantaja, olet levon tarpeessa.

On syytä muistaa, että myös ne, jotka tänä päivänä hyötyvät globaalista taloudesta, pääomapiirit ja osakkeenomistajat, kärsivät yksilöinä aivan samoista psyykkisistä ongelmista kuin muukin väestö.

Jo Vanhassa testamentissa on nähty kirkkaasti se, että kaupankäynti sapattina tuhoaa lepopäivän ytimen. Siellä on nähty yhtä kirkkaasti myös se, millaisista motiiveista lepopäivän horjuttaminen nousee. Taustalla on ihmisen pohjaton ahneus.

Siksi profeetta Aamos hyökkää aikansa rahamiehiä vastaan, jotka sanovat: "Milloin päättyy uudenkuun juhla, että saamme myydä viljaa, milloin sapatti, että saamme avata varastot?" (Aam. 8:5).

Aamoksen hyökkäyksen kohteena ovat suurliikemiehet, jotka pyrkivät maksimoimaan voittonsa ja kaatamaan kilpailijansa. He "polkevat vähävaraisia ja ajavat maaseudun köyhät perikatoon." He haluavat ottaa kaiken irti myös ajasta, päästä eroon taloudellisesti näennäisen hyödyttömistä juhla- ja lepopäivistä saadakseen näin "varattomat valtaansa rahalla ja köyhät kenkäparin hinnalla."

Eikö ahneudelle ole olemassa mitään rajoja Suomessa riemuvuonna 2000?

Wille Riekkinen, Kuopion hiippakunnan piispa.
Timo Veijola, Vanhan testamentin tutkimuksen professori, Helsingin yliopisto.

Helsingin Sanomat, Mielipide, tiistaina 16. toukokuuta 2000.
Ahneus tuhoaa yhteisen lepopäivän.


Lue myös!

Mitä kokoomusrouvilla on raamattua vastaan?
Viikon kommentit, Keski-Suomen viikko, torstaina 18. toukokuuta 2000. Toverin kaveri.



tämä meno joka päivälle?

 

 

 

 

 

 

 

 

 



loppuvatko tavarat kaupasta?

kuvat: Pertti Manninen, Helsinkija Jyväskylä toukokuussa 1999.

 

 

 



tämä meno joka päivälle?

 

 

 

 

 

 



tämä meno joka päivälle?

 

 


Keski-Suomen viikon pakinoitsijakin on lukenut raamattua ja piispan ja professorin kirjoitusta.

toverin kaveri ja piispa
aikuisen ahneus veivät kaiken, kuvia: 12.5.1994 Helsingissä (laitapuolen kulkijoita) Tulosvaroituksen jälkeen yhtiön osakkeen arvo on romahtanut lähes puoleen. Evankeliumi Matteuksen mukaan. veivät kaiken, "Elämme Ahneuden kulttuurissa".
jota voitiin kuitata." veivät kaiken, "TAIVAALLISEN RAHAN AUKIO"

"Ajattelimme, että miksei luettaisi piinaviikolla ihmisten oikeista kärsimyksistä eikä vain 2000 vuoden takaisista", Kansa tuomitsee Ahtisaaren rahankeruun. Ahne Ahtisaari
Muuttuuko kimallus kullaksi?
www.
heyidiot.
com
torstaina 18. toukokuuta 2000



tämä meno joka päivälle?

kuva: Pertti Manninen, Helsinki toukokuussa 1999.

Piispa Wille Riekkinen ja professori Timo Veijola huolissaan.

ahneus tuhoaa yhteisen lepopäivän

 



yhteisten hetkien puolustus murenemassa?

kuva: Pertti Manninen, Jyväskylä toukokuussa 1999.

toverin kaveri ja piispa

Keski-Suomen viikon pakinoitsijakin on lukenut raamattua ja piispan ja professorin kirjoitusta.

 



loppuvatko tavarat kaupasta?

kuva: Pertti Manninen, Jyväskylä toukokuussa 1999.




kuva: Pertti Manninen, Helsinki toukokuussa 1999.


viikon kuva:
lätkäfani kerjää huomiota osakseen.

Jutut ja artikkelit kirjoitti ja kuvat kuvasi Pertti Manninen Laukaassa, Jyväskylässä ja Helsingissä.

kirjoita!

Sivut valmisti Pertti Manninen
19 May, 2000 ,25 May, 2000,
26 May, 2000
copyright 12.fi 2000/42 c
 

sivun alkuun!

otsikko ja navigointi 07.01.2001, tekstin vasennus 29.04.2002.
     


20030212

 

Sisällysluettelo 2000/05 toukokuu.
Sisällysluettelo 2000/04 huhtikuu.
Sisällysluettelo 2000/03 maaliskuu.
Sisällysluettelo 2000/01 tammikuu - 2001/02 helmikuu.

     


20030212

  Sisällysluettelo 1999/12 joulukuu.
Sisällysluettelo 1999/11 marraskuu.

Sisällysluettelo 1999/10 lokakuu.

Sisällysluettelo 1999/09 syyskuu.

Sisällysluettelo 1999/07 heinäkuu - 1999/08 elokuu.
     
Tämä on Nettisanomat-sivuston kopio 12-sivustoon logot ja sivuston nimi muuttaen. Alkuperäiset järjestysnumerot on säilytetty. Nettiin keskiviikkona 2010-11-10 klo 09:13.